Claim OwnershipVarapäre
Subscribed: 0Played: 0
Subscribe
© 2026 Varapäre
Description
Varapäre – kohtaamisia, kun mikään ei kohtaa. Keskustelua vanhemmuudesta, neurokirjosta ja siitä, miten selvitä arjesta, joka kuormittaa enemmän kuin kehtaa myöntää.
Tosissaan muttei liian vakavasti. Ammatillisuutta, ajatuksia ja vähän asennettakin.
30 Episodes
Reverse
Sietoikkuna on käsite, josta moni on kuullut, mutta arjen keskellä se voi tuntua kaukaiselta. Mitä se oikeasti tarkoittaa, kun lapsi käy ylikierroksilla tai vetäytyy täysin? Entä mitä silloin tapahtuu vanhemman hermostossa? Tässä jaksossa avataan sietoikkuna käytännön tasolle. Puhutaan siitä, miltä ylivireys ja alivireys voivat näyttää, miten tunnistaa oma ja lapsen vireystila – ja mitä konkreettisia keinoja on rauhoittaa ylivirittynyttä kehoa tai lempeästi aktivoida alivireyttä.
Jakso muistuttaa meitä siitä, että säätely alkaa kehosta ja että aikuisen rauha on usein lapselle tärkein tuki. Kuuntele jakso ja ota mukaan arkeen toimivia, pieniä säätelykeinoja.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten lapsen ja nuoren ahdistus ei aina näytä siltä kuin miltä ajattelisimme sen näyttävän. Se ei ole aina itkua tai paniikkia, vaan voi näkyä vatsakipuina, ärtymyksenä, vetäytymisenä, välttelynä tai yllättävänä räjähtävyytenä. Keskustelemme siitä, miltä ahdistus voi arjessa näyttää, mitä se herättää vanhemmassa, ja miten vanhempi voi aidosti helpottaa lapsen oloa ilman kiirettä tai korjaamista.
Tämä jakso on sinulle, joka olet miettinyt: “Miks mikään ei auta?” Ahdistusta ei tarvitse ratkaista pois, jotta lapsi voi voida paremmin. Usein tärkeintä on turvallisuuden lisääminen – askel kerrallaan.
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa arkeasi jo tänään.
Kun lapsen koulupoissaolojen määrä alkaa kasvaa, syntyy monelle vanhemmalle jo tutuksi tullut ahdistava kehä: Wilma-viestejä, huolta, kutsuja palavereihin. Ja tunne siitä, että mitään ei silti oikein tapahdu. Samaan aikaan syyllisyys ja häpeä voivat viedä tilaa siltä, mikä olisi kaikkein tärkeintä: lapsen tilanteen näkyväksi tekemiseltä.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi koulupoissaolot ovat usein viesti, eivät laiskuutta tai huonoa asennetta. Saat konkreettisia työkaluja siihen, miten voit valmistautua koulupalaveriin: mitä kannattaa kirjata ylös, miten sanoittaa huolta ilman syyttelyä ja miten pysyä lapsesi puolella myös silloin, kun tunteet kuohahtavat.
Jakso on sinulle, joka toivot, että kouluyhteistyö veisi oikeasti eteenpäin – ei vain uuteen palaveriin.
Moni vanhempi pohtii jossain vaiheessa, kuinka paljon lapsella pitäisi olla harrastuksia – ja millaisia. Usein nämä ajatukset syntyvät jo ennen lapsen syntymää, omien kokemusten, toiveiden ja mielikuvien pohjalta. Mutta mitä tapahtuu, kun suunnitelmat eivät toteudukaan, eikä lapsi jaksa, halua tai pysty harrastamaan niin kuin oli kuviteltu?
Tässä jaksossa puhutaan nepsy-lapsen ja -nuoren harrastuksista, vanhemman odotuksista ja mm. siitä hiljaisesta surusta, joka voi syntyä, kun niistä joutuu luopumaan. Pohditaan autisminkirjon lapsen palautumisen tarvetta, ADHD-lapsen halua ryhmäliikuntaan ja ristiriitaa, joka syntyy, kun tahto, jaksaminen ja pystyminen eivät kohtaa.
