Claim OwnershipHyvää huomenta Bryssel
Subscribed: 1Played: 34
Subscribe
© Aura Salla
Description
EU-viikon kuumimmat puheenaiheet. Aura Salla on EU-politiikkaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Päivätyökseen Aura toimii Kokoomuksen kansanedustajana ja muun muassa suuren valiokunnan sekä tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä. Podcastissa pureudutaan EU-viikon polttaviin puheenaiheisiin rennolla ja kansantajuisella otteella. Mielipiteet edustavat ainoastaan henkilökohtaista ajattelua.
82 Episodes
Reverse
EU pääsi viime viikolla sopuun ensi vuoden budjetista ja parlamentti antaa sille siunauksen tällä viikolla Strasbourgissa. Parlamentti saa lisärahoitusta uuteen pääosastoon ja virkamiehet palkankorotukset. Onko tämä todella tarpeellista?
Iso ongelma EU:n budjettikeskusteluissa ja rahan sekä vallan käytössä on eurooppalaisen median puuttuminen. EU-varojen käyttöä ja valvontaa sekä vallankäyttöä on hankala ruotia, mikäli media, jota ihmiset kuluttavat, ei sitä tee. Parlamentaarikot vaativat rahaa asioihin, joissa esimerkiksi Euroopan parlamentilla ei ole roolia saati toimivaltaa.
EU-varojen käytön, komission roolin jatkuvan kasvamisen ja toimivallan valumisen unionille aloilla, jotka eivät sille kuulu tai jossa vallan tuominen unionin tasolle ei tuo lisäarvoa, pitäisi olla paremmassa syynissä ja kansalaisten tiedossa. Miksi näin ei ole?
Vakava korruptiotapaus ravisuttelee Euroopan parlamenttia ja Unkari viivytti tärkeää tukipakettia Ukrainalle. Onko kyse vain muutamasta mädästä omenasta ja hankalasta jäsenmaasta? Mutta mitä tämä tekee EU:n uskottavuudelle ja mitä on tehtävissä?
Kauppapolitiikka niin sanottua kovaa EU-politiikkaa, joka on EU:n toimivallassa ja hyvä näin. Varsinkin pienille jäsenmaille kuten Suomelle tästä on merkittävää etua päästä eturiviin maailmanmarkkinoiden neuvottelupöydissä.
Yhdysvallat ilmoitti elokuussa avokätisistä tuista maansa vihreille teknologioille. Ilmaston kannalta tärkeä mutta protektionistinen toimi on herättänyt närää EU:ssa ja huolta jopa kauppasodasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan unionin on muutettava valtiontukia koskevia sääntöjään ja tuettava vastaavasti eurooppalaisia vihreää siirtymää edistäviä yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä eurooppalaisille yrityksille, sisämarkkinoille ja suhteille Yhdysvaltojen kanssa?
Unionin ennalistamistavoitteet puhuttavat nyt, komission annettua esityksenä, myös Suomessa vahvoilla argumenteilla puolesta ja vastaan. On totta, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle, mutta ympäristö- ja ilmastopolitiikassa tarvitaan vaikuttavia toimia unionin tasolla. Kulut eivät kuitenkaan saa olla yksittäiselle jäsenmaalle kohtuuttomia. Samoin komission suunnitelma käyttää delegoituja säädöksiä ennallistettavien alueiden määrittelyssä siirtäisi jälleen komissiolle sellaista valtaa, jonka tulisi kuulua jäsenmaille. Kuuntele lisää viikon podcastissa.
Kiteytettynä modernin rahateorian idea on, että valtio jolla on oma valuutta ja keskuspankki voi lähes huoletta velkaantua keskuspankin myöntämillä lainoilla. Käytännössä siis valtio painaa rahaa ilman, että sen tarvitsee huolehtia maksukyvyttömyydestä. Yksinkertaistettuna moderni rahateoria perustuu ajatukseen, että raha on velkaa. Budjettirahoituksesta ei, niin kuin me sen ymmärrämme, tarvitse välittää, koska keskuspankkirahoituksella valtio voi rahoittaa haluamansa. Teorian nimeen vannovan valtion pitäisi ennen pitkää erota eurosta ja jopa EU:sta, koska unionin jäsenyyteen kuuluu ajatus yhtenäisestä talouspolitiikasta, joka tavoittelee mm. ulkoisen kilpailukyvyn parantamista. EU-viikon ajankohtaisten lisäksi lisää mm. tästä viikon podcastissa.
