Claim OwnershipOppimisen psykologia
Subscribed: 121Played: 1,474
Subscribe
© Hanna Siefen
Description
Ihminen on kiinnostava – ja niin on myös oppiminen. Oppimisen psykologia -podcastissa tutkin, miten mielemme toimii, mitä kaikkea oppiminen oikeastaan on ja miten se tapahtuu arjessa. Podcast ei ole ainoastaan self helpiä tai tehokkuuspuhetta, vaan syväsukellus psykologian ilmiöihin ja siihen, miten ihminen on välillä niin kekseliäs ja välillä ihan pihalla. Tämä on podcast oppimisesta ja kaikesta siitä, mikä ihmisessä on kiinnostavaa.
Ilolla,
Psykologi Hanna Siefen <3
#oppiminen #psykologia #osaamisenkehittäminen #arjenpsykologia #L&D #HRD
Ilolla,
Psykologi Hanna Siefen <3
#oppiminen #psykologia #osaamisenkehittäminen #arjenpsykologia #L&D #HRD
100 Episodes
Reverse
Aina välillä jokainen meistä yliarvioi oman osaamisensa, eikä tämä johdu ylimielisyydestä, vaan kyse on useimmiten inhimillisestä ajatusharhasta. Tässä jaksossa perhdytään siihen, miksi näin käy, mihin ilmiö perustuu ja miksi oman yliarvioinnin huomaaminen ja myöntäminen voi tuntua yllättävän hankalalta. Syvennymme erityisesti Dunning–Kruger-vinoumaan, joka selittää miksi luulemme itsestämme liikoja.Tämä on Psykologian hot take - jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.
Moni miettii jossain vaiheessa elämää, olisiko minusta yrittäjäksi. Tai toisin päin: olen jo yrittäjä, mutta en silti aina tunne itseäni “oikeaksi” sellaiseksi. En tee 60-tuntisia viikkoja, en halua kasvaa hinnalla millä hyvänsä, enkä tunnista itseäni niistä yrittäjyyden mielikuvista, joita usein näemme ja kuulemme.Tässä Oppimisen psykologia -jaksossa pysähdytään yrittäjyyden äärelle psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa, vaan oppimista ja jatkuvaa taitojen rakentumista arjen keskellä.Vieraana on yrittäjien työnohjaaja Anne Hämäläinen, joka työskentelee päivittäin yrittäjien kanssa. Keskustelemme siitä, miksi niin moni epäilee omaa “yrittäjäkelpoisuuttaan”, millaisia mielikuvia yrittäjyyteen liittyy ja mitkä niistä ovat jo aikansa eläneitä.Puhumme myös yrittäjyystaidoista: mitä taitoja yrittäjyys oikeasti vaatii, miten ne kehittyvät eri vaiheissa ja miksi kaikkea ei tarvitse osata itse.
Vuodenvaihde saa monet meistä pohtimaan, pitäisikö pyrkiä jollain tapaa olemaan parempi versio itsestään. Mutta mistä nämä tavoitteet oikeastaan tulevat, omasta elämästä vai ympäristöstä?Tässä jaksossa pohdin, miten sosiaalinen vertailu ja kulttuuriset ihanteet muovaavat sitä, mitä pidämme “omina” tavoitteinamme. Samalla tarkastelen, miten omia tavoitteita voi tutkia arkisesti: mihin haluaa oikeasti käyttää aikaansa, mistä on valmis luopumaan ja mikä tuntuu tärkeältä silloinkin, kun se ei näy ulospäin.Tämä on Psykologin hot take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa tarkastelen viikoittain jotain ajankohtaista aihetta.
Tässä pienessä extrassa kuulet mun tämän vuoden voimabiisin. Mieheni teki sen minulle syntympäivälahjaksi tekoälyn avulla. Biisin jälkeen kerron, miten säkin voit tehdä oman kappaleen helposti, vaikka laulaminen tai soittaminen ei olisi sun juttu. Musiikkityylinkin saat valita itse.Upeaa tätä vuotta sinulle! Toivottavasti kuullaan pian myös varsinaisten jaksojen parissa. <3
Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta, aivankuin se olisi sarja ongelmia, jotka tulisi taklata. Tässä jaksossa käännän katseen siihen, mikä työssä jo toimii. Vierainani ovat Saana Rossi ja Johanna Huhtamäki, jotka edustavat positiivista organisaatiopsykologiaa ja haastavat ajatuksen siitä, että työelämää pitäisi kehittää vain korjaamalla rikki olevaa.Puhumme muun muassa vahvuuksista ja niiden tunnistamisesta, palautteen merkityksestä ja siitä miksi positiivisuus ei tarkoita ongelmien ohittamista.
