Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) Maailma on ilmastokuilun reunalla - nyt tarvitaan kaikki ilmastotoimet ja jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä. Guardian 11.5.2024: Brutal heatwaves and submerged cities: what a 3C world would look like 2) Kiinan energiajärjestelmän hiilineutraalius ennen vuotta 2055 - miten tämä on mahdollista saavuttaa? Kolme erilaista skenaariota. CarbonBrief 15.5.2024. Guest post: How China’s energy system can reach carbon neutrality before 2055 3) WWF:n raportti: EU kiihdyttää luontokatoa jakamalla vuosittain 34-48 miljardia haitallisia tukia. Viljelijöitä olisi tärkeä tukea kestävän siirtymän toteuttamisessa. WWF 13.5.2024. Member States use billions of EU subsidies to fund nature harming activities - new WWF study. 4) Vanhojen metsien määrittely politisoitunut. Prosessi ei nykyisellään täytä EU:n vaatimuksia avoimesta ja tieteeseen nojaavasta määrittelystä. YLE 13.5.2024. Ylen tiedot: Vanhat metsät aiotaan määritellä niin tiukasti, että Etelä-Suomesta ei löydy suojeltavaa Onneksi hyviäkin asioita tapahtuu, ja jokainen voi osaltaan auttaa vanhojen metsien suojelussa. Turun Sanomat 10.5.2024. Korppoon ikimetsä rauhoitetaan Aktivistimummojen ja Luonnonperintösäätiön yhteisvoimin. 5) Lihankulutus on ollut Suomessa jo laskussa muutaman viime vuoden Luke 14.5.2024. Punaista lihaa tuotetaan ja kulutetaan aiempaa vähemmän. 6) Greenpeacen järjestämässä Vuoden huiputus -kisassa jälleen monia kandidaatteja kisaamassa vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta viherpesusta. Voittajana palkittiin tällä kertaa lihatalo HKScan ja Kariniemen Hyvin Kasvatettu Kananpoika. Viherpesun taustalta löytyy monia nimekkäitä mainos- ja viestintätoimistoja, kuten SEK, Miltton, Hasan & Partners, TBWA ja Ivalo Creative. Greenpeace 13.5.2024. Vuoden huiputus -kilpailun ehdokastöiden takaa paljastui liuta kotimaisia mainostoimistoja – Greenpeace vaatii mainos- ja viestintätoimistoja lopettamaan viherpesun 7) Lukuvinkkinä tällä kertaa Gummeruksen vastuullisuusraportti, josta inspiraatiota vastuullisempaan kustannusliiketoimintaan.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) Ilmastonmuutos kiihtyy, ja Intian valtameri lämpenee CarbonBrief 23.4.2024: State of the climate: 2024 off to a record-warm start DownToEarth 29.4.2024: ⁠Indian Ocean is heating up much faster than we think, at a rate of 1.7-3.8C per century ⁠ 2) Monet yksityiset suuryritykset yhä ilman nollapäästötavoitteita HS 22.4.2024: Sadasta suurimmasta yksityisestä yrityksestä vain 40 on asettanut nollapäästötavoitteita, selviää raportista 3) Lentoyhtiöt & viherpesuepäily: EU tutkii 20 lentoyhtiötä mahdollisesta viherpesusta Financial Times 30.4.2024: EU investigates ‘greenwashing’ at 20 airlines 4) Vain MEPeistä 1/3 ympäristön puolella - ei siis ihme, että kestävyysmuutosta tukeva sääntely ei etene tarvittavaa vauhtia SLL 30.4.2024: Vain kolmannes MEPeistä äänestää ympäristön hyväksi 5) Ilmastokriisin vaikutukset työllisyyteen Suomessa TTL 24.4.2024: Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia 6) Lukuvinkki: Ylvan vastuuttomuusraportti Ylva 29.4.2024: Ei niin paljon hyvää ettei jotain pahaakin – Ylvan vastuuttomuusraportti on julkaistu

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) Ilmastokriisi & talouden takapakki Maailman keskitulot tulevat tippumaan vähintään viidennekselle seuraavien 26 vuoden kuluessa ilmastokriisin seurauksena, kertoo tuore tutkimus. Talouden takapakki tulee koskemaan myös kehittyneitä talouksia. Päästöjen nopea vähentäminen fossiilipolttoaineista (öljy, kivihiili, maakaasu) luopumalla tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin kiihtyvän ilmastokriisin katastrofaalisten seurauksien kärsiminen. Nature 17.4.2024. The economic commitment of climate change. Guardian 17.4.2024. Climate crisis: average world incomes to drop by nearly a fifth by 2050 2) Kivihiilen käyttö kasvaa yhä Kiihtyvästä ilmastokriisistä huolimatta kivihiilen käyttö nousi viime vuonna uuteen ennätyksen - uskomatonta mutta totta. Kivihiilen käyttö on ollut kasvussa etenkin Kiinassa ja Intiassa. Suomenkin kaltaisten kehittyneiden talouksien yritysten hankintaketjut ulottuvat näihin maihin. Yritysten tulisikin vaatia toimittajiltaan enemmän töitä päästövähennysten eteen. Rahoituslaitosten hiilipolitiikat ovat keskeinen työkalu pysäyttää investoinnit uusiin hiilivoimaloihin. Global Energy Monitor 4/2024: Boom and Bust Coal 2024 3) Tuulivoiman kasvu ennätyksissä Vuonna 2023 asennettiin ennätysmäärä uutta tuulivoimakapasiteettia (117 GW). Suurimmat lisäykset tapahtuivat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Saksassa ja Intiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi teollisuuden tulisi asentaa vuosittain vähintään 320 GW, aina 2030 asti. Reuters 16.4.2024. New wind installations hit a record last year, report says. 4) Ilmasto-oikeusvoitto sveitsiläisnaisten KlimaSeniorinnen-ryhmälle Iäkkäiden sveitsiläisnaisten ryhmä voitti kaikkien aikojen ensimmäisen ilmasto-oikeusjutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, jonka päätökset vaikuttavat sen 46 jäsenvaltioon. BBC 9.4.2024: European court rules human rights violated by climate inaction 5) EU-vaalit kesäkuussa 2024 EU-vaalit ovat todella tärkeät luonnon ja ilmaston näkökulmasta. Suomenkin ympäristölainsäädännöstä jopa 80 %:sta saamme kiittää EU:ta. Nykyvauhdilla EU:n päästöt vähenevät ainoastaan 64 % v. 1990 tasosta v. 2050 mennessä. Tahtia tiivistettävä, jotta hiilineutraalius saavutetaan 2050 mennessä ilmastokriisin hillitsemiseksi. WWF Suomi 18.4.2024. Susien suojelu, päästöjen vähentäminen, metsäkadon ehkäisy - EU on tehnyt luonnon hyväksi enemmän kuin yksikään Suomen hallitus. 6) Kehysriihen päätökset kestävyysnäkökulmasta Kehysriihessä ilmasto- ja luontokysymykset loistivat ensimmäiseen poissaolollaan. Ainoita valonpilkahduksia olivat verohyvitys vihreille investoinneille, sitoutuminen Palokin koskien patojen purkuun ja kosmeettinen kaivosveron korotus. Haitalliset yritystuet pysyivät hallituksen suojeluksessa ja sähköautoilua rokotetaan. SLL 14.4.2024. Luonnonsuojeluliitto vaatii hallitukselta korjausta ympäristöpolitiikkaan kehysriihessä. WWF Suomi 16.4.2024. Hallitus sivuutti luontokadon ja ilmastokriisin kehysriihessä. 7) Kuntien ilmastotyön tilanne Suomessa Peräti 90 % suomalaisista asuu kunnissa, joilla on ilmastotavoite. Kunnilla tärkeä rooli Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Epäjohdonmukainen politiikkaa ja resurssipula tekevät ilmastotoimista kunnissa haastavaa. Asukkailla elinkeinoelämällä tärkeä rooli. Kuntaliitto 14.3.2024. Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu. 8) Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki puolittunut 2000-luvulla Hyviä uutisia! Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on lähes puolittunut 2000-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuneet asumisen ja liikenteen päästöissä. Syke 11.4.2024. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin. 9) Kirjavinkki. Sissi Penttilä & Aku Varamäki (2024). Planetaarinen vaatekaappi.