Jännettävä-podcast

ACL-vamman paraneminen, kuntoutus ja hoitolinjojen erot Tässä Jännettävä-podcastin jaksossa käydään fysioterapeutti Einari Kuritun kanssa ACL-vammoja ja niiden paranemista läpi. Tällä kertaa jakson keskusteluissa pääpaino pidetään vamman paranemisessa, siihen vaikuttavissa tekijöissä sekä mikä merkitys tällä arpeutumisella on. Einari on syvällisesti ACL-vammoihin ja niiden kuntoutukseen perehtynyt fysioterapeutti, jolla on työn alla väitöskirjakin aiheesta. Kliinisen työn ohella Einari toimii Suomen Olympiajoukkueessa tulevissa Milano-Cortinan olympialaisissa. Instagramista hänet löytää nimimerkillä @acl_physio Paraneeko ACL-repeämä itsestään ja mitä väliä sillä on? Tässä jaksossa Einarin kanssa keskustellaan mm. Onko jokin muuttunut merkittävästi sitten viime jakson, vuodesta 2021? Miksi ACL-vamman kuntoutuminen ilman leikkausta voi tapahtua nopeammin kuin leikkauksen jälkeen? Onko ACL:n arpeutumisella ei-operatiivisessa tilanteessa väliä vai ei? Mitä kliinikoiden olisi hyvä ymmärtää arpeutumisesta ja sen merkityksestä? Kuntoutetaanko operatiivisesti ja ei-operatiivisesti hoidettuja potilaita eritavoin? Mikä on cross-bracing protokolla? Tuleeko lyömään läpi? Onko muita vaihtoehtoja?

Näyttöön perustuva terveydenhuolto Ja näin! Pitkään luvattu ja monesti lykätty Jännettävä-podcastin uusi tuleminen on vihdoin totta! Uusia jaksoja on nauhoitettu ja lisää suunnitteilla, joten pitäkää hatuistanne kiinni ja etsikää kuulokkeet valmiiksi, sillä täältä pesee! Aleksi Reito - mistä näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa on kyse? Tässä toisen kierroksen ensimmäisessä jaksossa päästäänkin heti laajojen ja ajankohtaisten aiheiden äärelle kun keskustelun aiheeksi otetaan näyttöön perustuva terveydenhuolto. Vieraaksi saapuu LT, ortopedi ja tutkija Aleksi Reito. Aleksi on sekä kliinikko että tutkija ja puhuu sosiaalisessa mediassa paljon nimenomaan terveydenhuollon kannattavuudesta, näytöstä ja hyvistä hoitokäytänteistä. Nyt Aleksi avaa näitä meille tuoreimmassa podcast-jaksossa. Vastauksia saadaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla? Mistä eri osista tuo näyttö koostuu? Miksi on tärkeää, että hoitointerventioiden taustalla on myös tutkittua tietoa? Mitä kompastuskiviä ja vahvuuksia näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla on? Miten vastata EMB:n kohtaamaan kritiikkiin? Onko tekoäly ratkaisu, uhka vai mahdollisuus?  

Mitä on vaikuttavuus fysioterapiassa? Taas päästään Jännettävä-podcastissa pienen hiljaiselon jälkeen vauhtiin ja tällä kertaa vieraana on aiemmista jaksoista tutut Sami Tarnanen ja Riikka Holopainen, joiden kanssa keskustellaan fysioterapian näytöstä ja vaikuttavuudesta. Mitä tarkoitetaan vaikuttavuudella? Miksi on tärkeää tutkia systemaattisesti hoitojen/interventioiden vaikutuksia? Miten vaikuttavuus ja muutos eroavat toisistaan? Onko oireen lievittyminen sama asia, kuin vaikuttavuus? Millaisia johtopäätöksiä tutkimuksista voi vetää? Jos klinikalla käyttää joitain testejä, mitä niistä voi päätellä? Minkälaisen fysioterapian voi sanoa olevan vaikuttavaa?

