The Ulkopolitist

Ulkopolitiikan arvot punnitaan päätöksissä. Mitä Suomen vetäytyminen UNRWAn rahoittajien joukosta tarkoittaa ulkopoliittisesta kulmasta? YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA on ajettu ahtaalle, ja Suomi on liittynyt järjestön rahoituksen lakkauttaneiden maiden joukkoon muun muassa Yhdysvaltojen ja Ruotsin rinnalla. Samaan aikaan Suomi jatkaa puolustusmateriaaliyhteistyötä Israelin kanssa, korostaa monenkeskisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ulkopolitiikkansa perustana ja kampanjoi pääsystä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Miten rahoituksen supistuminen näkyy UNRWAn toiminnassa, ja miten Suomen päätös vetäytyä pois rahoittajamaiden joukosta asettuu osaksi Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja? Onnistuuko Suomi säilyttämään ulkopoliittisen uskottavuutensa kotimaisen ja kansainvälisen yhteisön silmissä? Näitä kysymyksiä ruoditaan The Ulkopolitistin syyskauden kolmannessa jaksossa. Mukana keskustelemassa ovat humanitaarisen työn asiantuntija Merit Hietanen sekä Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Järvi. Äänitys: 7.10.2026 Juontajat: Anni Rikkonen ja Jalmari Sarla Editointi: Emil Kähtävä Tuotanto: Hanna Lehmonen Jingle: Jantso Jokelin Käsikirjoitus: Anni Rikkonen, Hanna Lehmonen ja Sofia Blanco Sequeiros Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla. Aikaleimat 01:00 UNRWAsta lyhyesti 3:40 Tiina ja UNRWAn rooli palestiinalaispakolaisten arjessa 8:25 Merit ja työ UNRWAssa 10:50 UNRWAn ero muihin alueella toimiviin järjestöihin 12:34 Missä budjettivaje tulee näkymään? 16:07 Päätöksen poliittisesta vaikutuksesta 17:38 Vaikutus palestiinalaisyhteisöön: suurin osa työntekijöistä palestiinalaisia 19:05 Tuki osana Suomen kehitysyhteistyötä 20:52 Suomi-Israel puolustusmateriaaliyhteistyö, yhteiset arvot ja ulkopolitiikan suuret linjat 22:09 Mitkä ovat ne Suomen arvot? 26:07 Suomen “keskitien linja” 29:13 Voiko tuen lakkauttamispäätöksen nähdä Israelin politiikan myötäilynä? 33:08 Huoli järjestön puolueettomuudesta 41:45 Humanitaarisen avun muut kanavat 47:06 UNRWA ja palestiinalaisten pakolaisstatus 50:54 Ristiriita Suomen tekojen ja sanojen välillä 55:08 Vaihtoehdottomuudesta 55:52 Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvostoon 59:07 Voiko kansainvälistä ja kansallista turvallisuutta erottaa toisistaan? 60:01 UNRWAn toiminnan jatko 65:00 Suomen toimijuudesta YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä

Maailmansodan jälkeinen Japani rakennettiin rauhan ja pasifismin tyyssijaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ääni on kuitenkin muuttunut kellossa. Japani kasvattaa puolustusmenojaan ja haluaa lisää sotilaallista liikkumavaraa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Tässä jaksossa keskustellaan Japanin ulkopolitiikan muutoksesta. Miksi Japani haluaa kasvattaa sotilaallista liikkumavaraansa juuri nyt? Mitä Kiinan nousu ja Yhdysvaltojen rooli Aasiassa merkitsevät Japanille? Entä tulevatko uudet ulkopoliittiset muskelit ilmaiseksi? Jakson vieraina ovat The Ulkopolitistin Aasian ja Tyynenmeren toimittaja Eero Tuorila sekä toimittaja ja kirjailija Heikki Valkama. Äänitys: 17.9.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Melis Yasat Tuottaja: Hanna Lehmonen Editointi: Emil Kähtävä Jingle: Jantso Jokelin Käsikirjoitus: Arttu Uuranmäki ja Melis Yasat Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla. Kuuntele kaikki The Ulkopolitistin podcastit Spotifyssa. Aikaleimat: 1:50 Heikki Valkama, mikä Japanissa kiinnostaa? 2:48 Eero Tuorila, mikä Japanissa kiinnostaa? 4:07 Japanin tärkeimmät ulkopoliittiset kysymykset nyt 7:18 Japanin ulkopoliittinen rooli ja liittolaissuhteet (Free and Open Indo-Pacific FOIP ja Quadrilateral Security Dialogue QUAD) 10:59 Japani ja Kiina 15:55 Japani ja Etelä-Korea 21:45 2010-luvulta lähtien Japanin pasifismi on alkanut muuttua: uusi perustuslain tulkinta 28:46 FOIP-strategian vaikutus 31:50 Pehmeä valta ja Japanin ulkopolitiikka 36:24 Japanin pasifistinen identiteetti ja sotilaallinen toimijuus 28:54 Mitä jos Japani lähtisi kasvattamaan sotilaallista valtaansa? 41:25 Onko luottamusta Yhdysvaltoihin? 43:43 Tuleeko Japanin tehdä valintoja Kiinan ja Yhdysvaltojen suuntaan? 46:40 Lukusuositukset: Japanin poliittisesta historiasta vuosina 1945–1952: John Dower - Embracing Defeat Fiktio: Natsume Soseki ja muut vanhemmat klassikkokirjailijat Feministinen klassikko: Fumiko Hayashi - Kiertolainen Heikki Valkaman omaelämäkerrallinen ja esseistinen kirja: Sydän Japanissa Laaja historiallinen esitys siitä, miten Tokugawa-kauden Japanista muotoutui moderni valtio: Bix Herbert P.Hirohito - the Making of Modern Japan

