Ihmiskoodi-podcast

Oletko koskaan miettinyt miksi osa meistä - tai ehkäpä juuri sinä myös, saa ihmeellisen energiapyrähdyksen vasta viime tipassa? Ja miksi toiset saapuvat paikalle aina muutama minuutti turvallisesti etuajassa – kun taas toiset vasta viime hetkellä? Tässä jaksossa pureudumme viime tipassa tekemisen psykologiaan ja sen neurotieteeseen. Puhumme prokrastinaatiosta, dopamiinista ja siitä, miksi deadline-hetki voi toimia aivoille kuin turbo. Tutkimusten lisäksi pohdimme erilaisia persoonatyyppejä – perfektionistista adrenaliiniaddiktiin, ihmiskoodin eri elementteihin ja kulttuurisesta aikamatkailijasta tunneohjautujaan. Ja tottakai, sokerina pohjalla Ihmiskoodin vinkit viimehetken säätäjille, joilla viime tipan kaaoksen voi kääntää omaksi voimavaraksi. Vielä ehdit kuuntelemaan, vaikka viimetipassa! :), Viimehetken poditerkuin Team Ihmiskoodin Pauski ja Peltsi Lähteet: Steel, Piers (2007). The Nature of Procrastination: A Meta-Analytic and Theoretical Review of Quintessential Self-Regulatory Failure. – Psykologinen katsausprokrastinaatiosta, meta-analyysi 691 korrelaatiosta. Pubmed – DOI: 10.1037/0033-2909.133.1.65 https://www.scirp.org/reference/referencespapers?referenceid=1288510&utm_source=chatgpt.com Volkow, N. D. ym. (2011). Motivation Deficit in ADHD is Associated with Dysfunction of the Dopamine Reward Pathway. – Tutkimus, jossa PET-kuvantamisen avulla osoitetaan, että ADHD:ssa dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö liittyy motivaatio-ongelmiin. Pubmed MacDonald, H. J. ym. (2024). The dopamine hypothesis for ADHD: An evaluation of evidence – Katsaus dopamiiniteorian ja ADHD:n välisiin yhteyksiin viimeaikaisessa tutkimuksessa. https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2024.1492126/full?utm_source=chatgpt.com Temporal Motivation Theory (TMT) – Teoria, joka korostaa ajan merkitystä motivaatiossa, erityisesti deadlinejen vaikutusta. https://en.wikipedia.org/wiki/Temporal_motivation_theory?utm_source=chatgpt.com

Ihmiskoodi-podcast K4J1: Ajattelun taito - Taito, jolla kasvat kohti viisautta. ”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja.” - Filosofi Ludwig Wittgenstein Miten sinä ajattelet? Ei mitä ajattelet – vaan miten. Ajattelun taito ei ole itsestäänselvyys. Se on kyky nähdä syvemmin, yhdistää tunteet ja järki, pysähtyä kysymään oikeita kysymyksiä ja uskaltaa vaihtaa näkökulmaa silloin, kun maailma näyttää vain yhden suunnan. Tässä jaksossa sukellamme ajattelun ytimeen: miksi kielitaito ja rikas sanavarasto voi avata tai rajata maailmaamme, miten tunteet ohjaavat päätöksiämme enemmän kuin arvaammekaan, mitkä tekijät rajoittavat ajatteluamme, sekä millä keinoin ajattelun taitoa voi kehittää? Koska lopulta – ajattelun taito on taito, jolla kasvetaan kohti itseämme. Team Ihmiskoodin pohdiskelijat Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.debonogroup.com/services/core-programs/six-thinking-hats/?utm_source=chatgpt.com https://en.wikipedia.org/wiki/Somatic_marker_hypothesis?utm_source=chatgpt.com Kirjallisuutta: Edward de Bono (1985). Six Thinking Hats. Little, Brown and Company. Daniel Kahneman (2011). Thinking, Fast and Slow. Farrar, Straus and Giroux. John Dewey (1910/1997). How We Think. Dover Publications. Barrett, L. F. (2017). How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain. Janis, I. L. (1972). Victims of Groupthink. Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience.

Miksi osa meistä tuntee ”myrskyn polvissa” jo ennen kuin sadepilvet ehtivät horisonttiin? Entä miksi toiset piristyvät korkeapaineessa, kun taas toisille kirkas ja kuiva ilma voi tuoda mukanaan päänsäryn? Tässä jaksossa sukellamme ilmanpaineen saloihin – siitä, miten ilmakehän näkymätön voima ohjaa säätä, mutta myös sitä, miten se vaikuttaa suoraan kehoomme ja mieleemme. Mitkä fysiologiset mekanismit säätelevät kehomme ”sisäistä säätilaa”, ja miten nämä muutokset voivat näkyä aina energisestä vireystilasta lamaannuttavaan migreeniin? Entä miten ayurvedan näkökulmasta erilaiset ihmistyypit – Vata, Pitta ja Kapha – reagoivat eri tavoin lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluihin? Jotta jakson anti ei olisi vain ”säiden armoille heittäytymistä”, sisältää jakso myös käytännön vinkkejä, millä voit lievittää matalapaineen raskasta oloa, ehkäistä paikalle hiipivää päänsärkyä ja ottaa kaikki ilo irti korkeapaineen kirkkaudesta. Korkeapaineisin poditerveisin, Team Ihmiskoodin Pauski Testaa doshasi: https://book.oneworldayurveda.com/free-dosha-quiz Lähteet: https://www.migraineagain.com/feel-4-ways-barometric-pressure-affects-health/ https://keralaayurveda.biz/blogs/news/kerala-ayurveda-guide-to-three-doshas?srsltid=AfmBOoqsIBWqbgCsbkrHOeL_QClfMyqgb_lMA1X740PRmcFUxmpSZaod https://www.health.harvard.edu/pain/what-triggers-weather-related-joint-pain?utm_source=chatgpt.com https://share.upmc.com/2017/10/joint-pain-barometric-pressure/?utm_source=chatgpt.com https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10940451/ https://www.nationalgeographic.com/premium/article/weather-barometric-pressure-health?utm_source

