Astetta parempi elämä Podcast

Psykiatriset diagnoosit – Professori John Read | Tämä jakso on osa keskustelusarjaa, jota teen yhdessä professori John Readin kanssa. Tässä sarjassa kyseenalaistamme sen, että mielenterveyttä ja ihmiselämän pulmia tarkastellaan lääketieteellisen mallin pohjalta, ja kutsumme kehittämään inhimillisiä, näyttöön perustuvia, ihmisoikeuksia kunnioittavia palveluita. Lisään suomenkielisen tekstityksen videoon piakkoin.   Psykiatriset diagnoosit – Professori John Read   Kirjasuositukset: A Straight Talking Introduction to Psychiatric Diagnosis – Lucy Johnstone A Straigh Talking Introduction to the Power Threat Meaning Framework – An Alternative to Psychiatric Diagnosis – Mary Boyle & Lucy Johnstone Drop the Disorder – Edited by Jo Watson   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin?   The post Psykiatriset diagnoosit | Professori John Read appeared first on Astetta parempi elämä.

Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja | Tässä jaksossa vieraanani on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori ja Gestalt-psykoterapeutti Jani Kajanoja. Puheenaiheena mm. Miksi Jani valitsi kouluttautua Gestalt-psykoterapeutiksi Mitä yhteistä on masennuksella ja päänsäryllä Mitä pulmia psykiatrisiin diagnooseihin liittyy Ns. neuroepätyypillisyys Tallenteessa oli alkupuolella pieni jäätynyt kohta, joten sen takia tässäkin on pieni katkos yhdessä lauseessa. Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja   Masennuksesta annetaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle -sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Psykiatriasta, diagnooseista, ihmisyydestä – Vieraana Jani Kajanoja appeared first on Astetta parempi elämä.

