Niinku asia on

Miten yhdistää elämänsä eri puolet ja olla kokonainen? Mitä tehdä kun pitkän kotonaolon jälkeen pelottaa ottaa se ensimmäinen askel ulospäin? Miten pääsen yli pettämisestä, kun rakkautta muutoin riittää? Mitä tehdä kun rakkaan ystävän ghostaaminen sattuu vielä 10 vuoden jälkeen?Tässä jaksossa vastaan seuraajien tiukkoihin kysymyksiin ja tilanteisiin ihmissuhteissa ja itseksi kasvamisen matkalla. Kantavina teemoina on syyllisyyden kohtaaminen ja käsittely rakentavalla tavalla, luottamus, rohkeus ja itsen hyväksyminen.Tervetuloa kuulolle! Laita kommenttia, jos tällaiset Q&A jaksot kiinnostaa jatkossakin.💜

Aika sukeltaa psyykeen syvempiin kerroksiin.Miksi toistamme samoja kaavoja ihmissuhteissa? Miksi tietyt unet tuntuvat oudolla tavalla merkityksellisiltä? Miksi ärsyynnymme joistakin ihmisistä suhteettoman paljon?Syvyyspsykologia on psykologian suuntaus, joka vastaa näihin kysymyksiin. Se keskittyy tiedostamattomaan eli siihen puoleen meissä, joka ei ole rationaalinen tai kielellinen, mutta vaikuttaa silti voimakkaasti käyttäytymiseemme.Jaksossa avaan omaa suhdettani jungilaisuuteen ja pohdin, miten se tuntuu puhuttelevan monia juuri tässä ajassa, jossa kamppailemme merkityksellisyyden, identiteetin ja henkisyyden kysymysten kanssa.Jakson lopussa saat myös konkreettisia vinkkejä siihen, miten lähestyä omaa sisäistä maailmaa varjotyöskentelyn, omien roolien tutkimisen tai dialogisen kirjoittamisen kautta.

Voiko paraneminen käynnistyä siitä, ettei enää ajattele itseään perustavalla tavalla rikkinäisenä?Mielen oireet ja kärsimys ovat todellisia ja ne on aina otettava vakavasti. Samalla on kuitenkin tärkeää hahmottaa se, kuinka ahdistus, masennus tai muu psyykkinen kriisi ei ole perustavanlaatuinen häiriötila. Oireet ovat pikemminkin viestejä siitä, että jokin elämässä tarvitsee tulla nähdyksi tai muutetuksi.Tässä jaksossa kerron mitä nämä yleensä viestit ovat!Käyn myös läpi psykiatrian käsitettä ”sairaudentunnottomuus” sekä pohdin sitä, voiko psykologinen kriisi olla myös muutoksen mahdollistava käännekohta elämässä kohti parempaa suuntaa.Jos teema resonoi, jaa jakso eteenpäin ja kerro, mitä ajatuksia se herätti.

Häpeässä ei usein ole kyse siitä, että olisin tehnyt jotain väärin. Pikemminkin häpeä nostaa päätään silloin kun sosiaalinen tilanne uhkaa kokemusta omasta arvosta ja merkityksestä.Tässä jaksossa puhun häpeästä, joka ei päästä otteestaan vaikka kaiken järjen mukaan mitään hävettävää ei olisi.Jaksossa avaan häpeän ja syyllisyyden eroa sekä sitä milloin häpeä voi muuttua sisäiseksi ääneksi. Kerron omista keinoistani työstää häpeää ja päästä siitä jopa eroon.Kiva kun oot kuulolla!💜

Rakkaus tuntuu välillä siltä, että mä vedän täysiä koilliseen, sä lounaaseen ja katsotaan katkeaako kuminauha.Sitten taas välillä se tuntuu syvältä tunneyhteydeltä.Moderni rakkaus on sekä vapauttavaa että uuvuttavaa. Se elää omaehtoisuuden, yhteyden, turvan ja intohimon välisessä jännitteessä. Miten säilyttää oma tahto ja persoona samalla kun ottaa toisen ihmisen osaksi elämää?Miten navigoida rakkauden kanssa ajassamme, jossa ei enää ole kulttuurisia odotuksia siitä, että suhde ja toinen ihminen tulisi aina laittaa itsen edelle?Tässä jaksossa ei tarjoilla vastauksia vaan vertaistukea ja näkökulmia rakkauteen. Psykologian teoriat rakkaudesta auttavat hahmottamaan sitä, millaisia rakkaussuhteet voivat parhaimmillaan ja pahimmillaan olla: tyhjiä, hölmöjä, kohtalokkaita, kumppannuuksia, ystävyyksiä.Tämä suuri aihe vaatii hieman taiteellistakin otetta, joten luen jaksossa myös mun kirjoittaman rakkaus-runon.Lopussa mun kirja-, IG-tili-, podcast-suositukset niille, jotka haluavat pohtia rakkautta syvällisesti.Tervetuloa kuulolle Niinku asia on -podiin!

