Claim OwnershipTeatterin politiikkaa
Subscribed: 44Played: 680
Subscribe
© 2025 Voima
Description
Tuomas Rantasen podcastissa käsitellään esittävän taiteen teosten ajankohtaista yhteiskunnallisuutta sekä tähyillään politiikan teatraalisuuden suuntaan. Ohjelmassa poliittisuus mielletään erilaisia valtarakenteita vastaan pyristelynä ja puoluepuuhastelua laajempana osallisuutena. Jaksoissa vierailee esittävän taiteen tekijöitä, tutkijoita ja muita esittämisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita.
Tuomas Rantanen on Voima-lehden kustantaja, teatteritoimittaja ja pitkän linjan helsinkiläinen kunnallispoliitikko.
Ohjelmaa julkaisee Voima. Tunnusmusiikki on Kurt Weillin kappale "Alabama Song" ja sen soittaa Tuomas Saloniemi. Tekninen tuottaja on Vilppu Rantanen. Kansikuvan on suunnitellut Aleksandra Aksenova. Ohjelman tekemistä ovat tukeneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen arvostelijain liitto SARV ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.
Tuomas Rantanen on Voima-lehden kustantaja, teatteritoimittaja ja pitkän linjan helsinkiläinen kunnallispoliitikko.
Ohjelmaa julkaisee Voima. Tunnusmusiikki on Kurt Weillin kappale "Alabama Song" ja sen soittaa Tuomas Saloniemi. Tekninen tuottaja on Vilppu Rantanen. Kansikuvan on suunnitellut Aleksandra Aksenova. Ohjelman tekemistä ovat tukeneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen arvostelijain liitto SARV ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.
121 Episodes
Reverse
Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.
Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin.
Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan.Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja Jakonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka sota Ukrainassa vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme sotaa taiteessa kuvattuna – ja millä keinoin taide voi auttaa meitä ymmärtämään sotaa psykologisesti, eettisesti ja yhteiskunnallisesti.
Q-teatterissa esitetään loppuunmyydyille katsomoille Opettaja, nyt -näytelmää. Siinä Elina Knihtilän esittämä teatterikoulun opettaja etsii keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettaan taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Katariina Numminen ja esityksen ohjaaja Milja Sarkola. Keskustelussa pohditaan keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettamme taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään.
Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.
Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta. Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.
Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.
Jouko Turkka (1942–2016) oli kiistelty ja kiitelty teatteriohjaaja ja opettaja sekä kulttuurisotien käynnistäjä. Tänä syksynä hänestä on ilmestynyt Kai Häggmanin ja Hannu Harjun kirjoittamat elämänkerrat sekä Tiina Raudaskosken autofiktiivinen romaani.Podcastin vieraana on Jouko Turkka – Narri, nero, nöyryyttäjä -teoksen kirjoittaja Hannu Harju. Jakossa käsittelemme Turkan uraa ja hänen ristitiitaista perintöään sekä teatterin uudistajana että kulttuurikentän kylähulluna.
Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.
Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.
Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.
Yle Areenasta löytyy tuore televisiosarja Naapurin poika (Pojken i grannhuset), joka käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista halua. Teatterin politiikkaa -podcastin syyskauden ensimmäisen jakson vieraana ovat sarjan kirjoittaja Eva-Maria Koskinen, ohjaaja Hannaleena Hauru ja siinä näyttelevä Rasmus Slätis. Jaksossa pohdimme muun muassa sitä, mitä taiteen näkökulma voi tuoda pedofilian (ja televisosarjassa kuvatun hebefilian) taustatekijöiden ymmärtämiseen ja miten vaativaa aiheen käsittely on myös elokuvissa ja teatterissa.
Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.
Nyt maaliskuussa Katajanokan tulli- ja pakkahuoneelle on ollut rakennettuna tilapäinen hyvinvointikeskus, jossa on esitetty 00100ENSEMBLEN immersiivistä teosta Night Spa & Wellness Center. Esityksen alussa kylpytakkeihin ja sandaaleihin puetulle yleisölle tarjotaan kehollis-terapeuttisia hoitoja, minkä jälkeen heidät ohjataan liikkumaan tilassa vapaasti ja tirkistelemään naamioiden takaa henkilökunnan kulissien takaista arkidramaattista elämää. Podcastissa vieraana ovat teoksen tekijätiimin jäsenet Henna Tanskanen ja Onni Hämäläinen. Keskustelussa pohditaan, mitä teoksessa tapahtuu yhteisöllisesti sekä sitä, millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja sen sisältä voi löytää.