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) Ilmasto lämpenee tieteen tuoreimpien ennusteiden mukaisesti Ilmaston lämpenemisnopeuden kiihtyminen on linjassa tuoreimpien tieteen ennusteiden ja IPCC:n kuudennen arviointiraportin kanssa. Maailma lämpeni vuosina 1970-2008 melko lineaarisesti - 0,18 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes 2-kertaistunut 0,3 asteeseen vuosikymmenessä viimeisten 15 vuoden aikana. Carbon Brief 4.4.2024: Factcheck: Why the recent ‘acceleration’ in global warming is what scientists expect 2) Toimitusketjun päästöt & suuryritysten ilmastositoumukset Yli 1000 suuryritystä on liittynyt vuonna 2019 lanseerattuun Business Ambition for 1,5C -kampanjaan viestiäkseen ilmastotoimiensa kunnianhimoa. Valitettavasti nyt kuitenkin lähes 240 yritystä eivät noudattaneet sitoumusta ja ovat jättäneet asettamatta SBTi-sitoumuksen vaatimat päästövähennystavoitteet. Joukossa tunnettuja yrityksiä, kuten Microsoft, Unilever, Marks & Spencer ja kulutusbrändien toimittaja Procter & Gamble (mm. Fairy, Gillette, Pampers, Tampax) ja alkoholijuomajätti Diageo (mm. Guinness, Smirnoff-tuotemerkit). Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on koettu toimitusketjun päästöjen (Scope 3) nettonollatavoitteiden asettamisen. Toimitusketjun päästöt muodostavat kuitenkin merkittävän osan monien yritysten päästöistä, joten näitä ei päästöjä ei voida sivuuttaa. Edie.net 12.3.2024: Hundreds of businesses drop net-zero commitments due to Scope 3 challenges 3) Suomen hallituksen ympäristövastainen EU-vaikuttaminen Suomen hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut viime aikoina hyvin haitallista luonnolle. Ensin hallitus teki parhaansa vesittääkseen yritysvastuudirektiivin, nyt se yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen sekä yrittää heikentää metsäkatoa torjuvaa EU-asetusta. WWF:n mukaan hallituksella on tämän lisäksi vielä haluja heikentää EU:n vesipuitedirektiivin sisältöä. Toimiiko hallitus oman hallitusohjelmansa vastaisesti? WWF Suomi 28.3.2024: Hallituksen EU-vaikuttaminen on tuhoisaa luonnolle - ”On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin 4) Suomen energia- ja ilmastostrategiatyö käynnistyy Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kerran vaalikaudessa tehtävän strategian laatimisesta, joka tulee sisältämään jälleen Suomen energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Strategian pohjalta tullaan linjaamaan myös Suomen päästövelan lyhennysohjelmasta. Mitä strategialta voidaan odottaa huomioiden hallituksen viime aikaiset toimet EU-vaikuttamisen osalta? Ja missä määrin hallitus tulee nojaamaan yksin kalliisiin teknisiin nieluihin, ja sivuuttamaan luontopohjaiset ratkaisut? YM tiedote 25.3.2024: Toimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi: energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin 5) Suomen päästöt & SSAB:n tuore investointipäätös Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 milj.t vuonna 2023. Kokonaispäästöt maankäyttösektori mukaan lukien olivat 50,5 milj. t CO₂-ekv. 2022 ja ne säilyivät lähes samalla tasolla kuin ovat olleet 90-luvulta lähtien. Näin siksi, että maankäyttösektorista on tullut viime vuosina nettopäästölähde. Energiavirasto 3.4.2024: Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa tonnia vuonna 2023 SSAB:n tuore investointipäätös on hyvä uutinen ilmastolle, sillä se tulee vähentämään Ruotsin CO2-päästöjä peräti 7 %. Myös Raahen tehdas on tarkoitus päivittää vielä myöhemmin tällä vuosikymmenellä. SSAB tiedote 2.4.2024: SSAB jatkaa vihreää siirtymäänsä investoinnilla fossiilivapaaseen minimill-tuotantolaitokseen Luulajaan HS 2.4.2024: SSAB:n jätti-investointi karkasi Ruotsiin: ”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta” 6) Ylikulutuspäivää vietetään tänä vuonna Suomessa 12.4.2024 Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2024 7) Kirjavinkki: Tuija Kauppinen (2023). Joutilaita kilometrejä — Polkupyörällä Etelä-Amerikan halki

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) WMO:n tuore raportti ilmastonmuutoksen tilanteesta Lämpötilat lähellä maan pintaa olivat viime vuonna jo 1,45 astetta korkeammat kuin 1800-luvun lopulla. Lämpeneminen vain kiihtyy ellemme lopeta fossiilisten polttoaineiden käyttöä saadaksemme päästöt nopeasti alas. Merten ekosysteemit ovat jo vaarassa lämpenemisen vuoksi. The Guardian 19.3.2024: ‘Red alert’: last year was hottest on record by clear margin, says UN report 2) Sijoittaja-aktivismi ja sen vaikutusmahdollisuudet Sijoittaja-aktivismi on kasvussa maailmalla. Järjestöt, kuten ShareAction ja As You Sow kokoavat yhteen aktiivisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita osakkeenomistajia. Yhdelläkin osakkeella voi saada äänensä kuuluviin yhtiökokouksessa ja kirittää tätä kautta suuryritysten ilmastotoimia. ShareAction (UK) As You Sow (USA) Tuore esimerkki sijoittaja-aktivismista oli vastikään pidetty Nordean yhtiökokous. Kauppalehti 20.3.2024: Aktivistisijoittajat iskevät Nordean yhtiökokoukseen – Tästä on kyse Hiilivapaa Suomi LinkedInissä 22.3.2024 3) Ennallistamisasetus jäi EU:ssa pöydälle Suomi hylkäsi puheenjohtajamaa Belgian yrityksen ennallistamisasetuksen pelastamisesta. Asetusta ei ole kuitenkaan lopullisesti hylätty, vaan se jää pöydälle. Ennallistamisasetuksen taloudelliset hyödyt olisivat Suomelle moninkertaiset kustannuksiin nähden. Metsäteollisuuden intressit tuntuvat ajavan kaiken muun edelle. HS 22.3.2024: ⁠Ennallistamis­asetus törmäsi EU-maiden vastustukseen – Suomi torjui pelastus­yrityksen⁠ 4) Mahdollinen välikysymys Suomen hallituksen luontopolitiikasta Vihreät harkitsevat välikysymyksen esittämistä hallituksen luontopolitiikasta, joka vaarantaa Suomen tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä. Vihreät 21.3.2024: Hallituksen luontopolitiikka vaarantaa Suomen ja Euroopan luonnon – välikysymys harkinnassa 5) Kiertotalousskenaariot Raaka-aineiden kulutus asukasta on Suomessa korkealla tasolla globaalisti, ja resurssituottavuudessa jäämme kauas EU-maiden keskiarvosta. Tutkimushanke osoittaa, että kiertotalouden avulla on mahdollista saada Suomen talouskasvu irti raaka-aineiden ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Muutoksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin lisää sitä tukevia ohjauskeinoja ja poliittista päätöksentekoa. Hankkeessa arvioitiin luonnonvarojen käytön talous- ja ympäristövaikutuksia kolmen eri skenaarion kautta. Syke 12.3.2024: Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia 6) Hiilinielut Suomen hallitus nojaa nielupolitiikassaan kalliisiin teknisiin nieluihin, vaikka tarjolla olisi huomattavasti edullisempia ja luonnon monimuotoisuutta samalla tukevia luontopohjaisia ratkaisuja. HS 20.3.2024: Halvempaa ja nopeampaa kuin piippujen tulppaaminen – miksi näitä konsteja ei käytetä? Yle 21.3.2024: Tutkijoiden arviot varoittavat: Ojitetuista turvemetsistä tulossa pian selvästi suurin ilmastopäästölähde 7) Mökkeilyn päästöt Liikenne on suurin suomalaisten mökkeilyyn liittyvä päästölähde, kertoo Syken tuore selvitys. Mökkien varustelussa ja suomalaisten mökkeilytavoissa on myös isoja eroja, jotka vaikuttavat päästöihin. Siirtymällä vuokra- ja yhteiskäyttömökkeilyyn oman mökin omistamisen sijasta on mahdollista vähentää mökkeilyn päästöjä. Syke 22.3.2024: Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt 8) Kirjavinkki: Helena Telkänranta (2023). Millaista on olla lemmikki?

