Oppimisen psykologia

Miksi yksi moka voi romahduttaa ammatillisen itsetunnon hetkessä ja yksi onnistuminen nostaa sen aivan uudelle tasolle?Osaaminen ei muutu päivätasolla mihinkään. Silti kokemus omasta osaamisesta vaihtelee. Välillä luotan itseeni ja ajattelen, että pärjään kyllä. Välillä taas epäilen kaikkea tekemistäni.Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mistä ammatillisen itsetunnon vuoristorata syntyy.Kuormitus, stressi ja epäonnistumiset voivat kaventaa näkökulmaa niin, että omat virheet korostuvat ja onnistumiset jäävät varjoon. Stressaantunut mieli ei arvioi itseään neutraalisti, se etsii todisteita siitä, että jokin on pielessä. Siksi kolaukset syövät helposti enemmän kuin olisi kohtuullista.Mutta ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Kun voimme hyvin ja saamme kokea onnistumisia, osaamisemme tulee näkyväksi myös meille itsellemme. Osaamisen tunnistaminen vahvistaa hallinnantunnetta, merkityksellisyyttä ja mielenrauhaa. Se ruokkii perustarvettamme kokea kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta.Ammatillinen itsetunto ei ole pysyvä ominaisuus. Se on tilanneherkkä tulkinta omasta osaamisesta. Juuri siksi on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, jotta osaamme ottaa etäisyyttä omaan sisäiseen puheeseemme silloin, kun se muuttuu liian mollaavaksi tai toisaalta epärealistisen ylistäväksi.Tässä jaksossa tarkastellaan:miten kuormitus vaikuttaa osaamisen tunnistamiseenmiksi palaute voi toimia korjaavana kokemuksenamiten osaamisen tunnistaminen vahvistaa hyvinvointiaja miksi tasapaino osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen välillä on psykologisesti tärkeäSyvällistä, koskaan horjumatonta itsetuntoa ei ole olemassa eikä sellaista tarvitse tavoitella. Sen sijaan voimme opetella realistista ja armollista suhdetta omaan osaamiseemme.Osaamisen tunnistaminen ei ole vain työnhaun työkalu. Se on mielenrauhaa rakentava taito.

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Uusia työkaluja, uusia vaatimuksia ja uusia osaamistarpeita tuntuu satelevan. Tämä tuottaa päänvaivaa niin organisaatioille kuin yksilöille: miten pysyä menossa mukana ja mitä meidän tulisi oppia juuri nyt?Tässä jaksossa keskustelen Piia Säylän, Elisan Learning & Development Leadin kanssa siitä, mitä osaamista tekoälyn ja jatkuvan muutoksen aikakaudella oikeastaan kannattaa kehittää ja miten. Piia kertoo miten Elisalla pyritään tunnistamaan strategisia osaamisia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Pohdimme myös onko tämä aika uhka vai mahdollisuus yksilölle ja miten voidaan vahvistaa toimijuutta, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta.Keskustelemme myös oppimisen tavoista. Milloin riittää kirjan tiivistelmä tai tekoälyn nopea sparraus ja milloin tarvitaan hidasta syventymistä, keskustelua ja reflektointia?

Miksi joskus innostumme oppimaan uutta ja toisinaan ei kiinnosta niin yhtään? Tässä jaksossa sukelletaan oppimisen psykologian ytimeen. Jokaisessa oppimisen hetkessä (oli se sitten uusi tapa toimia tai muuttaa ajattelua) kysymme itseltämme kolme kysymystä: haluanko, pystynkö ja uskallanko oppia. Näiden kysymysten vastaukset ratkaisevat, tartummeko mahdollisuuteen vai vetäydymmekö.Jakso auttaa tunnistamaan, mistä oppimismotivaatio oikeasti syntyy ja miksi sen puutteelle on usein hyvät perustelut.Tämä on Psykologin Hot Take, joka Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Miksi yhdessä ympäristössä tuntuu, että on suorastaan nero ja toisessa olo on kuin maanmatosella? Tässä jaksossa tarkastellaan, miksi oma osaaminen ei aina näy samalla tavalla eri tilanteissa ja ympäristöissä.Osaaminen on kontekstuaalista. Se ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan rakentuu suhteessa ympäristöön, ihmisiin ja tapoihin toimia. Oma osaaminen pääsee usein esiin vasta silloin, kun on päässyt kunnolla sisään porukkaan ja paikkaan. Kun ymmärtää, kuka tietää mitä, miten asioita tehdään ja mikä oma rooli on kokonaisuudessa.Erityisesti uuden työn aloittamisen yhteydessä tämä ilmiö korostuu. Ennen kuin yhteinen toimintalogiikka ja jaettu muisti rakentuvat, oma osaaminen voi tuntua kadonneen. Jakso auttaa ymmärtämään, miksi tämä kokemus on tavallinen eikä kerro osaamisen puutteesta, vaan siitä, että osaaminen tarvitsee kontekstin tullakseen näkyväksi.Tämä on Psykologin Hot Take, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Onko Nordic Business Forum poseerauspaikka ja bisnesihmisten pöhinäää vai rahanarvoinen oppimistapahtuma?Tässä jaksossa keskustelen NBF:n perustajan Hans-Peter Siefenin kanssa siitä miten oppimista tuetaan tapahtumassa. Miten puhujat valitaan ja miksi jotkut puheenvuorot jäävät elämään ja toiset eivät? Puhumme myös verkostoitumisesta, tapahtuman rahanarvoisuuden arvioinnista ja yksityiskohdista, joihin tekijät kiinnittävät huomiota, vaikka kävijä ei niitä aina tiedosta.Hape kertoo myös mitä vuosien varrella on oppinut tapahtuman teosta, mikä vuosi meni pieleen ja miten palautteesta kannattaa oppia.Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin 100 -jakso! Hurraa!

