Untame podcast

Vaikka mielikuvat pelloista ja metsistä vaihtelevat, tietty hyödyntämisen periaate tuntuu istuvan syvässä ihmistoiminnan ytimessä. Tässä jaksossa haluamme monipuolistaa ymmärrystä pelto- ja metsämaan käytöstä käsittelemällä moninaisia ja myös muinaisia suhteita maahan. Ihmiset harjoittavat maa- ja metsätaloutta myös tavanomaisista tavoista, kuten vaikkapa avohakkuista tai yksipuoliseen tuotantoon keskittymisestä poiketen. Ilmiöt, kuten jatkuva kasvatus, yhteismetsät, ennallistaminen, monikäyttömetsät sekä permakulttuuriset ja biodynaamiset viljelymenetelmät tai vaikkapa metsäpuutarhaviljely ja puustoinen maatalous ovat esimerkkejä toisenlaisista tavoista toimia poliittisesti ohjattujen toimintatapojen sijaan. Tällöin raha ei ole ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä, vaan esimerkiksi luonnonympäristöjen säilyttäminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, hiilen sitouttaminen maaperään ja kotieläinten geeniperimän säilyttäminen. Ja vaikka toisin tekeminen ei ole helppoa, silti näin toimitaan. Pureudumme jaksossa myös alkuperäiskansojen luontosuhteeseen ja maankäyttöön. Vieraanamme jaksossa on saamelainen poronhoitajataustainen taiteilija Matti Aikio.

Tässä jaksossa tarkastelemme maaseudusta tuotettua periferiapuhetta, joka asettaa myös maa- ja metsätaloudet tärkeäksi koettujen teemojen ulkokehälle. Samalla maa- ja metsätalouksia ja  niiden tuottamia yhteiskunnalle tärkeitä tuotoksia, “resursseja”, kohdellaan itsestäänselvyyksinä valtavirtaisissa puhetavoissa. Näin toimitaan, vaikka ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat molemmat ihmisyhteisöjen olemassaolon edellytyksiä. Avaamme jaksossa vaihtoehtoja resurssiperiferiapuheelle. Haastattelimme jaksoa varten Torsti Hyyryläistä ja Anna Jansenia. Vieraanamme on vanhempi tutkija Petr Jehlička.  

Koska maa- ja metsätaloksia harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä, luulisi, että maailmassa kukoistaisi maa- ja metsätalouksien monilajiset ekosysteemit. Kuitenkin yhtenäistyvien globaalien hyödykemarkkinoiden ja kehityspyrkimysten myötä paikallisten maa- ja metsätalouksien monimuotoisuus on radikaalisti vähentynyt. Mistä tämä johtuu ja mitä sille voi tehdä? Tässä jakosossa perehdymme moniin vaikeisiin käsitteisiin, kuten globalisaatioon, uusliberalismiin, kolonisaatioon, ekstaktivismiin ja dekolonisaatioon ja siihen, miten nämä prosessit ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat maa- ja metsätalouksiin. Onko dekolonisaatio uhka vai mahdollisuus? Vieraanamme on globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta, ja taustahaastattelut meille antoivat professorit Maria Brockhaus ja Maria Ehrnström-Fuentes.

Uudistavuus on käsitteenä innostava ja lupaava, ja se on tuottanut laajaa liikehdintää eri aloilla. Mutta poistaako uudistavuuden edistäminen esimerkiksi maa- ja metsätalouksissa huolen siitä, että lopulta toimitaan kuten ennenkin? Tässä jaksossa pohdimme ratkaisuja, joita on esitetty maa- ja metsätalouksien uudistamiseksi. Ovatko nämä ratkaisut riittäviä vai pitäisikö uudistavuutta ajatella kokonaisvaltaisemmin? Entä miten suot liittyvät kestävyysmurrokseen ja uudistavuuteen? Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija Merja Elo Suomen Ympäristökeskuksesta. Jaksoa varten haastattelimme myös tutkija-viljelijöitä Kari Koppelmäkeä ja Juuso Joonaa, sekä Silva ry:n puheenjohtajaa Sampo Mannista.

Monikriisien aikana maa- ja metsätalouksia samaan aikaan syytetään monista ongelmista sekä huudetaan apuun näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kuitenkin keskusteluja vaikuttaa hallitsevan rajallinen joukko näkökulmia. Siksi tällä kaudella teemme näkyväksi kestävyysmurroksen moninaisia, myös piiloon jääviä toimijoita, paljastamme keskeisiä olettamuksia maa- ja metsätalouksista sekä esittelemme erilaisia kestävyysnäkökulmia maa- ja metsätalouksiin. Jäljitämme kaudella myös  maa- ja metsätalouksien historiaa ja pohdimme, miksi niiden kestävyysmurroksesta keskustelu herättää suuria tunteita. Tässä jaksossa keskustelemme maa- ja metsätalouksista sekä maaseudun tulevaisuudesta tietokirjailija ja maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntija Tuuli Orasmaan kanssa.

Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Jakson vieraana on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.

Tässä jaksossa keskitymme luonnon monimuotoisuuteen. Väitämme, että sillä miten monimuotoisuus ymmärretään ja miten sitä koskevaa tutkimusta tehdään on seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, mutta myös eliöyhteisöille. Mitä luonnon monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan ja miksi siitä puhutaan? Kenen henki on vaarassa ja mitä sen pelastaminen saa maksaa? Pohdimme myös miten työ ja moninaiset taidot liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Teimme tätä jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilari Sääksjärveä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme on luonnonsuojelubiologi, yliopistolehtori Panu Halme.   Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio Musiikki: Verneri Pohjola

Tässä jaksossa keskustelemme hiilestä. Tämä alkuaine — ja erityisesti hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste hiilidioksidi — on saanut merkittävän aseman niin politiikassa ja taloudessa kuin tutkimuksessakin. Mitä poliittisten ja taloudellisten intressien kasvu polttaviin hiilikysymyksiin tarkoittaa tutkimukselle ja miten tutkijat ottavat osaa hiilikysymyksiin? Ketä kiinnostaa hiili/dioksidi ja miksi? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilmatieteen laitoksen tutkijaa Liisa Kulmalaa ja Luonnonvarakeskuksen professoria Raisa Mäkipäätä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija, agroekologian dosentti ja maanviljelijä Tuomas Mattila. Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio Musiikki: Verneri Pohjola

Tällä Untame-podcast kaudella pohdimme ihmisen tietoista toimintaa moninaisten ekokriisien aikakaudella ja tutkimme ihmisen paikkaa tiedontuottajana. Kysymme: Mitä tiedämme moninaisista kriiseistä? Miten tuotamme tietoa ja millainen tieto ohjaa ratkaisuja? Tässä jaksossa pohdimme miksi ympäristötieto ei tunnu lisäävän ympäristön kannalta suotuisaa ihmistoimintaa. Avaamme myös tiedon luonnetta ja tiedon tuotantoa, keskustelemme moninaisista tietämisen tavoista sekä pohdimme päätöksentekoa, ennakointia ja sopeutumista. Tässä avausjaksossa vieraanamme on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.  Jakson musiikki: Verneri Pohjola

Tässä jaksossa aiheena ovat toivottomat ja toivomattomat ideat. Vieraanamme on kaksi ansioitunutta ajattelijaa ja kulttuurin tekijää, yliopistotutkija Karoliina Lummaa ja dramaturgi-filosofi Ilja Lehtinen, jotka ovat tutkineet kulttuuria ekokriisissä ja kirjoittaneet lukuisia mielenkiintoisia tekstejä aiheesta. Keskustelemme jaksossa toivottomuudesta, posthumanismista, antroposeenista ja tietämisen tavoista. Olemmeko liukumassa kohti yhteiskuntien romahdusta vai voisimmeko kuvitella itsemme osaksi uudenlaista monilajista yhteiskuntajärjestystä? Tervetuloa kanssamme sukeltamaan ideoiden syvään päätyyn.

Tässä jaksossa keskustelemme moninaisesta maan ja metsän hoidosta. Pohdimme miten maanhoito ymmärretään maa- ja metsätaloudessa sekä sitä, miten maata hoidetaan eri tavoin. Vieraamme Laura Heimsch on viljelijä ja väitöskirjatutkija, ja hän on perehtynyt maanhoidollisiin kysymyksiin sekä hiilensidonnan että biodynaamisen viljelyn näkökulmista. Toinen vieraamme Eeva-Stiina Lönnemo on omavarainen kotitarveviljelijä ja Meidän metsämme -kansalaisliikkeen kantava voima. Maanhoito avautuu käsitteenä ja toimintana eri suuntiin.

