OkeiOllaRikki

ADHD diagnoosit ovat lisääntyneet vauhdilla 2020 luvulla. Mutta mitä se oikeasti kertoo meistä? Tässä jaksossa erityispedagogiikan yliopistonlehtori Juho Honkasillan kanssa sukelletaan kriittisesti ADHD-ilmiöön: onko kyse hoidettavasta neurobiologisesta häiriöstä vai siitä, että normaali elämä ja inhimillinen vaihtelu on alettu tulkita oireiksi? ADHD-tutkimuksessaan Juho tarkastelee ADHD-diagnoosia kriittisesti sosiokulttuurisena ilmiönä, joka muovaa keskustelua ja käytäntöjä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Hän tutkii, miten ADHD-diagnoosia ja neuropsykiatrista kieltä käytetään tunnustamisen ja tuen hakemiseen sekä miten koulutuksen rakenteet ja normit vaikuttavat diagnoosien yleistymiseen. Keskustelemme siitä, onko ADHD:lle löydetty selkeää biomarkkeria, missä kulkee raja häiriön ja normaalin välillä, ja miksi diagnoosi tuntuu monelle pelastusrenkaalta. Mutta samalla kysymme: mitä tapahtuu ihmisyydelle, jos jokainen vaikeus tarvitsee nimen? Voiko diagnoosi vapauttaa vastuusta – ja samalla kaventaa käsitystä siitä, mitä elämä saa olla? Pohdimme myös lääkityksen roolia: auttaako se oikeasti oppimista ja hyvinvointia vai vaimentaako se kokemuksia, joita ihminen tarvitsisi kasvaakseen? Ja ennen kaikkea: mitä me todellisuudessa lääkitsemme – yksilöä vai yhteiskunnan rakenteita? Jaksossa käsitellään myös lääketeollisuuden eettistä roolia ja sitä, milloin hoito muuttuu ratkaisusta järjestelmän ylläpitäjäksi.

Tässä jaksossa vieraana on Riina – nainen, jonka elämä on alkanut selviytymisen pakosta ja jatkunut jatkuvana rajankäyntinä toivon ja murtumisen välillä. Riina kasvoi väkivallan, turvattomuuden ja näkymättömyyden keskellä, kantoi vastuuta aikuisista jo lapsena ja oppi varhain pienentämään itseään pysyäkseen hengissä. Aikuisuudessa kaava toistui: sairastuminen hengenvaaralliseen syöpään, pakomatka ulkomaille, parisuhteita, jotka muuttuivat rakkaudesta kontrolliksi ja väkivallaksi. Tämä jakso ei ole vain kertomus siitä, mitä ihmiselle voi tapahtua – vaan siitä, mitä tapahtuu ihmisen sisällä, kun selviytymisestä tulee identiteetti. Miten lapsuuden trauma, tunnistamaton nepsyys ja jatkuva turvan etsiminen muovaavat valintoja? Entä mitä vaatii katkaista ketju, jossa oma arvo mitataan kestämisellä? Riina puhuu rehellisesti yksinhuoltajuudesta, traumasta, riippuvuuksista ihmissuhteissa ja hitaasta, keskeneräisestä toipumisesta. Tämä on jakso sinulle, joka olet joskus selvinnyt liian pitkälle – ja miettinyt, kuka olisit ilman selviytymistä.