Jakso kutsuu pysähtymään kysymyksen äärelle: mikä on oikeasti tarpeeksi – juuri tälle lapselle?
Onko sinulle kysymyksiä joita haluat nostettavan esille Kysymyksiä ja vastauksia-jaksossamme? Laita meille kysymyksesi 4.2.26 mennessä info@varapare.fi niin ehdimme huomioida sen nauhoittaessamme kyseisen jakson.
Meille saa myös jättää palautetta ja aihetoiveita, vastaamme kaikille.
Tutustu meihin, toimintaamme ja palveluihimme lisää www.varapare.fi tai www.mindely.fi
Tässä jaksossa Merja keskustelee nepsy-lasten äidin kanssa vanhemman jaksamisesta arjessa, joka kuormittaa enemmän kuin moni ulkopuolinen ymmärtää. Puhutaan rehellisesti siitä, mikä nepsyperheen arjessa on ollut kaikkein raskainta: jatkuvasta valmiustilasta, huolesta ja siitä tunteesta, että omat voimat ovat usein koetuksella. Jakso ei tarjoa pikaratkaisuja, vaan pysähtyy kokemuksen äärelle. Sen äärelle, mikä vie voimia – ja mikä yllättäen tai vähitellen on myös kannatellut eteenpäin.
Moni vanhempi ajattelee täysin oikeutetusti, että lapsen ja perheen tukipalvelujen pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle. Ja niin niiden pitäisikin. Silti arki näyttää monelle perheelle toisenlaista todellisuutta: pitkiä jonoja, pompottelua ja apua, joka ei tule silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.
Tässä jaksossa puhutaan rehellisesti turhautumisesta julkisiin palveluihin ja epäreiluuden tunteesta, joka liittyy yksityisten palvelujen ostamiseen – sekä siitä, miksi moni perhe päätyy silti siihen ratkaisuun.Pohditaan, mitä rahalla oikeasti saa: nopeutta, laatua, pysyvyyttä. Ja ennen kaikkea – helpotusta arkeen. Puhutaan myös siitä, milloin yksityinen tuki ei ole oikea vaihtoehto.
Kuuntele jakso ja pysähdy pohtimaan, mikä auttaa juuri teidän perhettä nyt, ei vasta joskus myöhemmin.Linkki jaksossa mainittuihin artikkeleihin:👉 https://www.mindely.fi/artikkelit/
Ja tarvittaessa tavoitat meidät info@varapare.fi.
Joulu mielletään rauhan ja levon ajaksi, mutta monessa nepsy-perheessä todellisuus on ihan toisenlainen. Hälyä, odotuksia, poikkeavia rutiineja ja tunteita, jotka käyvät kierroksilla – eikä lapsen hermosto ota lomaa, vaikka kalenteri niin lupaisi.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi joulu kuormittaa nepsy-lasta (ja vanhempaa) jo etukäteen, miten rutiinien katoaminen ja jatkuva odottaminen vaikuttavat lapsen säätelyyn – ja miten aikuinen voi helpottaa tilannetta pienillä, konkreettisilla keinoilla.
Kuuntele jakso ja nappaa mukaan ajatuksia, joilla joulusta voi tulla tarpeeks hyvä – ei täydellinen.
Tässä jaksossa puhutaan hetkestä, jota moni vanhempi pelkää ja häpeää yhtä aikaa: siitä, kun sisarusten riita ei enää ole sanallista ärsyttämistä tai tönimistä, vaan muuttuu oikeaksi tappeluksi. Kun lyödään, purraan, revitään – ja aikuisen keho menee hälytystilaan. Jakso avaa, mistä rajummat yhteenotot yleensä kumpuavat: temperamentista, kuormituksesta, nepsypiirteistä, rooleista, väärinymmärryksistä ja hermoston ylivireydestä.