Miten selviän pahan olon kanssa tai jopa opin sen kautta itsestäni jotain?Ahdistus on epämääräinen olotila, jonka alla on usein tunnistamattomia tunteita kuten vihaa, surua, pettymystä, rajojen ylityksiä. Kun tunteet eivät pääse ulos, ne jumittavat mieleen ja kehoon.Yleensä välttely tuntuu hetkellisesti erittäin hyvältä ratkaisulta, mutta pitkällä tähtäimellä ahdistusta kohti kannattaa pyrkiä menemään rohkeasti. Sieltä saattaa löytyä yllättävänkin rauha tai tärkeä viesti.Tässä jaksossa kerron omat vinkkini kohti menemiseen!Tervetuloa kuuntelemaan niinku ahdistus on. Jakson tuottaa Henrik Savola.Somet: @sinnusofia

Jos mulla olisi valta muuttaa yhteiskuntaa ja kulttuuria, millaisia mielenterveyttä tukevia muutoksia tekisin saman tien?Tämä kysymys tuli jaksotoiveena ja laittoi mut todella miettimään, että mites tämä yhteiskunta oikein tulisi järjestää. Jaksossa kerron 10 asiaa, jotka laittaisin samantien uuteen uskoon stigman purkamisen, päihdepolitiikan, luontosuhteen, sukupuoliroolien ja kokonaisvaltaisemman mielenterveyskäsityksen osalta. Uskon niiden edistävän meidän kaikkien mielen hyvinvointia. Mitä lisäisit listaan?Kiva kun oot kuulolla 💜Jaksossa mainituista teemoista voit kuunnella lisää aikaisemmista haastattelujaksoistani:Mielenterveyttä tukeva yhteiskunta, Julia SangervoSuhtautuminen vakaviin mielenterveysongelmiin, Tomi BergströmMies, tunteet, läheisyys ja maskuliinisuus, Marko SuomiTerveys ja hyvinvointi talouspolitiikan keskiöön, Anni MarttinenEläinten tappamisesta, Benjamin PitkänenHyvän mielenterveyden työ ja elämä, Tiina TuominenUlkonäkö pääomana yhteiskunnassa ja työelämässä, Erica Åberg

Tämä on itsensä kehittämättömyyden ja anteeksiantamattomuuden vuosi 2026! Tervetuloa mukaan lopettamaan jatkuva itsensä kehittäminen. Oman toiminnan lakkaamaton analysointi ja parantaminen voivat johtaa ansaan, jonka lopputulemana on tyytymättömyys ja keskeneräisyyden tunne. Siksi on tärkeää miettiä itsensä kehittämisen rajoja tai sitä, voisiko eletty elämä olla opettavaista ja arvokasta ihan itsessään.Otan jaksossa myös konkreettisen esimerkin anteeksiannosta. Usein sen ajatellaan olevan itseisarvoisesti hyvä asia. Koetaan, että anteeksianto on hyveellisen ihmisen ominaisuus ja auttaa ihmistä itseä elämässä eteenpäin. Mä ajattelen, että tässäkään suhteessa asia ei ole niin yksinkertainen. Anteeksiantamattomuus voi olla kaikista paras vaihtoehto monessa tilanteessa.Jakson lopussa annan myös harjoitteen, jonka avulla (paradoksaalisesti) kehität itsensä kehittämisen lopettamista.Kiva kun oot kuulolla💜-SinnuPodcastia tuottaa Henrik Savola

Mun elämässä parisuhde-erot ovat aina vieneet lopulta kohti jotain parempaa: ihmisenä kasvamista, selkeyttä ja vahvempaa yhteyttä itseen. Ihmissuhteen päättyminen pakottaa etsimään elämän merkitystä uudestaan ja rakentamaan elämää oman näköiseksi. Ero ei aina ole ratkaisu ongelmiin. Tässä jaksossa käyn läpi niitä merkkejä, jotka kuitenkin osoittavat, että ero saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Mun mielestä erityisesti kaksi asiaa osoittavat, että eroamista kannattaa vakavasti harkita. Nämä ovat vastuunkannon puuttuminen ja elämässä eri suuntiin vetäminen. Kuuntele loput jaksosta!

