Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Simojoen lohikanta on tällä hetkellä historiallisen heikko. Näin siitä huolimatta, vaikka alueella on paljon tehty parannustöitä jokiuomassa. Nyt yritetään puuttua valumavesiin, jotka on todettu ongelman juurisyyksi. Joen varsien soissa on aikoinaan tehty paljon ojituksia soille. Nyt niistä maksetaan hintaa, kun vesimassat eivät pidäty suohon vaan valuvat kuormittamaan jokea.Tapio Palvelut Oy käynnistää yhteistyökumppaneidensa kanssa monivuotisen projektin asian kohentamiseksi. Tänä vuonna tehdään esiselvityksiä ja laaditaan askelmerkit tuleville vuosille. Tavoitteena on myös luoda malli, jota voidaan monistaa vastaavanlaisiin kohteisiin.Anssi Leppänen keskustelee asiasta ennallistamisasiantuntija Matias Virran kanssa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hauki on yksi vesistöjemme tunnetuimmista ja kunnioitetuimmista pedoista. Se on laajalle levinnyt saaliskala, joka tarjoaa jännitystä ja voimakasta vastusta siiman päässä.Anssi Leppänen jatkaa peruskalalajeihin pureutuvaa podcastsarjaa ja tutustuttaa meidät haukeen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän valottaa muun muassa sitä, miten hauki pärjää Suomen vesistöissä ja purkaa hieman haukeen liittyviä uskomuksia.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusalalta puuttuu Suomesta AMK-tasoinen koulutus tällä hetkellä kokonaan. Iktyonomeja valmistui aikoinaan Turun ammattikorkeakoulusta. Viimeisinä vuosina koulutuksen suosio laski. Kun opiskelijaksi vielä vuosituhannen vaihteessa haki yli sata ihmistä, viimeisissä hauissa oli mukana alle puolet siitä määrästä. Koulutus oli myös suhteellisen kallista per opiskelija. Maa- ja metsätalosministeriö julkaisi 2024 raportin, jossa esitetään huoli alan osaamisesta tulevaisuudessa. Tähän saakka iktyonomikoulutuksen käyneitä on riittänyt, mutta kun koulutuksen lakkauttaumisesta on aikaa, osaaminen uhkaa kadota. Anssi Leppänen ottaa aiheeseen tuntumaa Kalastajan Radiossa. Vieraana koulutuksen haasteita pohtimassa on Turun AMK:n yliopettaja Arto Huhta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Happikato huomataan suomalaisissa järvissä usein vasta keväällä, kun havaitaan kalakuolemat. Happikato on ainakin osittain seurausta ilmaston muuttumisesta. Vaikka jääpeitteinen aika lyhenee, ei se välttämättä riitä helpottamaan tilannetta. Tämän talven pitkä pakkasjaksokin voi olla myrkkyä järviä happitilanteelle, sanoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Kari Saari. Mutta ennen kuin päästämme hänet ääneen, happikadon perusasioihin meidät johdattelee Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on haluttu saalis kalastajille. Laji elää Suomessa vain istutusten kautta ja se on vieraslaji.Mutta voisiko kirjolohi periaatteessa sopeutua niin, että jossain vaiheessa se alkaisi luontaisesti lisääntyä? Kalalajeja esittelevässä sarjassa asiantuntijavieraana tähän tutkimuksellista näkökulmaa tuo kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Anssi Leppänen haastattelee.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuha on viime vuosikymmeninä muodostunut yleiseksi saaliskalaksi suomalaisissa sisävesissä. Se on lähisukulainen ahvenen kanssa, mutta saalistaa täysin eri konstein kuin esimerkiksi näkökykyynsä luottava ahven. Siksi kuha pärjää hyvin sameissa vesissä.Tuttuja kalalajeja esittelevä podcast-sarjamme seuraavassa jaksossa puhutaan kuhasta. Itä-Suomen yliopiston tutkijan, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa keskustelee Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni kalastaja muistaa lapsuuden kesät, auringon, mato-ongen, ensimmäisen saaliin, sormeen tarttuneen koukun. Kalastus luo elämyksiä ja muistoja. Niistä, ja siitä miten lapset ja nuoret saadaan innostumaan kalastuksesta harrastuksena puhutaan tänään Kalastajan Radiossa. Anssi Leppäsen vieraana on Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Elina Pusaa.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Ahven on varmasti yksi tutuimmista kalalajeistamme. Se on runsaslukuinen saaliskala ja tarjoaa saalisriemun kesäiselle mato-onkijallekin.Tässä jaksossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeista kansalliskalaamme ahveneen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän kertoo muun muassa sen, vaikuttaako veden tummuus todellakin ahvenen väritykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala-alan ammattikoulutuksesta valmistuu osaajia kalastajista kalavesien hoitajiin. Osa ammateista on sellaisia, joissa työllistyminen onnistuu parhaiten yrittäjänä. Osalle taas löytyy palkkatyötä suhteellisen hyvin. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet ohjaavat opiskelijat sellaisten työnantajien luokse, joilla on tarvetta työvoimalle.Anssi Leppänen tarttuu nettikeskustelun avulla siihen, millainen mielikuva alan työmahdollisuuksista ihmisillä on. Kalastajan Radion podcastissa koulutuksesta ja siitä miten sillä työllistyy, ovat kertomassa myös lehtorit Niklas Lankisch ja Arto Immonen koulutuskeskus Salpauksesta.