Kirjarovio

Kirjarovion vieraana on historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarja.Keskisarjaa kuulee nykyisin usein politiikasta, mutta tässä jaksossa palaamme hänen työnsä varsinaiseen ytimeen: kirjoihin, kieleen, historiaan ja kirjoittamiseen. Keskustelemme siitä, mistä hyvä kirjallinen ilmaisu syntyy, mikä tekee historiankirjoituksesta elävää ja missä kulkee tutkijan ja kirjailijan raja. Puhumme Mika Waltarista, Aleksis Kivestä, suomalaisen kirjallisuuden kaanonista, historiallisista romaaneista, poliittisista muistelmista ja huonoista kirjoista.Samalla tarkastelemme nykykirjallisuuden ja nykyilmaisun tilaa. Onko kirjallinen kieli todella köyhtynyt vai vertaammeko vain oman aikamme koko kirjavuorta menneisyyden jo seulottuun parhaimmistoon? Mitä englannin ylivalta tekee suomelle, mitä menetämme murteiden ja paikallisen ilmaisun mukana, ja voiko kieli köyhtyä samalla kun sanoja tulee jatkuvasti lisää?Jaksossa raapaistaan myös politiikkaa, mutta ennen kaikkea kielen kautta: mitä tapahtuu ajattelulle, kun julkinen puhe muuttuu fraaseiksi, ja voiko ihminen ajatella täsmällisesti, jos hän lakkaa puhumasta täsmällisesti?Keskisarjan laaja tuotanto ulottuu sodista, rikoksista ja taloushistoriasta Aleksis Kiveen ja viimein omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen. Tällä kertaa kysymme ennen kaikkea, millainen lukija ja kirjoittaja kaiken tämän takana on ja mistä Keskisarja vielä haluaisi tulevaisuudessa kirjoittaa.

Benjamin Labatut kirjoittaa maailmasta, jossa matematiikka, fysiikka, historia ja fiktio alkavat vuotaa toisiinsa, eikä ole aina selvää, missä tieto loppuu ja missä tulkinta alkaa.Kirjarovion syyskuun jaksossa käsittelemme Kauheaa vihreyttä ja MANIACia, mutta kolmituntinen keskustelu karkaa nopeasti paljon kauemmas: uskonnon, filosofian, luolamaalausten, tieteenhistorian, ydinaseiden, tekoälyn, kirjallisuuden, nerouden ja hulluuden pariin. Puhumme myös siitä, miksi ihminen haluaa tietää silloinkin, kun tieto ei välttämättä tee maailmasta helpompaa tai turvallisempaa.Tämä on yksi Kirjarovion rönsyilevimmistä jaksoista tähän asti, eikä tällä kertaa olisi ollut mitään järkeä edes yrittää pitää keskustelua suorassa linjassa. Tervetuloa mukaan!Benjamin Labatut – Järjen hirviöt.Uusi Kirjarovio on nyt kuunneltavissa YouTubessa, Spotifyssa, Apple Podcastissa ja lukuisilla muilla alustoilla.

Gabriele D’Annunzion Kuoleman riemuvoitto on häikäisevä ja epämukava romaani miehestä, joka etsii pelastusta rakkaudesta, suvusta, kotiseudusta, uskonnosta, Nietzschestä ja Wagnerista – ja muuttaa jokaisen niistä uudeksi perusteeksi tuhota itsensä.Tässä Kirjarovion neljännen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa käsittelemme D’Annunzion kieliohjelmaa, dekadenssia ja Giorgio Aurispaa epäonnistuneena yli-ihmisenä sekä kirjailijansa ironisena kaksoisolentona. Tarkastelemme Giorgion ja Ippolitan suhdetta sukupuolten sotana, Abruzzon arkaaista maailmaa sekä romaanin valtavaa pyhiinvaelluskohtausta, jossa uskonto, ruumis, raha ja joukkohurmos sulautuvat yhdeksi painajaismaiseksi spektaakkeliksi.Miksi Giorgio ei pysty sanomaan elämälle kyllä? Onko hänen tavoittelemansa yli-ihmisyys vain tahdonheikkouden esteettinen naamio? Entä miksi Wagnerin rakkauskuolema voittaa lopulta Nietzschen elämänmyönteisyyden?Piipahdamme lisäksi myös Fiumen, futurismin ja fasismin syntysijoilla.Tervetuloa dekadenssin kauneimpaan umpikujaan.VAROITUS: Jakso sisältää perusteellisia juonipaljastuksia.

KIRJAROVIO #26 — PENTTI LINKOLAPentti Linkola (1932–2020) oli yksi suomalaisen kulttuurihistorian ristiriitaisimmista, kiistellyimmistä ja omalaatuisimmista hahmoista. Hänet muistetaan usein provokaatioista, synkistä tulevaisuudenvisioista ja tinkimättömästä luonnonsuojelusta, mutta harvemmin kirjailijana ja esseistinä, jonka tekstit käsittelivät luonnon, teknologian, modernisaation, pyhyyden ja ihmisen sisäisen köyhtymisen kysymyksiä poikkeuksellisella voimalla.Tässä jaksossa keskustelemme Linkolasta laajemmin. Käsittelemme hänen suhdettaan suomalaisiin metsiin, erämaihin, metsäteollisuuteen, moderniin yhtenäiskulttuuriin, syväekologiaan ja ajatukseen luonnosta pyhänä todellisuutena, jota ihminen ei koskaan täysin omista.Pohdimme myös, miksi Linkolan tekstit tuntuvat nykyään paikoin enemmän diagnooseilta kuin mielipiteiltä ja miksi Linkolan töitä tunnetaan huonommin kuin hänen provokatiivisia heittojaan.Keskustelemme lisäksi Linkolan kirjallisesta tyylistä, hänen “aggression taiteestaan”, suhteestaan kansallismytologiaan, biofiliaan, metsän teologiaan sekä ajatuksesta erämaasta tuntemattoman, viimeisenä alueena.Miksi Pentti Linkola edelleen "vaivaa" Suomea tavalla, johon harva kirjailija tai ajattelija on pystynyt.

Olavi Paavolainen (1903–1964) kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joiden ympärillä keskustelu ei ole koskaan täysin päättynyt. Häntä on pidetty modernistina, opportunistina, eurooppalaisena kosmopoliittina, esteetikkona, kulttuuripessimistinä, journalistina, aikansa hermolla eläneenä tarkkailijana ja toisinaan myös miehenä, joka meni liian lähelle aikansa vaarallisimpia virtauksia ymmärtääkseen niitä sisältäpäin. Juuri siksi hänen tuotantonsa kestää edelleen lukemista tavalla, johon hyvin harva 1930-luvun suomalainen kirjallisuus pystyy.Tässä Kirjarovion jaksossa sukellamme Paavolaisen elämään, tuotantoon ja aikakauteen poikkeuksellisen perusteellisesti. Keskustelun keskiössä ovat erityisesti Nykyaikaa etsimässä, Kolmannen valtakunnan vieraana, Risti ja hakaristi, Lähtö ja loitsu sekä sodanjälkeinen Synkkä yksinpuhelu. Samalla käsittelemme sitä, miksi Paavolainen oli Suomessa niin poikkeuksellinen hahmo: hän pyrki analysoimaan ilmiöitä, joita täällä ei vielä kunnolla edes ymmärretty. Siinä missä moni näki jazzin, elokuvan, massaliikkeet tai totalitarismin pelkkinä ajan muoti-ilmiöinä, Paavolainen yritti nähdä niiden alla tapahtuvan syvemmän muutoksen.Erityisen keskeiseksi nousee Paavolaisen suhde 1930-luvun Saksaan. Kolmannen valtakunnan vieraana ei ole jälkiviisas tuomio eikä propagandateos, vaan kuvaus hetkestä, jolloin Euroopan tulevaisuus ei ollut vielä ratkennut. Paavolainen tarkastelee Nürnbergin puoluepäiviä, massarituaaleja, uuspakanallista estetiikkaa ja uuden ihmisen ideaa tavalla, joka herätti ristiriitoja jo omana aikanaan. Myöhemmässä Risti ja hakaristi -teoksessa hän siirtyy vaikutelmista tarkempaan analyysiin ja alkaa hahmottaa totalitarismia myös uskonnollisena ja myyttisenä ilmiönä.Keskustelemme laajasti myös Lähtö ja loitsu -teoksesta, joka on samalla sekä matkakirja että yritys saada etäisyyttä Euroopan kriisiin. Paavolaisen Etelä-Amerikka ei ole pelkkä eksoottinen näyttämö, vaan paikka, jossa hän tarkastelee modernia maailmaa toisen mantereen kautta. Rio de Janeiro, Buenos Aires, Paraná-joki, suomalainen Nueva Finlandia -siirtokunta sekä jesuiittojen Missiones muodostavat yhden suomalaisen kirjallisuuden erikoisimmista kokonaisuuksista.Aiemmassa ERIKOISJAKSOSSA on myös haastattelu kirjailija ja elämäkerturi Panu Rajalan kanssa. Keskustelemme Paavolaisesta ihmisenä, kirjailijana ja kulttuurivaikuttajana sekä siitä, miksi hänen ympärilleen syntyy edelleen niin paljon tulkintoja, ristiriitoja ja kiinnostusta.Kirjarovio löytyy myös osoitteesta www.kirjarovio.com sekä Facebookista ja Instagramista. Jos haluat tukea podcastin tekemistä, voit tehdä sen Buy Me a Coffeen kautta.Jakso on nyt kuunneltavissa.