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) COP28 ja ihmisoikeudet Sveitsiläisissä toimivan järjestön, CIELin (=Centre for International Environmental Law) analyysi kertoo siitä, miten huonosti ihmisoikeudet tulivat huomioiduksi COP28-kokouksessa. Myös YK:n virkamiehiä arvostellaan sananvapauden rajoittamisesta ja siitä, että isäntämaan sopimusta ei ole julkistettu. UNFCCC tulisi ottaa käyttöön mekanismi, joka rajoittaa saatuttavien alojen lobbaajien osallistumista neuvotteluihin eturistiriitojen välttämiseksi. CIEL 2/2024: Promoting Human Rights in Climate Action: Report from the Dubai Climate Conference 2) Ilmasto- ja siirtymäriskit yritysten tilinpäätöksissä Carbon Trackerin raportti osoittaa, miten yritysten tilintarkastusraporteista puuttuu yhä keskeisiä tietoja ilmasto- ja siirtymäriskeihin liittyen. Raportissa mukana 140 suurta yritystä, kuten Shell, Nestlé, Philips, Siemens, Volvo, Volkswagen. 60% tarkastelluista yrityksistä ei tarjonnut merkityksellistä tietoa ilmasto- ja energiariskien vaikutuksista tilinpäätökseensä tai sen tarkastukseen. Suurin osa yrityksistä ei selittänyt, miten ilmastoasiat vaikuttavat taseiden hiilialttiisiin eriin. Myös tilintarkastajilla on vielä paljon parannettavaa näiltä osin. Carbon Tracker 22.2.2024: Flying Blind: In a Holding Pattern 3) Yritysten ilmastotavoitteet vrt. EU-vaatimukset. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD vaatii yrityksiä raportoimaan hiilidioksidipäästöjensä kaikki kolme osa-aluetta. Yritysten on julkistettava vuosina 2030-2050 viiden vuoden välein myös lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet absoluuttisina arvoina. WWF Ranskan raportti ehdottaa että EU:ssa yrityksiltä alettaisiin vaatimaan SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita, joilla varmistettaisiin se, että ne ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen ja ilmastoskenaarioiden kanssa. Myös viranomaisvalvonta näille ilmastotavoitteille on tarpeen. WWF France 29.2.2024: Corporate Climate Targets: Ensuring the credibility of EU regulated commitment 4) Vaalit USAssa ja EUssa Carbon Briefin analyysin mukaan Trumpin voitto vaaleissa voi johtaa Yhdysvalloissa 4 miljardin tonnin lisäpäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Vaalit ovat luvassa marraskuussa 2024. Carbon Brief 6.3.2024: Analysis: Trump election win could add 4bn tonnes to US emissions by 2030 Kesäkuussa 2024 on luvassa puolestaan europarlamenttivaalit, joissa ratkaistaan EU:n valtatasapainosta seuraaviksi viideksi vuodeksi. WWF:n raportissa on suosituksia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. WWF 1.3.2024: The Fair Way Forward 5) Ukrainan ympäristökysymykset Presidentti Zelenskyin kansainvälinen ympäristöasiantuntijatyöryhmän raportti tukee Ukrainan ympäristön ennallistamista koskevaa päätöksentekoa. Asiantuntijatyöryhmässä mukana myös mm. Heidi Hautala ja Greta Thurnberg. An environmental compact for Ukraine. 9.2.2024. A Green Future꞉ Recommendations for Accountability and Recovery 6) Kirjavinkkinä: Merlin Sheldrake (2024). Näkymätön valtakunta, miten sienet muovaavat maailmamme, mieliimme ja tulevaisuuttamme.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista: 1) Kiinan CO2-päästöt peilattuna 2025 ilmastotavoitteisiin Carbon Briefin analyysi osoittaa, että Kiinan päästöjen kasvu 5,5 prosentilla vuonna 2023 tekee vuoden 2025 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa. Kiinan talouskasvu on ollut hyvin energia- ja hiili-intensiivistä. Kuivuudesta johtuva vesivoiman alhaisempi käyttöaste on myös lisännyt fossiilienergian käyttöä. Maan CO2-päästöjen tulisi laskea 4-5 % 2025 mennessä, jotta se saavuttaa tavoitteensa. Carbon Brief 22.2.2024: Analysis: Record drop in China’s CO2 emissions needed to meet 2025 target 2) EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille F-kaasujen käyttöä aletaan asetuksen myötä rajoittamaan EU:ssa. Siirtymä on kuitenkin varsin hidas, ja tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain 2050 mennessä. Vuosina 2025 ja 2026 tulee voimaan jo ensimmäisiä tiukennuksia huoltoon liittyen. Valvontaan liittyvät kysymykset myös vielä auki. Syke 20.2.2024: EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä 3) Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa EU:n maatalouspolitiikan tulisi tukea maatalouden kestävää siirtymää nykyistä paremmin. Maanviljelijöiden tyytymättömyydellä voi olla isosti vaikutusta EU-vaaleissa. Suomessa MTK:n ja SLC:n julkaisema luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee tarpeeseen. Yli 80% maataloustuottajista ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Toivottavasti tiekartta saadaan konkretisoitua käytännön toimenpiteiksi ja sen toimeenpanoa myös seurataan. Ruoka-alaan, etenkin kasvuproteiinituotteisiin, liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät sekä Suomen kansantaloutta, ruoka-alaa sekä maataloustuottajia. Kasvun mahdollistaminen edellyttää, että yritykset ja julkinen sektori asettavat yhteisiä tavoitteita ja lähtevät johdonmukaisesti työskentelemään näitä kohti. HS 22.2.2024: Tutkija: Euroopan maan­viljelijöiden protesti­aalto voi hyödyttää laita­oikeistoa EU-vaaleissa  MTK 1.2.2024: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta. Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (lehdistötiedote) Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (raportti) 4) Yritysvastuudirektiivi Keskeinen teollisuusyritysten edunvalvoja Teknologiateollisuus antoi myös tukensa yritysvastuudirektiiville varauksetta. Yritysvastuudirektiivin hylkääminen ei ole vastuullisten suomalaisyritysten edun mukaista. Oikeustieteen oppineiden mukaan nykyistä laajempi ryhmäkanne ei ole haaste lainkuuliaisille ja vastuullisille yrityksille. Yritysvastuudirektiivin vastustaminen antaa Suomesta valitettavan huonon kuvan maailmalle. HS 22.2.2024: Tärkeä vientiala eri mieltä Orpon hallituksen kanssa – kannattaa yritysvastuulakia varauksetta  5) Ilvesten kaatoluvat kumottu Turun hallinto-oikeus kumosi Suomen riistakeskuksen myöntävä poikkeusluvat yhteensä 32 ilveksen tappamiseen. Lupien perusteet katsottiin oikeudessa epäjohdonmukaisiksi ja lainvastaisiksi. Suomen luonnonsuojeluliitto 21.1.2024: Turun hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat 6) Kirjavinkki. Pasi Nokelainen (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Historian kuumin tammikuu - 1,5C raja ylittyi 12kk jaksolla EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tammikuu 2024 oli maailmassa mitatun historian lämpimin. Se oli 1,66C lämpimämpi kuin tammikuun 1850-1900 keskiarvo. Myös viimeisten 12kk ajanjakson (2/2023-1/2024) keskilämpötila oli 1,52C korkeampi kuin se oli esiteollisella aikakaudella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri puolilla maailmaa ovat vaihdelleet suuresti. Copernicus 8.2.2024: In 2024, the world experienced the warmest January on record HS 8.2.2024: Maapallo oli edellisen vuoden ajan ensi kertaa yli 1,5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana 2) Euroopan komission esitys EU:n 2040 ilmastotavoitteista Komission tuoreen esityksen mukaan EU:n pitäisi leikata päästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämä saattaa äkkiseltään kuulostaa varsin kunnianhimoiselta, mutta huomioiden ilmastokriisin jo mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt kunnianhimoa tulisi edelleen kasvattaa. Päästövähennyksissä tulisi nojata myös huomattavasti enemmän luontopohjaisiin ratkaisuihin teknisten hiilinielujen sijasta. CarbonBrief 7.2.2024: Q&A: European Commission calls for 90% cut in EU emissions by 2040 WWF Suomi 7.2.2024: EU-komissio ei ehdota hiilineutraaliutta vuonna 2040: "Mennään sieltä, missä aita on matalampi" 3) Tietokanta kansallisten ilmastositoumusten seurantaan Climate Watch on verkkoalusta, joka tarjoaa poliittisille päättäjille, tutkijoille, medialle ja muille sidosryhmille avointa ilmastodataa. Tarjolla hyvä tietokanta myös kansallisen ilmastositoumusten seurantaan. 4) Fossiilisista luopumisesta lupaavia merkkejä Hollantilainen eläkesäätiö PFZW myy 2,8 miljardin euron öljyomistuksensa, koska öljy-yhtiöt eivät esittäneet uskottavia suunnitelmia puhtaampaan energiaan siirtymiseksi. Carbon Trackerin pääomasijoittajille suunnattu raportti korostaa sitä, että irtautumisstrategiat ovat sijoittajille kaiken aikaa yhä haastavampia. Olisi tärkeää, että sijoittajat vaatisivat yhtiöiltä yhä uskottavampia toimia fossiilisista luopumiseksi. Presidentti Joe Biden teki vastikään historiaa keskeyttämällä uusien lupien myöntäminen nesteytetyn maakaasun vientiterminaalien rakentamiseen. Financial Times 8.2.2024: ⁠Big European fund sells €2.8bn in oil holdings because of slow moves on climate⁠ Carbon Tracker 25.1.2024: Private Eyes Wide Shut: Private Equity Investments in Oil and Gas at Risk from Energy Transition The Guardian - opinion 7.2.2024: Joe Biden just did the rarest thing in US politics: he stood up to the oil industry 5) Yritysvastuudirektiivi vaarassa kaatua Suomen hallituksen toimiin Suomen hallitus ei tue 2 vuotta neuvotellun yritysvastuudirektiivin hyväksymistä, mikä on herättänyt laajaa pöyristystä. Tukea yritysvastuudirektiivin puolesta on osoitettu laajasti, myös elinkeinoelämän suunnalta. Direktiivistä hyötyisivät monet vastuullisesti toimivat suomalaisyritykset, jotka ovat pyrkineet jo minimoimaan haitallisia vaikutuksiaan ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiin. HS 9.2.2024: Yritysvastuu­direktiivi törmäsi Suomen ja muiden EU-maiden vastustukseen Yritysvastuuoikeuden yhdistys ry: lausunto 6.2.2024 Eetti ry:n kannanotto 5.2.2024 6) Kirjavinkki Mari Koistinen, 2024. Pahan päivän varalle.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Globaali riskiraportti 2024. Ympäristöriskit hallitsevat globaaleja riskejä kaikilla kolmella aikajaksolla. Peräti 2/3 raportin vastaajista arvioi äärimmäisen sään suurimmaksi riskiksi, joka aiheuttaa aineellisen kriisin maailmanlaajuisessa mittakaavassa vuonna 2024. Myös yhteiskunnallinen polarisaatio on suurimpien riskien joukossa ja sen myötä disinformaation leviäminen vaarantaa myös tehokkaiden ilmastotoimien toteuttamista. World Economic Forum 10.1.2024. Global Risks Report 2024. 2) WRI - ilmastotoimien tilanne. WRI julkaisi COP28-kokouksen alla ilmastotoimien tilannekuvan. Arvioiduista 42 indikaattoreista vain yksi on oikeilla jäljille: sähköautojen myynti. Muissa indikaattoreissa on vielä paljon kirittävää tai ollaan menossa jopa väärään suuntaan. World Resources Institute 14.11.2023. Tracking Climate Action: How the World Can Still Limit Warming to 1.5 Degrees C. 3) Potsdam Institute for Climate Impact Research'n tutkijaryhmältä ehdotus planetaarisen yhteisvaurauden kehyksestä Kansainvälinen 22 johtavan tutkijan ryhmä ehdottaa tuoreessa julkaisussaan kehystä turvaamaan meille kaikille elintärkeät planeetan toiminnot siirtyessämme holoseenista kohti antroposeenia. Kehyksen tavoitteena on hallita maapallon biofysikaalisia järjestelmiä, joista olemme kaikki riippuvaisia riippumatta siitä, missä asumme. PNAS 22.1.2024. The planetary commons: A new paradigm for safeguarding Earth-regulating systems in the Anthropocene. 4) Bioenergia. Kasvava puun ja bioenergian käyttö vaarantaa hiilinieluja niin Eurooppa-tasolla kuin meillä Suomessakin, mikä tekee päästövähennystavoitteisiin pääsemisestä ja luontokadon torjumisesta entistä vaikeampaa. Puun kokonaiskäyttöä olisi myös tärkeää arvioida hiilineutraaliussuunnitelmia arvioitaessa. Tällä hetkellä teollisuuden tiekarttojen puuntarve – 140 miljoonaa kuutiota – on Suomessa kestävään hakkuutasoon nähden yli kaksinkertainen. HS 18.1.2024. EU:n ilmastopaneeli: Kasvava bioenergian käyttö vaarantaa Euroopan hiilinielut LongPlay 23.1.2024. Loppuuko vihreän siirtymän Suomesta puu? 5) Suuryritystutkimus. Suuryritysten (n=141) vastuullisuuspanostukset korostuvat. Ympäristövastuu näyttäytyy kaikkein tärkeimpänä vastuullisuuden osa-alueena. Jopa 78,7 % yrityksistä on sitä mieltä että yritysten tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Suuryrityksistä 55,7, % on joutunut vaihtamaan toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden myötä. OP:n suuryritystutkimus 2024. 6) Presidentinvaalit. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat olleet valitettavan vähän esillä presidentinvaalien alla käydyssä keskustelussa, vaikka ne ovat keskeisimpiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Turun Sanomat 25.1.2024. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. 7) Kirjavinkki. Pepe Forsberg ja Anneli Jussila, 2023. Puut puhuvat.⁠