Miksi fiksut ihmiset tekevät työelämässä niin paljon asioita, jotka ovat jälkikäteen ajateltuna täysin typeriä?Miksi monitohelointi tuntuu tehokkaalta, mutta vie keskittymisen, miksi puskemme väsyneinä, ajelehdimme ilman suuntaa ja välttelemme juuri sitä työtä, joka olisi tärkeintä?Tässä jaksossa pureudutaan typerään työhön ja sen kuuteen klassiseen muotoon huumorin, parodian ja arkisten esimerkkien kautta. Vieraana on artistinen yrittäjä Jussi Venäläinen, ja mukana kulkee myös hänen työelämän varjominänsä Vessi Junalainen. Vessi ei ole konsultti vaan insultti, joka sanoo ääneen (usein huumorin varjolla) sen, minkä moni tunnistaa omasta arjestaan mutta ei aina uskalla myöntää.

Miksi niin moni Yhdysvalloissa tukee edelleen Donald Trumpia, vaikka se monista Suomessa käsin tuntuu täysin käsittämättömältä? Tässä jaksossa yritän ymmärtää sitä miten päädymme ajattelemaan maailmasta niin eri tavalla.Jakso tarkastelee toisen ymmärtämistä sellaisten psykologisten käsitteiden kautta kuten tilannesidoinnainen kognitio, motivoitunut päättely ja episteeminen luottamus. Pohdin miksi samat faktat eivät vakuuta kaikkia, miksi järkeily ei aina johda yhteisymmärrykseen ja miksi “en ymmärrä” ei olekaan niin neutraali lause kuin miltä se kuulostaa.Tämä on psykologin hot take, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa paneudun johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Haastattelujaksoja vieraiden kanssa ilmestyy tuttuun tapaan joka toinen viikko.

Aina välillä jokainen meistä yliarvioi oman osaamisensa, eikä tämä johdu ylimielisyydestä, vaan kyse on useimmiten inhimillisestä ajatusharhasta. Tässä jaksossa perhdytään siihen, miksi näin käy, mihin ilmiö perustuu ja miksi oman yliarvioinnin huomaaminen ja myöntäminen voi tuntua yllättävän hankalalta. Syvennymme erityisesti Dunning–Kruger-vinoumaan, joka selittää miksi luulemme itsestämme liikoja.Tämä on Psykologian hot take - jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Moni miettii jossain vaiheessa elämää, olisiko minusta yrittäjäksi. Tai toisin päin: olen jo yrittäjä, mutta en silti aina tunne itseäni “oikeaksi” sellaiseksi. En tee 60-tuntisia viikkoja, en halua kasvaa hinnalla millä hyvänsä, enkä tunnista itseäni niistä yrittäjyyden mielikuvista, joita usein näemme ja kuulemme.Tässä Oppimisen psykologia -jaksossa pysähdytään yrittäjyyden äärelle psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa, vaan oppimista ja jatkuvaa taitojen rakentumista arjen keskellä.Vieraana on yrittäjien työnohjaaja Anne Hämäläinen, joka työskentelee päivittäin yrittäjien kanssa. Keskustelemme siitä, miksi niin moni epäilee omaa “yrittäjäkelpoisuuttaan”, millaisia mielikuvia yrittäjyyteen liittyy ja mitkä niistä ovat jo aikansa eläneitä.Puhumme myös yrittäjyystaidoista: mitä taitoja yrittäjyys oikeasti vaatii, miten ne kehittyvät eri vaiheissa ja miksi kaikkea ei tarvitse osata itse.

Vuodenvaihde saa monet meistä pohtimaan, pitäisikö pyrkiä jollain tapaa olemaan parempi versio itsestään. Mutta mistä nämä tavoitteet oikeastaan tulevat, omasta elämästä vai ympäristöstä?Tässä jaksossa pohdin, miten sosiaalinen vertailu ja kulttuuriset ihanteet muovaavat sitä, mitä pidämme “omina” tavoitteinamme. Samalla tarkastelen, miten omia tavoitteita voi tutkia arkisesti: mihin haluaa oikeasti käyttää aikaansa, mistä on valmis luopumaan ja mikä tuntuu tärkeältä silloinkin, kun se ei näy ulospäin.Tämä on Psykologin hot take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa tarkastelen viikoittain jotain ajankohtaista aihetta.

Tässä pienessä extrassa kuulet mun tämän vuoden voimabiisin. Mieheni teki sen minulle syntympäivälahjaksi tekoälyn avulla. Biisin jälkeen kerron, miten säkin voit tehdä oman kappaleen helposti, vaikka laulaminen tai soittaminen ei olisi sun juttu. Musiikkityylinkin saat valita itse.Upeaa tätä vuotta sinulle! Toivottavasti kuullaan pian myös varsinaisten jaksojen parissa. <3

Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta, aivankuin se olisi sarja ongelmia, jotka tulisi taklata. Tässä jaksossa käännän katseen siihen, mikä työssä jo toimii. Vierainani ovat Saana Rossi ja Johanna Huhtamäki, jotka edustavat positiivista organisaatiopsykologiaa ja haastavat ajatuksen siitä, että työelämää pitäisi kehittää vain korjaamalla rikki olevaa.Puhumme muun muassa vahvuuksista ja niiden tunnistamisesta, palautteen merkityksestä ja siitä miksi positiivisuus ei tarkoita ongelmien ohittamista.

Elämän spesiaalihetkiin liittyy usein paljon odotuksia. Ja näin ollen myös paljon pettymyksiä. Joulu on yksi hyvä esimerkki tästä ja onkin ajankohtaista miettiä, miten omia ja toisten odotuksia voi hallita, jotta joulusta tulisi onnistunut.Tähän polttavaan kysymykseen etsitään vastauksia mm. Daniel Kahnemanin kokevan minän ja tarkkailevan minän avulla, sekä pohditaan opitun avuttomuuden dilemmaa. Toisin sanottuna pohditaan miten osaisimme nauttia hetkestä ja toisaalta rohkeasti kertoa toiveistamme.Mutta varsinkin käydään läpi sitä miksi aikoinaan petyin suuresti saatuani poikaystävältäni lahjaksi geishakuulat, enkä yltiöromanttista elettä. Ja miten “alilupaa ja ylilunasta” -periaate on toiminut odotusten hallinnassa lasten kansa.Tämän jakson myötä toivotan kaikille ihan ok:ta joulua! ;) Tämä on psykologin hot take jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Syvähaastatteluja vaihtuvien vieraiden kanssa tulee ulos joka toinen viikko. <3

Ihmisen identiteetti ja itsetunto on melkolailla sidottuna työhön. Halusimme sitä tai emme. Tämä on tullut näkyväksi entistä selvemmin nyt kun yhä useampi on joutunut työttömäksi. Mutta miten ihminen kokee niinkin suuren elämänmuutoksen kuin työttömyys? Millaista tarinaa silloin kerrotaan itselle ja millaisia tunteita tilanne herättää?Toisaalta työ on usein myös tärkeä identiteetin rakentamisen väline. Työ tarjoaa meille jatkuvia viestejä siitä millainen olen,   mihin minua tarvitaan, missä olen hyvä ja mihin porukkaan kuulun. Tämän kadotessa voi itsetunto ja minäkuva olla koetuksella. Toisaalta etäisyyden saaminen voi myös auttaa tarkastelemaan sitä miten ympäristö on minäkuvaan vaikuttanut. Tässä jaksossa pysähdytään sen äärelle, mitä työttömyys voi tehdä identiteetille ja itsetunnolle, usein huomaamatta.

Osalle meistä pelkkä pimppi-sanan sanominen ääneen tuottaa vaikeuksia. Saati, että pukeutuisi vulvasta inspiroituneeseen mekkoon arvokkaaseen juhlaan. Ei siis ihmekään, että “pyhä pillu”-mekko linnanjuhlissa on herättänyt tunteita. Tässä jaksossa analysoin mitä kohun taustalta voi psykologian näkövinkkelistä löytyä. Miten merkitykset, ja niiden myötä myös mielipiteet, muodostuvat? Miten tulkitsemme toistemme käyttäytymistä? Ja millaisia yhteisiä käyttäytymiskoodeja meillä on ja miten suhtaudumme niiden rikkomiseen?Tämä on Psykologin Hot Take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja. PHT-jaksoja tulee kerran viikossa ja analysoin niissä yhtä ajankohtaista aihetta.

"Ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivoistaan.""Olet joko vasemman tai oikean aivopuoliskon tyyppi.""10 000 tuntia harjoittelua takaa, että tulet mestariksi"Nämä ja lukuisat muut psykologiset myytit elävät somekeskusteluissa, self help -kirjoissa ja kahvipöytien keskusteluissa. Ne jäävät mieleen  ehkä juuri siksi, että ne tarjoavat yksinkertaisia ja houkuttelevia selityksiä ihmisyydestä.Tässä jaksossa selvitetään miksi me uskomme psykologisiin myytteihin, ja miten ne vaikuttavat tapaan, jolla ymmärrämme itseämme ja toisiamme. Käymme läpi myyttejä aivoista, älykkyydestä, tunteista ja persoonallisuudesta.Vieraanani on psykologi ja tietokirjailija Minna Miao, joka on kirjoittanut kirjan Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa.

Kummalta kannattaa kysyä neuvoa, kun kohtaa ongelman: luomuälyltä vai tekoälyltä?Sain itse kokea karvaasti miten tekoälyyn nojaaminen voi viedä ongelmanratkaisun täysin solmuun. Suhrasin nimittäin tekoälyn kanssa 20(!) tuntia, kunnes tapasin oikean ihmisen, joka osasi ratkaista ongelmani hetkessä.Aloin pohtimaan mikä tekee ihmisestä sen kaikista nerokkaimman käyttöliittymän ongelmanratkaisussa? Miten älykkyys on hajautunut ihmisten välille? Mikä on heikkojen sidosten ja verkostojen merkitys? Ja miksi sitä apua on joskus niin hemmetin vaikea pyytää?Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:The Strength of Weak Ties. https://www.jstor.org/stable/2776392Evidence for a Collective Intelligence Factor in the Performance of Human Groups. https://www.science.org/doi/10.1126/science.1193147

Tässä jaksossa käsitellään sitä mikä pyöreiden täyttämisessä aiheuttaa kriiseilyä.Selvitetään myös vihdoin tämä: mikä on keski-iän määritelmä? Ja millaista valaistumista on odotettavissa eli mikä on psykologian teorioiden mukaan keski-iän kehitystehtävä? Kerron myös miksi kuolema ahdistaa niin, että kurkkua kuristaa ja millaista keski-ikäisen naisen voimaantumista on havaittavissa. Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Tällä kertaa se liippasi läheltä.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:HS: Aikuisillakin on eri kehitystasoja. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006524203.html

Kävin viikonloppuna ostoksilla ja yllätys, yllätys, matkaan lähti myös sellaista tavaraa, jota en ollut suunnitellut ostavani. Varsinkin näin tarjousten kulta-aikaan aloin pohtimaan: millä kaikilla tavoin meitä höynäytetään ostamaan? Mitä psykologisia kikkoja ja konsteja on olemassa, jotta kauppaa saadaan aikaan? Black friday on ensi viikolla, mutta kaupoissa on ollut täysi hulabaloo jo useamman viikon, joten tarkkana saa pysyä vielä pitkän aikaa! Tästä inspiroituneena tämän viikon Psykologin hot take -jakso käsittelee tarjousten psykologiaa. Kerron jaksossa mihin itse haksahdin ja millaisista kikoista on hyvä olla tietoinen. "Psykologin hot take" on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, joka käsittelee viikottain ajankohtaisia jaksoja. Edelleen teen myös haastattelujaksoja tuttuun tapaan. Tässä jaksossa käytetyt aineistot:Consumers Are Rewriting the Rules of Year-End Sales Events (2025) ⁠https://www.bcg.com/publications/2025/consumers-are-rewriting-rules-year-end-sales⁠Kuluttajat aleostoksilla (2023) ⁠https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2023-01-kuluttajat-aleostoksilla.pdf⁠

"Pitää osata niin sanotusti heittää paskaa seinään ja katsoa, mikä tarttuu." Näin kuvaa koomikko Jukka Lindström ideointia ja luovuutta Henry Tikkasen kirjassa Luovat suomalaiset .Tästä ja monesta muusta luovuuden kuvauksesta keskustelen toimittaja Henry Tikkasen kanssa. Henry on haastatellut kirjaansa varten 15 erilaista tekijää, Satu Rämöstä Olavi Uusivirtaan, ja koonnut yhteen heidän ajatuksiaan luovuudesta.Käymme läpi mitä Henry oppi näistä tarinoista ja miten hän hyödyntää oppiminaansa suositun Tiedetripin teossa. Ja tietenkin pohdimme miten meistä jokainen voi lisätä luovuuttaan.Loppuun vielä breaking news! Henry kertoo mehukkaan tarinan tv-ohjelma Pirunpelin kulisseista. Hän avaa miten hyödynsi ohjelmassa luovuuttaan ja miksi kunnian hänen loistavasta ideastaan sai ihan joku muu kuin hän itse.Henryn kuva: Otto Virtanen