Discover
Parlatorio

Parlatorio
Author: Suomen Rooman-instituutti
Subscribed: 23Played: 111Subscribe
Share
© Suomen Rooman-instituutti
Description
Parlatorio on podcast, joka tuo antiikin perinnön tähän päivään. Se katsoo 2020-luvun maailmaa ikuisen Rooman näköalapaikalta. Podcast vie kuulijansa kuin Villa Lanten keittiöön ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastin neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.
40 Episodes
Reverse
Parlatorion viidennen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan 1300-luvun naispyhimyksistä. Keitä olivat Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen ja minkälaisessa Euroopassa he elivät? Mihin heidän vaikutusvaltansa ja jälkimaineensa perustui? Entä miten tullaan pyhimykseksi ja mitä tarkoitetaan pyhällä anoreksialla? Ja miksi Birgitan ruumis keitettiin? Vieraana keskustelemassa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.
Jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä antiikin jälkivaikutuksesta. Miten näiden historiallisten hahmojen tarinat ovat muotoutuneet myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi, ja miten sukupuoli, etnisyys ja poliittiset näkökulmat ovat muokanneet heistä tehtyjä tulkintoja ja kuvauksia historian saatossa? Entä miten Kleopatra liittyy Villa Lanten lähiseutuihin tai miten antiikin perintö näkyy nykyajan rap-lyriikoissa? Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen, joka on kirjoittanut teokset "Kleopatra – viimeisen faaraon myytti" ja "Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti".
Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit? Oliko antiikin Roomassa keskiluokkaa? Miten kaupungin ja maaseudun suhde erosi nykyisestä, ja oliko kaupunkien muurien ulko- ja sisäpuolella yhtä lailla köyhyyttä ja vaurautta? Jaksossa keskustellaan Helsingin yliopiston apurahatutkija ja antiikintutkija FT Samuli Simeliuksen kanssa siitä, mitä arkeologiset löydöt sekä säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta ja eri yhteiskuntaluokkien asemasta roomalaisissa kaupungeissa. Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten eriarvoisuutta voidaan ylipäätään mitata ja miksi yleisesti käytetyt tunnusluvut eivät aina paljasta koko totuutta eriarvoisuuden monista ulottuvuuksista.
Voiko antiikin yhteydessä puhua rasismista? Millaisia olivat antiikin ajan etniset stereotypiat ja diskriminaatio? Jaksossa syvennytään siihen, miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käsittivät "toisia" kansoja, ja pohditaan, missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita. Keskustelussa nousevat esiin muun muassa neljän ruumiinnesteen teoria ja sen yhteys kansakuntiin liitettyihin ominaisuuksiin, sekä käsitykset ilmaston ja ympäristön vaikutuksista eri ihmisryhmiin. Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian ja Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.
Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikin Roomassa? Entä miten juutalaiset itse suhtautuivat Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin? Mistä ylipäänsä puhumme, kun puhumme uskonnosta – ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan?Parlatorion uudessa jaksossa syvennytään juutalaisuuden historiaan antiikissa yhdessä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Iida Laurénin kanssa.
Parlatorion uusimmassa jaksossa palataan Rooman valtakunnan viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin yhdessä dosentti Maijastina Kahloksen kanssa. Millaista elämä oli muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa? Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta jatkoi olemassaoloaan idässä? Entä mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?
Millainen paavi oli edesmennyt paavi Franciscus? Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää? Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit”, ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock‘n’rollin kirkkoisistä”? Entä miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria?Muun muassa näistä teemoista keskustellaan Parlatoriossa teologi Jyrki Linnankiven kanssa, jonka opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa. Linnankivi tunnetaan suuren yleisön keskuudessa myös The 69 Eyes -yhtyeen solistina, Jyrki 69:nä.Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa.
Parlatorio-podcast palaa uusin jaksoin! Viidennen kauden avausjaksossa vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki. Keskustelussa syvennytään mm. antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, roomalaisen näytelmäkirjailija Plautuksen näytelmien suomennokseen sekä näiden klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä. Mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä? Entä mistä juontuvat tutut sanonnat ”ei savua ilman tulta” ja ”ihminen on ihmiselle susi”?Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos "Plautus" oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi.Podcastia juontaa Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.
Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa, sekä siitä, miten näitä tekniikoita käytetään instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.
Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.
Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin? Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta?
Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.
Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen?
Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?
Parlatorio palaa uuden kauden kera! Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.
Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia?
Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.
Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?
Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?
Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat? Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme, miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.
Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen, kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa. Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.