ECT (sähköhoito) – tutkimusnäyttö ja ECT-hoidon seuraukset | John Read Tämä on ensimmäinen jakso keskustelusarjassa, jonka päätimme luoda yhdessä nauhoitettuamme podcast-jakson lokakuussa 2025. Tässä sarjassa kyseenalaistamme sen, että mielenterveyttä ja ihmiselämän pulmia tarkastellaan lääketieteellisen mallin pohjalta, ja kutsumme kehittämään inhimillisiä, näyttöön perustuvia, ihmisoikeuksia kunnioittavia palveluita. Videoon on valittavissa suomenkielinen tekstitys tai voit lukea keskustelun sisällön tekstimuodossa videon alta. Löydät alempaa tältä sivulta myös lähdeviitteet.   ECT (sähköhoito) – tutkimusnäyttö ja ECT-hoidon seuraukset | John Read Johdanto: Piia: Hei, nimeni on Piia Tuominen, ja olen todella iloinen saadessani olla täällä professori John Readin kanssa. Tämä on ensimmäinen osa keskustelusarjasta, jonka päätimme tehdä sen jälkeen, kun äänitimme podcast-jakson lokakuussa. Aihe ja teemat, joita olemme suunnitelleet, ovat niin tärkeitä. En voi edes kuvailla, miten kiitollinen olen siitä, että saan olla täällä sinun kanssasi, John, ja että voimme käsitellä näitä teemoja. Ja tänään aiheemme on ECT. Mutta ennen kuin siirrymme siihen, haluaisin lyhyesti esitellä tämän sarjan, sillä pääotsikko on Challenging the Medical Model of Mental Health A Call for Humane Evidence-Based Services that Respect Human Rights. Tämä on niin tarpeellinen aihe. Olen todella innoissani siitä, että ehdotit tämän sarjan tekemistä yhdessä. Olet professori Itä-Lontoon yliopistossa ja International Institute for Psychiatric Drug Withdrawal -instituutin puheenjohtaja. Niin pitkä nimi minulle. Ja minä olen entinen psykiatrinen potilas, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja monipuolisesti utelias ihminen. Erityisesti pidän blogien, kuvitusten ja podcastini käyttämisestä psykiatrian valtavirran näkökulmien kyseenalaistamiseen. Joten on ilo olla täällä. Mutta tämän päivän aiheemme on siis ECT. Ja halusin mainita, että näiden aiheiden käsittely on haastavaa. Ne ovat aika raskaita, helposti. Mutta on niin tärkeää, että on samanhenkisiä ihmisiä ja mahdollisuus tarkastella asioita useista näkökulmista esimerkiksi ihmisoikeusnäkökulmasta ja monista muista tärkeistä näkökulmista. Mutta aloitetaan siitä, että mainitsit lokakuun keskustelussamme yhden ensimmäisistä kohtaamisistasi ECTn kanssa. Kun koit sen, päädyit parkkipaikalle pahoinvoivana. Voisimmeko aloittaa siitä? Voisitko kertoa vähän lisää siitä, mikä teki kokemuksesta niin järkyttävän? Oliko se se hetki, jolloin kiinnostuksesi ECThen heräsi? Vai oliko sinulla muita kokemuksia, jotka toivat sinut tämän aiheen pariin? John: Kiitos, ja haluan myös sanoa, että olen itsekin innoissani tästä sarjasta. Meillä oli niin hyvä keskustelu viimeksi, että tuntui tärkeältä jatkaa samaa linjaa. Esität parhaat kysymykset ja sinulla on paljon kokemusta jaettavana, joten tämä tuntuu keskustelulta ja se on ihanaa. Minun kiinnostukseni ECT:hen… Luulen, että mainitsin viimeksi nähneeni New Yorkin sairaalan osastolla, jossa työskentelin hoitoapulaisena, kolme kertaa viikossa rivin potilaita kuusi tai seitsemän naista jonossa huoneen ulkopuolella. He menivät huoneeseen ja tulivat kymmenen minuutin päästä ulos nukutettuina paareilla. Olin vain utelias siitä, mitä oikein tapahtui. En tiennyt silloin mitään ECT:stä. Lopulta sain suostuteltua vastuulääkärin päästämään minut katsomaan, mikä oli todella ystävällistä häneltä. Ja juuri sinä päivänä paikalla oli kuusi lääketieteen opiskelijaa. Kun potilas oli valmisteltu ja saanut yleisanestesian, lääkäri kysyi opiskelijoilta, haluaisiko joku heistä painaa nappia. Hän luuli minun olevan lääketieteen opiskelija. Kaikki kuusi opiskelijaa astuivat innokkaasti eteenpäin painaakseen nappia. Ja kun näin, mitä tapahtui… Se oli jotenkin se avuttomuus. Keho alkaa täristä ja vapista ja menee kouristukseen. Se on kontrolloitu kouristus, koska potilas on nukutettu, mutta silti kouristus, ja henkilö ei tiedä siitä mitään. Avuttomuus ja voimattomuus jotenkin iskivät minuun. Ja koska olin istunut näiden naisten kanssa myös ECT:n jälkeen, tiesin, missä tilassa he olivat tullessaan siitä ulos. He eivät tienneet, keitä olivat tai missä olivat. Minulla oli suorastaan fyysinen reaktio ja päädyin parkkipaikalle oksentamaan. Ehkä ylireagoin, koska ne kuusi opiskelijaa eivät nähneet tilanteessa mitään ongelmallista ja olivat kovin innokkaita painamaan nappia. Se oli minusta pelottavaakin etteivät he miettineet lainkaan, onko tämä oikein. Se oli siis ensimmäinen kokemukseni. Seuraava oli muutama vuosi myöhemmin, kun olin kouluttautunut kliiniseksi psykologiksi ja aloitin ensimmäisessä työssäni Englannissa. Eräs potilas kuoli ECT-pöydälle sairaalassa, jossa työskentelin. Kun katsoin potilasasiakirjoja, huomasin, että niissä luki sydänsairaus, ECT vasta-aiheinen, eli älä anna ECT:tä. Nostin asian esiin seuraavan päivän henkilöstöpalaverissa, ja minua käskettiin olemaan hiljaa. Emme aio puhua tästä, John. Kun jatkoin, psykiatri sanoi: Syytätkö sinä meitä jonkun tappamisesta, John? Sanoin, etten