Tässä OkeiOllaRikki - podcast jaksossa sukelletaan ahdistukseen ilman kaunistelua – mutta myös ilman toivottomuutta. Vieraana on Samuli Peltola, joka puhuu kokemuksesta käsin elämästä pakko-oireisen häiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, PTSD:n ja masennusjaksojen kanssa. Taustalla on osastojaksoja, vuosien psykoterapiaa, lääkekokeiluja ja magneettihoitoa – mutta myös satoja keikkoja, arkea ja pakkoa jatkaa elämää kaiken tämän keskellä. Jakso ei jää diagnooseihin. Puhumme ahdistuksesta osana ihmisyyttä: epävarmuudesta, kontrollin tarpeesta ja perfektionismista, jotka usein naamioituvat “vahvuudeksi”. Samuli avaa konkreettisesti, mitä ahdistuksen kanssa eläminen on opettanut ja miten sitä voi oppia kantamaan, vaikka sitä ei voisi poistaa. Keskiöön nousee yksi elämätaito ylitse muiden: meditointi. Samulin mukaan se on ollut tärkein yksittäinen keino opetella olemaan ajatusten ja tunteiden kanssa ilman pakoa tai taistelua. Ei rauhoittumisen tekniikkana, vaan taitona havainnoida mieltä – ja olla samaistumatta kaikkeen, mitä päässä liikkuu. Keskustelussa risteävät moderni psykoterapia (KKT, hyväksymis- ja omistautumisterapia) ja hengellinen filosofia. Carl Jung muistuttaa, että torjuttu mieli palaa kohtalona. Kierkegaard näki ahdistuksen vapauden hintana. Viktor Frankl osoitti, että merkitys syntyy kärsimyksestä huolimatta. Tony Robbins ja Jordan Peterson puhuvat vastuusta, suunnasta ja toiminnasta – ei tunteiden katoamisesta. Mukana kulkevat myös Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti ja Alan Watts: tietoisuus, läsnäolo ja irtipäästäminen ilman todellisuudesta irtautumista. Tämä jakso on sinulle, joka et enää etsi nopeaa helpotusta, vaan tapaa elää ehjemmin sen kanssa, mikä ei ehkä koskaan katoa.

Eeli teki itsemurhan vuonna 2020 vain 20 vuoden iässä. Tässä jaksossa ääneen pääsee Eelin äiti. Marjo kertoo Eelistä – pojasta, joka oli enemmän kuin diagnooseja, huolia tai jälkikäteen etsittyjä merkkejä. Millainen Eeli oli arjessa, missä kohtaa jokin alkoi hiljalleen muuttua, ja mitkä asiat näyttäytyvät nyt toisin kuin silloin, kun elämä vielä jatkui normaalina. Jaksossa ei etsitä yksinkertaisia vastauksia. Puhutaan siitä, miten itsemurha muuttaa käsityksen ajasta ja pakottaa elämään surun kanssa, joka ei koskaan katoa – mutta muuttaa muotoaan. Marjo kertoo, miten hän elää tämän menetyksen kanssa tänään, mitä suru on opettanut ja mitä hän toivoo meidän uskaltavan nähdä ja kuulla

Tässä jaksossa Mia Dahlström kertoo, millaista on kasvaa ilman turvaa ja oppia selviytymään liian varhain. Mian kertoma hyväksikäyttö varjosti lapsuutta ja vasta aikuisena hän osasi vetää rajat itsensä suojelemiseksi. Mian haavoissa kyse ei ole vain menneisyydestä, vaan siitä, miten trauma jää kehoon ja mieleen, vaikuttaen ihmissuhteisiin, luottamukseen ja jaksamiseen vielä aikuisena. Puhumme masennuksesta, ahdistuksesta ja toipumisesta – ei diagnoosien kautta, vaan inhimillisesti ja rehellisesti. Jakso muistuttaa, että selviytyminen ei ole sama asia kuin hyvinvointi, ja että turvaa voi opetella myös myöhemmin elämässä. Jakso perustuu vieraan omiin kokemuksiin ja hänen tapaansa ymmärtää elämäänsä – ei juridisiin väitteisiin tai syytöksiin yksittäisiä henkilöitä kohtaan.

Mentalisti Pete Poskiparta saapuu OkeiOllaRikki-podiin puhumaan asioista, joita ei yleensä liitetä näyttämöihin tai illuusioihin – nimittäin omasta mielestään, virheistään ja siitä hiljaisesta taistelusta, jonka jokainen ihminen käy sisällään. Tässä jaksossa Pete avaa, miten omien lasten peilinä toimiminen pakotti hänet kasvamaan aikuiseksi uudella tavalla, miksi vastuun ottaminen omasta elämästä on lopulta vapautumisen alku ja miten omien uskomusten murtaminen voi muuttaa arjen suunnan. Hän kertoo myös rehellisesti masennuslääkityksestään ja matkasta kohti omaa mielen mestaruutta. Tämä jakso on kutsu pysähtyä, kuulostella ja ehkä nähdä itsensä vähän uudessa valossa.