Tässä jaksossa aiheenamme on kipu ja vähän kaikki kipuun liittyvä. Jännettävä-podcast keräsi taas kasaan repullisen kysymyksiä ja päätti lähteä etsimään vastauksia kipuun. Tähän aiheeseen meille vieraaksi saapui Hannu Luomajoki Sveitsistä. Hannu on fysioterapian professori ja saanut myös dosentuurin. Opettamisen lisäksi Hannu on tehnyt tutkimustyötä sekä koko uransa ajan myös kliinistä fysioterapiaa.   Mitä nyt ainakin pitäisi tietää kivusta? Millä tapaa kiputuntemus muodostuu? Onko perinteiset kipumekanismit ja jaottelu vielä ajankohtaisia? Miten krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan? Voiko kroonisesta kivusta parantua? Mikä on explain painin rooli fysioterapiassa? Mihin suuntaan seuraavaksi mennään kivunhoidossa?   Hannun Lukusuositukset: Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Holopainen, R., Röning, T., Tarnanen, S., ... & Mikkonen, J. (2020). Ammattilaisen kipukirja. ISBN 978–951–9147–81-9. VK-Kustannus. Luomajoki, H., & Sievinen, A. (2021). Taltuta kipu: Istuvan ihmisen käsikirja. Werner Söderström Ltd. Bagg, M. K., Wand, B. M., Cashin, A. G., Lee, H., Hübscher, M., Stanton, T. R., ... & McAuley, J. H. (2022). Effect of graded sensorimotor retraining on pain intensity in patients with chronic low back pain: a randomized clinical trial. JAMA, 328(5), 430-439. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9346551/ 

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA   Avataan Jännettävä podcastin 2023 podcastaily vastaamalla teiltä tulleisiin kysymyksiin. Jaksossa Jukka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:   Voiko tendinopatiaa hoitaa pelkästään kuormituksen hallinnalla? Esimerkkinä juoksu ja akilleskipu. Voiko myös epäspesifi harjoittelu auttaa? Eli jos treenataankin jotain ihan muuta kehonosaa tai vastakkaista puolta? Mitä voi tehdä, jos plantaarifaskiitti on erittäin kipeä? Jos epäilee jäätynyttä olkapäätä, miten siitä voi olla varma ja miten voisi lähteä liikkeelle? ACL-asiasta: eli miten ja kuinka ja entäs sitten jos ACL paranee ilman leikkausta? Murtumien paranemiseta ja eroaako ne paljon luiden välillä? Ja jatkokysymyksenä tähän, kuinka paljon yleensä uskaltaa kuormittaa murtuman jälkeen? Yläraajan puutumisoireet ja mistä niihin lähteä hakemaan ratkaisua? Mikä on Jukan gradun aihe?

Jalkaterän ja nilkan tutkiminen   Tässä jaksossa otetaan jalkaterä ja nilkka tarkastelun alle, kun alaraajavaivojen kanssa paljon töitä tekevä fysioterapeutti Eero Hyvärinen suostui podcastvieraaksi kertomaan jalkaterän ja nilkan tutkimisesta. Perinteisesti jalan tutkimiseen on liitetty paljon hyvinkin spesifejä ja mystisiä elementtejä, joten päätimme pyytää Eeron selkiyttämään asiaa. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Kuinka suuri on anamneesin rooli? Vai onko suurempi merkitys itse kliinisellä tutkimuksella? Mihin kannattaa kiinnittää ensimmäisenä huomiota? Mitä esimerkiksi kyykky, päkiänousu ja yhden jalan seisonta voivat kertoa? Mikä on manuaalisen tutkimisen merkitys? Mikä on Foot posture index? Onko navicular drop, lyhyt tai dorsifleksoitunut 1-säde enää “mikään juttuja”? Mitä lisävälineitä tutkimiseen voi tarvita?   Eeron lukusuositukset: Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Toim. Kati Pasanen. 2021 VK-Kustannus. ISBN : 978-951-9147-90-1 https://vk-kustannus.fi/tuote/urheiluvammojen-ehkaisy-hoito-ja-kuntoutus Hyvärinen, Eero & Haapasalo, Heidi: Nilkan alueen leikkausten jälkeinen kuntoutus. Manuaali. Numero: 01/2021. https://omt.org/yhdistys/manuaali/# Nielsen, R. G., Rathleff, M. S., Moelgaard, C. M., Simonsen, O., Kaalund, S., Olesen, C. G., ... & Kersting, U. G. (2010). Video based analysis of dynamic midfoot function and its relationship with Foot Posture Index scores. Gait & posture, 31(1), 126-130. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0966636209006262   Chuter, V. H. (2010). Relationships between foot type and dynamic rearfoot frontal plane motion. Journal of foot and ankle research, 3(1), 1-6. https://jfootankleres.biomedcentral.com/articles/10.1186/1757-1146-3-9    