tiedä, mutta joku kuoli jonkin tekemämme toimenpiteen seurauksena, ja siitä pitäisi keskustella. Minut poistettiin fyysisesti huoneesta kliinisenä psykologina. He kutsuivat pari sairaala-apulaista paikalle. Se oli outoa. Ja seuraavat kaksi vuotta yritin saada sairaalan johdon, terveyspalvelut ja psykiatrian ammattilaiset ottamaan asian vakavasti. Kukaan ei vastannut. Täydellinen hiljaisuus. Otin myös kopion siitä sivusta, jossa mainittiin sydänsairaus. Kun palasin seuraavana päivänä, se sivu oli poistettu potilaskertomuksesta. Opin siis jotain ECT:n mahdollisuudesta aiheuttaa vahinkoa. Vaikka kuolemat ovat harvinaisia, silti monet potilaat, joilla on sydänongelmia, reagoivat niihin riskialttiisti. Mutta opin ehkä vielä enemmän psykiatrian ja viranomaisten kyvystä vaieta silloin, kun teemme virheitä. Se oli todella huolestuttavaa.   Piia: Joo… En tiedä, miten tämän ilmaisisin. Kuulen jatkuvasti ihmisiltä, jotka eivät halua tätä hoitoa, mutta ovat vaarassa tulla siihen pakotetuiksi. Se on sydäntäsärkevää. Ja erityisesti kiistäminen, se on niin yleistä kokemukseni mukaan. Esimerkiksi ECT:n kohdalla, mutta vaikka en ole itse kokenut ECT:tä, olen nähnyt saman ilmiön lääkkeiden kanssa. Jos joku kertoo lääkkeen vaikutuksista, jotka eivät ole positiivisia, niitä ei oteta vakavasti. Ja ECT:n kohdalla vaikka potilas on nukutettu teemme silti jotakin hyvin dramaattista ihmiselle. Viime viikonloppuna minulta kysyttiin, mitä ECT-hoito konkreettisesti tarkoittaa? Voisitko selittää, mitä ECT on?   Mitä on ECT? John: Okei, no, kyseessä on sähkövirran johtaminen aivoihin. Virran täytyy olla tarpeeksi voimakas käynnistääkseen kohtauksen suuren epileptisen kouristuskohtauksen. Se tehdään yleisanestesiassa ja lihasrelaksanttien kanssa, koska alkuvuosina ihmisille tuli selkärangan murtumia ja muuta vastaavaa. Hoidot annetaan yleensä 612 kertaa useiden viikkojen aikana, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Eli se ei ole vain yhden kerran toimenpide laitamme sähköä aivoihin ja aiheutamme keinotekoisen kouristuksen useita kertoja. Seuraava kysymys onkin yleensä miksi ihmeessä joku haluaisi aiheuttaa kouristuksia? Koska yksi lääketieteen alue yrittää hoitaa kouristussairauksia, ja toinen tuntuu aiheuttavan niitä. Se on outoa. Lyhyesti historiasta: 1930-luvulla uskottiin, että skitsofrenia ja epilepsia eivät voineet esiintyä samassa ihmisessä että ne sulkisivat toisensa pois. Ei totta, mutta sitä julkaistiin lääketieteellisissä lehdissä. Ajateltiin siis, että skitsofreniaa voisi hoitaa aiheuttamalla epilepsiaa. Samaan aikaan jotkut yrittivät hoitaa epilepsiaa ruiskuttamalla epileptikoihin skitsofreniapotilaiden verta. Täysiä järjettömyyksiä mutta vilpittömästi tarkoitettuja, kuten monet lääketieteen teoriat. Seuraavaksi piti selvittää, miten aiheuttaa kouristus. Kokeiltiin mm. insuliinikoomaa eli annettiin valtavia määriä insuliinia, kunnes ihminen meni koomaan. Sitten sattumalta huomattiin, että sähkö aiheuttaa kouristuksen. Kaksi italialaista psykiatria näki teurastamossa, että sikoihin johdettiin sähköä niiden tainnuttamiseksi. Ne menivät kouristukseen. He ajattelivat kokeilla samaa ihmisellä. Ja omituista kyllä, sillä tiellä olemme edelleen, 80 vuotta myöhemmin. Piia: Ja yksi outo asia on, että kun seuraan keskustelua esimerkiksi X:ssä, ECT:n puolustajat yrittävät kovasti vakuuttaa, että se toimii, eikä harmia ole juuri lainkaan. Millaista tutkimus on ollut näiden 80 vuoden aikana?   ECT:n tehokkuus   John: Okei. Tässä kuten missä tahansa hoidossa on kaksi peruskysymystä toimiiko se ja onko se turvallista? Aloitetaan siitä, toimiiko se. Ja minun on sanottava heti alkuun, että ECTtä koskeva tutkimus on kokonaisuutena erittäin heikkolaatuista. Laadukasta tutkimusta on tehty hyvin, hyvin vähän. Kun tarkastelemme, toimiiko ECT, tiedät, että paras ja vakiintunein tapa arvioida hoidon vaikuttavuutta on lumekontrolloitu tutkimus vertaillaan hoitoa lumeeseen. ECTn kohdalla lume tarkoittaa sitä, että potilas saa yleisanestesian, mutta sähköä ei anneta. Sitten verrataan tuloksia. Tällaisia tutkimuksia on olemassa vain kymmenen. Ja kaikki ne tehtiin ennen vuotta 1986. Lumekontrolloituja ECT-tutkimuksia ei ole tehty 40 vuoteen, mikä on aivan hämmästyttävää. Mutta katsotaan niitä kymmentä, jotka on tehty. Ne olivat kaikki hyvin pieniä 20-30 ihmistä, enintään. Huonosti suunniteltuja eivät täyttäisi nykyisiä näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerejä. Kolmessa havaittiin, että ECT oli hieman lumehoitoa parempi hoidon aikana. Viidessä ei ollut mitään eroa hoidon ja lumehoidon välillä. Ja kahdessa tulokset olivat sekalaisia psykiatri ajatteli, että ECT toimi, mutta potilas ei kokenut eroa, mikä on jo itsessään mielenkiintoista. Eli kolme heikkolaatuista, pientä tutkimusta kymmenestä löysi ECTlle jonkin lyhytaikaisen edun lumehoitoon verrattuna. Yksikään ei löytänyt mitään hyötyä hoidon päättymisen jälkeen. Suurin osa ei tehnyt mitään seurantaa, ja ne harvat, jotka tekivät, havaitsivat, että viikkoa tai kuukautta myöhemmin ECT ei eronnut l

Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi | Tässä jaksossa Elina Kotanen-Polvilampi kertoo, mitä on lipedema ja miten se eroaa ns. perinteisestä ylipainosta, mitä asioita sen hoidossa on hyvä huomioida ja miksi hän toivoo, että tietoisuus tästä rasvakudokseen liittyvästä sairaudesta lisääntyisi.   Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi   LipeLife verkkosivusto Ajanvarauspalvelut Verkkokauppa Instagram @lipedemafinland Tiktok lipedemafinland Facebook vertaistukiryhmä: lipedemafinland   Sinua voisi kiinnostaa myös: Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola   The post Lipedema vai perinteistä ylipainoa – Vieraana Elina Kotanen-Polvilampi appeared first on Astetta parempi elämä.

Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat – Vieraana professori John Read | Kutsuin kliinisen psykologian professori John Readin (University of East London) vieraaksi podcastiini, koska minusta hän tekee erittäin tärkeää tutkimusta ja tuo esiin esimerkiksi potilaiden kokemuksia ECT:stä. Tässä jaksossa puhumme valtavirran psykiatrian ja lääketieteellisen mallin ongelmista. Keskustelemme myös siitä, miksi tarvitsemme paradigman muutoksen. Voit valita tähän videoon suomenkielisen tekstityksen. Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat   International Institute of Psychiatric Drug Withdrawal  Inner Compass Initiative Hearing Voices Network John Readin X-tili     The post Mielenterveys ja lääketieteellisen mallin ongelmat – Vieraana professori John Read appeared first on Astetta parempi elämä.

Löydämmekö jatkajan Roskisnallelle? Birgitta Wulf otti minuun yhteyttä kertoakseen, että kaipaa jatkajaa tai jatkajia hänen Roskisnalle-idealleen, joka täyttää jo 25 vuotta. Jätteiden kierrätys, kuluttaminen, ympäristövalistus. Muun muassa nämä teemat ovat Roskisnallelle tärkeitä.   Birgitan yhteystiedot: birgitta.wulf@gmail.com Puh. 0400 410661 Roskisnalle – nettisivut   Sinua voisi kiinnostaa myös: Kartta omannäköiseen elämään   Mitä ajatuksia tämä keskustelu sinussa herättää? The post Roskisnalle – Vieraana Birgitta Wulf | Jatkajaa etsitään! appeared first on Astetta parempi elämä.

Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola | Tässä jaksossa vieraanani on psykiatri Anssi Leikola. Tällä kertaa keskustelimme turvallisesta vuorovaikutuksesta, autonomisesta hermostosta ja terveydestä. Muun muassa näistä aiheista oli puhetta tässä jaksossa: Mistä turvallinen vuorovaikutus koostuu? Miksi se on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille? Mitä vaikutuksia turvallisella tai toisaalta turvattomalla vuorovaikutuksella on ihmisiin? Miten nykyinen terveydenhoitojärjestelmä toimii näiden hermostoon liittyvien teemojen kannalta?   Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola Katso myös aiempi keskustelumme Traumanäkökulmasta ja psykiatrian pulmista.   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola appeared first on Astetta parempi elämä.

Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen | Miten ihmisen oikeuksia rajoitetaan hänen joutuessaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, ja mitä oikeusturvakeinoja hänellä on käytössään? Millaisia pulmia pakkohoitotilanteisiin liittyy?   Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen   Ohjeet muistutuksen tai kantelun tekemiseen (Valvira)  Kantelu oikeusasiamiehelle Hallinto-oikeus, sähköinen asiointipalvelu Jaksossa mainittu oikeusasiamiehen päätöstä koskeva kirjoitus Mad in Finlandin sivustolla   Tarpeenmukainen hoito ry   Sinua voisi kiinnostaa myös:   OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? Lisätietoa löydät täältä.    Mitä ajatuksia tämä jakso sinussa herättää?   The post Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen appeared first on Astetta parempi elämä.

Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! | Jos tuntuu, että elämä jumittaa Jos tuntuu ettei mikään ikinä muutu mihinkään Jos tuntuu että on vääjäämätöntä että sun elämä menee tietyllä tavalla tästä eteenpäin… Katso tämä   Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän!   Lisätietoa videolla mainitsemistani kursseista löydät täältä: Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi   Toipujan työkalupakki -verkkokurssi   Sinua voisi kiinnostaa myös: Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi   Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tämä sinussa herättää! Kerro ajatuksiasi kommentoimalla tätä postausta tai laita viestiä piia@astettaparempielama.fi   The post Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! appeared first on Astetta parempi elämä.

Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola | Mitä pulmia nykypsykiatriassa on ja miksi se ei ole kestävällä pohjalla? Miksi Anssi Leikola on lähtenyt etäälle valtavirtapsykiatriasta? Mikä on turvallisen vuorovaikutuksen merkitys? ”Psykiatrian suurin ongelma on se, ettei nähdä kokonaisuuksia.” Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola   https://www.peacefulimpact.fi/ Kestävä psykiatria Anssi Leikola Facebookissa   Täältä löydät Facebookissa julkaisemani sarjakuvan, jonka Anssi mainitsi haastattelun aikana.   Katkennut totuus -kirja    Anssin haastatteluja muualla: Kestävä Psykiatria – vieraana psykiatri Anssi Leikola Trauma ja dissosiaatio – vieraana Anssi Leikola Kätketty trauma – Psykiatrian sokea piste Anssi Leikolan silmin    Myös tämä voisi kiinnostaa sinua: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   The post Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola appeared first on Astetta parempi elämä.

OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström | Tomi Bergström on jo vuosia työskennellyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon psykologina ja on kansainvälisesti tunnettu holististen mielenterveyshoitomallien tutkija. Kutsuin Tomin vieraakseni keskustelemaan Olkiukko-esikoisromaanistaan. OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström   Olkiukko -kirjan takakannessa kerrotaan: ”Millaista olisi, jos kaikki mielenterveyden häiriöt voitaisiinkin todeta yksinkertaisella ja kiistattomalla biologisella testillä? Tomi Bergströmin satiirisessa dystopiassa suorituskeskeinen psykiatrian tohtoriopiskelija Kai Virtanen osallistuu haltioissaan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on mullistaa mielenterveyshäiriöiden hoito. Jokainen osallistuja saa käteensä IDEA-rannekkeen, joka toteaa häiriön nopeasti, tehokkaasti ja tarkasti ja tarvittaessa aloittaa käänteentekevän lääkityksen suoraan ilman yhteiskuntaa rasittavia käyntejä lääkärillä. Oikeastaanhan on kansalaisvelvollisuus osallistua tutkimukseen ja säästää terveydenhuollon resursseja, kun asiaa oikein ajattelee. Kuitenkin, kun uusi hoitomuoto yleistyy, Kai alkaa havaita merkkejä siitä, ettei menetelmä välttämättä olekaan yksiselitteinen vastaus alan kaikkiin ongelmiin.”   Kirjan voit tilata signeerauksen kera täältä: https://tomibergstrom.com   Aiemman keskustelumme löydät täältä: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Sinua voisi kiinnostaa myös: Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Jaksossa oli puhetta myös Toivon tuoja -sarjasta, josta löydät lisätietoa täältä.     Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? The post OLKIUKKO-kirjasta ja psykiatrian pulmista – Vieraana Tomi Bergström appeared first on Astetta parempi elämä.

Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen Suvi Järvinen on intuitiivinen, ihmisyydestä ja ihmisten tarinoista kiinnostunut FM, taidekasvattaja, kirjallisuudentutkija ja työvalmentaja (kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto), joka valmistuu tuota pikaa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi (Siria, toukokuu 2025). Suvi huomaa usein ajattelevansa toisin ja tahtovansa etsiä useita eri näkökulmia ymmärrystä ja tietoa kartuttaakseen. Hän työskentelee sosiaalialalla ja on erikoistunut kohtaavaan asiakastyöhön ja turvaa tuovan läsnäolon vaalimiseen. Välillä hän kirjoittaa Mad in Finland -sivustolle, toisinaan runoja muistiin kesken ruuanlaiton ja joskus lapsilleen pieniä muistutusviestejä käytetyn kirjekuoren taakse. Metsäpoluilla kulkiessaan hän on viimeksi ihastellut korppia ja käpytikkaa. Tässä jaksossa puhumme ihmisten kohtaamisesta ja siitä, millaisia pulmia kohtaamisiin usein liittyy asiakkailta kuultujen kokemusten perusteella. Miten mm. ennakkokäsitykset ja ammattiroolit vaikuttavat siihen, miten ihminen tulee kohdatuksi esimerkiksi mielenterveyspalveluissa? Mitä tarkoittaa sosiaalisen liittymisen tila? Millaisista asioista syntyy hyvä kohtaaminen? Mikä on kohtaamisen konsepti? Millaisia toiveita asiakkailla on ammattilaisille? Muun muassa näistä aiheista kuulet lisää tässä jaksossa. Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen Suvin kirjoituksia löydät Mad in Finland -sivustolta täältä.   Sinua voisi kiinnostaa myös:   Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Puhutaan mielenterveydestä – Vieraana Soili Takkala   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen appeared first on Astetta parempi elämä.

”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi | Tässä Toivon tuoja -sarjan jaksossa vieraanani on Päivi.   Muun muassa näistä asioista puhumme tässä jaksossa: Miten hän aikanaan päätyi hoidon piiriin? Mikä sai hänet päättämään, ettei hän enää koskaan mene sairaalaan? Millaiset asiat ovat olleet hänelle avuksi?   ”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi Päivi mainitsi jaksossa TaHon, eli Tarpeenmukainen hoito ry:n. Lisätietoa TaHosta löydät täältä.   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?   Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi   Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula   Lisätietoa Toivon tuoja -sarjasta löydät täältä.   Oletko jo tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssiin?   Mitä ajatuksia tämä jakso sinussa herättää? The post ”Silloin päätin etten enää koskaan mene sairaalaan” – Vieraana Päivi appeared first on Astetta parempi elämä.

