Discover
Metsästä ja arvosta
121 Episodes
Reverse
Olen ihaillut Pekan suoran kyseenalaistavaa kirjoitustyyliä, jossa hän onnistuu löytämään yhteiskunnasta jotain oleellista, käsittelemään sitä suoraan, mutta kuitenkin tavalla, joka ei herätä valtavaa vastareaktiota. Miksi näin on? Mikä vastareaktiolta suojelee? Puhuimme Pekan kanssa kanssa myös metsästyksen mediakuvasta ja metsästyksen aseman parantamisesta.
Millaista on toimia tutkijana susikysymyksessä? Minkälaisia valmiuksia akateeminen koulutus antaa tiedeviestintään? Jatkoimme tohtori Pohja-Mykrän kanssa keskustelua näistä aiheista sekä tutkimuksen ja oikean tiedon levittämisen haasteista.
Tämä jakso käsittelee Mari Pohja-Mykrän väitöskirjaa Vahinkoeläinsodista psykologiseen omistajuuteen - petokonfliktin historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta. Tutkimuksessa käydään läpi konfliktin historian avaamisen jälkeen nykytilannetta ja valotetaan sitä minkälaisia seurauksia sosiaalisen kestävyyden laiminlyömisellä on petokonfliktin ratkaisuja etsiessä. Tutkimuksessa määritellään myös viisivaiheinen polku ulos konfliktista. Olen tarkastellut teemaa omien havaintojen ja usein metsästäjäkeskusteluiden kautta ja tullut siihen tulokseen, että Pohja-Mykrä tavoitti tutkimuksessaan jotain mitä susikeskustelusta on täysin puuttunut.
Tiivistelmä väitöskirjasta löytyy täältä:
https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p
Ja koko väitöskirja täältä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229455
Värtsilä-Tohmajärven susilauma tappoi viime vuoden puolella Mika Piiroisen oman koiran lisäksi ainakin kaksi muuta koiraa metsästystilanteessa ja yhden pihasta. Tämän seurauksena neljän suden lauman poistamiseen myönnettiin lupa ja koska luvasta valitettiin, sitä ei voitu panna kokonaisuudessaan toteen. Tässä haastattelussa Mika kertoo hakuprosessista, konfliktin vaikutuksesta paikallisesti ja tilanteen tulevaisuudennäkymisä. Suositeltavaa kuultavaa kaikille, jotka miettivät että mikä poistolupien hakemisen motiivi on.
Toni on pitkän linjan metsästysbloggari ja valokuvaaja. Purimme hänen kanssaan metsästyksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja mm. sitä voiko metsästystilillä julkaista kuvan ghilliepuvussa imettävästä äidistä. Toni kertoi myös verkkokaupan perustamisesta ja omien aseiden kevyestä kustomoinnista.
Lukiolainen Johan Salminen on metsästänyt pikkupojasta asti. Nyt kirjoitusten jälkeen hänen tiensä johtaa opiskelemaan, jolloin hänestä tulee metsästykselle entistäkin tärkeämpi hahmo. Hän voi kertoa kokemuksistaan ikätovereilleen, jotka eivät tiedä aiheesta mitään. Tässä jaksossa tämä ja monta muuta oivallusta siitä kuinka metsästyksen tulevaisuudesta pidetään huolta. Johanin ajatuksia voi lukea myös Metsästäjä-lehdestä.
Tiivis katsaus kolmeen ajankohtaiseen aiheeseen. Johannes Lehtomäki ja Jari Hakulinen palasivat kommentoimaan muutamaa ajankohtaista metsästysaiheista uutista. Ensimmäisessä uutiskatsauksessa käsittelyssä valkoposkihanhet, valkohäntäpeurat ja koronaulkoilu.
Jaksoon liittyvää uutisoitia
Valkoposkihanhet
https://mmm.fi/-/valkoposkihanhityoryhma-esittaa-kokonaisvaltaista-ratkaisua-karkotusta-myos-ampumalla-ja-lintupeltoja-
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/80da347e-c190-45c8-8ce9-a2b4679526e0
Valkohäntäpeurat
https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/valkohantapeurakannan-kasvu-jatkui.html#.YFRhZH5aUqQ.twitter
Ulkoilu ja kiinnostuksen kasvu metsästykseen.
https://www.france24.com/en/live-news/20210225-germans-turn-to-hunting-to-ethically-source-food
"Kaupunkilaiset ovat vieraantuneita luonnosta" on toistuva sananparsi, joka yleensä heitetään aika köykäisesti kuvaamaan milloin mitäkin ongelmaa. Mutta miksi näin on? Miksi kaupunkilaiset eivät tunne esimerkiksi metsästystä?
Siksi, että heillä ei ole ollut mitään realistista mahdollisuutta tutustua aiheeseen ensi käden kokemusten kautta. Tilannetta on mahdollista parantaa tekemällä kouluihin vierailuluentoja, joissa metsästäjät kertovat omista kokemuksistaan. Näitä vierailuita voisi tehdä nykyistä paljon enemmän, mutta miten? Tässä podcastissa pohditaan sitä miten vierailun saa aikaan niin että se hyödyttää kaikkia.