Keskustellaan myös siitä, miten aikuinen voi tunnistaa tilanteen alkuvaiheen, miten siihen voi puuttua vähäeleisesti, ja miten riita useissa tilanteissa voidaan katkaista jo ennen kuin se pahenee. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia keinoja, joilla luot turvaa ja vähennät sisarusten välisiä rajuja tilanteita arjessa.Tutustu meihin ja tapoihimme auttaa:Varapäre-onlinepalvelutwww.varapare.fiKuntoutuspalvelu Mindely:www.mindely.fi
Moni vanhempi huomaa yhtäkkiä tekevänsä lapsen puolesta enemmän kuin oli koskaan ajatellut: ennakoi, kantaa, selvittää ja paikkaa tauotta. Hetken se helpottaa, mutta pidemmän päälle se väsyttää vanhemman, ja kaventaa lapsen kokemusta omasta pärjäämisestään. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi vanhemmat alkavat kantaa liikaa: huolesta, ahdistuksesta, omista lapsuuden malleista, neurokirjon tuomista lisähaasteista ja arjen tilanteista, joissa “tehdä itse” tuntuu nopeimmalta ratkaisulta. Samalla käydään läpi Donald Winnicottin ajatus riittävän hyvästä vanhemmuudesta: lapsi ei tarvitse täydellisyyttä, vaan turvallisen, suurin piirtein oikeaan osuvan aikuisen. Jaksossa avataan myös, miten liiallinen kantaminen vaikuttaa lapseen – ilman syyllistämistä.
Enemmän apua ei aina lisää turvaa: joskus se sitoo lapsen rohkeuden vanhemman läsnäoloon ja heikentää uskoa omiin taitoihin. Lopuksi pohditaan konkreettisia tapoja pienentää apua, vahvistaa lapsen omaa kapasiteettia ja säätää ympäristöä niin, että arki kevenee kaikilla.
Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa, vaan vanhemman, joka ei uuvu yksin.
Lisää Winnicotista vaikkapa googlaamalla "donald winnicott good enough mother"Lisää Temple Grandinista vaikkapa https://www.templegrandin.com/Ja lisää meistä:👉 www.varapare.fi👉 www.mindely.fi
Kun yksittäiset poissaolot muuttuvat arjeksi, vanhempi jää usein tilanteessa aivan yksin. Lapsi väsyy, koulu kipuilee ja kukaan ei tunnu johtavan kokonaisuutta. Tässä jaksossa käydään läpi kuulijalta saatu palaute – perheen tarinan siitä, miten pelkkä somatisointi ja väsymys kasvoivat pitkittyneiksi poissaoloiksi, ja miten toipuminen lopulta mahdollistui yhteistyön kautta. Pohdimme, mitä pitkittyneet poissaolot oikeasti tarkoittavat: ne eivät johdu laiskuudesta tai tottelemattomuudesta, vaan lapsen hermoston hälytystilasta. Siksi paluu kouluun alkaa aina ympäristöstä, ei lapsen “yrittämisestä”.
Jaksossa käydään läpi konkreettisia tapoja, joilla koulu voi tukea lasta: rakenteiden selkeyttäminen, eriyttäminen, turvallinen aikuinen, ennakointi, kevennetyt päivät, sensory breaks, sekä erityisesti sosiaalisten tilanteiden muokkaaminen, jotka monella kuormittavat enemmän kuin oppitunnit. Lisäksi puhumme siitä, miten lapsen ahdistus voi näyttäytyä aivan eri tavalla kuin aikuiset odottavat: hiljaisuutena, kohteliaisuutena, vetäytymisenä tai ylivireytenä. Ensimmäinen tavoite ei ole kokonainen koulupäivä – vaan yksi toimiva hetki koulussa. Kun se onnistuu, siitä voi alkaa polku takaisin koulunkäyntiin.
Tutustu meihin:
www.varapare.fi – onlinepalvelutwww.mindely.fi – kuntoutuspalvelut
Moni tyttö oppii jo varhain sopeutumaan – hymyilemään, pärjäämään ja lukemaan muiden odotuksia. Siksi autismi jää tytöillä usein piiloon: ulospäin he näyttävät tunnollisilta ja empaattisilta, vaikka sisällä käy jatkuva ylikuormitus.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi tyttöjen autismi tunnistetaan yhä huonosti ja miten pitkään jatkunut maskaaminen johtaa helposti uupumukseen, ahdistukseen ja väärinymmärryksiin myös kotona.
