Claim OwnershipTiedettä ja sirkushuveja - vanhojen aikojen podcast
Subscribed: 8Played: 65
Subscribe
© Trivium - Tampere Centre for Classical, Medieval, and Early Modern Studies
Description
Tiedettä ja sirkushuveja – vanhojen aikojen podcastia tekevät Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskus Triviumin jäsenet. Podcastissa keskustellaan vanhempien aikojen historiasta eri tieteellisistä näkökulmista. Ensimmäisen kauden aiheita ovat muun muassa hirviöt, magia, ja meille niin ajankohtaiset kulkutaudit. Liikumme myös Euroopan alueen ulkopuolelle, Kolumbian alueen alkuperäiskansojen pariin. Uudet jaksot julkaistaan torstaisin. Tervetuloa mukaan!
Jaksojen tekstiversiot tulevat ladattavaksi sivulle https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/
Jaksojen tekstiversiot tulevat ladattavaksi sivulle https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/
26 Episodes
Reverse
Tämän podcast-kauden teemana on Kivun kuvat. Sen ensimmäisessä jaksossa keskustelevat Elina Pyy Helsingin yliopistosta ja Jaakkojuhani Peltonen Tampereen yliopistosta. He työskentelevät Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa”. Jaksossa Pyy ja Peltonen kertovat, millaiset kipukertomukset ovat inspiroineet heitä ja pohtivat kivun kuvaamisen tapoja antiikin kirjallisuudessa. He tarkastelevat muun muassa sitä, miten satyyri Marsyaksen tarinaan liittyvät kärsimys ja hybris, ja miten kärsimysmyyttejä näyteltiin Rooman areenoilla. Lisäksi jaksossa käsitellään, miten kärsimykselle alistuminen kytkeytyy roomalaisen konsuli Marcus Reguluksen tarinaan, ja millaisia merkityksiä hänen kohtaloonsa liitettiin antiikin kulttuurissa. Jakson teksti löytyy Trivimiumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/
In this episode Riikka Miettinen and Mari Eyice discuss disability and lived religion in early modern Sweden. They talk about the impact of religion in the ways people lived with disabilities and how disabled people participated in the religious lives of their societies. During the discussion, Riikka and Mari also guide the listeners to the exiting Swedish sources available for disability history.
Medievalist and art historian Karen McCluskey joins Daniel Blackie to discuss disability in the Middle Ages. They talk terminology, how to use art as an historical source for disability history, and ponder the meanings of graffiti. Along the way, Daniel meets Fina of San Gimignano for the first time and Karen reflects on Frida Kahlo’s famous and arresting artwork,The Broken Column.
1The good ship ‘Disability and Lived Religion’ sails on to late-medieval France to learn about mad individuals, their communities, and fractures in the care provided by these communities. Godelinde Gertrude Perk interviews Aleksandra (“Sasha”) Pfau, James and Emily Bost Odyssey Professor of History at Hendrix College, Arkansas, and author of Medieval Communities and the Mad: Narratives of Crime and Mental Illness in Late Medieval France (AUP). The episode introduces us to several late-medieval individuals with mental illness, challenges particular preconceptions about medieval mental illness that we may have brought on board (the religious model was present, but not omnipresent), and equips us with several parallels between disability studies and Sasha's findings as (sea) food for thought.
The fourth season of the podcast is produced by the research project ‘Disability and Lived Religion’ and will be in English. Project members Daniel Blackie and Riikka Miettinen outline what awaits intrepid explorers who join them and the rest of the crew on a voyage into disability history. Plotting a course through the meanings of disability past and present and the role lived religion has played in shaping these, Daniel and Riikka discuss the journey ahead, stop to discuss the revealing recollections of a former factory lad and make a tentative stab at defining some of the season’s key terms.
Eletty usko tarkoittaa arkipäivän toimintaa ja kokemuksia, joissa on uskonnollinen tai hengellinen ulottuvuus. Eletty usko ei ole erillistä kirkosta mutta sen voisi luonnehtia eroavan teologisesta opista käytännön “sovellutusten” tasolla. Tässä jaksossa eletystä uskosta keskiajan Suomessa keskustelevat Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittaman Levd religion i medeltida Finland -projektin johtaja Sari Katajala-Peltomaa sekä projektin jäsenet Marika Räsänen, Sofia Lahti, Anna-Stina Hägglund ja Minna Heinonen.