Podcastien sarja jatkuu tällä kertaa takareiden taikojen parissa ja vieraaksi aiheesta saatiin keskustelemaan Johan Lahti. Johan on liikuntatieteiden tohtori ja fysiikkavalmentaja. Häntä voikin kutsua jopa takareisitohtoriksi, sillä hän on perehtynyt takareiteen sekä sen toimintaan ja vammojen ennaltaehkäisyyn yhden väitöskirjan verran.   Tässä jaksossa haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miksi meillä ylipäätään on takareidet? Minkä takia takareisi on niin haastava sprinttilajeissa? Miten takareiden eri osat toimivat toisiaan tukien? Mitä takareidessä tapahtuu erilaisissa lihastyötavoissa? Onko harjoituksissa eroa ja väliä miten treenaa? Case Nordic hamstring? Kannattaako tehdä vai ei? Johanin lukusuositukset: Kellis, E., & Blazevich, A. J. (2022). Hamstrings force-length relationships and their implications for angle-specific joint torques: a narrative review. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation, 14(1), 1-34. Mendiguchia, J., Martinez-Ruiz, E., Edouard, P., Morin, J. B., Martinez-Martinez, F., Idoate, F., & Mendez-Villanueva, A. (2017). A multifactorial, criteria-based progressive algorithm for hamstring injury treatment. Med Sci Sports Exerc, 49(7), 1482-1492.

Mitä tutkimusten lukemisesta kannattaisi tietää? Syykauden 2022 podcast-avaus! Jakson aiheena meillä on tutkimukset ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, kun lukee tutkimuksia. Vieraana ja oppaana tutkimusten maailmaan meillä toimii Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa ja opetustyötä tekevä Jari Karppinen. Tämä jakso jatkaa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjaa, joka alkoi kevään ja kesän aikana.   Jaksossa aiheina esimerkiksi: Miksi tutkimuksia kannattaisi lukea? Mihin tutkimusraportissa kannattaa kiinnittää oma huomio? Minkälaisia tyypillisiä sudenkuoppia tutkimusten tulkinnassa voi olla? Mitä erilaisia tutkimusmenetelmiä on olemassa? Mihin RCT sopii ja ei sovi? Mikä ero on systemaattisella katsauksella ja meta-analyysillä?