Viirus-teatterissa esitetään toukokuun alkuun asti Diptyk-esitystä, joka käsittelee kuoleman kohtaamista niin taiteessa kuin todellisessa elämässäkin. Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama esitys kuvaa kuolemisen prosessia äärinaturalistisesti. Samalla se kääntää katseen siihen, millainen on taiteen suhde omaan kuolevaisuutemme. Lundin lisäksi jaksossa vierailevat esityksessä näyttelevä Jessica Raita ja lavastesuunnittelusta vastaava Riku Suvitie. Keskustelussa pohditaan esityksen dramaturgiaan, näyttelijäntyöhön ja tilallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sitä, miten teatteri voi olla oiva työkalu kulttuurissamme kuoleman kohtaamisen liittyvien tabujen ja torjuntojen ohittamiseen.
Vaara-kollektiivin dokumenttiteatteriesitys Kainuun metsäkiistat vierailee Helsingissä Teatteri Avoimisssa ovissa 27. ja 28.3.2025. Esityksessä tutkitaan kainuulaisesta näkökulmasta, miten teknokraattisen ja luonnonsuojelullisen metsänäkökulman yhteensovittaminen on niin vaikeaa. Miksi viimeisten säästyneiden vanhojen metsien suojelu on tärkeää sekä alueellisesti että koko Suomen ja planeetan takia.Ohjelmassa vieraana teoksesta, luonnonsuojelusta ja henkilökohtaisen metsäsuhteen päivittämisen tärkeydestä kertovat esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Elsa Lankinen ja luontoaktivisti Miriam Ronkainen.
Kansallisteatterissa menee 6.3.2025 asti Marja Salon esittämä ja itse rakentama esitys Jäähyväiset eläimille. Ranskalaisen Antoine Jaccoudin vuonna 2017 kantaesitetyssä monologissa kertoja tuntuu pyytävän ihmiskunnan puolesta anteeksi eläimiltä kaikkea niiden kaltoinkohtelua. Yle Areenassa taas on kuunneltavissa Laura Gustafssoninohjaama ja yhdessä pseudoyymi Hilja Kerimäen kanssa kirjoittama audiodraama Maitotyttö. Se aiheutti vastikään kohun, koska joidenkin mielestä siinä kuvataan suomalaisten eläintilojen toimintaa liian karusti.Jaksossa vierailevat Salo ja Gustafsson kertovat teostensa taustoista sekä käsityksistään ihmisten ja eläinten kohtaamisen näyttämöllistämisestä ja käsittelystä taiteessa.
Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa esitystä Sinun, Margot. Meri Valkaman samannimiseen menestysromaaniin perustuvassa näytelmässä 1980-luvun alussa lapsena Itä-Berliinissä asunut Vilja löytää vuosien jälkeen isänsä jäämistöstä rakkauskirjeitä, joiden alkuperän selvittäminen avaa Viljalle paitsi oman henkilöhistorian, myös näkökulmia kylmän sodan aikaisiin ja jälkeisiin käsityksiin DDR:stä. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Meri Valkama ja näytelmässä Viljaa esittävä Satu Tuuli Karhu. Keskustelussa tutkaillaan kirjan näyttämöllistämiseen liittyviä ratkaisuja ja molemmissa teoksissa pohdittuja yhteiskunnallisia ja ihmisen oman elämänhistorian hallintaan ja muistiin liittyviä teemoja.
Studio Pasilassa esitetään Juho Mantereen kirjoittamaa ja ohjaamaa Uusi Eden -musikaalia, jossa ydinsodasta sattumalta selvinnyt teatteriseurue edustaa ihmiskunnan viimeisiä rippeitä ja tuntuu allegorisesti toistavan kaikki luomiskertomukseen ja Shakespearen tragediohin sisältyvät perusvirheet.Podcastin vieraina ovat musikaalin sävältäjä ja kapellimestari Henri Lyysaari ja esityksen valo- ja lavastussuunnittelija William Iles. Keskustelussa pohditaan esityksen teeman ohella musikaalin tyylilajia ja yhteisöllisen teatterintekemisen voimaa.
Dario Fo (1928–2016) oli Nobel-palkittu italialainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan poliittisista farsseistaaan. Niissä hyökätään kapitalistista sortoa, katolisen kirkon aborttipolitiikkaa, kaksinaismoralistisia perhearvoja, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja korruptiota vastaan. Tapanilan Työväen Näyttämöllä esitetään nyt Fon näytelmää Näillä palkoilla ei makseta! (1974). Podcastin vieraana on näytemän ohjaaja Ari Wahlsten, joka tunnetaan myös näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, dekkaristina, sarjakuvapiirtäjänä ja Lapinlahden linnut -yhtyeen pitkäaikaisena jäsenenä.
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States