Masennuksen hoito on lääkeyhtiöille miljardibisnes. Mutta jos lääkkeet ovat ratkaisu, miksi masennus ei ole kadonnut — vaan lisääntyy vuosi vuodelta? Tässä jaksossa psykiatri Ben Furman avaa keskustelun, jota harva uskaltaa käydä: perustuuko masennuksen hoito vuonna 2025 todella tieteeseen vai oletuksiin, ja mitä tapahtuu, kun ihmisen kokonaisuus kutistetaan diagnoosiksi ja reseptiksi. Puhumme siitä, miksi yksinkertaisia toimivia malleja ei hyödynnetä ja miksi monille lääkkeistä tulee ennemmin elämän osa kuin sen pelastus. Entä mitä tapahtuu, kun digitaalinen sosiaalisuus korvaa aidon yhteyden – ja kun somessa rakennetaan mielenterveysidentiteettejä, jotka eivät enää parane? Ben haastaa pohtimaan, onko ongelma lopulta järjestelmässä vai siinä, että ihmiset ovat menettäneet kosketuksen mielekkyyteen. Ehkä todellinen toipuminen ei ala apteekista, vaan halusta kohdata oma elämä – rehellisesti ja kokonaan.

Mielenterveyden hoito on kriisissä – ja siitä puhumme tässä jaksossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin kanssa. Kun yhteiskunnan tukirakenteet horjuvat, raskain taakka jää usein yksilön ja hänen läheistensä kannettavaksi. Mutta miksi edelleen valitsemme korjaamisen ennaltaehkäisyn sijaan, vaikka tutkimus osoittaa toistuvasti varhaisen tuen vaikuttavuuden? Keskustelussa pureudumme siihen, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa nuorten elämäntaitoja, millaista roolia yhteisö kantaa yksilön hyvinvoinnissa ja miksi hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ei voi olla vain ammattilaisten vastuulla. Puhumme myös siitä, millaisia seurauksia säästötoimet ja leikkaukset jättävät jälkeensä – ja millainen lasku niistä lopulta kertyy koko yhteiskunnalle. Sarin sanoma on selkeä: parempi huominen ei synny itsestään, vaan tarvitsee meitä kaikkia.

Miksi elämä ei ole reilua – ja mitä se meiltä lopulta vaatii? Tässä jaksossa vieraana on dokumentaristi Sami Kieksi, joka tunnetaan aitouden puolustajana ja vaikeidenkin tarinoiden esiin tuojana. Keskustelemme siitä, miksi kärsimys on väistämätön osa elämää ja jopa sen perusedellytys: ilman kipua emme tunne kasvua, emmekä löydä rajoja, jotka pitävät meidät koossa. Pohdimme myös, miten liika hyvinvointi voi paradoksaalisesti synnyttää pahoinvointia – kun helppous vie pohjan merkitykseltä. Jakson aikana nousee esiin kysymys, miksi joillekin kasaantuu kohtuuttoman paljon vaikeuksia, ja miten näiden kokemusten keskeltä voi silti löytää voimaa, yhteyttä ja toivoa. Tutustu Samin tuotantoihin: Logged In - https://areena.yle.fi/1-50409258 Some Deep Story - https://areena.yle.fi/1-3670003 Kieksi - https://areena.yle.fi/1-65849622