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalalajeja esittelevässä Kalastajan Radion sarjassa puhutaan tänään siiasta. Kala tuntuu olevan niin mestarillinen muokkamaan elämäänsä ympäristön mukaan, että kansansuussa puhutaan siitä monella etuliitteellä höystettynä. Kaikki ovat kuitenkin samaa lajia biologisesti katsottuna. Anssi Leppäsen haastateltava tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo muun muassa, että siian eriytyminen useaksi eri lajiksi on mahdollista, mutta henkeään ei kannata pidätellä. Sen verran pitkästä prosessista on kyse.Tutustu siikaan tarkemmin myös täältä.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tästä alkaa Kalastajan Radion uusi podcast-sarja, jossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeihin.Made on monen verkkokalastajan talvinen herkku. Se on ainoa makeissa vesissämme viihtyvä turskan sukulainen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan syvänteissä viihtyvään helposti tunnistettavaan kalaan. Vaan maistuuko kesäinen made huonommalle kuin talvinen? Tähän uskomukseen oman vastauksensa antaa jaksossa Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen. Toimittajana Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat saaneet keskustelut tänä vuonna alkuun. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Anssi Leppänen pureutuu aiheeseen Kalastajan Radion podcastissa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tänä talvena on moni talvikalastaja katsellut kaihoisasti järvelle. Jääpeitettä ei ainakaan isompiin järviin ole muodostunut. Miten ilmastonmuutoksen ja vesien lämpötilavaihtelujen kanssa pärjäävät kalat? Sitä pohditaan Kalastajan Radion podcastissa. Anssi Leppäsen vieraana on työkseen vesistöjä ja niiden lajeja tutkiva professori Raino Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Podcastissa selviää myös mihin sitä jääkantta oikeastaan tarvitaan vesistöissä vai tarvitaanko ensinkään.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Etenkin alkuruokapöydät notkuvat joulun aikaan kalaherkkuja. Moni kalastaja käyttää omia syksyn saaliitaan joulun kalaisiin ruokalajeihin. Myös kalakauppa käy kiivaimmillaan joulun aikaan.Jouluisiin kalaperinteisiin, historiaan, muistoihin ja vähän nykyaikaankin tutustuu Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta.Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen on tehty alasvaelluksen mahdollistava reitti. Lohien ja taimenten nouseminen takaisin sen sijaan on täysin ihmisavun varassa, vaikka kehitystyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Muihin neljään voimalaitokseenkin olisi kehitettävä omat ratkaisunsa. Kalastajan Radiossa puhutaan tänään siitä miten hitaita prosessit vaelluskalakannan palauttamiseksi ovat ja mitä projektipäällikkö Mirko Laakkonen kokee työssään saavansa aikaiseksi. Toimittajana Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävään keskusteluun Kalastajan Radiossa pureutuu Anssi Leppänen Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin kanssa.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kanta on kohentunut vuosikymmenten mittaan. Kalojen keskikoko on samaan aikaan kuitenkin pienentynyt, arvioi meritaimenta jo 80-luvulta kalastanut Markku Tiusanen. Kalastajien määrä ei samaan aikaan ole välttämättä lisääntynyt mutta uistelusta ja verkoista on siirrytty heittokalastukseen.Vieläkö itsekalastetun meritaimenen onnistuu saamaan joulupöytään ja mistä? Markku Tiusanen on Anssi Leppäsen vieraana Kalastajan Radiossa.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvien ja meren jäätyminen kutsuu talvikalastajia pilkille, täkypyyntiin ja myös verkoille. Ohuilla jäillä liikkumiseen sisältyy aina vaaran paikkoja. Naskalit useimmilla jäällä liikkujilla on jo mukanaan. Kaksin on aina turvallisempaa jäällä, kun muistaa tietyt seikat. Myös pukeutumisella on väliä. Pelastus- ja paukkuliivit eivät kuulu jäälle, sillä sen sijaan ne saattavat vaikeuttaa jopa jäistä nousemista.Talvikalastuksen jääturvallisuudesta toimittaja Anssi Leppäsen kanssa keskustelemassa ovat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja talviverkoilla kalastava Jari Lind. Podcastissa myös vinkit jäistä pelastautumisen harjoitteluun.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pärjääkö yhdellä vieheellä? Siis sillä sinisellä lusikalla, jolla ”aina on tullut kalaa”. Tai tarvitaanko muka monta kelaa ja vapaa, kun vain yhtä kerrallaan voi käyttää. Eri kalalajien kalastus erilaisilla vieheillä ja eri tilanteissa on valtavan paljon muutakin kuin peruslusikan heittämistä kaislikonreunassa ja siksi sekä vieheitä että kela-vapasettejä tarvitaan useita. Tässä podcastissa kuulet pintaraapaisun tilanteista, joissa erilaisia vieheitä ja välineitä tarvitaan. Ja löytyypä jutusta muutama sellainen yksityiskohta, jonka yli 40 vuotta kalastanut toimittajakin on vasta oppinut.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vetouistelun Suomen mestaruuden voittaneen venekunnan Jari Hurskainen toimittaja Jari Ranniston haastattelussa. Tuore mestari kertoo heidän voiton reseptinsä niin vetovauhdin kuin uistelupaikkojen suhteen. Samalla hän antaa hyviä vinkkejä erityisesti kuhan uistelusta kiinnostuneille kalastajille. Näillä vinkeillä mökkiuistelijakin saa kuhan paljon todennäköisemmin siimansa päähän.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.