Ihmiskoodi-podcast K3J39: Levottomat jalat - Mistä on kyse ja kuinka voit lopettaa ravistelun? Oletko koskaan istunut illalla sohvalla, ja jalat tuntuvat yksinkertaisesti pakottavan liikkeeseen? Saati sitten kun pääset sängynpohjalle ja jalat alkavat vatkata kuin piirrettyjen maantiekiitäjällä. Levottomien jalkojen syndrooma (RLS) ei pahimmillaan ole vain jalkoihin vaikuttava pieni vaiva vaan oire, joka voi ulottua mm. käsiin asti. Nykypäivänä on onneksi löydetty syy-yhteyksiä mistä kyseinen vaiva voi johtua, sekä kehitetty hoitokeinoja joilla kiusallisen vaivan voi saada aisoihin. Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi jalat tuntuvat levottomilta levossa, miten esim. krooniset sairaudet, aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöt, varastoraudan puute voivat pahentaa oireita, ja millä eri omahoidollisila keinoilla voit helpottaa tätä oireyhtymää . Hyppää mukaan rauhoittavaan ja levolliseen jaksoon rauhoittamaan mahdollisesti levottomia raajojasi. Hyviä podihetkiä toivottaen, Team Ihmiskoodin maantiehiihtäjä Pauski Lähteet: https://www.is.fi/terveys/art-2000011319378.html Allen R. Dopamine and iron in the pathophysiology of restless legs syndrome (RLS). Sleep Med. 2004 Jul;5(4):385-91. doi: 10.1016/j.sleep.2004.01.012. PMID: 15222997. https://www.researchgate.net/publication/44657132_Restless_legs_syndrome_Pathophysiology_clinical_presentation_and_management https://www.researchgate.net/publication/355885715_Restless_legs_syndrome Connor JR, Ponnuru P, Wang XS, Patton SM, Allen RP, Earley CJ. Profile of altered brain iron acquisition in restless legs syndrome. Brain. 2011 Apr;134(Pt 4):959-68. doi: 10.1093/brain/awr012. Epub 2011 Mar 11. PMID: 21398376; PMCID: PMC3069701.

Kukapa meistä ei olisi joskus painanut aamulla torkkukytkintä herätyskellon soidessa, ja ajatellut: “Vielä ihan hetki…” Lopulta – pahimmillaan jo seitsemännen kerran jälkeen – sitä huomaa olevansa entistäkin uneliaampi ja ärtyneempi. Kiire painaa niskaan, vaikka tarkoitus oli aloittaa päivä rauhassa ja levollisesti. Mistä tässä oikein on kyse? Torkuttaminen on tuttu ja yleinen ilmiö, mutta sen vaikutuksia unen laatuun, vireystilaan ja suorituskykyyn on alettu tutkia vasta viime vuosina tarkemmin. Joidenkin tutkimusten mukaan torkuttaminen voi hetkellisesti parantaa kognitiivista suorituskykyä heti heräämisen jälkeen – mutta tämä vaikutus häviää nopeasti. Toisaalta heräilyn pidentäminen voi joillekin auttaa siirtymään vähitellen hereille kevyemmän unen kautta, erityisesti jos unisykli osuu sopivasti. Onko torkuttaminen siis keino lisätä aivojen reagointikykyä vai tapa, joka sotkee unirytmiä ja häiritsee vieressä nukkuvaa kumppania? Ja jos torkuttaminen on muodostunut haitalliseksi tavaksi, miten siitä voisi opetella eroon? Tervetuloa mukaan jaksoon, jonka voit kuunnella vaikkapa torkuttamisen sijaan – tai sen lomassa. Tai sitten päätetään yhdessä jättää torkku tänään kokonaan väliin ja mennään suoraan keittämään aamukahvit. ☕️👌 Antoisaa podihetkeä toivottaen, Team Ihmiskoodin torkun murjojat, Pauski & Peltsi ⸻ Viittauksia ja lähteitä: • Sundelin, T. et al. (2023). “Snoozing behavior and cognitive alertness after waking.” Journal of Sleep Research. https://doi.org/10.1111/jsr.14054 St-Onge, M.-P., Columbia University Sleep and Circadian Research Center. American Academy of Sleep Medicine (AASM): Suositukset unihygieniasta ja heräämisrutiineista. Huberman, A. (2022). Huberman Lab Podcast – Jakso unisykleistä ja vireystilan säätelystä. https://www.nature.com/articles/s41598-025-99563-y#Sec9 https://blogs.cdc.gov/niosh-science-blog/2021/04/27/nightshift-cancer/