Elämän spesiaalihetkiin liittyy usein paljon odotuksia. Ja näin ollen myös paljon pettymyksiä. Joulu on yksi hyvä esimerkki tästä ja onkin ajankohtaista miettiä, miten omia ja toisten odotuksia voi hallita, jotta joulusta tulisi onnistunut.Tähän polttavaan kysymykseen etsitään vastauksia mm. Daniel Kahnemanin kokevan minän ja tarkkailevan minän avulla, sekä pohditaan opitun avuttomuuden dilemmaa. Toisin sanottuna pohditaan miten osaisimme nauttia hetkestä ja toisaalta rohkeasti kertoa toiveistamme.Mutta varsinkin käydään läpi sitä miksi aikoinaan petyin suuresti saatuani poikaystävältäni lahjaksi geishakuulat, enkä yltiöromanttista elettä. Ja miten “alilupaa ja ylilunasta” -periaate on toiminut odotusten hallinnassa lasten kansa.Tämän jakson myötä toivotan kaikille ihan ok:ta joulua! ;) Tämä on psykologin hot take jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Syvähaastatteluja vaihtuvien vieraiden kanssa tulee ulos joka toinen viikko. <3
Ihmisen identiteetti ja itsetunto on melkolailla sidottuna työhön. Halusimme sitä tai emme. Tämä on tullut näkyväksi entistä selvemmin nyt kun yhä useampi on joutunut työttömäksi. Mutta miten ihminen kokee niinkin suuren elämänmuutoksen kuin työttömyys? Millaista tarinaa silloin kerrotaan itselle ja millaisia tunteita tilanne herättää?Toisaalta työ on usein myös tärkeä identiteetin rakentamisen väline. Työ tarjoaa meille jatkuvia viestejä siitä millainen olen, mihin minua tarvitaan, missä olen hyvä ja mihin porukkaan kuulun. Tämän kadotessa voi itsetunto ja minäkuva olla koetuksella. Toisaalta etäisyyden saaminen voi myös auttaa tarkastelemaan sitä miten ympäristö on minäkuvaan vaikuttanut. Tässä jaksossa pysähdytään sen äärelle, mitä työttömyys voi tehdä identiteetille ja itsetunnolle, usein huomaamatta.
Osalle meistä pelkkä pimppi-sanan sanominen ääneen tuottaa vaikeuksia. Saati, että pukeutuisi vulvasta inspiroituneeseen mekkoon arvokkaaseen juhlaan. Ei siis ihmekään, että “pyhä pillu”-mekko linnanjuhlissa on herättänyt tunteita. Tässä jaksossa analysoin mitä kohun taustalta voi psykologian näkövinkkelistä löytyä. Miten merkitykset, ja niiden myötä myös mielipiteet, muodostuvat? Miten tulkitsemme toistemme käyttäytymistä? Ja millaisia yhteisiä käyttäytymiskoodeja meillä on ja miten suhtaudumme niiden rikkomiseen?Tämä on Psykologin Hot Take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja. PHT-jaksoja tulee kerran viikossa ja analysoin niissä yhtä ajankohtaista aihetta.
"Ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivoistaan.""Olet joko vasemman tai oikean aivopuoliskon tyyppi.""10 000 tuntia harjoittelua takaa, että tulet mestariksi"Nämä ja lukuisat muut psykologiset myytit elävät somekeskusteluissa, self help -kirjoissa ja kahvipöytien keskusteluissa. Ne jäävät mieleen ehkä juuri siksi, että ne tarjoavat yksinkertaisia ja houkuttelevia selityksiä ihmisyydestä.Tässä jaksossa selvitetään miksi me uskomme psykologisiin myytteihin, ja miten ne vaikuttavat tapaan, jolla ymmärrämme itseämme ja toisiamme. Käymme läpi myyttejä aivoista, älykkyydestä, tunteista ja persoonallisuudesta.Vieraanani on psykologi ja tietokirjailija Minna Miao, joka on kirjoittanut kirjan Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa.