Mitä pitäisi tietää olkapäästä? Seuraavaksi vuorossa meidän "Mitä pitäisi tietää..." -sarjassa on olkapää ja olkapään operaatiot sekä kuntoutus. Tässä minisarjassa joukko oman alansa huippuasiantuntijoita vastailee kysymyksiin, jotka kuntoutusalan ammattilaisia kiinnostaa. Tällä kertaa ortopedi Tuomas Lähdeoja vastailee monenkirjaviin olkapääkysymyksiin.   Olkapään vammat, leikkaukset ja kuntoutus Olkapään hoidossa, kuntoutuksessa ja kirurgiassa on otettu paljonkin kehitysaskelia sekä suuria hoitoa tarkentavia askeleita. Näiden myötä mm. tiettyjen leikkausten määrä on vähentynyt paljon, mutta edelleen on paljon epäselvää varsinkin "vain kipeiden" olkapäiden hoidossa. Jaksossa aiheina esimerkiksi: Mitkä ovat olkapään yleisimmät vammat? Minkälaiset potilaat hyötyvät selkeimmin operatiivisesta hoidosta? Eroaako repeämien hoito eri potilailla toisistaan? Voidaanko olkapään instabiliteettia hoitaa? Miten luotettavaa olkapään kliininen tutkiminen on? Minkälainen rooli kuvantamisella on? Kannattaako kortisonia harkita olkapääkipuun? Mitä kuntoutuksessa tulisi huomioida leikkauksen jälkeen?   Tuomaksen lukusuositukset: Hopewell, S., Keene, D. J., Marian, I. R., Dritsaki, M., Heine, P., Cureton, L., ... & Cummings, C. (2021). Progressive exercise compared with best practice advice, with or without corticosteroid injection, for the treatment of patients with rotator cuff disorders (GRASP): a multicentre, pragmatic, 2× 2 factorial, randomised controlled trial. The Lancet, 398(10298), 416-428. Linkki: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00846-1/fulltext  Vandvik, P. O., Lähdeoja, T., Ardern, C., Buchbinder, R., Moro, J., Brox, J. I., ... & Poolman, R. W. (2019). Subacromial decompression surgery for adults with shoulder pain: a clinical practice guideline. Bmj, 364. https://www.bmj.com/content/364/bmj.l294 

Mitä alaselkäkivusta pitäisi tietää? Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua fysioterapiaan ja sitä myös tutkitaan paljon. Mutta missä tutkimuksissa nyt mennään? Aihetta tulee meille valaisemaan fysiatrian professori ja alaselkätutkija Jaro Karppinen. Tutkimustoiminnan lisäksi Jaro on myös Eksoten kuntoutusjohtaja ja varmasti oikea mies vastaamaan kysymyksiin siitä, missä alaselkäkivun hoidon, tutkimisen ja syiden viidakossa tällä hetkellä mennään.   Jakson aikana saadaan vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mikä on alaselkäkivun hyvää hoitoa? Miten biologia ja psykososiaaliset tekijät voivat linkittyä toisiinsa? Onko jotain uutta tietoa alaselkäkivun syistä? Voidaanko potilaita luokitella hoidon tarpeen mukaan? Milloin kuvantamislöydökset liittyvät kipuun? Koska fysioterapeutin tulisi lähettää potilas eteenpäin lääkäriin? Kannattaako kyselylomakkeita käyttää?   Jaron lukusuositukset: Furman, D., Campisi, J., Verdin, E., Carrera-Bastos, P., Targ, S., Franceschi, C., ... & Slavich, G. M. (2019). Chronic inflammation in the etiology of disease across the life span. Nature medicine, 25(12), 1822-1832. Linkki: https://www.nature.com/articles/s41591-019-0675-0 Ho, E. K. Y., Chen, L., Simic, M., Ashton-James, C. E., Comachio, J., Wang, D. X. M., ... & Ferreira, P. H. (2022). Psychological interventions for chronic, non-specific low back pain: systematic review with network meta-analysis. bmj, 376. Linkki: https://www.bmj.com/content/376/bmj-2021-067718 