”Olen vakuuttunut siitä, että materiaaliset asiat voivat tehdä elämästä miellyttävämpää, mutta pohjimmiltaan, jos sinulla ei ole todella hyviä ystäviä ja sukulaisia, jotka merkitsevät sinulle jotakin, elämä on todella tyhjää ja surullista – ja materiaalinen omaisuus lakkaa olemasta tärkeää.” — David Rockefeller Jokainen meistä on varmasti elämänsä aikana huomannut, että jostain ihmeellisestä syystä tiettyihin kohtiin kotia alkaa kertyä tavaraa, jota vain kasaantuu ja kasaantuu. Laatikoita löytyy, joiden sisältöön ei ole koskettu viimeiseen kymmeneen vuoteen, ja vaatekaapin hyllyt kätkevät vuosikausia koskemattomina olleita vaatepinoja – ihan vain varmuuden vuoksi, jos noita joskus taas tarvitsisi päälleen laittaa. Miksi siis keräämme tavaraa itsellemme? Sitä voidaan selittää monella eri tavalla. Tavaroihin kiinnittymisen taustalla voi vaikuttaa lapsuuden kiintymyssuhde tai turvallisuuden tunne, jossa “unirätti” tai unilelu on ollut merkittävä tuki. Esineisiin voi liittyä myös koettuja tunteita, joihin muodostuu omistajuuden kaltainen vaikutus suhteessa kyseiseen esineeseen. Puhutaan myös antropomorfismista – keinosta täyttää yhteyden tarve, kun muita ihmisiä ei ole läsnä. Tunnetuin esimerkki lienee elokuvassa Cast Away, jossa Tom Hanksin hahmon paras ystävä on lentopallo nimeltään Wilson. Esineisiin kiintyminen ei ole sinänsä huono asia, mutta joskus – etenkin, kun tavaran määrä kasvaa kohtuuttomiin kasoihin asti – on tarpeen osata luopua myös jostain. Miten löytää tasapaino sopivan tavaramäärän ja muistojen säilymisen välillä? Kaikista muistakin ei nimittäin tarvitse pitää kiinni esineiden kautta – tai tarvitseeko? Näistä seikoista pohdin monologin muodossa kaljupäisen koodinpurkajan näkökulmasta. Tervetuloa matkalle muistojen maailmaan kanssani! Ota tätä kuunnellessasi käteesi itsestäsi tärkeäksi muodostunut kahvi- tai teekuppi, istahda virtuaalisohvalle ja pohditaan yhdessä, minkä kaapin sitä seuraavaksi siivoaisimme. — Team Ihmiskoodin semi‑hamstraaja Pauski Lähteet: https://tinybuddha.com/blog/7-decluttering-tips-release-attachment-stuff/ https://www.ohsoorganized.com/blog/let-go-of-things https://medium.com/@createhappymeditations/letting-go-of-attachments-a-path-to-greater-happiness-and-intuition-a43d31f6b4fe https://www.cubesmart.com/blog/your-space/letting-go-how-to-get-rid-of-emotional-attachments-to-items/ https://medium.com/the-pinnacle-digest/the-secret-emotional-world-of-everyday-objects-why-were-attached-to-the-ordinary-8710993eb195 https://ed.ted.com/lessons/why-are-we-so-attached-to-our-things-christian-jarrett

Juoru – se hiipii kahvipöytään, työpaikan käytävälle, WhatsApp-ryhmiin ja jopa julkisiin medioihin. Mutta miksi me oikeastaan juoruamme? Onko kyse aina pahansuovasta puheesta, vai voiko juoru myös suojella, yhdistää ja vahvistaa moraalia? Tässä Ihmiskoodin jaksossa sukellamme Pelsin kanssa juoruilun psykologiaan ja evolutiiviseen historiaan. Pureudumme tutkimuksiin, joiden mukaan juoruilu ei ole pelkkää hömppää – vaan itseasiassa osa ihmiselle ominaista sosiaalista taitoa, joka voi rakentaa tai rikkoa. Juoruilu on pohjimmiltaan sosiaalinen taito, ja sen vaikutus riippuu siitä, miten sitä käytämme. Rakentavasti käytettynä juorut voivat suojella yhteisöä ja lujittaa ihmissuhteita; väärinkäytettynä ne voivat rikkoa luottamusta ja satuttaa. Jokainen meistä tekee lopulta valinnan siitä, millainen juoruilija haluaa olla – ja millaisen tarinan kertoo niin muista kuin itsestään. Toivotamme tervetulleeksi mukaan tarkastelemaan tätä ihmismielen ikivanhaa ilmiötä – uudessa valossa. Niin, mitä meistä puhutaan, kun emme ole paikalla – ja miksi sillä on väliä? Team Ihmiskoodin juoru-ukot, Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.oprahdaily.com/entertainment/books/a63680363/why-gossip-feels-so-good/ https://www.scientificamerican.com/article/the-surprising-benefits-of-gossip/ https://time.com/5680457/why-do-people-gossip/ https://www.bbc.com/worklife/article/20220804-the-surprising-benefits-of-gossip https://www.gsb.stanford.edu/insights/psst-wanna-know-why-gossip-has-evolved-every-human-society Robbins, M. L., & Karan, A. (2019). Who Gossips and How in Everyday Life? Social Psychological and Personality Science, 10(2), 185–195. https://doi.org/10.1177/1948550619837000 Willer, R., Feinberg, M., Stellar, J., & Keltner, D. (2012). The Virtues of Gossip: Reputational Information Sharing as Prosocial Behavior. Journal of Personality and Social Psychology, 102(5), 1015–1030. https://doi.org/10.1037/a0026650 Feinberg, M., Willer, R., & Schultz, M. (2014). Gossip and Ostracism Promote Cooperation in Groups. Psychological Science, 25(3), 656–664. https://doi.org/10.1177/0956797613510184 Gossip and Ostracism Promote Cooperation in Groups https://doi.org/10.1177/0956797613510184 Who Gossips and How in Everyday Life? https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1948550619837000 The virtues of gossip: Reputational information sharing as prosocial behavior. https://psycnet.apa.org/record/2012-00030-001 Gossip and Ostracism Promote Cooperation in Groups https://doi.org/10.1177/0956797613510184 Robb Willer, Professor of Sociology, Psychology, Stanford University https://sociology.stanford.edu/people/robb-willer Evolutionary psychology explains how humans evolved to become gossips https://www.psypost.org/2016/01/evolutionary-psychology-explains-how-humans-evolved-to-become-gossips-40416