Tutkimukset osoittavat psykedeelien kiistattomat hyödyt mielenterveysongelmien hoidossa, mutta miksi niistä ei puhuta enemmän? Miksi keskustelu kulkee usein vain kahdella äärilaidalla – täydellisen hypen ja tiukan kiellon välillä? Vieraana studiossa on Aleksi Hupli, valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on vuosia perehtynyt tajusteisiin – aineisiin, jotka voivat muuttaa ihmisen tietoisuutta ja kokemusta itsestään. Tässä jaksossa katsomme pintaa syvemmälle: mitä tajusteet oikeastaan ovat, mitä menneisyys kertoo tutkimuksen unohtuneista vaiheista ja mitä meidän tulisi kysyä psykedeeleistä vuonna 2025, jotta keskustelu ei jäisi vain pinnalliseksi trendiksi. Pohdimme, miksi vaikeat kokemukset voivat opettaa enemmän kuin helpot, ja kysymme, voiko ihminen todella parantua ilman, että luopuu hallinnasta. Millaisia lupauksia psilosybiini ja muut yhdisteet antavat mielenterveyden hoidossa, ja mitä riskejä liittyy siihen, että hoitomuodoista tulee kaupallistettua ja kontrolloitua? Entä mikä on yksilön vastuu, kun digiyhteisöt ja bioliberalismi luovat paineen jatkuvaan itsensä kehittämiseen? Keskustelu kulkee tieteen ja mystiikan, filosofian ja yhteiskunnallisten rakenteiden rajapinnoilla. Tämä ei ole vain jakso psykedeeleistä, vaan matka siihen, miten ymmärrämme ihmisyyttä, parantumista ja rajoja, jotka usein määrittelevät meitä enemmän kuin itse kokemukset.

Elämässä on hetkiä, jolloin jokin sisäinen ääni kysyy: mihin todella uskomme, ja miksi kuljemme niin kuin kuljemme? Tämän jakson vieraana on elokuvaohjaaja Ramin Sohrab, jonka kanssa sukellamme syvälle mielen kerroksiin ja sen luomiin uskomuksiin. Kun puhumme spiritualismista, emme tarkoita pakomatkaa todellisuudesta, vaan pysähtymistä sen äärelle, mikä ohjaa ihmisten käytösmalleja ja valintoja – usein tiedostamatta. Epävarmuus ja muutos ovat asioita, joita ihminen pelkää, mutta juuri ne paljastavat, mitä todella pidämme arvokkaina. Keskustelussa pureudumme myös onneen: kenellä on lopulta vastuu sen rakentamisesta? Onko se yhteiskunnan, olosuhteiden vai jokaisen oma tehtävä? Ramin nostaa esiin ajatuksen sokeasta luottamuksesta – siitä, että toisinaan meidän täytyy astua tyhjyyteen, ennen kuin näemme seuraavan askeleen. Vastuu ei tällöin ole kahle, vaan vapauden ehto. Modernin ihmisen suurin illuusio on ehkä se, että kaiken voisi hallita. Silti rauhaa ei löydy kontrollista, vaan kyvystä luopua siitä. Tässä jaksossa kysymme: mitä tapahtuu, kun ihminen lakkaa pakenemasta epävarmuutta ja kääntyy sen opettajaksi?

Miltä tuntuu menettää oma lapsi? Entä olla vahva, vaikka sisällä on enää vain tyhjää? OkeiOllaRikki - podcastin uusimmassa jaksossa ääneen astuu 29-vuotias Mia, jonka elämä on ollut selviytymistä helvetistä toiseen: koulukiusaamisen ja seksuaalisen hyväksikäytön arvet, narsistinen parisuhde, jossa rakkaus oli kiristysväline ja hellyys käännettiin aseeksi. Kumppani viilsi rintaansa syyllistääkseen, repi Mian psyykkiset haavat auki kerta toisensa jälkeen ja sai hänet uskomaan, ettei hän riittäisi koskaan. Ja kaiken tämän jälkeen – oman lapsen kuolema.  Mia kertoo uupumisesta, yksinäisyydestä ja siitä, miten vaikeaa on huutaa apua, kun on opetettu pelkäämään omaa ääntään. Silti hän puhuu myös selviytymisestä – ei kauniina tarinana, vaan päätöksenä nousta vielä kerran, vaikka sydän on täynnä sirpaleita. Jakso kuunneltavissa OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Voiko säröistä kasvaa ymmärrystä? Tässä jaksossa ääneen pääsee Janne Väänänen – mies, jonka tarinassa toistuvat kiusaaminen, epävarmuus, uupumus ja masennus, mutta myös isyys, toivo ja haaveiden toteutuminen. Janne kertoo elämästä, jossa kehonkuva ja ulkopuolisuus ovat olleet vahvasti läsnä, ja jossa rakkaus, ero, myrkylliset ihmissuhteet ja läheisen menetys ovat muovanneet minuutta. Hän puhuu rehellisesti itsensä etsimisestä, epäluottamuksesta ja siitä, miten mielenterveyden kanssa eläminen vaikuttaa arkeen – myös silloin, kun oma tytär sairastuu. Tämä jakso ei tarjoa nopeita ratkaisuja, vaan pysähtymistä ihmisyyden äärelle. Se on kutsu ymmärtää, jakaa ja ehkä nähdä itsensä vähän selvemmin toisen tarinan kautta.