Kysymyksiä ortopedille polvileikkauksista Polvia leikataan paljon ja niiden kuntoutuksessa törmää aina epävarmuuksiin ja kysymyksiin "onko tämä normaalia?", "pitääkö tästä huolestua?" tai "mitä täällä on tehty?". Tällä kertaa OmaKuntoutus.fi Jännettävää-podcastissa haetaan vastauksia kassilliseen kysymyksiä polvileikkauksista kahden Urheilu Mehiläisen asiantuntijan kanssa kun Jukka Ahon isäntänä esittämiin kysymyksiin meille vastauksia antaa ortopedi Mikko Kirjavainen.   Mikko on Urheilu Mehiläisen ylilääkäri ja alaraajaortopedi ja pääsee taikka joutuu vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin polvi ylipäätään päädytään leikkaamaan? Onko harrastettavalla lajilla väliä leikkauspäätöksessä? Mitä nivelkierukoille nykyään tehdään? Onko turvotus ja jäykkyys normaalia? Voiko polven rikkoa helposti kuntoutuksessa? Onko ACL-leikkauksessa suurta väliä, mikä grafti otetaan? Eroaako PCL jotenkin ACL:stä? Milloin patellan sijoiltaan meno pitää leikata? Onko väliä, tehdäänkö kiinnityksiä, poistoja tai muita ompeluita?   Mikon lukusuositus Musahl, V., Engler, I. D., Nazzal, E. M., Dalton, J. F., Lucidi, G. A., Hughes, J. D., ... & Karlsson, J. (2021). Current trends in the anterior cruciate ligament part II: evaluation, surgical technique, prevention, and rehabilitation. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy, 1-18. Linkki: https://link.springer.com/article/10.1007/s00167-021-06825-z 

Jalkaterä ja pohjallisten rooli Jalkaterä ja pohjalliset nousevat puheenaiheeksi pitkin fysioterapeutin työviikkoa tasaisin väliajoin. Mutta mitä ihmettä siitä jalkaterästä pitäisi miettiä ja millä perusteella pohjallisia voidaan ajatella suositeltavaksi? Jalkaterän maailmaan perehdytään jalkaterapeutti Sasu Hyytiän kanssa.   Mitä asiaa jaksossa? Mitä tyypillisiä "virheasentoja" jalkaterässä on? Miten jalkaterä liikkuu ja miksi? Mitä on pronaatio ja näkeekö sen paikaltaan? Millä tavalla jalkaterän tutkiminen olisi hyvä suorittaa? Mihin pohjallisilla pyritään? Minkälaisia pohjallisia on olemassa? Voiko pohjallisesta olla haittaa?   Sasun lukusuositus: Kevin A. Kirby: Lower limb biomechanics - kirjasarja (Precisionintricast.com) josta erityisesti:  “A Ten Year Collection of Precision Intricast Newsletters”   Löydä meidät somesta Sasun löytää siis Instagramista TMPL Health -nimimerkillä. Isäntätaho taas löytyy OmaKuntoutus.fi -nimellä sekä Facebookista että Instagramista.

Tällä istumalla Jännettävä podcast punnertaa voimaharjoittelun maailmaan kun vieraana olevan Juho Kuusisaaren (@juhokuu) opastuksella lähdetään hiomaan voimaharjoittelun ja kuntoutuksen rajapintaa. Kuntoutuksessa harjoittelu on varmasti yksi käytetyimmistä interventioista, joten nyt on hyvä paikka laittaa luurit korville ja perehtyä harjoittelun mekanismeihin ja käyttötarkoituksiin vähän kuminauhaa pidemmälle!   Jaksossa pureskellaan seuraavia aiheita: Millä termeillä tai nimillä voimaharjoittelua voidaan kutsua? Onko sillä väliä? Mitä eroa voi olla terapeuttisella harjoittelulla ja voimaharjoittelulla? Mitä fysioterapeutin tai kuntoutuksen ammattilaisten kannattaa tietää voimaharjoittelusta? Mitä hyötyä voimaharjoittelun periaatteiden tuntemuksesta voi olla? Mitkä ovat ne olennaisimmat periaatteet, joihin kannattaa tutustua? Onko olemassa ns. pienin hyödyllinen voimaharjoittelun määrä?   Juhon lukuvinkit: Tuomas Rytkönen, (2018): Voimaharjoittelun käsikirja. Fitra Oy. Bompa, T. O., & Buzzichelli, C. (2019). Periodization-: theory and methodology of training. Human kinetics. Linkki: https://us.humankinetics.com/products/periodization-6th-edition-pdf  Lisäksi mainittiin seuraavat katsausartikkelit: Androulakis-Korakakis, P., Fisher, J. P., & Steele, J. (2020). The minimum effective training dose required to increase 1RM strength in resistance-trained men: A systematic review and meta-analysis. Sports Medicine, 50(4), 751-765. Androulakis-Korakakis, P., Michalopoulos, N., Fisher, J., Keogh, J., Loenneke, J., Helms, E., ... & Steele, J. (2021). The minimum effective training dose required to increase 1RM strength in powerlifters.