Voiko olla eri mieltä toisen kanssa – ilman että keskustelu lipsahtaa väittelyksi, asiattomuuksien laukomiseksi tai kuiluksi kahden ihmisen välille? Jokainen meistä tietää miten välillä on hankalaa hyväksyä toisen erilainen näkemys asiaan - varsinkin jos vielä toinen sattuu olemaan oikeassa! Tässä jaksossa sukellamme siihen, miten rakentava erimielisyys toimii. Miten ilmaista näkemyksensä rehellisesti, mutta kunnioittavasti? Miten kuunnella toista niin, että kumpikin tuntee tulleensa kuulluksi? Jaksossa käydän läpi 10 käytännöllistä tapaa keskustella eri näkemyksistä ilman, että keskustelu muuttuu sanasodaksi tai että toinen, joskus molemmat vetäytyy omiin poteroihinsa puolustuskannalle. Hyppää mukaan jakson ääniaalloille ja opi askeleita parempaan vuorovaikutukseen erimielisyyksien koetellessa – tilanteisiin, joissa ihmisyys näkyy, mutta jatkossa hitusen arvokkaammin. Saat olla myös eri mieltä, muttei kannata :) Poterossa jo valmiina odottava Team Ihmiskoodin Pauski Lähteet: How to Disagree Without Being a Jerk Shortform

Voiko vaatteet todella vaikuttaa siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme? Tässä jaksossa sukelletaan pukeutumisen syvempiin kerroksiin – ei vain siihen, miltä näytämme, vaan pukeutumisen historiaan ja siihen miten pukeutuminen vaikuttaa mieleemme. Tiesitkö muuten, että vaatteilla voi olla suora yhteys tarkkaavaisuuteen, itsevarmuuteen ja jopa moraalisiin valintoihin? Entä miten eri värit vaikuttavat mielialaan, tai kuinka pukeutumisella voi vaikuttaa minäkuvaan, sekä itsevarmuuteen. Jaksossa käydään läpi myös monille mieltä askarruttavat perinteisimmät “dresscodet”, eli pukukoodi -kokonaisuudet. Milloin voit ottaa vaatekaapista rennomman asuvalinnan, milloin syytä pukea puvun lisäksi koruja tai onko kravatti vai rusetti pakollinen? Takaan, että tämän jakson jälkeen pukeutuminen sujuu eri tilanteisiin yhtä ongelmitta kuin Clark Kentiltä trikoiden vaihtaminen puhelinkopissa! Antoisia kuunteluhetkiä toivottaen, Oman elämänsä piilobatman Pauski Lähteet: https://www.fere.fi/dress-code https://dressmann.com/fi/style-and-advice/pukuopas/pukukoodi-cocktail/ https://www.verywellmind.com/dopamine-dressing-how-to-dress-for-your-happiness-in-2022-5217231?utm_source=chatgpt.com https://www.verywellmind.com/color-therapy-definition-types-techniques-and-efficacy-5194910 https://www.inspereza.com/blogs/inspiration/the-role-of-jewelry-in-self-expression-and-identity?srsltid=AfmBOoqDsA-BbfOqGK8TDPOGFyFimiLoW2OwZEJADFXa4dWDv_gZstjE&utm_source=chatgpt.com Cox E, Sabiston CM, Karlinsky A, Manzone J, Neyedli HF, Welsh TN. The impact of athletic clothing style and body awareness on motor performance in women. Psychon Bull Rev. 2020 Oct;27(5):1025-1035. doi: 10.3758/s13423-020-01755-2. PMID: 32500519. Adam, Hajo; Galinsky, Adam D. (2012). "Enclothed cognition". Journal of Experimental Social Psychology. 48 (4): 918–925. doi:10.1016/j.jesp.2012.02.008. ISSN 0022-1031. Slepian, Michael L.; Ferber, Simon N.; Gold, Joshua M.; Rutchick, Abraham M. (2015-03-31). "The Cognitive Consequences of Formal Clothing". Social Psychological and Personality Science. 6 (6): 661–668. doi:10.1177/1948550615579462. ISSN 1948-5506. Burger, Axel M.; Bless, Herbert (2017-09-02). "Cognitive consequences of formal clothing: the effects of clothing versus thinking of clothing". Comprehensive Results in Social Psychology. 2 (2–3): 228–252. doi:10.1080/23743603.2017.1396185. ISSN 2374-3603. Wang, Xuehua; Wang, Xiaoyu; Lei, Jing; Chao, Mike Chen-ho (August 2021). "The clothes that make you eat healthy: The impact of clothes style on food choice". Journal of Business Research. 132: 787–799. doi:10.1016/j.jbusres.2020.10.063. ISSN 0148-2963. López-Pérez, Belén; Ambrona, Tamara; Wilson, Ellie L.; Khalil, Marina (August 2016). "The Effect of Enclothed Cognition on Empathic Responses and Helping Behavior". Social Psychology. 47 (4): 223–231. doi:10.1027/1864-9335/a000273. ISSN 1864-9335