Tässä jaksossa käsittelemme elävää maa/taloutta. Keskustelemme solidaarisuustaloudesta, yhteisötaloudesta, postkapitalismista ja utopioista. Kysymme miksi kapitalistista kasvutalousjärjestelmää haastetaan yhä enenevissä määrin ja millaisia vaihtoehtoja on toimia toisin. Mitä on elävä maa/talous?  Jakso on kaksikielinen ja vieraanamme ovat yhteisötalouden kentällä monipuolisesti toimineet Ruby van der Wekken ja Tuomo Alhojärvi.Ruby considers herself a member of the Global Justice Movement and is a producing member of Oma Maa Food cooperative in Finland. Ruby is active in various processes around community organising. Tuomo on koillishelsinkiläinen, hoivaavan talouden täystyöllistämä filosofian tohtori, leikkipuistossa päivystävä isä, maantieteilijä, moninaisen talouden tutkija ja jälkikapitalismin kartografi.

Tässä jaksossa meillä on vieraana etnografi ja toimintatutkija Marja-Liisa Trux ja kouluttaja, yrittäjä, ja tutkija Elina Henttonen. Keskustelemme heidän kirjoittamistaan teoksista ja pohdimme työelämää ja ammattilaisuutta. Kysymme: Miten jokainen voi lisätä omaehtoisuutta ja hyvinvointia arjessa ja omassa työssään? Tarkastelemme jaksossa työtä käytännöllisenä toimintana. Käytäntölähtöisyydessä tarkastelukulma on lähellä toimijoita ja heidän kokemuksensa ja persoonansa otetaan vakavasti. Toisin sanoen tutkittavien kokemuksia ei pyritä sivuuttamaan, ja silloin suhtaudutaan varauksella vain ulkoapäin annettuihin toiminnan merkityksiin. Siksi työn merkitysten ja tavoitteiden määrittely on hyvinvointikysymys. Kun ihmiset voivat toimia itselleen mielekkäällä tavalla, se lisää heidän hyvinvointiaan. Kuka antaa merkityksen työlle, jota teemme?

Tässä jaksossa meillä on vieraana yliopistonlehtori Sanna Ryynänen ja aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta. Keskustelemme siitä, ketkä ovat yhteiskuntatieteellisiä tutkijoita? Tutkimusta kun tehdään myös korkeakoulujen ulkopuolella. Kysymme, onko kaikki tutkimus poliittista? Mitä on tutkimus työnä ja toiminta? Keskustelemme hyvän tiedontuotannon kriteereistä. Jakson lopussa pohdimme sitä, miksi rauhan tilan rakentaminen polarisoituvassa maailmassa on tärkeää. Vieraat: Sanna Ryynänen & Juha Suoranta Musiikki: Idän proffa, Greta Jaksojen tiedot: https://untame.fi/podcast/

Paradigmojen liikuttajat -tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa avaamme paradigman käsitettä ja puhumme siitä, miksi teemme tätä keskustelusarjaa, ja millaisia teemoja käsittelemme tulevissa jaksoissa. Tietoa ja ratkaisuja on jo paljon, mutta muuttuuko mikään, jos emme ymmärrä moninaisten kriisien juurisyitä ja pysähdy näiden äärelle? Juontajat: Galina Kallio & Eeva Houtbekcers, Untame tutkimuskollektiivi Musiikki: Verneri Pohjola, The Dead Don't Dream Jaksojen tiedot: https://untame.fi/podcast/  Untame podcast on Eevan ja Galinan käsikirjoittama ja juontama. Ensimmäisen kauden tuotantokuluja rahoittaa Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS ja tuotannosta vastaa Krash Oy. Tunnusmusiikki Verneri Pohjolalta. 

Tässä jaksossa käsittelemme maanomistusta. Kuka omistaa maata ja metsää? Miten omistamista voisi ajatella muuten kuin yksityisomaisuuden kautta? Mitä seurauksia nykyisillä omistusmuodoilla on kestävyysmurrokselle? Olemme haastatellen jaksoa varten tutkijatohtori Kirsi Lainetta ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Otto Bruunia. Vieraanamme on omavaraistumisen ja paikallistalouksien tutkija, kestävän talouden dosentti Toni Ruuska sekä tutkija Anne Matilainen. Aihe on perustavanlaatuisesti kytköksissä alkuperäiskansojen historiaan ja olemassaoloon, ja tulemme käsittelemään teemaa perusteellisemmin globaaleja maa- ja metsätalouskysymyksiä pohtivassa jaksossa.

Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä.

Kun länsimainen maailmankuva on todettu puuttelliseksi tai toimimattomaksi, yhä useampi kääntyy alkuperäiskansatiedon puoleen. Kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä osana ympäristöään ja maailmankaikkeutta vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät kuulu suoraan alenevassa polvessa mihinkään alkuperäiskansaan. Mitä alkuperäiskansatieto tarkoittaa? Mitä ovat alkuperäiskansakosmologiat? Kuka pitää alkuperäiskansatietoa yllä? Entä kuka tätä tietoa käyttää?