Miten hyvinvointi oikeasti rakentuu – ja miksi niin moni epäonnistuu siinä, vaikka haluaa muutosta? Tämän jakson vieraana on hyvinvointialan moniottelija Joni Jaakkola, jonka kanssa sukellamme syvälle ihmisluonteen, motivaation ja arjen valintojen maailmaan. Puhumme siitä, miksi pelkkä tieto ei muuta ketään, ja miksi hyvinvointia ei pitäisi ehdollistaa tai ulkoistaa. Miksi ihminen mieluummin uhrautuu epäterveiden tapojen mukavuudelle kuin kohtaa epämukavan muutoksen? Mikä rooli on identiteettitarinoilla, kuten “en ole aamuihminen” tai “en ole liikunnallinen”? Entä mitä tapahtuisi, jos alkaisit kyseenalaistaa omat rajoittavat uskomuksesi? Jaksossa käsitellään myös sitä, miksi kärsimys voi antaa syvemmän merkityksen saavutuksille, miten oma mieli suurentelee ongelmia – ja miksi todellinen itseluottamus syntyy vasta toiminnan kautta. Rehellinen, inhimillinen ja ajatuksia herättävä keskustelu siitä, miten ihminen voi lakata lainaamasta hyvinvointia huomiselta ja alkaa rakentaa sitä tänään.

Millainen on miehen rooli vuonna 2025 – ja miten miehen on kehityttävä vastatakseen tulevaisuuden odotuksiin esimerkiksi parisuhdemarkkinoilla? Tässä jaksossa psykologi, tietokirjailija ja pitkän linjan ihmissuhdetuntija Tony Dunderfelt avaa näkemyksiään miehisyyden muutoksesta ja siitä, miksi niin monet miehet kokevat tänä päivänä epävarmuutta oman paikkansa suhteen. Keskustelemme kolmen miehen tyypistä (1-, 2- ja 3-tyypin mies): mistä ne kertovat ja miten ne vaikuttavat miehen tapaan kohdata itseään, toisia ja mahdollisia kumppaneita? Entä mitä tarkoittaa polarisoituminen parisuhteessa – ja miksi se usein estää syvällisen yhteyden syntymistä miehen ja naisen välillä? Kysyimme myös suoraan: ovatko naisten odotukset miehiä ja miehisyyttä kohtaan kasvaneet jopa kohtuuttomiksi? Ja jos näin on, mitä se kertoo ajastamme ja sen haasteista? Lopuksi etsimme käytännöllisiä tapoja, joilla parisuhteessa voitaisiin rakentaa aidompi, rehellisempi ja toimivampi keskusteluyhteys. Tämä jakso tarjoaa oivalluksia niin miehille kuin naisille – kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin miehisyyttä, ihmissuhteita ja nykypäivän vaatimuksia rakkauden kentällä.

Kun elämä pysäyttää, kasvu alkaa. Laulaja Mikko Harju saapuu jaksoon kertomaan rehellisesti ja avoimesti polustaan mielen hyvinvoinnin äärelle. Siikaisista kotoisin oleva Mikko eli aktiivisen lapsuuden metsissä ja urheilukentillä, mutta sisäinen kasvu alkoi toden teolla 17-vuotiaana, kun hän sai käsiinsä elämäänsä muuttaneet kirjat Havahtuminen ja Alkemisti. Niiden myötä syttyi kipinä itsensä kehittämiseen – matka, joka on kulkenut musiikkiuran noususta terapian kautta ADHD-diagnoosiin. Jaksossa Mikko puhuu parisuhteen päättymisestä, alakuloisista vuosista, terapiaprosessista ja siitä, miten ADHD:n ymmärtäminen muutti hänen koko elämänsä kartan. Tämä on jakso unelmista, oivalluksista ja siitä, miten rohkeus kohdata itsensä voi johtaa syvempään yhteyteen – niin itseen kuin muihin.