Kummalta kannattaa kysyä neuvoa, kun kohtaa ongelman: luomuälyltä vai tekoälyltä?Sain itse kokea karvaasti miten tekoälyyn nojaaminen voi viedä ongelmanratkaisun täysin solmuun. Suhrasin nimittäin tekoälyn kanssa 20(!) tuntia, kunnes tapasin oikean ihmisen, joka osasi ratkaista ongelmani hetkessä.Aloin pohtimaan mikä tekee ihmisestä sen kaikista nerokkaimman käyttöliittymän ongelmanratkaisussa? Miten älykkyys on hajautunut ihmisten välille? Mikä on heikkojen sidosten ja verkostojen merkitys? Ja miksi sitä apua on joskus niin hemmetin vaikea pyytää?Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:The Strength of Weak Ties. https://www.jstor.org/stable/2776392Evidence for a Collective Intelligence Factor in the Performance of Human Groups. https://www.science.org/doi/10.1126/science.1193147
Tässä jaksossa käsitellään sitä mikä pyöreiden täyttämisessä aiheuttaa kriiseilyä.Selvitetään myös vihdoin tämä: mikä on keski-iän määritelmä? Ja millaista valaistumista on odotettavissa eli mikä on psykologian teorioiden mukaan keski-iän kehitystehtävä? Kerron myös miksi kuolema ahdistaa niin, että kurkkua kuristaa ja millaista keski-ikäisen naisen voimaantumista on havaittavissa. Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Tällä kertaa se liippasi läheltä.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:HS: Aikuisillakin on eri kehitystasoja. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006524203.html
Kävin viikonloppuna ostoksilla ja yllätys, yllätys, matkaan lähti myös sellaista tavaraa, jota en ollut suunnitellut ostavani. Varsinkin näin tarjousten kulta-aikaan aloin pohtimaan: millä kaikilla tavoin meitä höynäytetään ostamaan? Mitä psykologisia kikkoja ja konsteja on olemassa, jotta kauppaa saadaan aikaan? Black friday on ensi viikolla, mutta kaupoissa on ollut täysi hulabaloo jo useamman viikon, joten tarkkana saa pysyä vielä pitkän aikaa! Tästä inspiroituneena tämän viikon Psykologin hot take -jakso käsittelee tarjousten psykologiaa. Kerron jaksossa mihin itse haksahdin ja millaisista kikoista on hyvä olla tietoinen. "Psykologin hot take" on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, joka käsittelee viikottain ajankohtaisia jaksoja. Edelleen teen myös haastattelujaksoja tuttuun tapaan. Tässä jaksossa käytetyt aineistot:Consumers Are Rewriting the Rules of Year-End Sales Events (2025) https://www.bcg.com/publications/2025/consumers-are-rewriting-rules-year-end-salesKuluttajat aleostoksilla (2023) https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2023-01-kuluttajat-aleostoksilla.pdf
"Pitää osata niin sanotusti heittää paskaa seinään ja katsoa, mikä tarttuu." Näin kuvaa koomikko Jukka Lindström ideointia ja luovuutta Henry Tikkasen kirjassa Luovat suomalaiset .Tästä ja monesta muusta luovuuden kuvauksesta keskustelen toimittaja Henry Tikkasen kanssa. Henry on haastatellut kirjaansa varten 15 erilaista tekijää, Satu Rämöstä Olavi Uusivirtaan, ja koonnut yhteen heidän ajatuksiaan luovuudesta.Käymme läpi mitä Henry oppi näistä tarinoista ja miten hän hyödyntää oppiminaansa suositun Tiedetripin teossa. Ja tietenkin pohdimme miten meistä jokainen voi lisätä luovuuttaan.Loppuun vielä breaking news! Henry kertoo mehukkaan tarinan tv-ohjelma Pirunpelin kulisseista. Hän avaa miten hyödynsi ohjelmassa luovuuttaan ja miksi kunnian hänen loistavasta ideastaan sai ihan joku muu kuin hän itse.Henryn kuva: Otto Virtanen
Psykologin hot take on täällä! Tämä jakso aloittaa Oppimisen psykologia -podcastin uuden sivusarjan, jossa tarkastelen viikoittain ajankohtaisia ilmiöitä psykologin näkökulmasta.Ensimmäisen jakson aiheena on persoonallisuustestit työelämässä.Viime viikkoina aihe on noussut toistuvasti esiin mediassa: työpaikoilla käytetään yhä enemmän testejä, joita tutkijat pitävät tieteellisesti kestämättöminä. Ihmisiä jaotellaan väreihin ja kirjaimiin ja näiden perusteella tehdään hurjiakin tulkintoja.Jaksossa pohdin, miksi tällaiset mallit vetoavat meihin ja mitä vaaranpaikkoja niissä piilee. Paljastan myös mllaisia leimoja olen tullut liimanneeksi itseeni vanhojen testien pohjalta.Linkit jaksossa mainittuihin artikkeleihin (+ muutama muu aiheeseen liittyvä):Työntekijät kertovat Ylelle huuhaa-testeistä: ”Esihenkilö päätti, että työparit muodostetaan värien perusteella”https://yle.fi/a/74-20190894Tutkija: Suurin osa rekrytointifirmoista käyttää huuhaa-testejä: https://yle.fi/a/74-20189871”Huuhaaksi” kritisoitujen rekrytointitestien tekijät puolustautuvat: ”Käytämme tieteellisesti tutkittuja testejä” https://yle.fi/a/74-20190893Yksi työnhaussa suosittu testityyppi saa asiantuntijalta tylyn tuomion: ”Ihmiset osaavat manipuloida testituloksia” https://yle.fi/a/74-20142943https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/personality-tests
Tässä jaksossa en keskity isoihin meriitteihin tai CV:stä löytyviin taitoihin, vaan niihin pieniin juttuihin, joita teemme päivittäin.