Uusin Jännettävä-podcastin jakso tekee ekskursion liikkeen variaatioiden ja variabiliteetin sekä motorisen oppimisen maailmaan matkaoppaanaan Marko Grönholm. Kanssamatkustajana ja isäntänä tuttuun tapaan Jukka Aho. Jaksossa seilataan liikkeen perehdytään moninaisilla vesillä ja pohdiskellaan liikkeen merkitystä fysioterapiassa ja miten sitä voitaisiin harjoitella motorisen oppimisen kaavat huomioiden. Tämän kertaista podcast paattia heiluttaa esimerkiksi seuraavat laineet: Mitä tarkoittaa liikkeen variaatio ja mitä variabiliteetti? Mitä kaikkia motorisen oppimisen malleja on olemassa? Minkälaisilla tavoilla käytännön harjoittelussa voi hyödyntää motorisen oppimisen malleja? Onko väliä, treenaatko katurottia tai viidakkotiikereitä vai labrahiiriä ja eläintarhan tiikeriä? Millä tavalla liikekontrollin harjoittelu liittyy tähän kaikkeen vai liittyykö ollenkaan?   Markon lukusuositukset: Gokeler, Neuhaus, Benjaminse, Grooms & Baumeister: Principles of Motor Learning to Support Neuroplasticity After ACL Injury: Implications for Optimizing Performance and Reducing Risk of Second ACL Injury (2019) Linkki tutkimukseen: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6548061/  Schmidt RA. & Lee TD. Motor Learning and Performance, 6th edition. Human Kinetics; 2020. Frans Bosch: “Anatomy of Agility” (20/10 Publishers, 2020).

Tällä kerralla Jännettävä podcast sukeltaa jälleen uuden aiheen ja alueen pariin kun fysioterapeutti Saara Raatikainen johdattaa meidät ja kuulijat käden alueen fysioterapian maailmaan. Jaksossa perehdytään käden alueen tyypillisimpiin vammoihin ja kuntoutuksen haasteisiin lähtien esimerkiksi siitä, kuinka suuri merkitys käden toimintakyvyllä on ihmiselle. Podcastjakso etsii vastauksia esimerkiksi seuraaviin aiheisiin: Eroaako käden alueen fysitoerapia muusta fysioterapista jollain tapaa? Mitkä ovat yleismpiä käden alueen vammoja? Saako kuntoutuksen aikana tulla kipua? Mitä yksinkertaisia apuvälineitä kuntoutuksessa voidaan käyttää? MItä rannemurtumapotilaan vastaanotolla pitäisi huomioida?   Saaran lukusuositukset: Newton, A. W., Hawkes, D. H., & Bhalaik, V. (2017). Clinical examination of the wrist. Orthopaedics and Trauma, 31(4), 237-247. Linkki: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1877132717300635 Schreuders, T. A. R., Brandsma, J. W., & Stam, H. J. (2007). The intrinsic muscles of the hand. Physikalische Medizin, Rehabilitationsmedizin, Kurortmedizin, 17(01), 20-27. Linkki: https://www.thieme-connect.com/products/ejournals/abstract/10.1055/s-2007-940011 Göran Lundborg (2014): The Hand and the Brain - From Lucy's Thumb to the Thought-Controlled Robotic Hand. Springer-Verlag London. DOI: 10.1007/978-1-4471-5334-4. Linkki: https://www.springer.com/gp/book/9781447153337

