Antiikki nyt!

Tässä jaksossa kerron Galla Placidian monivaiheisesta elämästä Länsi-Rooman sotaisissa vaiheissa. Hänen uransa alkoi keisarillisena prinsessana. Vuonna 410 Alarikin johtamat gootit valtasivat Rooman kaupungin ja samalla veivät Galla Placidian panttivankina mukanaan. Mitä sen jälkeen tapahtui? Miten gootit kohtelivat häntä ja muita roomalaisia sotavankeja? Kuinka Galla Placidia lopulta päätyi Länsi-Rooman sijaishallitsijaksi?  Galla Placidian elämä oli niin vaiheikas, että siitä saisi tosipohjaisen seksiä ja väkivaltaa tihkuvan sarjan ”Galla”, neljä tuotantokautta. Olen vapaaehtoinen konsultoimaan käsikirjoittajia. Athaulfin osaa voisi esittää Chris Hemsworth.

Historiasta tunnemme kaksi merkittävää kaulakoruskandaalia. Kuuluisin on vuoden 1785kaulakoruskandaali, suuri vedätys, johon Ranskan kuningatar Marie Antoinette tahtomattaan sotkettiin. Kuningatar itse asiassa ei ollut osallinen, mutta hänen maineensa kärsi silti. Toinen vähemmän tunnettu kaulakoruskandaali tapahtui 300-400-lukujen vaihteessa ja liittyy Serenaan, keisari Theodosius I:n veljentyttäreen, josta tuli Länsi-Rooman vaikutusvaltaisin nainen. Tässä jaksossa kerron Serenan elämäntarinan.

Roomalainen runoilija Ausonius (n. 310 – n. 395) ylisti runosikermässään ”Bissula” germaanineitoa nimeltä Bissula. Runosta saamme selville, että Bissula on Ausoniuksen orja, joka oli jäänyt sotavangiksi aivan lapsena. Ausonius vapautti hänet ja otti hänet kasvattitytökseen. Mutta oliko Bissula myös Ausoniuksen rakastajatar tai jalkavaimo? Emme tiedä Bissulasta muuta kuin sen, mitä Ausonius hänestä kirjoittaa tuossa runosikermässä. Oliko runoilijan kuvaama Bissula historiallinen henkilö vai oliko hän runoilijan eroottinen fantasia, jossa isännästä tulee ylistämänsä barbaarineidon valtaan alistuva orja?

”Mutta sinä yönä minä salaa lähdin matkaani hänen jäädessään sinne rukoilemaan ja itkemään. … Tuuli puhalsi ja pullisti purjeemme, ja rannikko häipyi näkyvistämme. Mutta siellä rannalla seisoi aamulla äitini sairaana surusta jamurheesta valittaen …” (Augustinus, Confessiones 5.8; suomentanut Otto Lakka).Tässä podcastjaksossa jatkan kerrontaani kirkkoisänä tunnetun Augustinuksen naisista: kerron Augustinuksen äidistä, josta hän kirjoittaa hyvin paljon Tunnustuksissa.Edellä oleva tekstikatkelma on Tunnustusten viidennestä kirjasta, ja se kertoo Augustinuksen kompleksisesta äitisuhteesta. Siinä Augustinus lähtee äidiltään salaa kotiseudultaan Pohjois-Afrikasta Italiaan. Muttamitä muuta Augustinus paljastaa äitisuhteestaan?

Antiikki nyt! podcast pureutuu tässä ja seuraavassa jaksossa Augustinuksen naisiin. Augustinus on kestojulkkis. Hänet muistetaan kirkkoisänä eli kristillisten kirkkojen kunnioittamana arvovaltaisena opettajana. Minulle hän on yksi historiantutkimuksen lähde.Tässä jaksossa kerron Augustinuksen puolisosta - naisesta, jonka hän mainitsee ikään kuin ohimennen Tunnustustensa (Confessiones) 6. kirjassa. Hän ei koskaan mainitse naisen nimeä. Tämän naisen kanssa hän eli viitisentoista vuotta, ja tämä synnytti hänelle pojan. Seuraavassa podcastjaksossa kerron Augustinuksen äidistä, josta hän sitten kirjoittaakin hyvin paljon.

Satojen turvaaminen on ollut elämän ja kuolemankysymys kautta aikojen. Tässä podcastjaksossa kerron antiikin ihmisten yrityksistä hallita säitä, sateita, tuulia ja myrskyjä. Suotuisat tuulet ja myrskyiltä välttyminen oli elintärkeää maanviljelyn lisäksi myös purjehduksessa. Keitä oli tempestariukset? Mikä oli salaperäinen Magonian valtakunta? Kuljetan tarinaa menneisyyden ihmisistä säiden armoilla läpi vuosisatojen, kreikkalaisesta mytologiasta aina myöhäisantiikkiin ja varhaiskeskiajalle saakka.