Lisäksi me esitellään Autismiliiton Kirjokartta, eli työkalu, joka auttaa hahmottamaan omaa neurokirjon kokemusta ja löytämään keinoja kuormituksen vähentämiseen.
Ymmärrys ei tee kenestäkään erilaisempaa – se tekee elämästä vähän kevyempää. Tutustu Kirjokarttaan:👉 https://autismiliitto.fi/kirjokartta-selkea/
Tutustu meihin Varapäreen taustalla:👉 www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelut
👉 www.varapare.fi – Onlinepalvelut👉 www.mindnova.fi – Työelämäpalvelut
Joskus on vaikea myöntää, ettei oma lapsi tunnu läheiseltä ja että lämpö ja yhteys ovat kadoksissa. Se voi olla hetkellinen notkahdus tai pidempään jatkunut tunne, joka herättää monissa häpeää ja syyllisyyttä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsen kanssa voi olla vaikea löytää yhteyttä ja mitä sen taustalla usein on: temperamenttierot, neurokirjon piirteet, uupumus tai esim. vanhemman tunne omasta riittämättömyydestä. Pohdimme myös, miten lämpö ja yhteys voivat vahvistua pienin askelin – myötätunnon, kiinnostuksen ja arjen onnistumisten kautta. Joskus rakkaus on olemassa, mutta tunne yhteydestä on hetken kadoksissa. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa – vaan inhimillisen sellaisen.
Varapäreen taustalla toimii yritys nimeltään MindNova Oy. Tutustu meihin seuraavissa paikoissa:
www.varapare.fi www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelu Mindelywww.mindnova.fi – MindNova työelämäpalvelut
Selvitä oma vanhemmuustyylisi:
https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti
Koulupoissaolot herättävät vanhemmissa monenlaisia tunteita – huolta, syyllisyyttä, pelkoa ja turhautumista. Moni jää tilanteessa yksin ja miettii, mitä pitäisi tehdä, kun lapsi ei enää jaksa mennä kouluun, ja ohjeet tuntuvat ristiriitaisilta.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi poissaolot syntyvät ja millaisia asioita niiden taustalta usein löytyy – sosiaalista ahdistusta, uupumusta, oppimisen haasteita ja neurokirjon piirteitä. Pohdimme, miten tilannetta voi lähteä purkamaan: miten sanoittaa, tukea ja ennen kaikkea säilyttää yhteys lapseen, vaikka koulunkäynti olisi katkolla. Kuuntele jakso ja muista: poissaolo ei ole laiskuutta, vaan viesti kuormituksesta. Ja vaikka tilanne ei ratkea nopeasti – yhteys kantaa.Jaksossa mainittu:
KouluKunnossa-hanke👉 https://www.koulukunnossa.fi/Tutustu yritykseen Varapäreen taustalla:
MindNova Oy / Työelämäpalvelut👉 www.mindnova.fi
Kuntoutuspalvelu Mindely👉 www.mindely.fi
Ja tietenkin Varapäreen oma sivusto👉 www.varapare.fi
Sisarussuhde on elämän pisin ihmissuhde ja usein myös tunnetasoltaan villein. Siihen mahtuu rakkautta, kilpailua, mustasukkaisuutta, yhteistä iloa ja loputtomasti neuvotteluja. Tässä jaksossa pohdimme, mikä on “normaalia” sisarusten välistä riitelyä, miksi se voi vanhemmasta tuntua niin uuvuttavalta, ja miten omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten lasten välisiin konflikteihin suhtautuu.
Jakson ytimessä on oivallus: riidat kuuluvat hyväänkin perhe-elämään. Aikuisen tehtävä ei ole poistaa riitoja, vaan luoda tunneilmasto, jossa niistä voi oppia. Riita ei ole rakkauden vastakohta – vaan usein sen toinen puoli.Jaksossa nostamme esiin mm. Mannerheinin lastensuojeluliiton Sisarukset nahistelevat-artikkelin, jossa hyviä vinkkejä vanhemmille:👉 https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/sisarukset-nahistelevat/ Tutustu yritykseen Varapäreen takana:Kuntoutuspalvelu Mindely:👉 www.mindely.fiMindNova työelämäpalvelut👉 www.mindnova.fi
Ja tietenkin Varapäre👉 www.varapare.fi
Ruutuaika ei ole vain minuuttien laskemista. Tässä jaksossa puhutaan ruutuajan laadusta, tasapainosta ja siitä, miten näytön valo läikkyy arkeen – joskus yhdistäen, joskus kuormittaen. Pohjana toimii Elisa Oy:n kehittämä ruutuajan lautasmalli, jota ovat olleet rakentamassa Helsingin Yliopiston kasvatustieteiden professori ja aivotutkija Minna Huotilainen, MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja sekä psykologian tohtori Moona Moisala.
