Teatterin politiikkaa

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on Suomen sisällissodan traumaattisiin syihin, tapahtumiin ja seurauksiin paneutuva ikiklassikko.Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Lauri Maijalan sovittamaa ja ohjaamaa, keskustelua herättänyttä tulkintaa Linnan teoksesta. Ohjelman vieraana ovat esityksessä Laurilan Elman roolia esittävä näyttelijä Aksa Korttila sekä mediatutkija Anu Koivunen. Keskustelussa pohditaan Linnan alkuteoksen merkitystä nykyajassa ja keskustellaan siitä miten uusi sovitus antaa tilaa klassikkoteoksen naisrooleille – kuten juuri Elmalle.

Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön.Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaksossa marraskuussa 2022.Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua tässä ajassa Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta.

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa.Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen.Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen alat.

Avantgardella viitataan kokeilevaan taiteeseen ja tekijöihin, jotka muutoksen etujoukkona rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia. Esitystaiteilija ja ohjaaja Tommi Silvennoisen teoksissa  – kuten Rakkautta ja kapitalismia Teatteri Telakalla (2025), Supermallit – ruumiillinen oratorio Tehdas Teatterissa (2023) ja 3 sisarta ja Tuntamaton sotilas Tehdas Teatterissa (2019) – laaja kaunokirjallinen ja filosofinen materiaali muuttuu fyysisen teatterin ja esitystaiteen keinoin tiivistetyiksi mielen ja kehon tiloiksi. Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Silvennoinen kertoo muun muassa filosofian ja esittävän taiteen kohtaamisesta, taiteen tehtävästä ja avantgardeen sisältyvästä poliittisesta eetoksesta.

Monitaiteelinen ja kansainvälinen esitystaideryhmä Oblivia täyttää tänä vuonna 25 vuotta. 9.12.–14.2. Kiasma-teatterissa esitettävässä Reality Bang -teoksessa se kysyy, miten ihmiskunnan vastaus katastrofeihin kuten ilmaston lämpenemiseen ja fasismin nousuun näyttää olevan entistäkin kyynisempi hyväksikäyttö ja tarrautuminen kuviteltuun turvallisuudentunteeseen. Jakson vieraana ovat Oblivian perustajajäsen Annika Tudeer ja ryhmään muutama vuosi sitten liittynyt ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Keskustelussa käydään läpi Oblivian kehollis-yhteisöllis-liikkeellisiä luomistapoja ja pohditaan miten esittävä taide voi kuvata ja muuttaa maailmaa.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin. 

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan.Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja Jakonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka  sota Ukrainassa vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme sotaa taiteessa kuvattuna – ja millä keinoin taide voi auttaa meitä ymmärtämään sotaa psykologisesti, eettisesti ja yhteiskunnallisesti.

Q-teatterissa esitetään loppuunmyydyille katsomoille Opettaja, nyt -näytelmää. Siinä Elina Knihtilän esittämä teatterikoulun opettaja etsii keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettaan taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Katariina Numminen ja esityksen ohjaaja Milja Sarkola. Keskustelussa pohditaan keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettamme taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään.

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.

Jouko Turkka (1942–2016) oli kiistelty ja kiitelty teatteriohjaaja ja opettaja sekä kulttuurisotien käynnistäjä. Tänä syksynä hänestä on ilmestynyt Kai Häggmanin ja Hannu Harjun kirjoittamat elämänkerrat sekä Tiina Raudaskosken autofiktiivinen romaani.Podcastin vieraana on Jouko Turkka – Narri, nero, nöyryyttäjä -teoksen kirjoittaja Hannu Harju. Jakossa käsittelemme Turkan uraa ja hänen ristitiitaista perintöään sekä teatterin uudistajana että kulttuurikentän kylähulluna.

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.

Yle Areenasta löytyy tuore televisiosarja Naapurin poika (Pojken i grannhuset), joka käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista halua. Teatterin politiikkaa -podcastin syyskauden ensimmäisen jakson vieraana ovat sarjan kirjoittaja Eva-Maria Koskinen, ohjaaja Hannaleena Hauru ja siinä näyttelevä Rasmus Slätis. Jaksossa pohdimme muun muassa sitä, mitä taiteen näkökulma voi tuoda pedofilian (ja televisosarjassa kuvatun hebefilian) taustatekijöiden ymmärtämiseen ja miten vaativaa aiheen käsittely on myös elokuvissa ja teatterissa.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.

Nyt maaliskuussa Katajanokan tulli- ja pakkahuoneelle on ollut rakennettuna tilapäinen hyvinvointikeskus, jossa on esitetty 00100ENSEMBLEN immersiivistä teosta Night Spa & Wellness Center. Esityksen alussa kylpytakkeihin ja sandaaleihin puetulle yleisölle tarjotaan kehollis-terapeuttisia hoitoja, minkä jälkeen heidät ohjataan liikkumaan tilassa vapaasti ja tirkistelemään naamioiden takaa henkilökunnan kulissien takaista arkidramaattista elämää. Podcastissa vieraana ovat teoksen tekijätiimin jäsenet Henna Tanskanen ja Onni Hämäläinen. Keskustelussa pohditaan, mitä teoksessa tapahtuu yhteisöllisesti sekä sitä, millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja sen sisältä voi löytää.