Venyttely on pitänyt pintansa "suosituna" hoitomuotona jo vuosien ajan, mutta onko sillä meriittejä lunastaa nuo odotukset? Tällä kertaa podcastissa venytetään vähintäänkin äänijänteitä Marko Demidoffin kanssa. Jakson aikana mietitään Markon kanssa venyttelyä juurta jaksaen. Saamme vastauksen (tai ainakin teorian) mm. seuraaviin aiheisiin: Mistä koko venyttelyn idea on lähtöisin? Miksi venyttelemme? Mikä on venyttelyn historia? Mitä nykynäyttö sanoo venyttelystä? Milloin kannattaa tai ei kannata venytellä? Mitä venyttely tekee ja ei tee? Markon lukusuositukset: Moltubakk, M. M. H. (2019). Effects of long-term stretching training on muscle-tendon morphology, mechanics and function. https://nih.brage.unit.no/nih-xmlui/handle/11250/2581036  Nuzzo, J. L. (2020). The case for retiring flexibility as a major component of physical fitness. Sports Medicine, 50(5), 853-870. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31845202/ O’Sullivan, K., McAulliffe, S., & Lehmann, G. (2014). Injury Prevention and Management Among Athletic Populations–To Stretch or not to Stretch?. Aspetar Sport. Med. J, 624-628. https://www.aspetar.com/journal/viewarticle.aspx?id=206

Suosikkiaihe! Tässä jaksossa sukelletaan sekä vieraana olevan Sami Tarnasen että Jukan molempien lempiaiheeseen, eli akillesjänteeseen. Sami tunnetaan MoveDocista, minkä ohella hän tekee vastaanottotyötä Mehiläisessä Tampereella. Podcastin aikana keskustellaan akillesjänteen repeämien ja tendinopatian rajapinnoista ja mietitään jänteen sielunelämää hieman tarkemminkin. Pohdinnan aiheita ovat mm. Jänteen repeämän kuntoutus Mitä erilaisia hoitovaihtoehtoja on? Onko erilaisilla hoitomuodoilla eroa? Miten tendinopatia ja jännerepeämät liittyvät toisiinsa vai liittyvätkö? Mikä on tendinoosin rooli repeämässä? Koska ja millä kriteereillä voisi ajatella paluuta urheiluun? Samin lukusuositukset: Harrington TL, Breedlove GJ, Sharpe JJ. Systematic Review of Nonoperative Functional Protocols for Acute Achilles Ruptures Utilizing a Formal Rehabilitation Protocol Showing Lowest Rerupture Rates. Foot Ankle Spec. 2020 Dec;13(6):508-515. Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32975140/  Millar NL, Silbernagel KG, Thorborg K, Kirwan PD, Galatz LM, Abrams GD, Murrell GAC, McInnes IB, Rodeo SA. Tendinopathy. Nat Rev Dis Primers. 2021 Jan 7;7(1):1. Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33414454/ 