Keskustelussa avataan, miksi ruutu voi olla sekä palauttavaa että kuormittavaa, ja miten perhe voi löytää oman tasapainonsa. Saat käytännön vinkkejä siihen, miten ruutuajasta voi puhua lapsen kanssa hyväksyvästi, miten sopia pelisäännöistä ilman jatkuvaa vääntöä ja millaisia yhteisiä hetkiä ruudun äärellä voi rakentaa. Lue lisää aiheesta Elisan artikkelista "Ruutuajan lautasmalli":👉 https://elisa.fi/ideat/ruutuajan-lautasmalli/Tutustu MindNovaan, eli yritykseen Varapäre-brändin taustalla:👉 www.mindnova.fi työelämäpalvelut👉 www.mindely.fi kuntoutuspalvelut
Mitä sietoikkuna (window of tolerance) tarkoittaa ja miksi se on niin hyödyllinen arjen hahmottamiseen?
Tässä jaksossa sukelletaan hermoston säätelyyn: mitä tapahtuu, kun olemme yli- tai alivireisiä, ja miksi se näkyy niin vahvasti tavallisissa arjen tilanteissa – lapsen iltakitinässä, sisarusten riidassa tai vanhemman uupumuksessa.
Saat konkreettisia työkaluja oman ja lapsen sietoikkunan tunnistamiseen sekä pieniä palautumiskeinoja, joilla voi palata takaisin tasapainoon. Lue lisää sietoikkunasta ADHD-liiton sivuilla:👉 https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/kohti-sietoikkunaa/Tee Varapäreen vanhemmuustyylitesti:👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitestiLue lisää Varapäreen tulevasta "Tavallisen vanhemman tyyli"-verkkokurssista ja liity halutessasi odotuslistalle:👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista
Varapäre-brändin takana on kolmen naisen yritys nimeltään MindNova Oy. Kaikki kolme olemme toimineet yrittäjinä jo vuosien ajan, mutta nyt olemme lyöneet hynttyyt yhteen voidaksemme tarjota palveluitamme entistä laajemmin. Tutustu meihin ja palveluihimme alta:
MindNova työelämäpalvelut – Organisaatioille, työyhteisöille ja esihenkilöille:👉 www.mindnova.fiKuntoutuspalvelu Mindely – Mielenterveyspalvelut lapsille, nuorille ja perheille:👉 www.mindely.fi
Ihmetteletkö joskus, että lapsesi hermot menevät ihan syyttä – kunnes lopulta huomaatkin, että kyse olikin nälästä, väsymyksestä tai vaikka siitä, että lapsi kaipaa seuraa?
Tässä jaksossa sukellamme HALT-malliin (Hungry, Angry, Lonely, Tired) ja puhumme siitä, miksi perustarpeiden täyttymättömyys kuormittaa sekä lapsen että vanhemman hermostoa. Keskustelemme mm. siitä, miksi nälkä tekee tunnesäätelystä vaikeaa, miten tunnekuohujen taustalla voi olla uupumusta tai ylikuormitusta, yksinäisyyden merkityksestä – miksi yhteyden tarve on niin perustavanlaatuinen sekä väsymyksestä – miksi väsyneenä pienetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta. Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten tunnistaa oman ja lapsen HALT-tilan arjessa – ja miten pienillä teoilla voi tehdä suuren eron.
Jakson tärkein oivallus: HALT ei ratkaise kaikkea, mutta se auttaa tunnistamaan perussyitä kuormitukselle ja avaa tien rauhallisempaan arkeen.