Tämänkertaisessa jaksossa aiheena on maskuliinisuus pitkän aikavälin tarkastelussa. Millaisia asioita mieheyteen ja maskuliinisuuteen yhdistettiin antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa? Miten käsitykset mieheydestä ovat muuttuneet ajan saatossa, ja mikä ei ole muuttunut? Aiheesta keskustelemassa ovat Raisa Toivo ja Jaakkojuhani Peltonen. Haastattelijana on Ville Vuolanto.
Historian elävöittäminen on moninainen ilmiö, jonka tavoitteena on tehdä eläväksi joku tiukemmin tai laajemmin rajattu historiallinen hetki. Millaisia muotoja elävöitys saa, mitä haasteita siihen liittyy, millainen on elävöityksen ja akateemisen historiantutkimuksen suhde ja miksi elävöitystä kannattaa harrastaa? Näistä asioista tässä jaksossa keskustelevat Triviumin Jenni Lares sekä Tampereen yliopiston historia-alumni Hanna Kivelä. Haastattelijana on Saku Pihko.
Vaikka ihmiset liikkuvat nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin, liikkuvuus ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ihmiset ovat liikkuneet aina. Esi- ja varhaismodernissa maailmassa siirtyminen paikasta toiseen oli hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin nykyään, mutta siitä huolimatta ihmiset matkustivat pitkiäkin matkoja hyvin monenlaisista syistä. Tässä podcast-jaksossa liikkuvuudesta myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun maailmassa ovat keskustelemassa Sari Katajala-Peltomaa, Maija Ojala-Fulwood ja Lauri Uusitalo.
Historian käytöllä tarkoitetaan sitä, miten menneisyyttä, menneisyyskuvaa, historiallista tapahtumaa tai henkilöä hyödynnetään johonkin tarkoitukseen nykyisyydessä. Siihen kuuluu niin populaarihistoria kuin historian käyttö politiikan välineenä tai esimerkiksi identiteetin rakennuspalikkana. Kolmannen kauden ensimmäisessä podcast-jaksossa tästä aina ajankohtaisesta aiheesta keskustelevat vierailevana tähtenä Reima Välimäki Turun yliopistosta sekä Jaakkojuhani Peltonen ja Sari Katajala-Peltomaa Triviumista.
Lemmikkilapsia, 12-vuotiasta kauppiasta ja kaivoksessa ryömivää lasta yhdisti asema esineenä ja omaisuutena, siis orjana. Jopa 15% Rooman valtakunnan asukkaista oli orjia, ja heistä suuri osa oli lapsia. Tässä podcast-jaksossa paneudutaan Ville Vuolannon ja Sari Katajala-Peltomaan johdolla Roomaan orjayhteiskuntana sekä lapsiorjien asemaan, arkeen ja kokemuksiin.
Talvipäivänseisausta ja valon voittoa pimeästä on luontevaa juhlia. Kristillisen joulun ajankohtaa on usein perusteltu viittaamalla muihin roomalaisiin juhliin, kuten Saturnaliaan tai Voittamattoman auringon juhlimiseen. Jaksossa antiikintutkijat Jussi Rantala ja Ville Vuolanto keskustelevat joulunvieton alkuvaiheista ja purkavat joulun ajankohtaan liittyviä myyttejä.
Katolisen kirkon inkvisitioon liittyy lukematon määrä toinen toistaan synkempiä myyttejä. Mutta mikä inkvisitio oikeastaan oli ja mitä se teki? Entä miten inkvisition toiminta suhteutuu keskiajan ja uuden ajan alun käytäntöihin yleensä? Inkvisition toiminnan ohessa jaksossa paneudutaan sen tuottamiin lähdeaineistoihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tutkimuksessa. Samalla kuullaan esimerkkejä niin keskiajan kuin uuden ajan alun inkvisitioiden oikeudenkäynneistä. Keskustelemassa ovat Jenni Kuuliala ja Saku Pihko.
Myöhäiskeskiajalla kiinnitettiin runsaasti huomiota siihen, minkälainen on hyvä kuolinhetki. Tätä tarkoitusta varten kirjoitettiin jopa kuolemisen taito -oppaita. Yhteisöllinen kokoontuminen oli tärkeä osa keskiaikaisten ihmisten kuolinhetkeä. Kuolevan äärelle kokoontuneet sukulaiset, ystävät, naapurit ja joskus jopa ventovieraat eivät olleet passiivisia sivustaseuraajia, vaan heillä oli aktiivinen rooli kuoleman prosessissa. Tässä jaksossa Jyrki Nissi puhuu myöhäiskeskiaikaisen kuolinhetken yhteisöllisyyttä käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestaan. Saku Pihkon tekemässä haastattelussa selviää, minkälaisista vaiheista oikeaoppinen kuolinhetki koostui myöhäiskeskiajalla.