Mausteet ovat olleet ihmiskunnan historiassa läsnä monessa valossa. Niitä on käytetty ruoan maustamiseen ja säilömiseen, aromien esiintuomiseen, uskonnollisissa rituaaleissa, kaupankäynnin välineenä – ja jopa ruumiiden balsamointiin muinaisessa Egyptissä. Mausteet ovat historiassa toimineet niin palkan maksun välineinä kuin yhteiskuntaluokkien erottajina. Mausteiden ja yrttien käyttö oli rikkaiden etuoikeus, ja se toimi samalla statussymbolina – merkkinä korkeammasta asemasta. Mausteiden arvostusta värittivät myös lukuisat myytit ja tarinat. Niiden kuljettamiseen liittyi riskejä: Silkkitien vaarat, korkeiksi kohoavat tullimaksut ja jopa kaupankäyntiin vaikuttavat kapinat olivat osa maustekaupan todellisuutta. Tervetuloa mukaan mausteilla kuorrutettuun jaksoon, jossa herrojen jutut ovat aina vähintään ylisuolaisia, mutta keskivertorasvaisia. Team Ihmiskoodin “Spice Boys’it” – Mikko & Peltsi Lähteet: https://www.duodecimlehti.fi/duo98015 https://kotiliesi.fi/ruoka/vanhentuneet-mausteet/ https://peda.net/p/anne.viitikko/Kotitalous/9-ruoanvalmistus/91r/mjm https://molekyyligastronomia.fi/maustamisen-historiasta-haistamisen-vaikeuteen/ https://peda.net/p/rantanii/maustekemiaa/peruskoulu/lis%C3%A4tietoa/mh https://www.sydanmerkki.fi/mausteilla-makua https://en.unesco.org/silkroad/content/what-are-spice-routes Dalby, A. (2000). Dangerous Tastes: The Story of Spices Freedman, P. (2008). Out of the East: Spices and the Medieval Imagination The Saffron Crocus and its Legends – Botanical Society of America

Jos maailman parhaaksi urheilussa tulisi sillä, kuka treenaisi eniten ja kovimmin, olisi tie huipulle aika yksiselitteinen ja ”helppo”. Repisit vaan itsestäsi tehoja niin paljon kuin pystyt, tekisit enemmän ja tulokset seuraisi systemaattisesti perässä. Kuintenkin jokainen meistä tietää, ettei tarina ole näin. Sillä tuosta yhtälöstä puuttuu kehitykselle olennainen komponentti jossa luodaan superkompensaatiota, korjaavaa vaihetta treenaamisen aiheuttamasta stressistä kohti ylikorjaavaa tilaa. Tätä kutsutaan palautumiseksi. Voisikin sanoa, että se kuka pystyy treenaamaan laadukkaimmin ja huolehtimaan parhaimmin palautumisestaan, kehittyy ylivoimaisesti parhaiten. Mistä sitten tiedät, oletko palautunut edellisestä treenistä tai stressiärsykkeestä riittäväst? Sekä millä voisit tätä mitata älylaitteiden lisäksi mikäli sinulla sellaisia löytyy? Entä mitä tarkoitetaan Inside-out -mallilla kun puhutaan resilienssistä, kyvystä palautua stressikuormasta? Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja ottamaan itsellesi toimivia työkaluja käyttöön, joilla opit ymmärtämään kehosi kuormituspalautetta ja palautumiskapasiteettia entistäkin paremmin! Palauttavin terveisin, Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi Lähteet: McKenzie, B. (2020). The Art of Breath: Performance Breathing McKeown, P. (2015). The Oxygen Advantage Nieman, D.C. (2010). Exercise, infection, and immunity. Peake et al. (2017). Inflammation and oxidative stress in overtraining Hausswirth, C. & Mujika, I. (2013). Recovery for performance in sport Gualano et al. (2008). NSAIDs and muscle regeneration Kraemer, W.J., & Ratamess, N.A. (2004). Hormonal responses and adaptations to resistance exercise and training https://readandrewhuberman.com/blog/exercise-recovery/ https://podcasts.apple.com/us/podcast/physiology-friday-recovery-how-to-build-a-resilient/id509969439?i=1000701212821

“Jokainen, joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima” -Tommy Tabermann Vaikka halaus saattaa tuntua yksinkertaiselta eleeltä, tiede osoittaa, että fyysisellä kosketuksella on merkittävä rooli sekä tunne- että kehon hyvinvoinnissa. Kuten Tabermann upeasti runossaan sanoo: "Ihmeitä tekevä voima – uskon, että se on totta." Ihmisen läheisyys, aito läsnäolo ja lämmin halaus on yhdistelmä, joka parhaimmillaan voi ylittää kovimmankin kipulääkkeen tehon – vaikuttaen kohtiin, joihin edes lääke ei yllä. Halausmuotoja on monia, ja niiden tarkoitus tai vaikutus voi vaihdella tyylin, voimakkuuden ja keston mukaan. On tutkittu, mikä olisi optimaalinen halauksen kesto, ja on selvitetty, onko esimerkiksi tyylillä merkitystä. Näiden lisäksi halaukseen liittyy myös kulttuurisia ja uskonnollisia eroja, kasvatuksellisia taustoja, ikäluokkien vaikutuksia ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka yleisesti halaamista esiintyy – tai miten se koetaan. Tule mukaan jaksolle selvittämään, millaisia erilaisia halauksia on – aina “jaksuhalista” lähtien – ja ota omasi haltuun! Lämpimän halauksen kera, hyviä kuunteluhetkiä toivottaen, Team Ihmiskoodin halinallet Mikko & Peltsi Lähteet: https://www.valitutpalat.fi/terveys-ja-hyvinvointi/syleilyn-merkitys-10-terveysvaikutusta-ja-vinkkeja/ https://www.wikihow.com/Types-of-Hugs https://fosterchiropractic.com/2025/01/22/science-behind-hugs/ https://www.ox.ac.uk/research/hugabrit-science-hugs-and-why-they-mostly-feel-so-good https://neurolaunch.com/touch-psychology/ https://www.science.org/content/article/how-hug-according-science https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-asymmetric-brain/202202/4-important-new-discoveries-about-hugging