Kysymyksiä Lääkäri Attelle | TikTokin puolella olen tehnyt pari videota, joissa esitän kysymyksiä ja ajatuksia Lääkäri Attelle. Olisi kiinnostavaa kuulla niin Lääkäri Atten kuin muidenkin lääkäreiden vastauksia näihin pohdintoihin. Alla olevaan videoon yhdistin molemmat Lääkäri Attelle tekemäni videot. Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia esittämäni kysymykset ja pohdinnat sinussa herättävät! Mitäköhän sinun lääkärisi vastaisi näihin?   Kysymyksiä Lääkäri Attelle   Sinua voisi kiinnostaa myös: Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista”   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? The post Kysymyksiä Lääkäri Attelle appeared first on Astetta parempi elämä.

Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” | Masennuslääkkeiden haittavaikutuksia tuodaan esiin somessa ja erilaisilla nettifoorumeilla. Onko ne syytä sivuuttaa? Vai voisiko meillä olla jotain opittavaakin niistä?   Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” Ylen artikkeli, josta heräsi ajatus tehdä tästä aiheesta video, löytyy täältä.    Sinua voisi kiinnostaa tämä MAKSUTON Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi: https://astettaparempielama.fi/polku   Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström The post Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” appeared first on Astetta parempi elämä.

Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema | Tällä kertaa vieraanani Maija-Sofia Ulmanen, joka tekee artikkeliväitöskirjaa Vaasan yliopistoon. Väitöskirjan aiheena on tutkia sitä mekanismia, jonka kautta ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnan valtavirrasta yhteiskunnan ulkokehälle ja minkälaisia rooleja psykiatria ja oikeuskäytäntö näyttelevät tässä prosessissa, ja mitä ovat parannusehdotukset havaittuihin ongelmiin. Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen Tässä jaksossa puheenaiheena: Dualistinen ihmiskäsitys  Diagnostiikan vaikutus yksilön oikeudelliseen asemaan Psykiatrisen diagnostiikan taksonominen luonne: lääketieteen luonnontieteellinen perusta sopii huonosti ihmistieteisiin Diagnoosit kasautuvat yleensä samoille ihmisille, ja ihmistyypille: herkille ihmisille, koska länsimainen lääketiede ei ymmärrä syvempiä kokemuksia ja-tasoja, jotka herkille ovat tyypillisiä. Pakkohoito ja jonkinlainen automaatio pakkolääkitykselle. (Vaasan hovioikeus -keissi) Avoimen dialogin malli (haastaa perinteisen potilas-lääkäri -asetelman)   Vaasan hovioikeuden ratkaisu Korkein oikeus – Ennakkopäätös Hallituksen esitys    Maija-Sofian mainitsemasta ”spoiled identity” -teemasta voit lukea esim. Erving Goffmanin kirjasta Stigma.   Sinua voisi kiinnostaa myös: Avoimet dialogit ja psykoosin hoito – Vieraana Jaakko Seikkula Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – Vieraana Tomi Bergström   Oletko jo tutustunut maksuttomaan TOIVOA TOIPUJAN POLULLE -sähköpostikurssiin? toivoa toipujan polulle The post Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen appeared first on Astetta parempi elämä.

Lääkkeetön hoito – Vieraana Birgit Valla | Kutsuin kliinisen psykologin Birgit Vallan Norjasta keskustelemaan lääkkeettömästä psykiatrisesta hoidosta Norjassa. Norjassa tehty aloite lääkkeettömästä hoidosta on saanut osakseen ihailua ja tukea Norjan ulkopuolelta. Tässä haastattelussa kysyin Birgitilta, miten tämä aloite lääkkeettömästä hoidosta syntyi, mitä sen seurauksena on tehty ja mikä on tilanne nyt. Keskustelimme myös siitä, miksi tarvitsemme mielenterveyden paradigman muutosta ja siitä, miksi on tärkeää kuunnella ihmisiä, joita yritämme auttaa. (Suomenkieliset tekstitykset tulossa!) Lääkkeetön hoito -Vieraana Birgit Valla   Birgit on Mad in Norway sivuston perustaja.   Muuta mainittua: Robert Whitaker – Anatomy of an Epidemic Mad in America Mad in Finland Braving the Unknown Beyond Best Practice   Myös tämä voisi kiinnostaa sinua: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Oletko jo katsonut maksuttoman 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa -videoluennon?   The post Lääkkeetön hoito -Vieraana Birgit Valla appeared first on Astetta parempi elämä.

Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi – ”Onneksi minua lopulta kuunneltiin” | Toivon tuoja -sarjan 7.osassa vieraanani on nimimerkki ”Joku toinen”.   Muun muassa näistä asioista puhumme tässä jaksossa: Miksi hän alunperin haki itselleen apua? Miten hän päätyi ”osastopotilaan uralle” ja pitkille osastojaksoille? Millaista apua hän olisi kaivannut? Mitä hän ajattelee mielenterveysalasta omien kokemustensa pohjalta sekä nykyään mielenterveysalan työntekijänä?   Jaksossa mainittua:   Psykologi Ronald Bassmanin haastattelu Madness Radio podcastissa. Täältä löydät hänen haastattelun True Psychiatry podcastissa. Bassmanin kirja A Fight to Be.   Tomi Bergströmin haastattelu: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström   Vieraani kirjoitukset Mad in Finlandin sivustolla.   Kaikki Toivon tuoja -sarjan jaksot löydät täältä.   Oletko jo katsonut maksuttoman 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa -luennon?   The post Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi appeared first on Astetta parempi elämä.

Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! | Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! En tiedä, oletko jo nähnyt esimerkiksi Kelan tutkimus ja tilastot tilillä X:ssä vastaan tullutta tietoa siitä, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Minusta meillä on ongelma, josta meidän täytyy puhua. Äsken mainitussa tilastossa näkyy masennuslääkkeiden käyttömäärä vuosina 2011-2023. Etsiessäni tilastoja siitä psyykenlääkkeiden käyttömääristä ennen vuotta 2011 tuli vastaan mm. Ida-Emilia Helantin lääketieteen kandin tutkielma Muutokset psyykenlääkkeiden kulutuksessa 1996–2011 iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mukaan. Siitäkin näkyi hyvin, että masennuslääkkeiden käyttömäärä on lisääntynyt paljon jo tuolloin.   Onko masennuslääkkeistä hyötyä?   Mikä ongelma tässä nyt sitten on, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on näin paljon? Selventääkseni mikä pulma tässä minusta on, ehdotan vilkaisemaan tätä aiempaa Kelan tutkimus ja tilastot -tilin päivitystä, jossa mainitaan, että mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut 890% viimeisen 25 vuoden aikana. Psyykenlääkkeiden, esim. masennuslääkkeiden käyttömäärän kasvaessa on samalla siis kasvanut myös mielenterveyskuntoutujien määrä.  Minusta meidän tarvitsee enemmän ja avoimemmin keskustella siitä, toimivatko nämä lääkkeet? Onko niistä hyötyä? Mikä meille kertoo siitä, että nämä lääkkeet täällä tosielämässä toimii ja että niitä kannattaa määrätä siihen tahtiin kuin niitä määrätään, kun se lopputulos on tähän mennessä ollut se, että ihmisiä päätyy mielenterveyskuntoutujiksi aina vain enemmän? Missä vaiheessa me oikeasti alamme vakavasti pohtia, onko sillä oikeastaan suurta merkitystä, jos lääke vaikuttaa toimivan julkaistujen tutkimusartikkeleiden perusteella, jos ne tulokset eivät näy myös ihmisten elämässä?   Ja toisaalta meidän olisi tärkeää keskustella enemmän myös siitä, mitä sillä tarkoitetaan, kun tutkimusartikkeleissa sanotaan, että ”lääke toimii”. Tähän liittyvistä pulmista olen kirjoittanut mm. Psyykenlääketutkimusten ongelmat | 7+ keskeistä syytä, miksi lääkkeet eivät monilla toimi -artikkelissa. Aihetta käsitellään myös Hoitoresistentti masennus -artikkelissa. Olen näissä aiemmissa blogiartikkeleissa kertonut, mitä tätä aihetta tutkivat lääkärit, psykologit, psykiatrit, muut tutkijat ovat kirjoittaneet psyykenlääketutkimuksiin liittyvistä pulmista. Niistä käynee ilmi mm. syitä siihen, mitä se käytännössä tutkimuksissa tarkoittaa, että ”hoito toimii” vs. mitä monet ihmiset ajattelevat sen tarkoittavan, kun heille jotakin hoitoa suositellaan.  Meidän täytyy uskaltaa kysyä, että mitä jos nämä meidän yleiset hoitokeinot ovat osasyy siihen, että ihmiset voi aina vain huonommin.   Toipuneet hoidosta huolimatta?   Lisäksi meitä, jotka olemme toipuneet jotenkin muutoin kuin näillä yleisillä keinoilla, alkaa olla jo niin paljon, ettei meitä mielestäni voi enää pitkään ohittaa erikoisina poikkeuksina. Ihmisiä, jotka ovat aiemmin olleet hoidettavana näillä keinoilla, mutta päätyneet toteamaan: ”Tämä hoito ei toimi, tämä ei auta. Saamani hoito ei vie tilannettani ja elämääni hyvään suuntaan.” Tämä on aihe, mikä ei varmaankaan usein tule puheeksi, mutta meitä on aika paljon. Olemme olleet potilaina tässä nykyisessä hoitojärjestelmässä, ja päätyneet luopumaan potilaan roolista ja löytämään avun jostain muualta, kuka mitenkin.  Esimerkiksi minulle on kyllä sanottu: ”Ei sinulla sitten varmaan niin vaikeaa ollutkaan, kun kerran toivuit jotenkin muutoin kuin lääkehoitojen avulla.” Mitä jos onkin niin, että meidän oikeasti kannattaisi kuunnella niitä jotka on toipuneet jotenkin muutoin, ja päässeet siitä potilaan roolista eroon jotenkin muutoin? Siksi esimerkiksi Toivon tuoja -sarja on olemassa.  Meidän tarvitsee enemmän ja vakavasti keskustella siitä, millä perusteella näitä lääkkeitä määrätään niin paljon ja minkä takia hoito keskittyy niin pitkälti näihin. Lisäksi on oleellista pohtia, miksi ihmiset, jotka on päässeet elämässä eteenpäin mielellään laittavat sanan ”hoito” lainausmerkkeihin. Tästä on ollut puhetta mm. tässä Toivon tuoja sarjan jaksossa: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?   Ymmärrän, että tämä on ikävä asia pohdittavaksi: Mitä jos nämä meidän yleiset hoitokeinot, ja se miten ihmisiä pyritään auttamaan, pahentaa tilannetta avuksi olemisen sijaan? Minusta meidän täytyy uskaltaa keskustella tällaisesta vaihtoehdosta.   Oletko jo katsonut maksuttoman 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa -videoluennon?   Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tästä postauksesta herää! The post Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! appeared first on Astetta parempi elämä.

Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! Välillä tuntuu siltä, että tuskallisen hitaasti asiat muuttuu psykiatrian parissa, vaikka muutettavaa ja muutostoivetta olisi paljon. Tänä vuonna (2024) on tapahtunut kuitenkin eräänlainen edistysaskel.  Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! Kyse on uuden The Maudsley Deprescibing Guidelines kirjan julkaisusta. The Maudsley Prescribing Guidelines -kirjasarja opastaa psyykenlääkkeiden käytössä. Deprescribing Guidelines -kirja on tervetullut ja tarpeellinen lisä tähän kirjasarjaan, ja se siis opastaa, miten turvallisesti voi vähentää tai lopettaa psyykenlääkityksiä. Tässä ensimmäisessä teoksessa on muutamia eri lääkeryhmiä, mm. mielialalääkkeet.  Vastikään kuuntelin psykiatri Josef Witt-Doerringin ja psykiatri Jon Jureidinin keskustelun aiheesta How Pharma Controls Psychiatrists. Hekin puhuivat tästä poikkeuksellisesta teoksesta.  Jureidini mainitsi, että tämän kirjan julkaisu vaikuttaa melko radikaalilta ottaen huomioon sen, että Maudsley on yksi konservatiivisimmista psykiatrian instituutioista.  Kirjan ovat kirjoittaneet David Taylor, joka on kaikkien The Maudsley Prescribing Guidelines -teosten johtava kirjoittaja ja psykiatri Mark Horowitz.  Syy, miksi tällainen kirja oli mahdollista julkaista, on kiinnostava.  Psykiatri Mark Horowitzilla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei masennuslääkkeestä vieroittautuminen onnistunutkaan niin yksinkertaisesti kuin oppikirjat, professorit, kollegat ja viralliset ohjeistukset kertoivat. Hän joutui törmäämään siihen, että erilaisissa netin vertaisryhmissä oli enemmän tietoa siitä, miten lääkitystä vähennetään turvallisesti. Nämä hänen kokemuksensa ohjasivat hänet tutkimaan sitä, miten lääkkeistä voisi vieroittautua turvallisemmin. Jureidini lisäsi, että yksin Horowitz tuskin olisi saanut aikaan tällaisen Deprescribing teoksen lisäämistä Maudsleyn teoksiin. Sattuu olemaan niin, että tämän teossarjan johtava kirjoittaja, professori David Taylor on myös omakohtaisesti kokenut vaikeuksia masennuslääkevieroituksessa. Sen takia saimme tällaisen uuden teoksen tähän lääkäreille suunnattuun kirjasarjaan. Tämä on edistysaskel. Todellakin. Mutta sinänsä on surullista, että tarvitsemme ns. ammattilaisten omakohtaisia kokemuksia siitä, että nykyiset viralliset ohjeistukset ei ehkäpä pidäkään paikkaansa. On surullista, että tarvitaan riittävän kunnioitettavalla ammatillisella tittelillä varustettu ihminen kertomaan, että olemme ymmärtäneet asian väärin. Taatusti monille psykiatreille ja lääkäreille on tästä jo heidän ”potilaat” kertoneet.  Onni onnettomuudessa sinänsä, että esimerkiksi Mark Horowitz päätyi tutkimaan tätä vieroitusasiaa tarkemmin. Hän on mm. selventänyt sitä, miksi ns. häviävän pieni annos lääkettä voi vaikuttaa lääkevieroittautujaan tosi paljon, vaikka monien lääkärien mielestä pienet annokset eivät voi vaikuttaa sillä tavalla kuin potilaat ovat väittäneet. Ehdotan, että kerrot tuosta kirjasta lääkärillesi ja kehotat myös tuttavia tutustumaan asiaan. Esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttäjiä kun on Suomessa yli 600 000. Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – Vieraana Tomi Bergstöm   MAKSUTON 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa – luento   The post Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! appeared first on Astetta parempi elämä.