Kuten se, että osaat näyttää palaverissa kiinnostuneelta, vaikka on nälkä, kiire ja vessahätä.
Tai että löydät oikean tiedoston nimeltään “final_FINAL2_OK.valmis.pptx.” muiden lukuisten lähes samanlaisten seasta. Tai että osaat täyttää astianpesukoneen niin, että sinne mahtuu maksimaalinen määrä kuppeja, kippoja ja eväsrasioita.
Tällaiset taidot eivät tunnu taidoilta, koska ne on hioutuneet huomaamatta. Mutta just siksi ne on niin kiinnostavia. Tämä jakso nostaa pikkutaidot kunniaan. Eli kerron sinulle, miksi just sä olet paljon taitavampi kuin luuletkaan! Ja miten hurjan monipuolisesti osaat vaikka mitä! Mitä kaikkea hiljaista tietoa sinulla on.
Tässä jaksossa kerron kolme pointtia liittyen arjen pikkutaitoihin.
1. Mitä kaikkia taitoja meillä on päivittäin käytössä. 2. Miksi näitä taitoja usein vähätellään ja niille jopa sokeudutaan. Miten dreyfusien portaikko tai hiljaisen tiedon teoria valottaa tätä. 3. Miten sä voit huomata omia arjen pikkutaitoja.
Muisti on meille kaikille tuttu asia, mutta harva meistä ymmärtää kovinkaan hyvin, miten se toimii. Tässä jaksossa perehdytään muistin ihmeelliseen maailmaan.
Vieraanani on Julia Korkman, joka on kansainvälisesti tunnustettu oikeuspsykologian dosentti ja tutkija. Julia on työskennellyt lukuisissa oikeustapauksissa asiantuntijana ja pohtinut todistajanlausuntojen luotettavuuden arviointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös kouluttanut oikeusalan ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Keskustelemma Julian kanssa siitä miten muisti toimii, voiko muistoihin luottaa ja miten muistia voi tukea.
Julia kertoo mm.:
- Miten muisti vaikuttaa arkeemme ja miksi muistin mekanismeja on hyvä ymmärtää?
- Miksi muistamme jotkut asiat tarkasti ja jotkut unohtuvat heti?
- Mistä tietää mikä muisto on luotettava?
- Miksi esim. perheenjäsenillä voi olla hyvin erilaiset muistot samasta tapahtumasta?
- Miten muistot muokkautuvat ajan kanssa? Entä muiden puheesta?
- Mitä tarkoittaa se, että muisti on konstruktio eikä tallennin?
- Mikä rooli keskittymisellä ja tunteilla on muiston muodostumisessa?
- Mitä ovat valemuistot?
- Miten muistia voi harjoittaa?
📷 Julian kuva: Miikka Pirinen / S&S
Usein sanotaan, että oppiminen vaatii psykologista turvallisuutta. Mutta entä jos sitä ei ole? Ja voiko sitä todellisuudessa edes olla?
Tässä jaksossa keskustelen organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon kanssa siitä, pitäisikö meidän ravistella koko käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta. Puhumme myös siitä, miten oppiminen työelämässä on muuttunut: ennen ensin kouluttauduttiin ja sitten sovellettiin, nykyään hypätään saman tien uuden kokeiluun. Myös tämä jakso on yhdenlainen rohkea kokeilu, jota avaamme jaksossa.
Pohdimme Karoliinan kanssa muun muassa:
- Miksi psykologinen turvallisuus on monessa työpaikassa enemmän illuusio kuin todellisuus?