Kauden viimeisessä jaksossa Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Rose-Marie Peake ja Lauri Uusitalo keskustelevat tutkimuksen teosta ja marginalisoitujen ihmisryhmien historian merkityksestä. Mitä annettavaa historiantutkimuksella on nykypäivän ihmisoikeusliikkeelle? Mitä haasteita marginalisoitujen ryhmien tutkimisessa on, ja miten tutkijan oma asennoituminen suhteessa tutkittavaan yhteisöön kenties vaikuttaa asiaan?
Podcastin ensimmäisessä jaksossa keskusteltiin lapsuudesta antiikin ja keskiajan maailmassa. Tällä kertaa perehdytään samojen keskustelijoiden voimin nuoruuteen. Mitä nuoruus oikeastaan tarkoitti esimodernina aikakautena ja millaisia elämänvaiheita nuoruuteen liittyi? Jaksossa pohditaan myös nuoruuden päättymistä ja nuoruuteen liittyviä myyttejä. Kuinka aikaisin naimisiin oikeastaan mentiinkään? Keskustelemassa ovat lapsuusjakson tavoin Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.
Keskiajalla maailmassa uskottiin elävän monenlaisia hirviömäisiä eläimiä, ihmisiä ja kasveja tai näiden merkillisiä yhdistelmiä. Tässä jaksossa keskustellaan hirviöiden historiallisesta kehityksestä ja merkityksestä. Miten hirviöt määriteltiin keskiajan kulttuurissa? Millaisissa asiayhteyksissä hirviöistä puhuttiin ja miten tarinat syntyivät? Miksi vääräjalkaisista hirviöistä kiisteltiin kiihkeästi ja millainen otus lohikäärme lopulta olikaan? Keskustelijoina ovat tuoreen tietokirjan Keskiajan hirviöt kirjoittaja Miikka Tamminen ja haastattelija Ville Vuolanto.
Viime aikoina Suomessakin on vuosikymmenten tauon jälkeen jouduttu kohtaamaan entisaikojen ihmisille niin tavallinen riesa eli pandemiaksi äitynyt kulkutauti. Vanhempien aikojen historiassa tunnetuin esimerkki pandemiasta lienee 1300-luvulla Eurooppaa ravistellut Musta surma. Se ei kuitenkaan ollut ainoa lajissaan, vaan erilaiset kulkutaudit koettelivat yhteisöjä säännöllisesti. Minkälaisia epidemioita ja pandemioita antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa oli? Entä miten yhteisöt pyrkivät kulkutaudeilta suojautumaan, ja miten niiden kanssa opittiin elämään? Keskustelussa mukana ovat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.
Pyhimysten kunnioittaminen on ollut merkittävä osa uskonelämää myöhäisantiikista saakka. Mutta keitä pyhimykset oikeastaan olivat, ja mikä teki pyhimyksestä pyhän? Tässä jaksossa keskustellaan pyhinä pidettyjen miesten ja naisten taustoista sekä pyhyyden merkeistä. Mitä tarvittiin siihen, että ihmistä ryhdyttiin pitämään pyhimyksenä, tai että katolinen kirkko julisti jonkun pyhimykseksi? Entä mikä on pyhimysten merkitys nykypäivänä? Keskustelemassa ovat Ville Vuolanto, Sari Katajala-Peltomaa ja Jenni Kuuliala.
Miten Espanjan kolonialismi vaikutti Amerikan mantereen alkuperäiskansojen elämään? Millainen prosessi siirtomaiden valloitus ja haltuunotto oli, ja mitä keinoja alkuperäiskansoilla oli vaikuttaa omaan asemaansa? Tässä jaksossa Lauri Uusitalo puhuu väitöstutkimuksestaan, jonka aiheena on siirtomaayhteiskunnan synty sekä alkuperäiskansojen toimijuus Popayánin kuvernöörikunnassa nykyisen Kolumbian alueella vuosina 1540–1615. Haastattelijana on Jenni Kuuliala.
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States