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Vuosi 2023 mittaushistorian kuumin Viime vuosi on EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja verrattuna esiteolliseen aikaan on jo lähes ylittynyt. Joissain tutkijapiireissä on havaittavissa myös jo väsymistä median tiedusteluihin, kuten esim. texasilaisen ilmastotutkija Andrew Desslerin nostosta X:ssä: "Jokainen vuosi loppuelämäsi ajan tulee olemaan yksi ennätysten kuumimmista." Edes huippututkijat eivät ole täysin varmoja siitä, mitä on tapahtumassa ja olemmeko mahdollisesti ylittäneet jo jonkin keikahduspisteen. Yle 9.1.2024: EU:n ilmastopalvelu: Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen ECMWF 9.1.2024. 2023 was the hottest year on record, Copernicus data show 2) IEA:n raportti uusiutuvasta energiasta Hyvä uutinen on se, että uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi viime vuonna 50%. Kiinan osuus vuoteen 2028 mennessä käyttöönotettavasta kapasiteetista on peräti 60 %. Vetypohjaisten polttoaineiden tuotantoon tarvittavan uusiutuvan energian osalta kapasiteetin lisäys ei ole vielä riittävää ja linjassa kasvuennusteiden kanssa. IEA 1/2024. Renewables 2023. 3) EU:n hiilenpoistosuunnitelmat EU suunnittelee merkittävää hiilenpoiston skaalaamista hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi. Vuoteen 2050 hiilidioksidia tulisi saada talteen peräti 450 miljoonaa tonnia vuosittain. Fossiiliteollisuudenkin vahvasti lobbaamiin hiilenpoistoteknologioihin panostaminen ei saisi olla kuitenkaan keino pitkittää fossiilisista polttoaineista luopumista. EU:ssa tarvitaan toimenpiteitä kiertotalouden kirittämiseksi ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Hiilenpoiston tulisi olla vasta viimeinen oljenkorsi, kun muut keinot on käytetty päästöjen minimoimiseksi. Bloomberg Green 12.1.2024. EU Plans Big Scale Up of Carbon Removals to Reach Climate Neutrality. 4) Sierilän voimalaitoshanke Mitä mahtaakaan tapahtua Kemijoki Oy:n jo kuoppaamalle Sierilän voimalaitokselle. Voiko valtio käyttää omistajaohjaustaan ja velvoittaa yhtiön hankkeen toteutukseen, kun hankkeen tukihakemus on yhä käsittelyssä? Yle 5.1.2024: Kemijoki Oy kuoppasi 20 vuotta valmistellun Sierilän voimalaitoksen HS 12.1.2024: Kiistelty patohanke oli jo kuopattu – nyt hallitus harkitsee sille kymmenien miljoonien tukea 5) Luontohaittojen hinnoittelu Luontohaitoille olisi tärkeää saada luotua hinnoittelu. Kuten Lassi Ahlvik & Sampo Pihlainen toteavat, "mikä tahansa maksu on parempi kuin nykyinen nolla euroa". Se, miten luontohaitat hinnoiteltaisiin ja minne kerättävät rahat ohjattaisiin, on lopulta poliittinen päätös. HS Vieraskynä 8.1.2024. Luontohaittojen hinnoittelu ohjaisi parempaan maankäyttöön 6) Kirjavinkki Kari Raivio (2023). Maapallo potilaana.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) COP28-ilmastokokouksen keskeisimmät päätökset Lähes 200 maata teki COP28-ilmastokokouksessa linjauksen siirtymisestä pois fossiilisista polttoaineista osana globaalia tilannekatsausta. Vaikka kirjaus itsessään ei ollut sanamuotonsa puolesta kunnianhimoisin mahdollinen, on se silti merkittävä ja antaa vahvan viestin tarvittavia ilmastotoimia ajatellen. Noin 130 maata sitoutui myös 3-kertaistamaan uusiutuvan energian kapasiteettinsa ja tuplaamaan energiatehokkuutensa. Loss & Damage Fund-rahaston perustamisesta tehty päätös ensimmäisenä kokouspäivänä oli sekin merkittävä saavutus, joskin rahastoon tähän mennessä kohdistetut varat jäävät yhä kauas tavoitteista kattaen vain 0,2 % kehitysmaiden todellisista tarpeista. Ilmastorahoitus näyttäytyy yhä keskeisenä pullonkaulana kestävyysmuutokselle ja oikeudenmukaiselle siirtymälle. Carbon Brief 13.12.2023 Carbon Brief webinar 19.12.2023 2) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) uusi energiainvestointistrategia EBRD päätti uudesta energiainvestointistrategiastaan vain kaksi päivää ilmastokokouksen jälkeen. Vaikka EBRD on ylpeillyt sillä, että se on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, on se samanaikaisesti yhä jatkanut merkittävästi investoimista fossiilisten tuotantoon. Esim. 2018-2021 pankki investoi öljyyn ja kaasuun 2,9 miljardia euroa. EBRD:n ilmastojohtajuudessa on merkittäviä puutteita ja uuteen investointistrategiaan on jätetty myös selkeitä porsaanreikiä, jotka mahdollistavat yhä investoinnit fossiilituotantoon. BankWatch 12.12.2023 Oikaisu: Lähetyksessä viitatun julkaisun oli laatinut BankWatch (ei BankTrack. 3) Yritysvastuudirektiivi etenee EU:ssa päästiin sopuun yritysten kestävän kehityksen due diligence-direktiivistä (CSDDD), jonka tavoitteena on varmistaa ympäristön suojelua ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Direktiiviä sovelletaan isoihin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on 150 miljoonaa euroa. Suuryritysten kautta direktiivin vaateet tulevat vaikuttamaan myös pienempien yritysten toimintaan toimitusketjuissa. Rahoitusala jää vielä toistaiseksi direktiivin ulkopuolelle. Direktiivissä myös sen rikkomisesta kärsineiden on mahdollista nostaa siviilioikeus-kanteita yrityksiä vastaan ja hakea korvauksia kielteisistä vaikutuksista. Yrityksille aiheutuu myös sanktioita ja rajoituksia, mikäli ne eivät maksa direktiivin rikkomisesta aiheutuneita korvauksia. Eurooppa-neuvosto 14.12.2023 Kauppakamari 14.12.2023 Finnwatch 14.12.2023 Eetti 14.12.2023 4) Kestävät vinkit jouluun Elina Innanen & Suvi Auvinen (2023) Lapsiperheen vegaanikeittokirja (päivitetty laitos). WWF Suomi (2023). Takuuvarmat joulun kruunaajat. Vegaaniset marmeladit.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Odotukset COP28-ilmastokokoukselle Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotistarkastelun tulisi ohjata kansalliset ilmastotavoitteet takaisin 1.5C polulle. Fossiilisten polttoaineiden alasajo vuoteen 2050 mennessä. Vahingot ja menetykset-rahasto kunnolla toimintaan. Globaalit tavoitteet sopeutumiselle. Kehittyneiden maiden rahoituksen kasvattaminen. Rahoitusvirrat linjaan ilmastotavoitteiden kanssa. WWF's Expectations for COP28 2) YK:n ympäristöohjelman tuore päästöraportti Maailma on matkalla kohti 2,5-2,9C lämpötilan nousua. Vuoteen 2030 ennustettuja päästöjä on leikattava vähintään 28-42% nykyiseen politiikkaan verrattuna, jotta Pariisin sopimuksen 2C:n ja 1,5C:n tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan välittömiä päästövähennyksiä. UNEP 20.11.2023: Emissions Gap Report 2023 3) Kansalliset ilmastotavoitteet eivät riitä 1.5C polulle Raportti analysoi Pariisin sopimuksen 195 sopimusosapuolen ilmastotavoitteet. Edistyminen on ollut liian hidasta, ja nyt tarvitaan huomattavasti lisää vauhtia ja rohkeita harppauksia, jotta vältetään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Hyvä uutinen on se, että sopimusosapuolet vastaavat noin 77% maailmanlaajuisista päästöistä vuonna 2019, eli sen kautta on mahdollista vaikuttaa jo isoon osaan globaaleista päätöistä. UNFCCC 14.11.2023: New Analysis of National Climate Plans: Insufficient Progress Made, COP28 Must Set Stage for Immediate Action 4) Kuntien päästöt laskussa Suomessa. Suunta on jo oikea. Päästövähennysten vauhtia on nyt vain nopeutettava merkittävästi useimmissa kunnissa kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpia päästölähteitä olivat viime vuonna tieliikenne (28,4 %), maatalous (20,3 %) ja kaukolämpö (15,2 %). Rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksessa tarvitaan vaikuttavia toimia, samoin tieliikenteen ja maatalouden päästöjen leikkaamiseksi. SYKE 21.11.2023: Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022 5) Älä osta mitään-päivä Omaa kulutuskäyttäytymistään voi pohtia Älä osta mitään -päivänä, jota on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien. Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kulutusta kohtuullistamalla pystymme torjumaan näitä molempia. YLE 23.11.2023: Black Fridayn vastakampanja parjaa kulutushysteriaa 6) Kirjavinkki: Kaarlo Tuori (2023). Matti Wuori — Tapauskertomuksia Suomesta.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) YK:n tuore Sopeutusrahoitusvaje-raportti 2023 Globaali ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusvaje kasvaa ja on nyt 194-366 miljardia dollaria vuodessa. Rahoitustarpeet ovat 10-18-kertaiset verrattuna kansainväisiin julkisiin sopeutumisen rahoitusvirtoihin verrattuna. Rahoitusvaje tulisi korjata kiireellisesti, mutta tällä hetkellä sopeutumisrahoitusta ollaan oltu päinvastoin vähentämässä. Myös Suomen rahoitus kehittyvien maiden sopeutumistoimenpiteisiin on laskussa. Kun vuosina 2020-2023 Suomi antoi Green Climate Fund-rahastoon 100 miljoonaa euroa, vuosina 2024-2027 se antaa enää vain 60 miljoonaa euroa. UN 2.11.2023: Adaptation Gap Report 2023 2) Tukholman ympäristöinstituutti: Tuotantovaje-raportti 2023 Fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö ovat vain kasvaneet uusiin ennätyksiinsä huolimatta eri maiden hallitusten antamista lupauksista. Jos maailman CO2-päästöt - joista lähes 90% aiheutuu fossiilisista polttoaineista - jatkuva nykyisellään, voimme ylittää jäljellä olevan 1.5 tavoitteen mukaisen päästöbudjetin jo 2030 mennessä. SEI 8.11.2023: Production Gap Report 2023 3) Euroopan ympäristökeskus: Biomassan käyttöä pohdittava kiireellisesti EU:ssa on kilpailevia ja lisääntyviä vaatimuksia biomassan käytölle sekä biopohjaisissa tuotteissa että sen varaamiselle luonnonsuojeluun ja hiilensidontaan. Raportin mukaan biomassan käyttö on kiireellisesti priorisoitava. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 ja 2050 mennessä tarvitaan nopeita poliittisia toimia etenkin metsä- ja maatalouteen. EEA 8.11.2023: The European Biomass Puzzle 4) WWF:n tuore raportti: Uusiutuviin energiaan nojaava energiajärjestelmä on huomattavasti parempi sekä luonnolle että ihmisille useilla eri mittareilla verrattuna fossiiliseen energiaan nojaavaan järjestelmään WWF 3.11.2023: Building a nature-positive energy transformation 5) Ympäristöministeriön selvitys käyttöikänsä päähän tulleiden tuulivoimaloiden sääntelyn kehittämistarpeista YM 6.11.2023: Selvitys tuulivoimaloiden purkamista koskevasta lainsäädännöstä 6) Paikallisyhteisöjen sitouttaminen ei ole lainmukainen peruste ilvesten metsästyksen poikkeusluville SLL 6.11.2023: Luonnonsuojeluliitto valitti 168 ilveksenkaatoluvasta 7) Kirjavinkki: Mira Hulkkonen (2023). Ilmasto-oivalluksia. - Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Maapallon tila huonoin ihmisen historiassa Guardian 24.10.2023: Earth’s ‘vital signs’ worse than at any time in human history, scientists warn 2) EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna, mutta ilmastotoimia on nopeutettava EEA 24.10.2023: EU’s greenhouse gas emissions dropped last year, but accelerated efforts still needed to meet ambitious 2030 targets 3) Eurooppalaiset nuoret ovat ilahduttavan valmiita toimimaan ilmaston eteen Guardian 25.10.2023: Young Europeans more likely to quit driving and have fewer children to save planet 4) Metsäkato etenee globaalisti ja Suomen kansallinen metsästrategia olisi voinut olla parempi WWF 24.10.2023: Metsäkato etenee - Haitallisiin tukiin käytetään sata kertaa enemmän rahaa kuin suojeluun Suomen kansallinen metsästrategia 2023 WWF 18.10.2023: Kansallinen metsästrategia ei auta pysäyttämään metsäluonnon köyhtymistä 5) Lontoon kiertotalousviikko CEWeek2023 ReLondon’s livestreamed opening event for Circular Economy Week 2023 (18.10.2023) 6) Rakennusalalle tiekartta kohti luontopositiivista siirtymää Rakennusteollisuus 25.10.2023: Tiekartta rohkaisee kohti rakennusalan luontopositiivista siirtymää

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Etelämantereen sulaminen on nopeaa Lämmin vesi on sulattanut Etelämannerta nopeasti - ilmastonmuutoksen epäillään olevan syynä. Jäätiköiden sulaminen uhkaa paitsi nostaa meriveden pintaa, mutta myös sekoittaa merivirtoja ja niiden myötä myös merten ekosysteemejä. Independent 12.10.2023: More than 40% of Antarctica’s ice shelves have shrunk since 1997, study finds 2) YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen tilannekatsaus Ilmastonsuojelun puitesopimuksen globaali tilannekatsaus tehdään 5 vuoden välein ja ensimmäinen tilannekatsaus valmistuu vuoden lopulla pidettävässä COP28-ilmastokokouksessa. Globaalit päästöt on puolitettava jo vuoteen 2030 mennessä. Globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja vihreän siirtymän rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat jälleen esillä. Teollisuus on vastuussa merkittävästä osasta päästöjä (2019: 34%) ja sen päästöt ovat myös kasvaneet vuodesta 2000 nopeammin kuin millään muulla sektorilla. UNFCC 4.10.2023: New synthesis report previews Parties’ blueprint for decision on global stocktake at COP28 3) Osallistava kestävyysmuutos Osallistaminen on tärkeää koska siirtymä edellyttää isoja muutoksia tuotanto- ja kulutustapoihin, mikä vaikuttaa elämäntapaamme. Osallistamisen kautta vapautetaan luovuutta, tuotetaan tietoa ja vahvistetaan myös ihmisten resilienssiä. Osallistamisen toteuttaminen tulee edellyttämään muutoksia monella tasolla - kulttuuria, institutionaalisia, oikeudellisia ja jopa perustuslaillisia muutoksia. EEA 3.10.2023: People first: how do we make Europe’s shift to sustainability inclusive? 4) Vihreä siirtymä Suomessa Sähköntuotannon päästöt ovat Suomessa tällä hetkellä varsin alhaiset. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että fossiilienergian osuus kokonaisenergian kulutuksesta Suomessa on yhä merkittävä, noin kolmannes. Kaikki teollisuus ei ole vielä suinkaan sähköistynyt ja myös asumisen lämmitykseen käytetään yhä paljon fossiilisienergiaa. Vihreän siirtymän investointihankkeita on meneillään lupaavasti. Luonnonvarojen kestävän kulutuksen näkökulmasta kaikki investoinnit eivät saisi olla lisäisiä. HS 13.10.2023: Suomen sähköntuotannon päästöt putosivat lähelle nollaa HS 12.10.2023: Vihreän siirtymän investointi­hankkeita jo yli 200 miljardin edestä, vasta kahdeksan miljardia varmasti toteumassa 5) Liikenteen päästöjä on saatava alas Helsingissä Helsingissä tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta kaupunki pääsee liikenteen päästövähennystavoitteisiin. Eri vaihtoehtoja on punnittava. Suurin osa päästöistä syntyy henkilöautoilusta ja kaupunki pohtii nyt polttomoottoriautoilun asteittaista rajoittamista tietyillä alueilla. Tukholmassa tällainen ympäristövyöhyke tulee käyttöön vuoden 2024 lopulla. HS 12.10.2023: Helsinki selvittää tietynlaisten autojen kieltämistä alueittain