Miksi elämä tuntuu tyhjältä ajassa, jossa meillä on enemmän vapautta ja mahdollisuuksia kuin koskaan ennen? Tässä jaksossa sukellamme filosofisiin ja inhimillisiin kysymyksiin yhdessä filosofi Samuel Salovuoren kanssa. Pohdimme, miten minäkeskeisyyden korostuminen hämärtää identiteettiämme ja miksi kuuluvuuden kaipuu jää usein täyttymättä pinnallisten yhteisöjen keskellä. Miksi rajaton vapaus ei lopulta teekään meitä onnellisiksi – ja mitä tapahtuu, kun moraaliset kompassit katoavat ja kaikki arvot muuttuvat valinnaisiksi? Keskustelussa esiin nousevat myös häpeä, vertailu ja riittämättömyys, joita sosiaalinen media ja kilpailuyhteiskunta ruokkii. Entä mitä tehdä, kun elämän merkitys katoaa ja tilalle jää eksistentiaalinen ahdistus? Puhumme myös siitä, mikä meiltä ehkä todella puuttuu, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi olevan kunnossa – ja siitä, millainen voisi olla uudenlainen, merkityksellinen yhteisöllisyys, joka ei perustu samanlaisuuteen vaan aitoon kohtaamiseen. Tämä jakso on kutsu pysähtyä, kyseenalaistaa ja rakentaa jotain kestävämpää. ---- Kohtausluettelo: 00:00 Intro 3:58 Miksi tunnemme ihmisinä olevamme enemmän kateissa elämässä kuin koskaan aiemmin? 9:47 Matka itseen ja oman ihmisyytensä tunteminen. 12:00 Kärsimyksen pelko kehityksen esteenä? 17:07 Miksi muiden ihmisten elämät näyttävät paremmalta vs. meidän omamme? 35:08 Miten lähteä luomaan elämää, joka tuntuu omalta?40:34 Konfliktin pelko esteenä muutokselle ihmisten toiminnassa? 44:04 Täyttä varmuutta ei elämä koskaan tarjoa. 45:15 Tuttu kärsimys parempi kuin tuntematon onni. 49:05 Miten irtautua mielyttäjän identiteetistä? 53:26 Terveen itsekkyyden rooli osana yksilön hyvinvointia. 58:31 Vastuun ottaminen omasta elämästä ja merkityksellisyyden löytämisestä. 1:05:24 Yhteisön ja yhteisöllisyyden merkitys yksilön onnen tavoittelussa. 1:10:38 Menneisyyden pettymykset ja vastoinkäymiset yksilön kehityksen esteenä. 1:11:23 Miten uskaltaa luottaa maailmaan ja ihmisiin pettymysten jälkeen. Aina vielä kerran. 1:14:35 “Sosiaalisen kameleontin” roolissa ihminen kadottaa yhteyden itseensä. 1:18:45 Täydellisyys ei ole ihmisistä kiinnostavaa. 1:22:54 Ihminen luonut omalla toiminnallaan täydellisyyden illuusion. 1:26:44 Eroon ryhmä identiteetistä ja suunta kohti omaa identiteettiä. 1:27:59 Tuoko rajaton vapaus onnea? 1:30:56 Vapaudesta luopuminen avain onneen? 1:32:58 Elämän ja ihmisyyden perusolemus on rajallista. 1:33:36 Rajat kriittinen osa onnessa ja merkityksen kokemuksessa. 1:36:13 Kenestä tahansa ei ole mihin tahansa.1:40:46 Vaurastuminen yksilönä vieraannuttaa yhteisöllisyydestä. 1:44:50 Elämän tasapaino. 1:45:41 Pikaruoka merkitykset. 1:48:41 Sitoutuminen johdonmukaiseen ja pitkäjänteiseen työhön. 1:53:51 Moraalinen kompassi kateissa ihmisillä?