Maailmantalouden tuotannon riippuvuus Kiinasta on kiistaton ja EU:n vastine tällä hetkellä heikko. Kiina tarvitsee kuitenkin myös muuta maailmaa ja ydinsodalla uhkailevasta Putinista alkaa tulla sille rasite. Tiukat koronatoimet ja maailmantalouden tilanne eivät myöskään tue maan talouskasvua. Eurooppa ei ole Kiinan suhteen vaikeassa asemassa ainoastaan teollisuustuotannon osalta, vaan kiinalaisten strategisten investointien vuoksi. Miltä näyttää lännen tulevaisuus suhteessa Kiinaan ja löytyykö EU:lta yhtenäisyyttä ja vahvaa vastausta tilanteeseen?
Energia, talous sekä kiristyvä sota Ukrainassa pysyvät korkealla EU:n agendalla tälläkin viikolla. Tänään ajankohtaisten lisäksi vastauksia teiltä tulleisiin kysymyksiin.
Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä kiihtynyt inflaatio herättää keskustelua keskuspankkien hintavakauslupauksista. Yhdysvalloissa FED reagoi nopeammin kuin Euroopan keskuspankki - monien arvostelijoiden mukaan molemmat silti liian hitaasti. Euroopassa haasteena on korkojen nostopaine, tiedostaen, että läheskään kaikki euromaat eivät ole samassa veneessä. Yksi asia pätee kaikkiin maihin: Krooninen julkisen velan ja pysyvien menojen kasvattaminen käy kalliiksi. Samoin rakenneuudistuksissa hidastelu. Mikäli päättäjät eivät ymmärrä talouspolitiikan perusteita tai keskuspankkien roolia, on tilanne vieläkin huolestuttavampi.
Italian talouden heikot perustukset ja tulevaisuudennäkymät sekä turbulentti politiikka uhkaavat unionin yhtenäisyyttä. Jatkuuko talouden alamäki ja mitä se tarkoittaa euroalueelle?
Usein näkee uutisia, joissa mainitaan EU:n päättäneen jotain, vaikka asia on vasta alkutaipaleella tai vaatii vielä todellisuudessa lainsäätäjien hyväksynnän. Suomessa kansallista lainsäädäntöä seurataan aktiivisesti sen eri vaiheissa ja toki on ymmärrettävää, että asiat tuntuvat läheisimmiltä. Moni EU-tason päätös kuitenkin valuu meillä kansalliseen lainsäädäntöön ja toisinaan poliitikot piiloutuvat EU-tason esitysten taakse. Miten tämä on mahdollista ja minkälaisten linssien läpi EU-uutisointia tai aiheita sitten kannattaisi lukea ja seurata?
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Energia nousee varmasti keskeiseksi teemaksi heijastaen myös tulevan talven talousnäkymiä Euroopassa. EU:lta peräänkuulutetaan nyt yhteisiä ratkaisuja viilenevään syksyyn ja kylmenevään talveen. Onnistuuko unioni pitämään rivinsä?
Monet meistä muistavat liiankin elävästi pitkän rypemisen viime vuosikymmenen eurokriisissä ja Kreikan tilanteen traagiset käänteet. Noista vuosista lähtien taloustieteilijät ja muut valveutuneet euroaluetta seuraavat asiantuntijat ovat toistaneet hokemaa valuutta-alueen valuvioista ja perusteiden kuntoon laittamisesta hyvän sään aikana. Myrsky on tehnyt tuloa jo hyvän aikaa, mutta yhteisvaluutan vankan perustan valaminen on edelleen kesken.
Jälkiviisauden jakaminen euron perustamisaikojen päätöksistä on helppoa. Menneisyydessä eläminen ei kuitenkaan auta pärjäämään tässä päivässä saati varautumaan huomiseen. Mikä on euron tilanne nyt ja kuinka kovan myrskyn yhteinen valuutta-alue kestää?
Euroopan keskuspankilla on vaikea tehtävä yrittää hillitä inflaatiota korkoja nostamalla ja samalla olla nakeramatta luottamusta korkeasti velkaantuneiden euromaiden, kuten Italian, kykyyn maksaa valtionlainoistaan korkeampaa korkoa. Olisiko jotain voitu tehdä toisin jo aiemmin ja mikseivät suorat tuet tai veronkevennykset ole tässä tilanteessa ratkaisu?
Komissio ja Suomenkin poliitikot ovat toistuvasti vakuuttanut jäsenmaille, että korona-aikaan rakennettu elvytysrahasto on väliaikainen mekanismi ja varojen käyttöä valvotaan tarkasti. Nyt kuitenkin komissio hyväksyi Puolan elpymissuunnitelman, äänestyksen päätteeksi, vaikka budjetti- ja elvytysrahat tuli kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Ymmärrystä Puolan aktiiviselle Ukrainan tukemiselle varmasti löytyy laajalti. Tästä huolimatta EU ei voi jatkuvasti syödä periaatteitaan, tai sen uskottavuus uhkaa taipua, eikä luottamus jäsenmaiden välillä vahvistu. Sanktiomekanismit on saatava toimimaan käytännössä, mikäli jäsenmaat lipsuvat yhdessä sovituista ehdoista. Samoin keskustelu elvytysrahaston muuttamisesta pysyväksi järjestelyksi, tai muiden uusien tulonsiirtomekanismien tai lainoitusvälineiden käytön laajentamisesta, on käytävä perusteellisesti harkiten, ei jälleen vähittäin uudeksi normaaliksi hivuttaen.