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Climate Week NYC ja YK:n yleiskokouksen terveiset Fossiilisten polttoaineiden asteittainen alasajo, ilmaston ja luonnon yhteys sekä siirtyminen entistä enemmän kohti toimeenpanofokusta ovat keskeisimpiä terveisiä New Yorkin Climate Weekiltä sekä YK:n yleiskokouksesta. CISL 27.9.2023: Takeaways from Climate Week NYC and UNGA 2) Vihreä rahoitus EU:ssa Rahoitussektori ei tue vielä riittävästi kestävyysmuutosta EU:ssa. Rahoitus ei ole riittävän vihreää, sääntelyssä on selkeitä epäjohdonmukaisuuksia sekä strategisessa riskienhallinnassa ja tieteeseen nojaavissa tavoitteissa on selkeitä puutteita. E3G 25.9.2023: Advancing the implementation of Europe’s sustainable finance agenda 3) Green Claims direktiivi Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen perusteella peräti 53 % vihreistä väittämistä oli epämääräisiä, harhaanjohtavia tai perusteettomia. EU:ssa valmisteltu Green Claims direktiivi tulee rajoittamaan viherpesua. Direktiivi sai jo suuren enemmistön kannatuksen täysistunnossa. Euronews 5.9.2023: EU ‘Green Claims’ directive will tackle greenwashing’s crafty cousin, circular washing, too 4) Ilmasto-oikeudenkäynnit & business aktivismi Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat yleistymässä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee parhaillaan kuuden nuoren tekemään ilmastovalitusta. Myös business väki on herännyt aktivismiin. Aktivismista on tullut yhä enemmän kaikkien ilmastosta huolissaan olevien, eri ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten, asia. HS 27.9.2023: Kuusi nuorta teki ilmasto­valituksen, Euroopan ihmis­oikeus­tuomioistuin käsittelee asiaa BBC 15.9.2023: Millennium Bridge: Business people protest with queue for climate 5) Pohjoisen luontokato ja matkailu Luontokato etenee jo Pohjoisessa Suomessa nopeasti ja peruuttamattomasti. Vaikka pääsisimme tavoitteisiin jo päätettyjen ilmastotoimien kanssa, ilmasto tulee lämpenemään Lapissa 4-5 astetta, eikä se tiedä hyvää Lapin luonnolle. Ilmastonmuutos tarjoaa Lapille myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia turismin osalta. Toivottavaa olisi kuitenkin se, että lentomatkailun sijasta tuettaisiin kestävämpiä matkustusmuotoja ja syntyisi uusia luontoa eheyttäviä matkailukonsepteja, jotta ei ruokittaisi ilmastonmuutosta entisestään. SYKE 27.9.2023: Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti HS 23.9.2023: Lapissa toivotaan viileiden kesien nousevan matkailu­valtiksi

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) YK:n seurantaraportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kaukana Tämän hetkiset toimet eivät riitä rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen. Päästäksemme polulle päästöjen tulisi lähteä globaalisti jyrkkään laskuun viimeistään 2026, mutta mielellään jo aiemmin. Päästöbudjettia tulisi jättää myös seuraaville sukupolville. HS 8.9.2023: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009843200.html 2) EU:n fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa laskee 17 prosenttia "ennätyksellisen alhaiseksi" vuoden 2023 alkupuoliskolla. Carbon Brief 8.9.2023: https://www.carbonbrief.org/eus-use-of-fossil-fuels-for-electricity-falls-17-to-record-low-in-first-half-of-2023/ 3) EU:n valmistelema 2040 päästövähennystavoite European Scientific Advisory Board on Climate Change 15.6.2023: https://climate-advisory-board.europa.eu/reports-and-publications/scientific-advice-for-the-determination-of-an-eu-wide-2040 Oras Tynkkysen X-ketju 4.9.2023: https://twitter.com/orastynkkynen/status/1698574483919880661 4) Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi etenee eduskuntaan. Kansalaisaloitteet ovat hyvä tapa aktiivisesti vaikuttaa. Yle 4.9.2023: https://yle.fi/a/74-20048379

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista: 1) Orpon hallituksen budjettiesitys kestävyysmuutoksen näkökulmasta Budjettiesitys syö pohjan hallitusohjelman kestävyysmuutosta koskevilta kirjauksilta. Mm. luonnonsuojelun rahoitukseen esitetään jopa 36 % leikkausta edellisen hallituskauteen verrattuna. Leikkauksia on luvassa myös vesiensuojeluun ja -hoitoon, vaikka näille oli hallitusohjelmassa vahvoja kirjauksia. Kansalaisille annettavaa tukea reiluun vihreään siirtymään esitetään heikennettäväksi monin tavoin, mm. lopettamalla öljylämmityksestä luopumisen ja sähköautojen latauspisteiden tuet sekä leikkaamalla julkisen liikenteen rahoituksesta. Arjen ilmastoteoista leikataan ympäristöministeriön hallinnonalalla peräti 71 miljoonaa euroa. WWF 28.8.2023: https://wwf.fi/uutiset/2023/08/luonnolta-leikkaaminen-on-lyhytnakoista-politiikkaa/ Suomen Luonnonsuojeluliitto 31.8.2023: https://www.sll.fi/2023/08/31/petteri-orpon-hallituksen-budjetti-uhkaa-romuttaa-luonto-ja-ilmastotavoitteiden-toteuttamisen/ 2) Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset terveyteen Kuumuudesta johtuvien kuolemien riski on noussut nopeasti viimeisten 20 vuoden aikana. Kesällä 2022 yli 61 000 ihmistä kuoli helteisiin ympäri Eurooppaa. Tuore tutkimus kartoittaa vuorokauden keskilämpötilan ja ylimääräisen kuolleisuuden välistä yhteyttä. Carbon Brief 24.8.2023: https://www.carbonbrief.org/risk-of-heat-related-deaths-has-increased-rapidly-over-past-20-years/ Nature 24.8.2023: https://www.nature.com/articles/s41467-023-40599-x 3) Ilmasto-oikeus & Montanan ennakkotapaus YK:n lasten oikeuksien komitea: "Lasten ääniä on kuultava ilmastokriisistä". Lapset hakevat oikeutta kestävään tulevaisuuteen myös oikeusteitse ympäri maailmaa. Guardian 28.8.2023: https://www.theguardian.com/environment/2023/aug/28/childrens-voices-must-be-heard-on-climate-crisis-says-un-rights-body Reuters 15.8.2023: https://www.reuters.com/business/environment/montana-judge-hands-historic-win-young-plaintiffs-climate-change-case-2023-08-14/ Maailmanlaajuiset ilmastomarssit 15.-17.9.2023: Global Fight to End Fossil Fuels https://fightfossilfuels.net 4) Merten lämpeneminen & Itämeren silakan tilanne Merien pintalämpötilat ovat ennätyskorkealla ympäri maailman. Jos merien ekosysteemit romahtavat eivätkä ne kykene enää sitomaan hiiltä, ilmastonmuutos kiihtyy entisestään. WWF 10.8.2023: https://wwf.fi/uutiset/2023/08/valtamerien-pintalampotila-ennatyskorkealla-ihmiskunnan-on-vastattava-merien-hatahuutoon/ Olisi hyvä ymmärtää juurisyyt silakkakannan romahduksen taustalla, ja pyrkiä puuttumaan niihin, jotta kalakannat pääsevät elpymään. Valtaosa Itämeren silakasta päätyy tällä hetkellä muualle kuin ihmisravinnoksi. Kaiken kaikkiaan kalakantojen ehtyminen on merkki laajemmista ongelmista Itämeren ekosysteemissä. Yle 30.8.2023: https://yle.fi/a/74-20047715 Yle 31.8.2023: https://yle.fi/a/74-20047960