Elokuvat ovat erinomaisia vaikuttamisen välineitä ja usein myös pehmeän vallankäytön työkaluja kansainvälisellä tasolla. Kuinka ne voivat vaikuttaa katsojan mielikuviin, asenteisiin tai maailmankuvaan? Voiko elokuvia tekemällä tai ohjelmistoja kuratoimalla herättää ajatuksia ja tuntemuksia, jotka kanavoituvat poliittiseksi muutosvoimaksi? Elokuvien ja ulkopolitiikan risteyskohdista keskustelevat elokuvaohjaaja Yasmin Najjar sekä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien ohjelmistojohtaja Outi Rehn. Jakson juontavat Vera Lampila ja Arttu Uuranmäki. Jakso on tehty yhteistyössä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kanssa, joka järjestetään Helsingissä 17.–27.9. Löydät verkkosivuiltamme myös elokuvien yhteiskunnallisiin, historiallisiin ja poliittisiin taustoihin tarttuvia arvioita. Äänitys: 17.8.2026 Juontajat: Vera Lampila, Arttu Uuranmäki Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Kolumbian kesäkuussa käydyt presidentinvaalit voitti oikeistolainen ehdokas Abelardo de la Espriella. Vaalivoitto vasemmistolaisesta Iván Cepedasta oli hyvin täpärä. De la Espriella astui valtaan elokuun alussa. Podcastin kesäjaksossa keskustellaan Kolumbian vaalituloksesta sekä maan tilanteesta yleisesti. Miksi turvallisuutta ja aseellisista ryhmistä voittoa lupaava de la Espriella menestyi vaaleissa, ja mitä hänen voittonsa tarkoittaa tavallisille kolumbialaisille? Lisäksi puhutaan maan historiasta sekä taiteen roolista kolumbialaisessa yhteiskunnassa. Euroopalle Kolumbia vaikuttaa usein vain väkivallan ja huumerikollisuuden kanssa kamppailevana maana, vaikka todellisuudessa maa ja sen haasteet eivät ole millään tapaa erillisiä muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta. Miltä maan tulevaisuus näyttää, ja miten se heijastuu Eurooppaan? Jakson vieraina ovat kolumbialais-suomalainen kuvataiteilija ja aktivisti Landys Roimola sekä CMI Martti Ahtisaari Peace Foundationin vanhempi neuvontantaja, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian dosentti Elisa Tarnaala. Äänitys: 19.8.2026 Juontaja: Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Omar Fasolah Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi on jälleen lopuillaan. Olli, Sanni, Arttu ja Sofia ovat kokoontuneet jo perinteeksi muodostuneeseen kesästudioon puimaan kuluneen kevään ulko- ja turvallisuuspoliittisia tapahtumia. Jaksossa käsitellään juontajien omia ulkopoliittisia kokemuksia eli matkoja kaukomaille, maailmantalouden kiemuroita sekä Tanskan sisäpolitiikkaa ja muita pohjoismaisia ilmiöitä. Lopuksi pelataan Sofian Narkissos-henkinen tietovisa ja jaetaan lomasuositukset. Podcast-tiimi kiittää kuuntelijoiden lisäksi kaikkia podcastin tekoon osallistuneita henkilöitä: erityiskiitokset leikkaajallemme Pauliina Salorannalle, jinglen tehneelle Jantso Jokelinille ja Krash Oy:lle, jonka studiolla podcast on nauhoitettu. Toivotamme hyvää kesää, kuullaan taas syksyllä! Äänitys: 17.6.2026 Juontajat: Sanni Granqvist, Arttu Uuranmäki, Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros Editointi: Pauliina Saloranta Jingle: Jantso Jokelin Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla