Karon Grilli

Karon Grillin monologijakson aiheina eQ Asunnot -rahaston ja yleisemmin kiinteistörahastojen samoin kuin private equity -rahastojen arvonmääritys. Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamokin mainitaan.Yhtiöiden taseista käsittelyssä liikearvot ja niiden harkinnanvaraisuus. Tasenäkökulmasta esiin nousevat myös erikoistapaukset Spinnova ja Ilkka, joista ensimmäisellä on kassaa ja jälkimmäisellä Alma Median osakkeita omaa markkina-arvoaan enemmän.Aiemmin Grillissä on käsitelty metsärahastojen arvonmääritystä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/3qrKl8WXphEFQItKtzUxFe?si=b186647cac014bf3Petri Roininen kiinteistörahastojen ja kiinteistösijoitusyhtiöiden arvonmäärityksestä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/4YxI08juerFuigiCjrvv2f?si=3e968547c5d749f2Jakson tarjoaa: www.korjausvelkalaskuri.fi

Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan. Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus. Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella? Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar Foods Marinadi yhteistyössä: S-Pankki #solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair

Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä. Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan. Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista. Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö? "Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen. ”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta. Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle. Yhteistyössä: Metso Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä. "Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo Karon Grillissä. Matala arvostus johti osaltaan siihen, että Ehrnroothin orkestroiman Virala Acquisition Companyn kautta pörssiin tullut Purmo päätyi lunastustarjouksen kohteeksi. Rettig ja Apollo-pääomasijoitusyhtiö ovat tarjoutuneet ostamaan Purmon muut osakkaat ulos. Ehrnroothin ja hänen veljensä Virala myy osakkeensa. Helsingin pörssin aneemisuuden vuoksi merkintäoikeusantien järjestäminen ei Ehrnroothin mielestä toimi. Siksi esimerkiksi YIT:ssä päädyttiin tekemään muutamille vanhoille suuromistajille suunnattu osakeanti, jossa nämä saivat merkitä uusia osakkeita antitiedotetta edeltänyttä pörssikurssia vastanneeseen hintaan 1,60 eurolla. Kun rahoituspaketista kerrottiin, YIT:n kurssi nousi. Suunnattuun antiin osallistuneet valitut suursijoittajat ovat saaneet parissa kuukaudessa yli 20 prosentin pikavoiton. Idean isäksi tunnustautuva Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että toteutettu ratkaisu oli paras myös piensijoittajien kannalta. "Jos olisi tullut kuponkianti, kurssi olisi ollut yksi, ja sitten se olisi ehkä noussut 1,2:een”, hän heittää. Jaksossa puhutaan paljon siitä, miksi private equity eli pörssin ulkopuoliset omistukset ovat suosiossa ja miksi Ahlstrom-Munksjökin piti vetää pois pörssistä. Entä pitäisikö Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars pilkkoa? Marinadissa käsitellään sitä, kuinka sijoittaja voisi parantaa inhimillisyydestään aiheutuvia virheitä osakkeiden myymisessä. ”Ei siihen oikein auta muu kuin oman itsetuntemuksen jatkuva parantaminen, oman sijoitustoiminnan jatkuva analysointi ja sitoutuminen sijoitusprosessiin. Prosessi määrittää, mitä tietoa katsotaan, miten se analysoidaan ja miten toimitaan analyysin perusteella”, S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio miettii.

Kyösti Kakkosen julkinen pörssisalkku näyttää siltä, että siihen on koottu komea valikoima Helsingin pörssin surkimussarjaa. Monia yhtiöitä yhdistää se, että ne ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä. ”Näihin keskisuuriin yrityksiin olen aika usein mennyt mukaan siinä vaiheessa, kun on ollut suunnattuja osakeanteja tai yhtiön tilanne muuten on ollut sellainen, että olen nähnyt niissä käänteen”, hän sanoo. ”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.” Grillissä käydään läpi Kakkosen pörssisalkun keskeiset yhtiöt. Puheenaiheena muiden muassa Endomines, Incap, CapMan, Afarak, Herantis Pharma, Optomed... Marinadi-osiossa käsittelyssä Seitsemän rohkeaa yhtiötä (Magnificient Seven). Ovatko ne yliarvostettuja, S-Pankki USA:n salkunhoitaja Antti Raappana? Täydennys 21.4.2024: Kyösti Kakkosen julkisen salkun suurimmat omistukset Tiedot perustuvat Helsingin pörssissä tai Helsingin First Northilla noteettujen yhtiöiden suurimpien omistajien luetteloihin 31.3.2023 ja pörssikursseihin 19.4.2023. Mukaan on laskettu kaksi Kakkosen omistusyhtiötä ja henkilökohtaiset omistukset ja ne yhtiöt, joissa omistus on vähintään miljoona euroa. Kyösti Kakkosella on myös muita kuin tässä näkyviä pörssiomistuksia. Arvot miljoonia euroja. Endomines 18,3 Incap 15,6 Tecnotree 9,4 CapMan 6,3 Dovre Group 4,3 Aspocomp 3,7 Evli 3,3 Componenta 3,0 Herantis Pharma 2,8 Afarak Group 1,9 Optomed 1,8 Nexstim 1,3 Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen. Rahoitustutkimuksen pohjalta yleinen ohje on, että osakemarkkinoiden kannattaa olettaa olevan tehokkaat. Näin suositelluksi sijoituskohteeksi valikoituu kattava indeksi, johon sijoitus tulisi tehdä kulut minimoiden. Puttonen itse ei kuitenkaan voi sijoittaa amerikkalaisindeksiin, sillä "mahtavan seitsikon" (Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet, Meta Platforms ja Tesla) arvostukset tuntuvat vääristyneen turhan korkeiksi. "Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo. "Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa. Puttonen kertoo myös viimeaikaisista liikkeistään sijoitusmarkkinoilla sekä sen, mitä keinoja rahoitustutkimus on löytänyt markkinoiden voittamiseen. Jaksossa selviää myös tarina Puttosen Audin "PUT-20"-rekisterikilven takana. Marinadi-osiossa käsitellään Nordea Fundsin toimitusjohtajan Tanja Erosen kanssa Nordean rahastovalikoimoiman viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahoitusteoria #taloustiede Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy? Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi. ”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.” Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia. "Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo. Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024. Yhteistyössä: Elisa Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