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun: 1) Suomen uusi hallitusohjelma Valtioneuvosto 16.6.2023: Vahva ja välittävä Suomi Hallitusohjelman luku 7 keskittyy erityisesti vihreään siirtymään. Se, että ohjelmasta löytyy tällainen oma lukunsa on iloinen asia. Tarkempi tarkastelu paljastaa kuitenkin monia puutteita. Säätövoimatarpeiden rahoittamista ei haluta tehdä markkinaehtoisesti, vaan langetetaan tuulivoimayhtiöille. Biomassan käyttöä koskevat kirjaukset voivat kiihdyttää metsäkatoa. Ydinvoiman rakentamisen hitaus ei tarjoa nopeita ratkaisuja. Vesivoiman käytön lisääntymiseen on olemassa riskejä. Kiertotaloutta koskevat kirjaukset keskittyvät enimmäkseen vain jätteisiin ja kierrätykseen, mikä on suppea ymmärrys kiertotaloudesta. Kun samaanaikaan fossiilitalouden yritystukiin ei kosketa, se ei luo uusia kannustimia kiertotalouden kiihdyttämiselle. 2) Bonnin ilmastokokouksen tulokset Bonnin ilmastokokouksen ehkä paras uutinen oli se, että fossiilitalouden lobbaamisesta tehdään nyt aiempaa läpinäkyvämpää, ainakin toivottavasti. Globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset olivat jälleen vahvasti esillä. Uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian osuutta tulisi kasvattaa huomattavasti nopeammin ilmastokatastrofin välttämiseksi, kertoo kokouksen alla julkaistu tuore Climate Analyticsin tutkimus. Guardian 15.6.2023: Fossil fuel lobbyists will have to identify themselves when registering for Cop28 UN 15.6.2023: Bonn Climate Conference Closes With Progress on Key Issues, Laying Groundwork for COP28 Reuters 14.6.2023: Study says renewables must ramp up 5 times faster to avert Thunberg's climate 'cliff' 3) Saimaan norpan suojelu Iloinen uutinen Luonnonvarakeskuksen toteuttamasta kyselytutkimuksesta: suomalaiset kannattavat nykyistä tiukempia suojelutoimenpiteitä norppakannan kasvattamiseksi ja verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun asti kannatettiin. Luke 15.6.2023: Saimaannorpan suojelun tiukentaminen saa kannatusta suomalaisilta

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun: 1) Turvalliset ja oikeudenmukaiset systeemiset rajat maapallolle Nature-lehti on julkaissut hiljattain professori Johan Rockströmin johtaman tutkijaryhmän artikkelin, joka kertoo että maapallo on luisumassa ihmistoiminnan seurauksena nopeasti pois 12000 kestäneestä vakaasta tilasta ja olemme jo ylittäneet seitsemän kahdeksasta turvallisesta ja oikeudenmukaisesta rajasta, jonka tutkijat ovat määritelleet. Nature 31.5.2023: Safe and just Earth system boundaries https://www.nature.com/articles/s41586-023-06083-8 Guardian 31.5.2023: Earth’s health failing in seven out of eight key measures, say scientists https://www.theguardian.com/environment/2023/may/31/earth-health-failing-in-seven-out-of-eight-key-measures-say-scientists-earth-commission 2) Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat Bonnissa Nyt on tärkeä hetki vaikuttaa Dubaissa järjestettävän COP28-ilmastokokouksen lopputulokseen. Valmistelevia neuvotteluita tullaan käymään Bonnin lisäksi useilla eri foorumeilla, mm. YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa syyskuussa sekä EU:n ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa lokakuussa. YM 1.6.2023: https://ym.fi/-/kansainvaliset-ilmastoneuvottelut-jatkuvat-bonnissa-tahti-tiivistyy-kohti-dubain-joulukuun-ilmastokokousta 3) Suurten öljy-yhtiöiden osakkeen­omistajat tyrmäsivät ilmasto­tavoitteet Yhdysvaltojen suurimpien öljy-yhtiöiden, Exxon Mobile ja Chevronin, osakkeenomistajat ovat äänestäneet ilmastotoimia vastaan. Yhtiöt ovat osoittaneet eurooppalaisia öljy-yhtiöitä pienempää halukkuutta kantaa vastuutaan ilmastokriisistä. HS 1.6.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009627679.html 4) HS: EU-parlamentti äänesti yritysvastuun laajentamisen puolesta  EU-parlamentti hyväksyi esityksen yritysvastuun laajentamisesta siten, että yrityksille tulee ns. "huolellisuusvelvoite" eli niiden tulee vastuu lopettaa sellainen toiminta, josta syntyy kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Neuvottelut jatkuvat tämän jälkeen parlamentin, jäsenmaiden ja komission kesken lain tarkemmasta sisällöstä. HS 1.6.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009627377.html?share=4ea22b5fde9bfee29c1dfdfe006f49a0  5) HS: Joka maassa toistellaan samaa ilmastotekosyytä kuin Suomessa, sanoo IPCC-puheenjohtaja Ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtaja Valérie Masson-Delmotte avaa HS:n haastattelussa sitä, miten samankaltaisia ilmastotekosyitä eri maissa toistellaan. Tekosyyt ovat hänen mukaansa ns. "moraalisia alibeja toimettomuudelle". Vastuu ilmastotoimista kuuluu koko yhteiskunnalle, ei yksin tutkijoille tai poliitikoille. ⁠https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009607856.html?share=dbf6356dae31dd6703c8412668d98384⁠ 6) Mielipidekirjoitus peräänkuuluttaa Hollywoodilta toisenlaista viestiä ja toimia ilmastotoimien vauhdittamiseksi Valtaosa Hollowyydin tuottamasta ilmastomuutosta käsittelevästä viihteestä on tarjonnut yksipuolisesti tarinaa katastrofista, vaikka viihdejätti voisi ottaa aktiivisempaa ja myönteisempää roolia ilmastotoimien vauhdittamisessa. Katastrofielokuvat eivät ole omiaan ruokkimaan tosiasiallista toimintaa ilmastokriisin hillitsemiseksi. Tarvitaan erilaisia tarinoita surusta, vihasta, inspiraatiosta, tieteestä, rohkeudesta, luovasta toiminnasta ja toivosta. Washington Post 17.5.2023: ⁠https://www.washingtonpost.com/opinions/interactive/2023/climate-change-disaster-movies-narrative/?utm_source=cbnewsletter&utm_medium=email&utm_term=2023-06-04&utm_campaign=This+week+Pakistan+profiled+Harmful+subsidies+Ozone+hope+Emissions+reporting⁠ 7) Uusi luonnonsuojelulaki voimaan: Uusi luonnonsuojelulaki astui voimaan 1.6.2023. Laki vahvistaa erilaisten luontotyyppien suojaa (mm. malminetsintä kielletään kansallispuistoissa) ja monimuotoisuutta tukevaan toimintaan osallistamista sekä tuo vapaaehtoisen ekologisen kompensaation myös uudeksi työkaluksi. YM 1.6.2023: https://ym.fi/-/uusi-luonnonsuojelulaki-voimaan-1.-kesakuuta