L-karnitiini on ollut treenaajien keskuudessa tunnettu lisäravinne, jota on pitkään pidetty puheenaiheena erityisesti rasvanpolton tehostajana. Välillä se nousee suurempaan keskusteluun, kun taas toisinaan se jää taka-alalle uusien trendituotteiden vallatessa tilaa. L-karnitiinilla on kuitenkin monia muitakin hyötyjä kuin mahdollinen rasva-aineenvaihdunnan tehostaminen – se osallistuu useisiin fysiologisiin toimintoihin aina aivojen “boostaamisesta” lähtien. Tässä intensiivisessä jaksossa pureudumme ajankohtaisiin tutkimustuloksiin ja siihen, missä kaikessa L-karnitiini eri muodoissaan voi olla hyödyllinen – olitpa sitten kestävyysurheilija, intohimoinen bodaaja tai työssäkäyvä arjen sankari. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvointi rakentuu perusasioista, ei yksittäisten ravintoaineiden tai lisäravinteiden kikkailusta. Lisäksi terveydentilan vastuullinen huomioiminen on aina olennainen lähtökohta – oma vastuu mukaan lukien. Inspiroivia kuunteluhetkiä toivottaen, Team Ihmiskoodi Mikko ja Peltsi Lähteet: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0024320517306525?via%3Dihub Effects of l-carnitine supplementation on weight loss and body composition: A systematic review and meta-analysis of 37 randomized controlled clinical trials with dose-response analysis Chronic oral ingestion of l‐carnitine and carbohydrate increases muscle carnitine content and alters muscle fuel metabolism during exercise in humans Pidä mitokondriot terveinä! The Effect of L-Carnitine Supplementation on Exercise-Induced Muscle Damage: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials L-Karnitiini – Laihdutuksen edistäjä? - lisaravinnetieto.com L-karnitiini | Painonpudotus ja lisäravinteet | MYPROTEIN™ The bright and the dark sides of L-carnitine supplementation: a systematic review - Journal of the International Society of Sports Nutrition

Miksi jotkut ihmiset heräävät aamunkoitteessa täynnä energiaa, kun taas toiset eivät saa itseään hereille ennen puoltapäivää tai ovat aamuäreitä kuten rakas Peltsimme? Olet ehkä kuullut käsitteistä aamu- ja iltavirkku, mutta todellisuudessa uni-valverytmiä määrittää paljon laajempi kokonaisuus – kronotyyppi. Kronotyyppi kertoo, milloin kehosi on luonnostaan tehokkaimmillaan, milloin vireystila on huipussaan ja jopa sen, miten unirytmi voi vaikuttaa persoonallisuuteen, ruokailutottumuksiin ja keskittymiskykyyn. Onko iltavirkkuus oikeasti huono asia? Entä mitä tarkoitetaan sosiaalisella “jetlagilla”? Onko se yhteydessä kronotyyppiisi? Tässä jaksossa pureudumme kronotyyppiteoriaan – mitä tiede sanoo siitä, ja miten oma kronotyyppisi voi vaikuttaa hyvinvointiisi, työhösi ja jopa sosiaaliseen elämääsi. Ja ennen kaikkea – voiko omaa rytmiään muuttaa? Iltavirkku terveisin Mikko ja Peltsi Kronotyyppitesti: https://sleepdoctor.com/sleep-quizzes/chronotype-quiz Lähteet: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8063933/ https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389945725000395 https://www.chronobiologyinmedicine.org/journal/view.php?doi=10.33069/cim.2020.0003 https://www.onepeloton.com/blog/sleep-chronotype https://www.sleepfoundation.org/how-sleep-works/chronotypes#references-78869 https://www.sciencedirect.com/topics/psychology/chronotype Enright, T., & Refinetti, R. (2017). Chronotype, class times, and academic achievement of university students. Chronobiology international, 34(4), 445–450. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07420528.2017.1281287 Gjermunds, N., Brechan, I., Johnsen, S., & Watten, R. G. (2019). Musicians: Larks, Owls or Hummingbirds?. Journal of circadian rhythms, 17, 4. Hittle, B. M., & Gillespie, G. L. (2018). Identifying shift worker chronotype: implications for health. Industrial health, 56(6), 512–523. Gowen, R., Filipowicz, A., & Ingram, K. K. (2019). Chronotype mediates gender differences in risk propensity and risk-taking. PloS one, 14(5), e0216619. Roßbach, S., Diederichs, T., Nöthlings, U., Buyken, A. E., & Alexy, U. (2018). Relevance of chronotype for eating patterns in adolescents. Chronobiology international, 35(3), 336–347. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07420528.2017.1406493 Cespedes Feliciano, E. M., Rifas-Shiman, S. L., Quante, M., Redline, S., Oken, E., & Taveras, E. M. (2019). Chronotype, Social Jet Lag, and Cardiometabolic Risk Factors in Early Adolescence. JAMA pediatrics, 173(11), 1049–1057. Advance online publication. Cox, R. C., & Olatunji, B. O. (2019). Differential associations between chronotype, anxiety, and negative affect: A structural equation modeling approach. Journal of affective disorders, 257, 321–330. Randler, C., Schredl, M., & Göritz, A. S. (2017). Chronotype, sleep behavior, and the big five personality factors. Sage Open, 7(3). http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/2158244017728321 Fischer, D., Lombardi, D. A., Marucci-Wellman, H., & Roenneberg, T. (2017). Chronotypes in the US – Influence of age and sex. PloS one, 12(6), e0178782.

