BIOS-podcast

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä. Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä.  Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus. Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta. #geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/  https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html  https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/  https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/ https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/ https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/  https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/ https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/ https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla. Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf Uutisointia tutkimuksesta: https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report https://yle.fi/a/74-20101552 Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf Uutisointia tästä raportista: https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/ https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries Muita lähteitä ja esimerkkejä: Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0 Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer

Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta. Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More. Lisälinkkejä: BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä? https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8 Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/ Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ Ville Lähde: Ilmastonmuutos ja aika – eli miksi ilmastovitkastelu ei toimi https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/

Taantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso on nauhoitettu helmikuun alussa 2025 Lukemistoa: Ekberg ym. Climate obstruction: https://www.routledge.com/Climate-Obstruction-How-Denial-Delay-and-Inaction-are-Heating-the-Planet/Ekberg-Forchtner-Hultman-Jylha/p/book/9781032019475?srsltid=AfmBOoo9_XUTjQtEJJAJWRc9t_t7n4txzsPiRXRvP7tuHKKkTym_NBXL Toivanen & Lähde: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793 Zeev Sternhell: How to think about fascism and its ideology: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-8675.2008.00504.x Balsa Lubarda: Beyond Ecofascism? Far-Right Ecologism (FRE) as a Framework for Future Inquiries https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.3197/096327120X15752810323922?casa_token=x6JmeYDxmnEAAAAA:2O8aLkGZIvzeDGJgwwT2N0yBmx9DXj4OSgV3cDzDm4z10GgjcucIgEpfb7agT9UNFzL2eBN6AACS

Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava. LISÄLUKEMISTOA: BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931 Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616 Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752 Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/ Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/

Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle. LISÄLUKEMISTOA: Mooney et al. 2013 https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110 Kates et al. 2001 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386 Liu et al. 2015 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832 Folke et al. 2016 https://www.jstor.org/stable/26269981 Meadows: Thinking in systems https://www.adlibris.com/fi/kirja/thinking-in-systems-9781603580557 Barnosky et al. 2017 https://www.science.org/doi/10.1126/science.aah4787 Barnosky et al. 2014a https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019613516290 Barnosky et al. 2014b https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019614533670 Lyons et al. 2016 https://www.nature.com/articles/nature16447 Kaaronen et al. 2021 https://www.ecologyandsociety.org/vol26/iss3/art2/ Fraser et al. 2022 https://www.nature.com/articles/s41467-022-31595-8

Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa. LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/  | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434  | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.

Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa? Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384 Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/ Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/ BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/

Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/ Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/

Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu. LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/

Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä. BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta: BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto https://eko.bios.fi/ BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto https://kojelauta.bios.fi/ BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/ BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva https://vimeo.com/962148931 Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi? Teoksessa Elämän vuoksi Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766 Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/ Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella? Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/ Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109 Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/ Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634 Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105 WISE-hankkeen sivusto https://wiseproject.fi/ Muuta lukemistoa: Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html

Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä? LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde, The Polycrisis https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times Ville Lähde, Mitä on monikriisi? https://bios.fi/mita-on-monikriisi/ BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/ Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/ Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in

Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju. LISÄLUKEMISTOA: BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837 Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan? https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1 Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/ Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325 Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950 https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/ Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene. https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493 Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636 Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/

Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena. Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/ Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/ Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan” https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/ Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/ Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/ Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella? https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/ Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/

Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla. LISÄLUKEMISTOA: Haila & Dyke (toim.), How Nature Speaks https://www.dukeupress.edu/how-nature-speaks Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon poliittisuus: mikä on uutta? http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille.  LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/ Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/ Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/ Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin https://kehityslehti.fi/12138/ Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question? https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/ Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen? https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/ Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/ Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/ Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479 Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä? https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää? https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348 Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1 Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077 Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food? https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food Feed: A Food System Podcast https://tabledebates.org/podcast SUOMALAISTA TUTKIMUSTA Ruokavarma https://www.ruokavarma.info/ JustFood https://www.justfood.fi/fi-FI RuokaMinimi https://projects.luke.fi/ruokaminimi/

Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista. Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemistoa: BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/ Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen” https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/ Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun” https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/ Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.” https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/ Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset” https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/ Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus” https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/ Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma) https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997 BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö” https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/ Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World” https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african Our World in Data – Population Growth https://ourworldindata.org/population-growth Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?” https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/ Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low” https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista) https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin? Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemisto: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/ BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?” https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/ BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?” https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ BIOS-podcast https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?” https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/ Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf Jason Hickel, “A Response to McAfee” https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?” https://bios.fi/dasguptan-raportti/ Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä” http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka” https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/ Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla” https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/ Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä” https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/ Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’” https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890 Wim Carton, Carbon Unicorns https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices” https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries” https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html “Donitsitalous” https://www.donitsitalous.fi/ Guardianin juttu muovin kierrätyksestä https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta Lisälukemisto: Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/ Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ Bendixen et al. Time is running out for sand https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4 Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/ Keen, What economists get wrong about climate change https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970 Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub Nobel, America’s Radioactive Secret https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/ Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19) https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116