- Miten oppiminen on muuttunut ja mitä tämä vaatii meiltä yksilöinä?
- Miten meidän pitäisi päivittää käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta, kun oppimisen rytmi on kääntynyt päälaelleen?
- Mitä tarkoitetaan rohkealla tilalla ja miten se eroaa psykologisesti turvallisesta tilasta?
- Voiko klovneriasta löytyä yllättäviä oppeja siihen, miten siedetään radikaalia epävarmuutta?
Tekoälystä on tullut monille arjen työpari. Se auttaa ideoimaan, selkeyttämään ajattelua ja etsimään tietoa nopeasti. Tekoäly on tällä hetkellä kuuma puheenaihe myös melkein jokaisessa firmassa. Monelle on kuitenkin vielä vähän epäselvää, mitä kaikkea sen kanssa voi oikeasti tehdä. Miten se voi auttaa oppimisessa? Millaisia taitoja se vaatii? Ja mitä sudenkuoppia siihen liittyy?
Keskustelemme näistä teemoista Susanna Valkeuksen kanssa, joka toimii OP Henkivakuutuksella osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja kouluttaa ja sparraa yhtiön väkeä tekoälyn hyödyntämisessä. Juttelemme siitä miten Susanna ja Op Henkivakuutuksella laajemmin tekoälyä on alettu hyödyntämään tai ainakin sen käyttöä kokeilemaan. Toisaalta puhumme myös isommassa kuvassa siitä mitä tekoäly tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle.
Susanna kertoo mm.:
-Miksi tekoäly kannattaa ottaa haltuun? Mitä se voi parhaimmillaan tarjota?
-Miten tekoälyä kannattaa arjessa hyödyntää?
-Kannustaako tekoäly pintaoppimiseen, syväoppimisen sijaan? Mitä se tekee oppimisprosessille?
-Mitkä ovat tekoälyn käyttämisen sudenkuopat? (esim. omien vinoumien vahvistaminen.)
-Millaista osaamista tekoälyn käyttö vaatii nyt ja tulevaisuudessa? Mitä ovat tekoälyajan oppijan osaamiset?
Tämä jakso on sinulle, joka ajattelet, että puhut liian nopeasti, esityksesi rakenne on sekava tai äänesi kuulostaa oudolta. Saatat kantaa itsestäsi uskomuksia, jotka estävät sinua avaamasta suuta silloin kun sillä olisi merkitystä.
Puhumme tietokirjailija ja puhekouluttaja Juhana Torkin kanssa puhetaidon merkityksestä ja siitä miten sitä voi oppia. Ja myös siitä, että hyvin moni meistä todellisuudessa osaa puhua paljon paremmin kuin luuleekaan.
Juhana kertoo mm.
– Miksi puhetaito on yksi arjen tärkeimmistä taidoista?
– Miten hyväksi puhujaksi voi kehittyä ja mitä siinä oikeastaan harjoitellaan?
– Miten esiintymisjännityksen voi kohdata ja miksi siitä ei tarvitse päästä kokonaan eroon?
Jaksossa kuulet myös aitoa materiaalia mieheni Hapen pitämästä puheesta ystävyyden häissä ja millaisia fiiliksiä puheen pitäminen hänessä herättää.
Kehonkieli vaikuttaa vuorovaikutukseen enemmän kuin arvaamme ja usein jo ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan. Tässä jaksossa puhutaan eleistä, ilmeistä ja kehonkielen vaikutuksesta arjen tilanteissa. Miksi joskus päädymme kömpelöön halaus-kättely-tanssiin? Entä miten kehonkieltä voi tietoisesti havainnoida ja hyödyntää?
Vieraanani on vuorovaikutuksen ja kielen tutkija ja Raami-kehittämispalvelun yrittäjä Elina Tapio.
Elina kertoo mm.:
🙋♀️Mitä kaikkea kehonkieli on? Miten käsien eleet, kehonasento, päänliike, katse, proksemiikka ja esineiden käsittely palvelee vuorovaikutusta?
🤷♀️ Miten eleitä voi luokitella?
🧏♀️ Miten omia eleitä voi oppia huomaamaan ja säätelemään?
🙅♀️ Miksi konteksti ratkaisee kehonkielen tulkinnassa?
🤦♀️ Millaisia myyttejä kehonkieleen liittyy?
Download from Google Play
Download from App Store
United States
Olipa tosi mielenkiintoinen episodi minulle, joka sinänsä olen kiinnostunut journalismista vain kuuntelijan näkökulmasta.