Testaa oma vanhemmuustyylisi: 👉 www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti
Tutustu Varapäreen vanhemmuuskurssiin ja liity odotuslistalle kuullaksesi ensimmäisenä pilottiryhmästä👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista
Seuraa meitä somessa👉 Instagram👉 Facebook
Mitä tapahtuu, kun kaksi vanhempaa ajattelee kasvatuksesta eri tavalla – ja riidat syntyvät keskellä arkea? Tässä jaksossa sukellamme siihen, miksi vanhempien väliset erimielisyydet ovat niin tavallisia – ja miten niistä voi päästä eteenpäin.
Keskustelemme mm. siitä, miten oma lapsuudenperhe vaikuttaa siihen, mitä pidämme “oikeana” kasvatuksen, miksi toive toisen ajatusten lukemisesta johtaa usein pettymyksiin ja kuinka väkivallaton viestintä (Nonviolent Communication, Marshall Rosenberg) tarjoaa välineet rakentavaan keskusteluun. NVC:n neljä askelta käytännössä: havainto – tunne – tarve – pyyntö. Miten kuuntelu ja validointi auttavat löytämään yhteistä kieltä.
Jakson tärkein oivallus: erimielisyydet eivät katoa, mutta niistä voi tulla mahdollisuus oppia tuntemaan sekä itseään että kumppania paremmin.
Testaa oma vanhemmuustyylisi: 👉 www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti
Lue lisää Varapäreen alkavasta vanhemmuuskurssista: 👉 www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista
Lue lisää rakentavasta vuorovaikutuksesta:
👉 www.rakentavanvuorovaikutuksenyhdistys.fi
”Kaikillahan on nykyään ADHD.” Lause, joka kuulostaa viattomalta, mutta joka voi osua syvälle – ja vähätellä koko perheen todellisuutta. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi ADHD ei ole sama asia kuin avainten unohtelu tai keskittymisen herpaantuminen, vaan kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka vaikuttaa laajasti arkeen. Keskustelemme mm. siitä, mitä ADHD oikeasti tarkoittaa (ydinoireet ja arjen haasteet), miten se eroaa tavallisesta ”keskittymisen vaikeudesta”, miksi vähättely satuttaa ja lisää vanhempien syyllisyyttä ja miten ADHD:sta voi puhua rakentavasti ilman, että kokemukset mitätöidään ✨ Jakson tärkein oivallus: ADHD:n vähättely ei poista sen todellisuutta. Perheet ansaitsevat, että heidän kokemuksensa otetaan vakavasti.Testaa oma vanhemmuustyylisi: 👉 www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti Tutustu Varapäreen tulevaan vanhemmuuskurssiin ja liity odotuslistalle: 👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista
Kun lapsi räjähtää nollasta sataan sekunnissa, vanhemman mielessä herää helposti kysymys: ”Mistä tämä tuli, kun hetki sitten kaikki oli hyvin?” Tässä jaksossa sukellamme syvemmälle siihen, miksi hermosto ylireagoi niin nopeasti – erityisesti ADHD:n, autismin ja Touretten yhteydessä. Keskustelemme mm. siitä, mikä erottaa hermoston ylireaktion tavallisesta kiukustumisesta, miksi äkilliset tunnepurkaukset kuormittavat vanhempaa niin paljon ja mitä voit tehdä, kun lapsi räjähtää ilman varoitusta. Saat myös kolme konkreettista työkalua arkeen. Jakson tärkein oivallus: tunnepurkaus ei ole tahallista ilkeyttä – vaan hermoston tapa toimia. Kun ymmärrät syyn, voit kohdata tilanteen vähemmällä syyllisyydellä ja stressillä. Jaksossa puhumme myös näistä: Testaa oma vanhemmuustyylisi: 👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti Lue lisää Varapäreen tulevasta vanhemmuuskurssista: 👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista Tutustu Hejlskov-Elvenin "rauhoittavaan kohtaamiseen" 👉 https://eng.hejlskov.se/ Tutustu "sietoikkunaan" ADHD-liiton sivuilla: 👉 https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/kohti-sietoikkunaa/
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States