"Our Body is Shaped by the Way We Move Through Life" Kävely on yksi ihmisen tyypillisimmistä tavoista liikkua paikasta toiseen. Lapsena sen opimme, ja siitä tulee lähes automaattinen toiminto – ellei vamma tai toiminnallinen häiriö vaikuta siihen. Arjessa siihen ei juuri tarvitse kiinnittää huomiota tai keskittyä. Mutta pitäisikö sittenkin, ainakin aika ajoin? Kävelystä voi päätellä monia asioita, kun tarkkailee, miten ihminen liikkuu. Se voi paljastaa nykyisiä tai menneitä vammoja, jotka ovat muovanneet liikestrategiaa, kertoa henkisestä tilasta, persoonallisuudesta tai jopa aistien toiminnasta. Tässä jaksossa pureudumme kävelyn yleisiin terveyshyötyihin ja sivuamme myös näitä taustavaikuttimia – toki marssien välillä myös perinteisille sivuraiteille. Step by step -pojat Mikko ja Peltsi Lähteet: https://www.lispine.com/blog/10-ways-a-daily-walk-can-change-your-mind-and-body https://healix.com/insights/blog/walking-a-simple-activity-for-a-healthy-mind-and-body https://nypost.com/2025/02/25/health/this-backward-habit-can-ease-back-pain-boost-your-brain-and-other-benefits/?utm_source=chatgpt.com https://www.aarp.org/health/brain-health/info-2023/ways-walking-improves-your-brain.html https://sph.umd.edu/news/umd-study-finds-brain-connectivity-memory-improves-older-adults-after-walking https://www.arthritis.org/health-wellness/healthy-living/physical-activity/walking/12-benefits-of-walking https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuodot/kavely/ https://www.oarsijournal.com/article/S1063-4584%2815%2900966-8/fulltext?utm_source=chatgpt.com

Elämä on harvoin lineaarinen suora linja voitoista voittoihin, onnistumisten ja euforian seuraten toinen toistan peräjälkeen. Jokaiselle meistä on osunut kohdalle suurempia tai pienempiä kiviä kenkään tai hetkiä, jossa kuuluisan kulman takaa on tullut vastaan lähes megatonnin raamit omaava luotijuna. Elämä on sillä silmänräpäyksen muuttanut suuntaa dramaattisesti tai vähintään saanut oman pakan levähtämään täysin hallitsemattomasti pöydälle. Vaikka juuri siinä hetkessä voi tilanne ja tunne tuntua ylitsepääsemättömälle, niin usein kun opit tarkastelemaan tilannetta oikeilla työkaluilla, löytyy uusia väyliä muodostaa taitoja mennä eteenpäin tai muuttaa suuntaa. Selvitä yli myrskystä jopa vahvempana kuin ennen. Rakensimme Sinulle kymmenen tehokasta keinoa, joilla voit selvitä elämän kierrepalloista paremmin ja saada tilanteen tasapainoon. Kuitenkin lopuksi on hyvä muistuttaa, että vaikka Peltsin kanssa elämää perataankin ja vinkkejä annetaan niin ison luotijunan kohdalla tai pienemmänkin on tärkeää myös tarvittaessa kääntyä mielen ammattilaisen suuntaan. Ei pelkästään meidän podin varaan. :) Ihmiskoodin höyryveturit, Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.faxburner.com/blog/how-to-overcome-a-major-setback-in-life/ https://real-resilience.co.uk/what-to-do-when-life-throws-you-a-curveball/ https://www.londonmetsu.org.uk/whatson/london-met-su-blog/london-met-su/2021/02/01/10-tips-for-coping-with-whatever-life-throws-at-you/ https://www.shortform.com/app/article/quick-help-10-ways-to-cope-when-life-throws-a-curveball-shortform-explainers-shortform

On usein sanottu, että vatsa ja suolisto on terveytemme perusta. Se miten suolistomme ja ruoansulatuksemme voi on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. On tutkittu, että jopa kolmannes aikuisväestöstä Suomessa kärsii säännöllisesti ruoansulatusongelmista, jotka vaikuttavat elämänlaatuun hieman tai merkittävästi. Syitä voi vatsan ongelmiin olla monia, mutta yksi suolistomme terveyden keskeisistä tekijöistä on suoliston mikrobiomiamme hyvinvointi. Suolistomme mikrobiomi, eli siellä elävien mikro-organismien yhteisö, on keskeisessä roolissa ravintoaineiden imeytymisessä, immuunijärjestelmän toiminnassa ja jopa mielialan säätelyssä. Tämän monimutkaisen ekosysteemin tasapaino on ratkaiseva tekijä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme. Mitä elintärkeää roolia näyttelevät ruoansulatuksessa ja suolistomme mikrobian hyvinvoinnissa pro-, pre- ja postbiootit? Mistä näitä saadaan ravinnossa, mitkä on niiden tehtävät, sekä mitä tulisi ottaa huomioon mikäli kärsit sääännöllisistä ruoansulatusongelmista? Tervetuloa kuuntelemaan miten voit lisätä vatsasi hyvinvointia pienillä, mutta fiksuilla valinnoilla. Ihmiskoodin podiootit, Pauski ja Peltsi Lähteet: https://askelterveyteen.com/mita-postbiootit-ovat-ja-mista-niita-saadaan/?utm_source=chatgpt.com https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9027423/?utm_source=chatgpt.com https://www.health.harvard.edu/nutrition/what-are-postbiotics?utm_source=chatgpt.com https://www.saarentaika.com/12-parasta-probioottista-ruoka-ainetta-parempaan-vatsan-terveyteen/?utm_source=chatgpt.com https://www.terve.fi/artikkelit/prebiootit?utm_source=chatgpt.com https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01265?utm_source=chatgpt.com https://www.drugs.com/mtm/bifidobacterium-and-lactobacillus.html https://www.healthline.com/nutrition/why-bifidobacteria-are-good https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01286 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4908950/ https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8727868/ https://www.webmd.com/drugs/2/drug-182874/lactobacillus-bifidobacterium-s-thermophilus-oral/details https://www.health.com/postbiotics-8721201?utm_source=chatgpt.com