Tämän jakson aiheena on tekstiilien taikaa eli tekstiilitöihin liitettyihin uskomuksiin, kehräämiseen, kutomiseen ja solmimiseen liittyvään magiaan antiikissa ja myöhäisantiikissa ja keskiajallakin. Värttinä viuhuu huimaa vauhtia kreikkalaisesta mytologiasta aina merovingiaikaan ja Prinsessa Ruusunenkin mainitaan.

Joululahjaksi olen äänittänyt uuden Antiikki nyt! podcastjakson. Tässä jaksossa pohdin Faustan, keisari Konstantinuksen puoliso elämää ja kohtaloa. Vuonna 326 Konstantinus teloitutti poikansa Crispuksen. Pian tämän jälkeen Konstantinuksen vaimo Fausta katoaa lähteistä eli siis julkisuudesta. Mitä keisarinna Faustalle tapahtui? Minne katosi Fausta, keisari Konstantinuksen puoliso?

Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjan kolmatta kautta. Tässä jaksossa kerron Jeesuksen ristiin liittyvistä uskomuksista. Laajalle levinneen tradition mukaan se risti, johon Jeesus Nasaretilainen ristiinnaulattiin, löydettiin vuonna 324 tai 325 Jerusalemista. Tämän tradition mukaan löytäjä oli Helena, keisari Konstantinuksen äiti. Mutta oliko Helena todella ristin löytäjä?

Tässä jaksossa kerron Rooman keisariajan salaperäisestä ihmeidentekijästä Apollonios Tyanalaisesta. Mutta aloitan jakson sitaatilla Jorma Eton runosta "Suomalainen". Mitä tekemistä Etolla on Apollonioksen kanssa? Ja mitä yhteistä Apollonioksella on Jeesuksen kanssa? https://maijastinakahlos.net/

Aku Ankka -sarjakuvissa kateuden valtaan joutuneet tulivat kateudesta vihreiksi. Antiikin roomalaisilla kateus ei ollut vihreää. Minkä väriseksi antiikin ihmiset ajattelivat kateuden? Tässä jaksossa kerron kateudesta antiikin Kreikassa ja Roomassa, pahasta silmästä. Ketkä olivat kateellisia? Oliko kateus aina huono asia. Miten suojautua kateutta ja pahaa silmää vastaan?

Antiikki nyt! -podcastsarja toinen kausi jatkuu maagisissa merkeissä. Keskustelen kreikan kielen ja kirjallisuuden tutkijan Saara Kauppisen kanssa antiikin magiasta. Podcastissa pohdimme esimerkiksi, mitä se magia oikein oli ja miten se erosi esimerkiksi uskonnosta tai lääkintätaidosta. Saara Kauppinen kertoo loitsuista, kirouksista ja kielen voimasta. Minkälaisia voimia magian harjoittamiseen ja harjoittajiin liitettiin? Miksi eroottinen magia on kaikkea muuta kuin romanttista? Miksi naiset on kirjallisuudessa perinteisesti yhdistetty magiaan? Näytteinä esitetään myös muutama loitsu, mutta älä kokeile näitä kotona!

Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki ny! -podcastin toista kautta! Tässä jaksossa pohdin ihmiskauppaa eli orjuutta antiikin Kreikassa ja Roomassa. Orjat olivat olennainen osa antiikin Rooman yhteiskuntaa ja talouselämää. He kuuluivat roomalaiseen elämään myös myöhäisantiikissa (200–600). Miten antiikin kirjoittajat suhtautuivat orjuuteen? Kyseenalaistiko kukaan orjuutta instituutiona? Mitä sanoi Aristoteles? Mitä mieltä olivat varhaiskristlliset kirjoittajat kuten apostoli Paavali ja kirkkoisä Augustinus? Kerron minkälaisia ajatuksia ja tunteita tutkijan mielessä nousee, kun tutkii antiikin orjuutta. 

Tässä jaksossa keskustelemme Hippokrateesta. Vieraanani on dosentti, kreikan kielen tutkija ja kääntäjä Marke Ahonen, joka tunnetaan monista palkituista käännöksistään. Marke Ahonen on suomentanut Hippokrateen Valitut teokset (Duodecim 2021). Hippokrates on hyvin salaperäinen hahmo, jonka nimiin jo antiikissa laitettiin useita erilaisia lääketiedettä käsitteleviä kirjoituksia. Pohdimme, kuka Hippokrates oikein oli ja mitä tämä hippokraattisten kirjoitusten kokoelma käsittelee. Miten pitää kehon tasapainoa yllä? Mitä oli suoneniskentä? Milloin potilaan kannatti puhdistautua oksentamalla? Mistä johtuivat skyyttimiesten impotenssiongelmat? Oliko Hippokrates lääketieteen isä? Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä. https://maijastinakahlos.net/