UPM puhuu mielellään bio-alkuisista uusista liiketoiminnoista, mutta tuloslaskelman perusteella se on yhä paperinvalmistaja. "Me olemme biomateriaalien kasvuyritys”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen määrittelee Karon Grillissä. Kasvua tuovat yhtäältä bio-alkuiset liiketoiminnot, toisaalta kuidut eli ennen muuta sellun valmistus, ja kolmanneksi erikoispaperit ja tarrat. Puoli vuotta sitten käynnistyi 3,5 miljardin dollarin mylly, Uruguayn Paso de los Torosissa sijaitseva sellutehdas, jonka raaka-ainehuoltoa varten UPM:llä on "puolen miljoonan hehtaarin metsä". Ensi vuonna avautuu 1,2 miljardin investointi, Leunan biokemikaalitehdas. Grillin äärellä puhutaan uusista miljardisatsauksista ja tunkeutumisesta UPM:n kannalta uusille ja vieraille markkinoille, mutta myös käydään läpi Jussi Pesosen kaksikymmenvuotisen toimitusjohtajakauden käänteitä. Marinadi-osion aiheena ovat kehittyvät markkinat. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo muun muassa suosikkinsa kehittyvien markkinoiden joukosta. Yhteistyössä: UPM Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #upm #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Kasvuyhtiöille rahoitusta keräävä Springvest on poikkeuksellinen yhtiö, jossa on selvästi erilliset tuloslaskelman puoli ja taseen puoli. Yhtiöön voi sijoittaa joko tase edellä tai tuloslaskelma edellä. Rahoituskierrosten järjestäminen eli operatiivinen toiminta tuo tulosta, jonka pystyy ennustamaan kohtuullisen hyvin rahoituskierrosten määrän perusteella: liikevaihtoa kertyy kymmenisen prosenttia siitä rahasta, jonka Springvest kerää asiakasyhtiöilleen. Tase taas koostuu Springvestin omistuksista kasvuyhtiöissä, joille se on kerännyt rahoitusta. Springvest avaa tasettaan niukanlaisesti. Karon Grillissä Springvestin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari kertoo Springvestin omistuksista ja nostaa esiin ne yhtiöt, joiden kehitystä hän itse seuraa tarkimmin. Marinadi-osiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen ottamisesta huomioon sijoittamisessa. Ilmastonmuutos huolettaa, mutta energiaa tarvitaan jatkossakin. Asiantuntija Outi Rönnqvist Nordea Fundsista kertoo, kuinka sijoittaja voi olla mukana positiivisessa muutoksessa. Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Huoltobisnes tuo valtaosan Konecranesin tuloksesta. Tekeekö firma nostureita ja muita materiaalinkäsittelylaitteita siksi, että pääsee pitämään niitä kunnossa - hurjalla katteella? Voisiko Konecranesin mieltää palveluyhtiöksi, jolla on huoltotoiminnoissa SaaS-yhtiöiden hehkuttamaa "jatkuvaa liikevaihtoa"? Ja mistä kunnossapitoliiketoiminnan rahat tulevat? Sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröberg kertoo Karon Grillissä myös tilauskannan muodostumisesta - sekä paljastaan ensimmäisen oman osakesijoituksensa. Marinadi-osiossa puhutaan Slushin innottamana sijoittamisesta listaamattomiin yhtiöihin. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen antaa varoituksen yksisarvisenmetsästäjille ja kertoo, kuinka listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa rahastojen kautta. Yhteistyössä: Konecranes Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #konecranes #osake #osakkeet #konepaja #sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Oletko ostanut Mandatumia, kun se tuli kaupankäynnin kohteeksi Helsingin pörssiin? Miksi et myynyt Nordeaa Keski-Eurooppaan? Miksi UPM-Kymmene on sekatavarakauppa? Vaikka Björn Wahlroos aloitti uransa akateemisessa maailmassa ja toimi 2000-vuosikymmenen lopulta viime kevääseen asti Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtajana ja lähes koko 2010-luvun Nordean hallituksen johdossa, häntä leimaa investointipankkiirius ja yritysjärjestelyt. Karon Grillin jaksossa Wahlroos kertoo, mistä hän itse tällä hetkellä etsisi väärin hinnoiteltuja kohteita ja millaisella korkosijoituksella hän on tehnyt rahaa viime vuosina. Eivätkä käsittelemättä jää Wahlroosin näkemykset vihreästä siirtymästä eivätkä Kiinastakaan. Marinadi-osiossa puhutaan Nordean rahastoista, jotka ovat saaneet rahastoluokittajalta vain yhden tähden. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen selittää, mistä rahastojen kehno menestys on aiheutunut. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Finnairin strategia nojasi pitkään siihen, että Suomen kautta kulkee "suorin tie Aasiaan". Strategialta putosi pohja pois, kun lentäminen Venäjän ilmatilan kautta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen vuokrakäyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Miten on, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner? ”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Se on meille ilmainen optio.” Finnairin halvimmilla lipuilla ei saa kuljettaa paljon lompakkoa suurempaa käsimatkatavaraa. Kuinka huono palvelu riittää? Entä miksi Finnair suojaa lentopolttoaineen hinnan, vaikka pitkällä aikavälillä nousujen ja laskujen pitäisi tasata toisensa ja suojauksesta aiheutua vain kulua? Kuinka helppoa oli lakkauttaa lennot Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, kun suurimpana omistajana on valtio? Ja oliko sattumaa, että asiasta tiedotettiin juuri eduskuntavaalien jälkeen? Karon Grillissä selviää myös, minkä Topi Manner väittää olevan lempijuomaansa ja minne suuntautui hänen ensimmäinen lentomatkansa. Yhteistyössä: Finnair Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Kesko on tehnyt Mikko Helanderin pääjohtajakaudella tulokseensa tasokorotuksen. Päivittäistavarakauppa on verrokkeihin nähden hyvin kannattavaa, ja rakentamisen ja talotekniikan kauppa on kasvanut vahvasti toiseksi tukijalaksi päivittäistavarakaupan rinnalle. Kuinka pääjohtaja pitää kauppiaat tyytyväisinä? Onko rautakaupassa kiikarissa uusia yritysostoja? Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle kesällä 2023 täytettyään 63 vuotta, mutta hän jatkaa pääjohtajanpestissään toistaiseksi. Mitä hän tavoittelee? Miljardin liikevoittoa? "Tykkään ajatuksesta!" Helander sanoo. Marinadi-osiossa käsittelyssä pitkät korkosijoitukset. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että korkosijoitukset pitää itse asiassa hajauttaa paremmin kuin osakesijoitukset. Yhteistyössä: Kesko Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #kesko #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahastot #pörssi

Kilpailuetua kutsutaan sijoituskielessä vallihaudaksi, sillä samoin kuin linnaa suojaava vallihauta kilpailuetu suojaa yhtiötä kilpailijoidensa hyökkäyksiltä. Kielikuva toimii myös siinä mielessä, että ihannetapauksessa vallihauta on sekä syvä että leveä eli sekä estävä että kestävä.Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa.Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua.Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta.”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja jäsenyyspohjainen malli tukevat toisiaan tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Yleisesti ottaen skaalaedut voivat olla erittäin vahva kilpailuetu – mutta vain silloin, kun ne ovat pysyviä ja rakenteellisia, eivät pelkkää suurta kokoa”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/kouluYhteistyössä: Karon Grilli x Sifter0:00 Alku3:30 Korkeat alalletulon esteet8:07 Laaja laitekanta11:00 Korkeat vaihtokustannukset16:16 Oppimiskäyrä19:14 Skaalaedut22:16 Verkostovaikutukset24:40 Brändi42:22 Kilpailuedun kestävyys46:16 Vallihaudan vahvistaminen

Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta.Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana.Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan.”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.”Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti.”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa.Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa.Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla.Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta:sifterfund.com/kouluYhteistyössä: Karon Grilli x SifterWarren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus

Kuinka vuosi 2025 kohteli grillinpitäjän salkkua? Mitkä olivat salkun eniten nousseet osakkeet, entä mitkä laskivat eniten?Jakson jälkimmäisen osan muodostaa loka-joulukuun 2025 ostojen ja myyntien läpikäynti. Osakerivien määrä lisääntyi listautumisten myötä, mutta rahastojen määrä väheni.0:00 Alku1:07 Vuoden 2025 tuotto4:04 Korkorahastokaupat7:50 Salkun parhaiten tuottaneet osakkeet ja etf:t 202520:28 Salkun huonoiten tuottaneet osakkeet 202525:43 Kaupat lokakuusta joulukuuhun 202549:07 Osakerivien kehitys

Vuodenvaihteen lähestyessä varainhoitajat ja analyysitalot laativat kilvan arvioita tulevan vuoden kehityksestä.Miltä ennusteet näyttävät ja ennen kaikkea mitä niistä voi päätellä, vai voiko mitään?Entä kuinka osui grillinpitäjän vuosi sitten valitsema sinappi ja sen perustelut?Jakson lopussa grillinpitäjä nostaa esiin kolme poimintaa kuluneen pörssivuoden varrelta.0:00 Alku1:49 Business Insiderin keräämät S&P 500 -ennusteet7:12 Ennusteet kertovat nykyhetkestä19:26 Grillinpitäjän vuoden takaiset uumoilut vuodesta 202522:16 Kommentointi ja arvioita tulevasta27:17 Mahdollinen AI-kupla ei ole arvostuskertoimissa31:33 Arvopaperin salkkukisa ja osakevalinnat43:16 Kryptoholdingyhtiöt47:35 "Vuoden hullutus" OP-Pitkäaikaissalkku51:51 Listautumismyyntien ongelmakohdat, case Posti ja FrameryArvopaperin salkkukisa (Arvopaperin tilaajille):https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/a6ad015f-18c4-4dbb-9b94-221b0033c6ef

Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa, ja pörssikurssi on totellut tuloskehitystä.Liiketoimintaympäristö ei kuitenkaan näytä järin hehkeältä, sillä Atrian perinteisessä ytimessa, sian- ja naudanlihassa, kysyntäkäyrät viettävät alaviistoon.Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja. Atria käy taistoon muun muassa tehostamalla prosessejaan ja kampaamalla läpi jokaisen tuotteen hinnoittelun net revenue management -toimintatavan mukaisesti.Kasvua Atria hakee erityisesti siipikarjasta ja valmisruuasta, joissa kummassakin kysyntä antaa myötätuulta. Eriytisesti Ruotsissa, Atrian toiseksi suurimmassa toimintamaassa, ne ovat kovassa kasvussa.Nurmossa avattiin viime vuonna 165 miljoonan euron siipikarjalaitos, ja parhaillaan käynnissä on noin 110 miljoonan euron suuruinen valmisruokatuotannon investointiohjelma. Tehdasinvestointien lisäksi Atria satsaa näille aloille suhteessa enemmän tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, ja mahdolliset yritysostotkin kohdentunevat siipikarjaan tai valmisruokaan.Itikka-osuuskunta ja Lihakunta omistavat yhdessä selvästi yli puolet Atrian osakkeista ja lähes 90 prosenttia äänistä. Osuuskuntien itselleen määrittelemä tärkein tehtävä on ”hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä”. Siis varmaankin taata tuottajien lihalle kysyntä ja hyvä hinta.Atrian vähemmistösijoittajan näkökulmasta raaka-aineesta ei pitäisi maksaa senttiäkään enempää kuin on tarve eikä lihaa pitäisi ostaa grammaakaan yli tarpeen. Kuinka nämä intressit sopivat yhteen?”Toimimme niin kuin mikä tahansa pörssiyhtiö”, Kai Gyllström vastaa. ”Meitä mitataan liikevoitolla, osakekohtaisella tuloksella, kasvulla ja työhyvinvoinnilla. Mittarit liittyvät kannattavaan kasvuun.”Yhteistyössä: Atria