Sosiaalinen media on osaltaan normalisoinut seksityötä ja luonut illuusion sen helppoudesta – altistaen erityisesti nuoria valinnoille, joiden psykologisia seurauksia he eivät vielä täysin ymmärrä. Yhä useampi nuori nainen houkutellaan myymään alastomuutensa muutaman euron kuukausihinnalla, usein ajattelematta, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia sillä voi olla itsetuntoon, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin. Jaksossa vieraana on teologian maisteri, väitöskirjatutkija, kasvatustieteen kandidaatti ja seksuaaliterapeutti Pia Rendic. Sukellamme syvälle pornon haittavaikutuksiin sekä OnlyFansin ja Pornhubin kaltaisten alustojen varjopuoliin – siihen, mitä tapahtuu kulissien takana ja millaisin mekanismein ihmiskauppa kytkeytyy osaksi seksiteollisuutta. Keskustelemme siitä, miten pornografia vaikuttaa parisuhteisiin, yksilön kykyyn kokea aitoa läheisyyttä sekä siihen, millaisia haitallisia uskomuksia ja normeja se ruokkii yhteiskunnallisella, järjestö- ja yksilötasolla. Pornografiaa puolustetaan usein sananvapauden, seksuaalisen vapautumisen tai tasa-arvon näkökulmasta, mutta todellisuudessa sen tuotanto ja vaikutukset voivat monien kohdalla olla kaikkea muuta kuin vapauttavia tai tasa-arvoa tukevia – ne voivat sisältää hyväksikäyttöä, alistamista ja pitkäaikaista henkistä vahinkoa. Jaksossa puhumme seksuaalisuudesta, itsemääräämisoikeudesta, vallasta – ja siitä, mitä kaikkea jää näkymättömiin, kun alastomuus muutetaan sisällöksi. Linkit:https://www.piarendic.fi/https://www.toivuriippuvuudesta.fi/ —— Kohtausluettelo: 00:00 Intro 2:25 Onko porno harmiton viihteen muoto? 2:52 Päätyykö pornoteollisuuteen ihmisiä vasten tahtoaan?3:30 Miten pornon tekeminen markkinoidaan nuorille naisille? 4:14 Miten pitkän uran nainen tekee keskimäärin porno-alalla? 4:59 Miksi porno urat jäävät lyhyiksi? 5:42 Kuinka pitkiä yhden pornokohtauksen kuvaussessiot ovat? 6:30 Näemmekö loppukäyttäjänä pornossa todellista nautintoa? 7:14 Miettivätkö humiset pornon eettisyyttä? 8:20 Rikolliset verkostot ja ihmiskauppa. 9:44 Miksi haluamme fantasioita emmekä aitoa yhteyttä?10:50 Onko ihminen vuonna 2025 laiska otus? 12:12 Porno ponnahduslautana prostituutioon. 13:48 Milloin seksityö alkoi normalisoitumaan? 16:01 Psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset seuraukset yksilölle pornon tekemisen vuoksi? 18:36 Identiteetin ja minäkuvan uudelleen rakennus seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen. 20:07 Kuinka moni seksityötä tekevistä ilmoittaa kokeneensa seksuaalista hyväksikäyttöä? 23:38 Kuinka moni tekee omasta tahdostaan pornoa ilman ihmiskaupan piirteitä ja voi hyvin? 28:15 Onko ihmisten vaikea hyväksyä se , että omassa käytöksessä on jotain haitallista? 33:03 Miten porno vääristää käsitystä seksistä? 34:46 Turruttaako porno mielihyvä keskuksen? 35:41 Miten pornon katselu vaikuttaa miesten itsetuntoon?37:20 Miksi vertaamme omaa seksielämäämme pornoon?39:38 Miten pornolle altistuminen vaikuttaa lapsiin? 41:32 Millaisia ääriilmiöitä pornolle altistuminen aiheuttaa lapsissa ja nuorissa? 45:21 Pornoriippuvuuden tunnistaminen. 46:15 Onko pornoriippuvuuteen helppo saada hoitoa Suomessa? 47:31 Kuuluuko ihmisen katsoa pornoa? 48:48 Älypuhelin riippuvuus. 52:14 Hikikomori. 53:44 Onko elämä ilman rajoja onnellista? 55:34 Onko porno OkeiOllaRikki seuraajien mielestä haitallista kyselyn tulokset. 56:48 Suostuvatko naiset parisuhteissa miesten toiveisiin / vaatimuksiin koskien seksiä? 57:54 Tinder kulttuuri. 1:00:21 Muovaako pornossa nähty alistettu naisen rooli pornoa katsovien naisten omaa seksuaalista identiteettiä?1:02:37 Vinkit vanhemmille miten puhua pornosta nuorelle kotona? 1:04:37 Mikä houkuttaa nuoria naisia aloittamaan OnlyFansin tekemisen? 1:06:10 Miten OnlyFansin tekeminen tekee nuoren naisen itsetunnolle? 1:07:43 Voimaannuttaako OnlyFansin tekeminen tekijäänsä? 1:09:58 Miten oman alastomuutensa myyminen 9.90€ kuukausihintaan tekee ihmisen oman arvon tunteelle?1:11:05 OnlyFansin vaikutukset tulevaisuudessa työ, perhe tai parisuhde elämään. 1:13:13 Kuinka moni hyväksyisi itselleen kumppanin, jolla on porno / seksityö historia? 1:13:50 Tarjoaako OnlyFans alustana mitään suojaa sisällöntuottajille? 1:14:21 Case Andrew Tate. 1:15:18 OnlyFans aitoa vai valheellista vapautta. 1:15:16 Moraalisen kompassin puute valinnanteossa. 1:17:40 Aikuisten / vanhempien rooli seksuaalikasvatuksessa ja arvojen tarkastelu. 1:20:45 Elämän helppous seksin osalta. FWB & situationship. 1:26:23 Deittailu vuonna 2025. 1:29:25 Miten taistella pornon haittoja vastaan? 1:31:14 Suomessa pornoa vastaan toimivien tahojen määrä. 1:34:36 Mastruboiko ihminen pornoa katsellessaan kärsimykselle?