Tässä jaksossa keskustelemme Ksenofonista. Vieraanani keskustelemassa on dosentti Ulla Tervahauta, antiikin kreikankielisen maailman ja varhaisen kristinuskon tutkija. Ulla Tervahauta on kääntänyt Ksenofonin teoksen Talouden taito (Gaudeamus 2009). Ksenofon (n. 430 eaa.–n. 355 eaa.) oli ateenalainen kirjailija, filosofi ja sotilas. Parhaiten hänet tunnetaan siitä, että hän oli filosofi Sokrateen oppilas ja kirjoitti myös opettajastaan muistelmia. Talouden taidossa selviää, miten hoitaa omaisuuttaan järkevästi ja pitää kotitaloutensa järjestyksessä. Pohdimme mm. sitä, miten Ksenofonin ohjeisiin taloudenpidosta pitäisi suhtautua. Oliko hän pikemminkin ironinen kuin tosissaan ohjeissaan? Tapaamme Iskhomakhoksen, joka neuvoo nuorta vaimoaan talouden hoidossa. Selvitämme, mikä elinkeino oli Ksenofonin mielestä kaikkein jaloin ja millainen oli hyvä johtaja. Ksenofon oli tuottelias kirjoittaja, ja häneltä on säilynyt meidän päiviimme useita teoksia, joita lukuisat sukupolvet ovat tankanneet kreikkaa opiskellessaan. Talouden taidon lisäksi on suomennettu Kyyroksen sotaretki (suom. J.A. Hollo, 1960); Muistelmia – Pidot – Sokrateen puolustuspuhe (suom. Pentti Saarikoski, 1960) ja Hevostaito (suom. Hilla Halla-aho, 2003). Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä. https://maijastinakahlos.net/

Antiikki nyt! podcastsarja käynnistyy Cicerolla, Rooman kirjallisuuden tunnetuimmalla kirjoittajalla. Kanssani on keskustelemassa kaksi Cicero-tutkijaa, Veli-Matti Rissanen, tunnettu Ciceron teosten suomentaja, jonka suomentama Ciceron Kirjeitäilmestyi Gaudeamuksen kustantamana viime vuonna, ja Marja-Leena Hänninen, dosentti ja antiikin historian tutkija, joka on tutkinut Ciceron aikakautta, Rooman myöhäistä tasavaltaa ja jonka tutkimuksissa Cicerolla on tärkeä osa. Marcus Tullius Cicero (106–43 eaa.) oli aktiivisesti mukana oman aikansa poliittisessa elämässä ja myllerryksissä. Hänen kirjeistään voi seurata poliittisen tilanteen kiristymistä ja tasavaltalaisen valtion myrskyistä loppua. Kirjeet tuovat esiin hyvin tunteikkaan Ciceron. Pohdimme Ciceron luonteen vahvuuksia ja varsinkin heikkouksia, hänen perhettään ja ystäviään, hänen epätoivoista yritystään pysytellä puolueettomana Julius Caesarin ja Pompeiuksen valtataistelussa. Eihän siinä hyvin käynyt. Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä. https://maijastinakahlos.net/

Antiikki nyt! podcastsarja jatkaa kilpa-ajoja Roomassa. Toisessa osassa kerron siitä, kuinka kilpajoukkueet kirosivat toisiaan. Voitto kilpa-ajoissa oli joukkueille niin tärkeä asia, että ne turvautuivat magiaan turvatakseen oman voittonsa ja vastustajan häviön. Lisäksi kerron kilpajoukkueiden kannattajien välisistä mellakoista myöhäisantiikissa.

Tässä ja seuraavassa jaksossa kerron kilpa-ajoista antiikin Roomassa. Valjakkoajot olivat kaikkein suosituin urheilulaji antiikin Roomassa ja Bysantissa. Kansa rakasti kilpa-ajoja, eliitti halveksi niitä, ja keisarit ymmärsivät niiden poliittisen tärkeyden.

Miksi jotkut ritualistit ovat jääneet jälkimaailman muistiin pyhinä miehinä kuten apostoli Pietari? Ja miksi toiset ritualistit muistetaan noitina ja velhoina? Tässä jaksossa kerron yhdestä antiikin salamyhkäisimmistä hahmoista, Simon Samarialaisesta, jonka jälkimaailma tuntee Simon Maguksena. Miten Simon Samarialaisesta tuli Noita-Simon? https://maijastinakahlos.net/

Antiikki nyt! podcastissa pohdin Carlo Levin omaelämäkerrallista romaania Jumalan selan takana (Cristo si é fermato a Eboli, 1945). Carlo Levi (1902–1975) oli kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Mussolinin valtakaudella hänet kuten monet muutkin intellektuellit karkotettiin rangaistukseksi jonnekin ”Jumalan selän taa”. Levi karkotettiin vuosiksi 1935–1936 ensin Grassanoon ja sitten Alianoon. Aliano oli kirjassa kuvatun Gaglianon esikuvana. Kiinnostuin Levin kirjasta antiikin magian kautta. Levin kuvaamia eteläitalialaisia uskomuksia ja tapoja on verrattu roomalaisen antiikin käytäntöihin. Podcastissani kerron näistä Levin kuvaamista tavoista ja uskomuksista.