Toisin kuin voisi olettaa, henkisen hyvinvoinnin valmentajalla ja metsästäjällä on paljon yhteistä. Puhuimme Katrin kanssa hänen kokemuksistaan aseista ja ampumisesta, erilaisista uskomuksista, joilla rajoitamme itseämme ja ennen kaikkea siitä minkälaista arvoa itseensä tutustumisella on. Ja siitä, missä asioissa metsässä tuntikausia istuva ikääntyvä mies on paljon kiireistä helsinkiläistä itsensä kehittäjää pidemmällä.
Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kannattaa oppia yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Lasse Männistö on entinen kansanedustaja, liiketoimintajohtaja ja intohimoinen metsästäjä. Hän puhui kanssani metsästyksen arvonnostosta, riistataloudesta, riistamatkailusta ja siitä miten metsästäjäkenttä voi mukautua väistämättömiin muutoksiin.
Timo Naapuri esittelee mitä on isätyö, miten isiä voidaan vanhemmuudessa tukea ja miksi metsästys on isälle arvokas ajanviettomuoto.
Robert Kroger kertoo vastaukset siihen, miten metsästyksestä kannattaa puhua ulkopuolisille ja minkälaista PR-työtä blood origins tekee. Keskusteltuamme muutamaan otteeseen on käynyt ilmi, että missiomme on sama. Metsästykseen liittyvä syvempi totuus jää liian usein traagisten puolten alle. Siksi aiheesta pitää puhua tavalla, joka on ymmärrettävä muillekin kuin metsästäjille. Tämän tavoitteen edistämiseksi perustimme facebookiin Blood origins Finland ryhmän, jonne ovat tervetulleita kaikki metsästyksen syvimmästä olemasta ja elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet.
https://www.facebook.com/groups/424308098765467
Mikko Toivola ja Jarkko Nurmi Riistakeskuksestä sekä metsästäjät Marko Liljeström, Timo Salmia keskustelivat siitä minkälaista työtä sisämaassa on tehtävä monimuotoisuuden suojelemiseksi ja mitä se mestästäjiltä vaatii.
Suomen vesilintukantojen tila on huolestuttava. Metsästäjillä vaikutus näihin kantoihin on toivottavasti merkittävä, mutta eri suuntaan kuin intuitiivisesti ajatellaan. Tässä jaksossa käsitellään saaristossa tapahtuvaa luonnonsuojelutyötä ja erityisesti Sotka-hanketta.
Vieraana Riistakeskuksen asiantuntijat Jarkko Nurmi ja Mikko Toivola sekä metsästäjät Timo Salmia ja Marko Liljeström.
Lisätietoa Sotka-hankkeesta https://mmm.fi/sotka
Miltä susitilanne koirankasvattajan näkökulmasta näyttää ja tuntuu? Epätodennäköisessä hengessä, tämä keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen.
Kuva: Isster17, CC BY-SA 4.0 <https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0>, via Wikimedia Commons
Ippi Arjanne lähti mukaan kokeilemaan jousiammuntaa maastoradalla. Keskustelimme hänen tekemästään metsästysjutusta ja sen aiheuttamista reaktioista. Ja siitä mitä Ippi nyt metsästyksestä kokemuksen laajennuttua ajattelee.
Helsingin sanomien entinen toimittaja ja teknologiayhtiö Reaktorin viestintäasiantuntija Verna Vuoripuro kertoo miten media toimii, onko se metsästysvastainen ja miten metsästäjä voi vaikuttaa mediaan positiivisesti.
Nykyisen metsästystavan ytimessä on ihmisen ja koiran saumaton yhteistyö. Netissä lentelee susikonfliktiin liittyen varsin villejäkin väitteitä siitä minkälainen metsästäjän ja koiran suhde on. Tässä jaksossa oiotaan muutama siihen liittyvä väärinkäsitys ja käydään läpi myös Suomalaisen koiranjalostuksen filosofiaa.
Naisten määrä metsästys- ja ampumayhteisössä ovat nousussa. Perinteisesti miesvaltaisissa yhteisössä suhtautuminen tulijoihin on positiivisista, koska ampuminen ei katso sukupuolta. Silti edelleen naiset kohtaavat käyttäytymistä, joka porautuu ihon alle ja saattaa jopa traumatisoida. Tässä podcastjaksossa puhutaan asioista, joista on ollut tapana vaieta.
Aseisiin ja ampumiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä tietoja. Niiden oikaiseminen on kaikkien aseharrastajien etu. Tässä jaksossa Jenny Koskimäki kertoo sovelletun reserviläisammunnan syvimmästä olemuksesta ja siitä minkälainen arvo naisilla ammuntaharrastukselle on. Jennyn löytää instagramista tunnuksella @jenkarolina (https://www.instagram.com/jenkarolina/)



