Mielenterveyden haasteet voivat näkyä oireina, jotka kuormittavat vakavasti myös läheisiä. Miten läheisenä voi samaan aikaan sekä asettaa rajoja ja pitää kiinni omista tarpeistaan että tukea mielenterveysongelmista kärsivää läheistä? Puhun jaksossa siitä, kuinka diagnoosi voi selittää käytöstä, muttei kuitenkaan ikinä tee loukkaavaa, väkivaltaista tai manipuloivaa toimintaa hyväksyttäväksi. Pohdin myös sitä, onko järkevää odottaa suhteen ongelmien korjaajaksi sitä, että läheinen menisi terapiaan.

Käännetään tuolien paikat ja kuunnellaan miten terapiassa käyneet opastaisivat terapeutteja tekemään työtään vaikuttavammin. Missä tulisi kehittyä taitojen ja vuorovaikutuksen osalta? Ja minkä kysymyksen saisi suoraan jättää aina kysymättä?Tervetuloa kuuntelemaan mitä terapiassa käyneet kertoisivat terapeuteilleen jos uskaltaisivat.

Oonko enempi klubeilla viihtyvä city girl vai teetä juova sienestäjä? Sporttinen elämän fiilistelijä vai lihasbuumista piittaamaton elämästä nautiskeilja? Perinteisiä arvoja kannattava äiti vai äitimyytistä kaikin voimin irtautuva moderni vanhempi?Miksi mun pitää koko ajan tietää kuka ja millainen tyyppi olen? Tässä jaksossa puran turhautumistani siihen, kuinka nykyään kaikesta rakennetaan narratiivi. Maailman arkisimmat valinnat muodostuvat identiteettikysymyksiksi ja lopulta sitä huomaa kysyvänsä itseltään koko ajan “onko tää mua?" Raskasta! Mä myös uskon, että todellisuudessa meidän arkiset valinnat kertoo enemmän meidän sen hetkisistä tarpeista ja elämäntilanteesta kuin syvemmästä erityisyydestä persoonallisuudessa.Tervetuloa kuulolle mun tunteenpurkaukseen!Podcastia tuottaa Henrik Savola

Mikä antoi mulle syyn olla psykologi? Miten konkurssi vaikutti ammatti-identiteettiin? Tässä jaksossa käyn läpi mun 7 vuoden psykologiuran herkullisimmat käänteet ja vaikeat hetket. Kerron mun ekoista työpaikoista psykiatrialla ja lastensuojelussa sekä siitä, miten oon päätynyt yrittäjäksi, luennoitsijaksi ja työterveyspsykologiksi. Myös podcastin tekeminen on vaikuttanut mun työuraan.Mikäli jakson kuultuasi joku jäi vielä mietityttämään niin vastaan mielelläni kaikkiin uraan ja psykologiuteen liittyviin kysymyksiin kommenteissa! Podcasia tuottaa Henrik Savola.

Ihmisellä on tapa kaivaten muistella “vanhaa minää” eli aikaa ennen uupumusta, eroa, kriisiä tai masennusta. Ajatellaan, että jos vain saisin vanhan itseni takaisin niin kaikki olisi hyvin. Nyt kerro sulle, rakas ystävä, asian niinku se on: Ei se olisi. Päinvastoin. Tämä vanha sinä on todennäköisemmin tullut täysin tiensä päähän.Ongelma tästä muodostuu siinä kohti kun vanhan minän kaipuu tarkoittaa, että nykyinen minä tuntuu vähemmän oikealta, ikään kuin uupumus tai kärsimys ei yhtä lailla kuuluisi omaan tarinaan. Ja kuulkaa, elämä hankaa jatkuvasti vastaan kun kärsimykselle ei anna lupaa olla osa sitä.Tässä jaksossa jaan kuitenkin myös ne hyvät kysymykset löytää sitä elämäniloa ilman haikailua menneeseen!

Jo riittää kuunteleminen! Täältä pesee💘😃Siirryin haastattelijan penkiltä kokonaan puhujan penkkiin kertomaan asiat niinku ne on.Tervetuloa kuuntelemaan empaattisen suoraa puhetta psykologiasta ja mielenterveydestä.💟Luvassa henkilökohtaisempaa kerrontaa mun omista mielen asioista, vaikka psykologina en voi täysin unohtaa tutkimusviitteitäkään.