EU on toiminut harvinaisen yhtenäisesti ja tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa sodan alettua Ukrainassa. Niin kuin nyt jo nähdään, tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kansallisten poliitikkojen tulee pitää hermonsa kurissa tulevien vaalien osalta ja tehdä päätöksiä pakotteista sekä Ukrainan tukemisesta huolimatta siitä, että niistä voi kuluttaja- ja polttoainehintojen noustessa tulla pikkuhiljaa yhä epäsuositumpia kansalaisten keskuudessa. Tilanne vaatii nyt sitoutumista niin päättäjiltä kuin kansalaisilta Venäjän järjetöntä sotaterrorismia vastaan. Myöskään Ukrainan jälleenrakentaminen ei tule käymään käden käänteessä, eikä ilman merkittäviä kustannuksia.
Suurin kompastuskivi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiellä on yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa. Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisessä hasteena on, että jokainen jäsenmaa on vaarassa joutua joskus vähemmistöön. Myös Suomi.
EU-maat suuntaavat tukea Ukrainalle, mutta miksi maasta tuskin on tulossa unionin jäsentä lähitulevaisuudessa. Ukraina on pysynyt kaukana jäsenyysehtojen toteuttamisesta. Korruption kitkeminen ja oikeuslaitoksen uudistaminen ovat edenneet hitaasti. Oligarkkijärjestelmä istuu sitkeässä. Hakijamaassa on myös oltava toimiva demokratia ja ihmisoikeuksia on kunnioitettava, myös toimiva markkinatalous on yksi jäsenyyden ehdoista.
Vaikka EU on nyt aloittanut Ukrainan liittymisprosessin, jonka ensimmäinen vaihe on komission laatima arvio jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, maan EU-jäsenyyteen tarvitaan 27 maan yksimielinen päätös ja ennen ehtojen täyttämistä tähän ei ole realistisia mahdollisuuksia.
EU:lla on oma työnhakuportaali EURES, jossa oli tänäkin aamuna 4 687 219 avointa työpaikkaa. Tutkintojen tunnustaminen EU:ssa on yksi avaintekijä työvoiman liikkuvuudelle ja tässä, mielenkiintoista kyllä, Suomi oli pitkään viimeinen jäsenmaa, joka harasi tutkintojen tunnustamista vastaan. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä eri asteisten korkeakoulu- ja ammattitutkintojen tunnustamisesta tulee automaattista unionin sisällä.
EU:n sisällä edelleen vain alle 4 prosenttia kansalaisista asuu ja työskentelee muussa kuin kotimaassaan. Ei ihme, että rajat ylittävä sosiaaliturva ja eläkekysymykset eivät nouse kärkihuoliksi ja mielenkiinnon kohteiksi. Meille toisessa EU-maassa asuville nämä kysymykset ovat arkipäivää, varsinkin yrityksessä, jonka työntekijät tulevat ympäri maailmaa.
Miltä näyttää EU:n tulevaisuus Ranskan vaalien jälkeen ja mitkä ovat Ukrainan sodan seuraukset unionille? Syveneekö integraatio ja jos niin miltä osin? Suomalainen ja ranskalainen näkemys eivät tässä välttämättä kohtaa kun raaputetaan pintaa syvemmälle.
Maailmantaloudessa huolestuttavaa on tällä hetkellä etenkin energian ja ruuan hintojen voimakas nousu. Kehitys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa varsinkin vähemmän kehittyneissä maissa. Mikäli raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät näin korkeilla tasoilla, niukkuus lisääntyy väistämättä myös pitkällä aikavälillä, mikä hidastaa merkittävästi maailmantalouden kasvua. Talouden muutoksia tuleekin tarkastella laajemmin myös yhteiskuntarauhan säilymisen ja kulutustottumusten muutosten näkökulmasta.
Länsimaissa leviää sitkeä käsitys siitä, että Ukraina on voitolla informaatiosodassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Näin varmasti onkin länsimaisissa viestintävälineissä. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen Venäjällä ja esimerkiksi Afrikassa tai Aasiassakaan tuskin jaetaan meidän näkemystämme tilanteesta laajemmin.
Informaatiosodankäynti on monitahoinen kokonaisuus ja kansalaisia on vaikea suojata tai vakuuttaa toisin, mikäli yhteiskunnassa ei olla tietoisia vaikuttamisen muodoista ja keinoista.
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States