Puheääni on yksi ihmiskehon ihmeistä – uniikki ja olennainen osa persoonallisuuttamme. Se rakentuu monista eri tekijöistä, ja äänenkäytöllä sekä sävyllä voimme ilmaista tunteita, luoda tunnelmaa ja vaikuttaa ympäristöömme. Miten puheääni muodostuu? Mitkä lihakset ja anatomiset rakenteet ovat äänenmuodostuksen takana? Millaisia äänirekistereitä meillä on, ja mitä harjoitteita voit kokeilla saadaksesi äänesi kirkkaammaksi ja vahvemmaksi? Jaksossa saatat melkein kuulla myös Peltsin laulunäytteen – mutta promillet jäivät liian alas, jotta hänen sointuva tenori olisi päässyt loistamaan muuallakin kuin karaokebaarin lavalla. Ihmiskoodi noudattaa tiukkaa nollatoleranssia alkoholin suhteen, mutta huonoja juttujen, sekä epävireisten vitsien toleranssi on erittäin häilyväinen. Ihmiskoodin poikakuorolaiset, Pauski ja Peltsi Lähteet: Titze, I. R. (2000). Principles of Voice Production. Iowa City: National Center for Voice and Speech. Sundberg, J. (1987). The Science of the Singing Voice. Northern Illinois University Press. Juslin, P. N., & Laukka, P. (2003). "Communication of emotions in vocal expression and music performance" in Psychological Bulletin, 129(5), 770–814. Lessac, A. (1997). The Use and Training of the Human Voice: A Bio-Dynamic Approach to Vocal Life. McGraw-Hill. Boone, D. R., McFarlane, S. C., Von Berg, S. L., & Zraick, R. I. (2013). The Voice and Voice Therapy (9th ed.). Pearson. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmis%C3%A4%C3%A4ni https://www.jennbeaupre.com/ https://www.youtube.com/shorts/iY-ehIyRY_Q?feature=share https://youtu.be/WDfJn1kcQuU

Elämän polulla jokaiselle tulee hetkiä, jolloin avun pyytäminen on tarpeen. Joskus kyse on pienestä jeesistä, joskus suuremmasta – mutta molemmissa tapauksissa perusasia on sama: pyydät toista antamaan jotain, mitä sinulla ei sillä hetkellä ole. Avun pyytäminen on monille vaikeaa. Usein taustalla on halu selvitä itse, “minä itse” -periaatteella. Saattaa myös tuntua nololta tai vaivaannuttavalta pyytää apua, etenkin jos on tottunut pärjäämään yksin. Toisille taas avun pyytäminen on luontevaa – heillä on hallussa palvelusten pyytämisen ja tarjoamisen koodisto, tai ainakin niin toivoisi. Samanlaiset ristiriidat pätevät myös avun antamiseen. Jotkut kokevat auttamisen sisäsyntyisenä haluna, jopa siinä määrin, että ovat valmiita tinkimään omasta hyvinvoinnistaan tai prioriteeteistaan ollakseen avuksi. Toisille avun antaminen taas tuntuu raskaalta tai vaikealta – ei haluta luopua omasta ajasta tai periaatteista. Taustalla voi olla myös muita inhimillisiä syitä, kuten koettuja epäoikeudenmukaisuuksia tai epävarmuutta siitä, miten asettua avunantajan rooliin. Loppujen lopuksi avun pyytäminen, vastaanottaminen ja tarjoaminen on neuvottelutaitoa. Se on keskustelua siitä, mitä toinen tarvitsee ja millaisella arvostuksella molemmat osapuolet suhtautuvat toisiinsa. Mitä koodeja kytkeytyy avun pyytämiseen, vastaanottamiseen ja antamiseen? Millaisia koodistoja tulisi ymmärtää ja noudattaa, jotta tästä tärkeästä elämän osa-alueesta muodostuisi voimavara – sellainen, jossa kunnioitus ja arvostus ovat läsnä? Tule kuuntelemaan, niin tiedät. Tämä on pyyteetön ja vastikkeeton palvelus sinulle meiltä. Ihmiskoodin jeesipojat, Pauski ja Peltsi Lähteet: https://coach-mykecelis.com/the-golden-rules-when-asking-for-favors/ https://positiveprescription.com/3-strategies-to-master-the-art-science-of-asking-for-a-favor/ https://www.entrepreneur.com/living/how-to-ask-people-for-favors-when-youre-uncomfortable/435050