Tässä jaksossa kuulemme tarinan siitä, miten ankaruus itseä kohtaan voi viedä syvälle pahoinvointiin – mutta myös siitä, miten vaikeuksista voi kasvaa vahvaksi. Vaikka perhetausta oli turvallinen, itsekritiikki, ulkonäköpaineet ja jatkuva vertailu toisiin varjostivat lapsuudesta asti. Koulukiusaaminen, syömishäiriö, riippuvuudet ja mielenterveyden romahtaminen veivät kohti pimeitä hetkiä, joissa elämä tuntui loppuvan. Mutta matka jatkui: diagnoosit, hoito, terapia ja vuosien työ itsensä kanssa rakensivat pohjan toipumiselle. Nyt elämä on tasapainoisempaa kuin koskaan. Tästä kasvun ja toivon tarinasta keskustelemme tässä jaksossa.

Julia Louhi, 32-vuotias Turusta, on kokenut elämässään enemmän kuin moni ehtii koko elämänsä aikana. Monipuolisen työhistorian ja rakennus- sekä turvallisuusalan koulutusten taakse kätkeytyy tarina, joka on kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Päiväkoti-ikäisenä alkanut kiusaaminen, ulkopuolisuus, menetys ja jatkuva riittämättömyyden tunne kasvoivat vuosien mittaan uupumukseksi, paniikkioireiksi ja masennukseksi. Kukaan ei tuntunut uskovan kipuja – ei fyysisiä eikä henkisiä. Jaksossa Julia kertoo avoimesti vaikeimmista vuosistaan: siitä, miltä tuntuu kun oma arvo määrittyy muiden hyväksynnän kautta, ja mitä tapahtuu, kun vuosien mykkä kipu viimein purkautuu kynsiteknikon penkissä. Tämä on tarina siitä, miten musiikki, liikunta, koirat – ja lopulta terapia – pelastivat elämän. Ja siitä, miten hiljaisesta tarkkailijasta kasvoi ihminen, joka uskaltaa vihdoin sanoa: “puhuminen on parasta p#skaa.”