Sekoamisen pelko ja kasvu kulkevat mielestäni tiiviisti rinnakkain. Ja itseään kannattaa pitää yhtä aikaa sekä täysin taviksena että uskomattoman ainutlaatuisena. Mä olen kyllä psykologi, mutta tässä jaksossa kerron mun henkilökohtaisen itsetutkiskelun oivallukset. Sitä kun itsekin harjoittelee koko ajan samoja asioita, joista puhuu muille: häpeän kohtaamista, ahdistuksen kanssa elämistä, itsen hyväksyntää, rajojen määrittelyä. Jaksossa puhutaan nautinnosta, rakkauden tunnistamisesta ja siitä, että miksi kannattaa tuntea fomoa siitä, jos ei jää kotiin. Laita kommentteihin täällä tai instassa, mitä ajatuksia herää! Mun somet on @sinnusofia.Tuottaja: Henrik Savola

Nyt kun kaikki puhuu terapiasta niin sanotaan nyt sekin ääneen, ettei terapia aina toimi. Tutkimusten mukaan 3–15 % käyttäjistä kokee haittavaikutuksia. Suurimman osan mielenterveys hoituu ja pysyy hyvänä muilla keinoilla. Käydään nyt näitä keinoja läpi.Sukellan tässä jaksossa niihin kokemuksiin ja syihin, joiden takia ihmiset lopettavat terapian. Joku lopettaa, koska ei tunne tulevansa ymmärretyksi, toinen koska suhde terapeuttiin tuntuu keinotekoiselta, kolmas koska terapeutti on passiivinen ja neljäs väsyy itsensä tarkkailuun.Tervetuloa kuuntelemaan asiat niinku ne on.

Miksi tunnistamme itsemme horoskoopeista tai persoonallisuustesteistä? Tosiasiahan on niin, että nämä kuvailevat yleisiä inhimillisiä ominaisuuksia. Ja siitä on meille usein hyötyä!Miksi haluamme uskoa outoihin sattumiin ja mitä tieteellinen maailmankuva kaikessa rationaalisuudessan missaa? Jaksossa pohdin Carl Jungin kiinnostavia ajatuksia tähtikuvioista sekä tieteen ja symbolisen maailman välistä ristiriitaa.Astrologia ja psykologia ei välttämättä ole toisistaan niin kaukana!Seuraa mua somessa!TikTok ja IG: @sinnusofia

Terapeutilta haetaan apua henkisen elämän haasteisiin, kärsimykseen ja itsensä kehittämiseen. Onko terapeutti siis parantaja, hengellinen opas vai osa hyvinvointibisnestä? Mä olen parantunut mielenterveysongelmasta hengellisessä yhteisössä ja tässä jaksossa kerron, mitä yhteistä terapialla on tämän ilmiön kanssa. Terapeutin karisma, vuorovaikutustaidot ja empaattisuus määrittävät terapian onnistumisen. Terapeutin pitää pystyä myymään itsemyötuntoa ja muita henkisiä ideoita asiakkaalle. Tässä jaksossa sanon niinku asia on: Hyvä terapeutti on hyvä myyjä!

Tiesitkö, että terapeuttisen tuen saaminen on lähes yleisin syy ihmisille käyttää ChatGPT:tä? Tervetuloa kuuntelemaan kun psykologit puhuvat tekoälystä!Keskusteluvieraana on psykologi-koodari Olli Airola. Käydään läpi mielenterveys-tekoälyjen rakentamista, arjessa hyödyllisimpiä AI-sovelluksia sekä pohditaan ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä laajasti! Tervetuloa kuuntelemaan.Seuraa Ollia somessa:https://www.instagram.com/tekoalyolli/https://www.tiktok.com/@tekoalyollihttps://tekoalyolli.substack.com/Tsekkaa mun somet:♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/🎶 TikTok: https://www.tiktok.com/@sinnusofia🛠️ LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/savolasini/🎙️ Podcast:Spotify: https://open.spotify.com/show/6tXeO6brqigpJZqJMKkT2w?si=U9UCKP6YTm66lMmJM5xH2QApple: https://podcasts.apple.com/us/podcast/sinnu/id1464577586Google Podcasts: https://podcasts.apple.com/us/podcast/sinnu/id1464577586?at=11lo6V&ct=podnews_podcast