Jännettävä-podcast hyppää hetkeksi sivuun tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien parista ja ottaa aiheeksi seksuaalisuden ja samalla myös seksuaalivähemmistöjen kohtaamisen kuntoutuksessa. Vieraana podcastissa on toimintaterapeutti ja erityistason seksuaaliterapeutti Henna Kekkonen.   Tutkimusten mukaan kyseessä on tärkeä aihe, josta ainakin osa potilaista odottaa jonkinlaista keskustelua, mutta joka jää lähes aina käsittelemättä. Kaikki tietenkään eivät halua omia intiimejä aiheitaan avata kuntoutuksessa ja keskustelu tästä vaatii hyvin toimivan terapiasuhteen. Jaksossa Henna kertoo hiukan vinkkejä siihen, milloin aiheeseen ehkä kannattaa tarttua tai miten antaa potilaalle mahdollisuus puhua asiasta.   Lisäksi näin Pride-viikolla haluamme nostaa esiin myös seksuaalivähemmistöjen kohtaamisen kuntoutuksen saralla ja mm. miten kukin ammattilainen omalla sarallaan voi muuttaa omia käytösmallejaan ja esim. puhettaan neutraalimpaan ja avoimempaan suuntaan. Jokainen ammattilainen voi pienilläkin teoilla välttää pahimmat karikot ja jos mokaa, niin siihen kannattaa itse reagoida, eikä sivuuttaa asiaa.   Hennan lukusuositukset: Turunen, M. (2021). Sukupuolen moninaisuuden sensitiivinen asiakaskohtaaminen: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/handle/10024/356460 Ristkari, M., & Suni, N. (2018). Sukupuolena ihminen. Tammi. https://www.tammi.fi/kirja/sukupuolena-ihminen/9789520401771?fbclid=IwAR2CIOhk_dl1XzlXdnSJ9jLz_BBrRIqMIk9JdJ31dphibIAob1i3JrHvhAI

Uusin Jännettävä podcast-jakso sukeltaa fysioterapian AMK-opetukseen ja vieraana meillä on Fysioterapialiiton kehittämisasiantuntija ja entinen AMK-opettaja Juho Korpi. Mitä tässä jaksossa sitten käydään läpi? Alkuun Jukan ajatuksia opiskelusta, opiskelijoiden taidoista ja valmiuksista, opetussuunnitelmasta sekä joistain perusteluista sen tueksi ja vielä tiedon sekä tietämättömyyden vaikutuksesta opiskelijoiden odotuksiin. Juho heittää omat kommenttinsa näihin ajatuksiin ja niiden pohjalta mietitään fysioterapiaa ammattina, mitä asiantuntijuus on ja miten se kehittyy opintojen edetessä? Juho avaa perusteita siitä, miten opetettavat asiat AMK:ssa määräytyvät ja missä määrin AMK:ssa ja kouluissa ylipäätään pitäisi pystyä opettamaan kriittistä ajateelua enemmän. Lisäksi tässä jaksossa avataan mm. opettajien vastuuta sekä haasteita navigoida substanssiopetuksen, näytön ja hallinnollisten sekä projektitöiden viidakossa. Jakson lopussa Juho heittää palloa ja haastetta kentälle: Fysioterapialiitto on koostanut fysioterapeuttien ydinosaamisen yksiin kansiin. Mitä mieltä ammattilaiset ovat näistä ydinkohdista? Onko näihin onnistuttu nappaamaan kaikki olennaisimmat taidot ja osaaminen vai puuttuuko siitä jotain? Onko jotain turhaa?   Juhon lukusuositus: Fysioterapialiiton työryhmä, toteutettu Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa: Fysioterapian ydinosaaminen. Saatavilla: http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ 

Tällä kertaa jaksomme koostumus on hiukan poikkeava, sillä nyt Jukka joutuu vastailemaan kysymyksiin sen sijaan, että esittäisi niitä. Fysioterapiaopiskelijat ovat luonnostelleet muutamia kysymyksiä, jotka Emma Saali Jukalta kysyy. Aiheina mm. Mitä vinkkejä Jukalla on valmistuville fysioterapeuteille? Mitä Jukka tekisi itse toisin, jos saisi palata ajassa taaksepäin? Mikä on manuaalisen terapian rooli tai tulevaisuus? Miten valmistuva fysioterapeutti voisi löytää oman juttunsa alalla? Miten saavuttaa omia tavoitteita urallaan? Mistä asioista fysioterapeuttien ja sitä myöten vastavalmistuneidenkin fysioterapeuttien pitäisi päästä eroon? Mitkä ovat oman työn plussat ja miinukset lääkärikeskuksessa työskentelyssä? Miten Jukalle voi päästä harjoitteluun?