Claim OwnershipOppimisen psykologia
Subscribed: 120Played: 1,458
Subscribe
© Hanna Siefen
Description
Ihminen on kiinnostava – ja niin on myös oppiminen. Oppimisen psykologia -podcastissa tutkin, miten mielemme toimii, mitä kaikkea oppiminen oikeastaan on ja miten se tapahtuu arjessa. Podcast ei ole ainoastaan self helpiä tai tehokkuuspuhetta, vaan syväsukellus psykologian ilmiöihin ja siihen, miten ihminen on välillä niin kekseliäs ja välillä ihan pihalla. Tämä on podcast oppimisesta ja kaikesta siitä, mikä ihmisessä on kiinnostavaa.
Ilolla,
Psykologi Hanna Siefen <3
#oppiminen #psykologia #osaamisenkehittäminen #arjenpsykologia #L&D #HRD
Ilolla,
Psykologi Hanna Siefen <3
#oppiminen #psykologia #osaamisenkehittäminen #arjenpsykologia #L&D #HRD
95 Episodes
Reverse
Elämän spesiaalihetkiin liittyy usein paljon odotuksia. Ja näin ollen myös paljon pettymyksiä. Joulu on yksi hyvä esimerkki tästä ja onkin ajankohtaista miettiä, miten omia ja toisten odotuksia voi hallita, jotta joulusta tulisi onnistunut.Tähän polttavaan kysymykseen etsitään vastauksia mm. Daniel Kahnemanin kokevan minän ja tarkkailevan minän avulla, sekä pohditaan opitun avuttomuuden dilemmaa. Toisin sanottuna pohditaan miten osaisimme nauttia hetkestä ja toisaalta rohkeasti kertoa toiveistamme.Mutta varsinkin käydään läpi sitä miksi aikoinaan petyin suuresti saatuani poikaystävältäni lahjaksi geishakuulat, enkä yltiöromanttista elettä. Ja miten “alilupaa ja ylilunasta” -periaate on toiminut odotusten hallinnassa lasten kansa.Tämän jakson myötä toivotan kaikille ihan ok:ta joulua! ;) Tämä on psykologin hot take jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Syvähaastatteluja vaihtuvien vieraiden kanssa tulee ulos joka toinen viikko. <3
Ihmisen identiteetti ja itsetunto on melkolailla sidottuna työhön. Halusimme sitä tai emme. Tämä on tullut näkyväksi entistä selvemmin nyt kun yhä useampi on joutunut työttömäksi. Mutta miten ihminen kokee niinkin suuren elämänmuutoksen kuin työttömyys? Millaista tarinaa silloin kerrotaan itselle ja millaisia tunteita tilanne herättää?Toisaalta työ on usein myös tärkeä identiteetin rakentamisen väline. Työ tarjoaa meille jatkuvia viestejä siitä millainen olen, mihin minua tarvitaan, missä olen hyvä ja mihin porukkaan kuulun. Tämän kadotessa voi itsetunto ja minäkuva olla koetuksella. Toisaalta etäisyyden saaminen voi myös auttaa tarkastelemaan sitä miten ympäristö on minäkuvaan vaikuttanut. Tässä jaksossa pysähdytään sen äärelle, mitä työttömyys voi tehdä identiteetille ja itsetunnolle, usein huomaamatta.
Osalle meistä pelkkä pimppi-sanan sanominen ääneen tuottaa vaikeuksia. Saati, että pukeutuisi vulvasta inspiroituneeseen mekkoon arvokkaaseen juhlaan. Ei siis ihmekään, että “pyhä pillu”-mekko linnanjuhlissa on herättänyt tunteita. Tässä jaksossa analysoin mitä kohun taustalta voi psykologian näkövinkkelistä löytyä. Miten merkitykset, ja niiden myötä myös mielipiteet, muodostuvat? Miten tulkitsemme toistemme käyttäytymistä? Ja millaisia yhteisiä käyttäytymiskoodeja meillä on ja miten suhtaudumme niiden rikkomiseen?Tämä on Psykologin Hot Take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja. PHT-jaksoja tulee kerran viikossa ja analysoin niissä yhtä ajankohtaista aihetta.
"Ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivoistaan.""Olet joko vasemman tai oikean aivopuoliskon tyyppi.""10 000 tuntia harjoittelua takaa, että tulet mestariksi"Nämä ja lukuisat muut psykologiset myytit elävät somekeskusteluissa, self help -kirjoissa ja kahvipöytien keskusteluissa. Ne jäävät mieleen ehkä juuri siksi, että ne tarjoavat yksinkertaisia ja houkuttelevia selityksiä ihmisyydestä.Tässä jaksossa selvitetään miksi me uskomme psykologisiin myytteihin, ja miten ne vaikuttavat tapaan, jolla ymmärrämme itseämme ja toisiamme. Käymme läpi myyttejä aivoista, älykkyydestä, tunteista ja persoonallisuudesta.Vieraanani on psykologi ja tietokirjailija Minna Miao, joka on kirjoittanut kirjan Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa.
Kummalta kannattaa kysyä neuvoa, kun kohtaa ongelman: luomuälyltä vai tekoälyltä?Sain itse kokea karvaasti miten tekoälyyn nojaaminen voi viedä ongelmanratkaisun täysin solmuun. Suhrasin nimittäin tekoälyn kanssa 20(!) tuntia, kunnes tapasin oikean ihmisen, joka osasi ratkaista ongelmani hetkessä.Aloin pohtimaan mikä tekee ihmisestä sen kaikista nerokkaimman käyttöliittymän ongelmanratkaisussa? Miten älykkyys on hajautunut ihmisten välille? Mikä on heikkojen sidosten ja verkostojen merkitys? Ja miksi sitä apua on joskus niin hemmetin vaikea pyytää?Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:The Strength of Weak Ties. https://www.jstor.org/stable/2776392Evidence for a Collective Intelligence Factor in the Performance of Human Groups. https://www.science.org/doi/10.1126/science.1193147
Tässä jaksossa käsitellään sitä mikä pyöreiden täyttämisessä aiheuttaa kriiseilyä.Selvitetään myös vihdoin tämä: mikä on keski-iän määritelmä? Ja millaista valaistumista on odotettavissa eli mikä on psykologian teorioiden mukaan keski-iän kehitystehtävä? Kerron myös miksi kuolema ahdistaa niin, että kurkkua kuristaa ja millaista keski-ikäisen naisen voimaantumista on havaittavissa. Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Tällä kertaa se liippasi läheltä.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:HS: Aikuisillakin on eri kehitystasoja. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006524203.html
Kävin viikonloppuna ostoksilla ja yllätys, yllätys, matkaan lähti myös sellaista tavaraa, jota en ollut suunnitellut ostavani. Varsinkin näin tarjousten kulta-aikaan aloin pohtimaan: millä kaikilla tavoin meitä höynäytetään ostamaan? Mitä psykologisia kikkoja ja konsteja on olemassa, jotta kauppaa saadaan aikaan? Black friday on ensi viikolla, mutta kaupoissa on ollut täysi hulabaloo jo useamman viikon, joten tarkkana saa pysyä vielä pitkän aikaa! Tästä inspiroituneena tämän viikon Psykologin hot take -jakso käsittelee tarjousten psykologiaa. Kerron jaksossa mihin itse haksahdin ja millaisista kikoista on hyvä olla tietoinen. "Psykologin hot take" on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, joka käsittelee viikottain ajankohtaisia jaksoja. Edelleen teen myös haastattelujaksoja tuttuun tapaan. Tässä jaksossa käytetyt aineistot:Consumers Are Rewriting the Rules of Year-End Sales Events (2025) https://www.bcg.com/publications/2025/consumers-are-rewriting-rules-year-end-salesKuluttajat aleostoksilla (2023) https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2023-01-kuluttajat-aleostoksilla.pdf
"Pitää osata niin sanotusti heittää paskaa seinään ja katsoa, mikä tarttuu." Näin kuvaa koomikko Jukka Lindström ideointia ja luovuutta Henry Tikkasen kirjassa Luovat suomalaiset .Tästä ja monesta muusta luovuuden kuvauksesta keskustelen toimittaja Henry Tikkasen kanssa. Henry on haastatellut kirjaansa varten 15 erilaista tekijää, Satu Rämöstä Olavi Uusivirtaan, ja koonnut yhteen heidän ajatuksiaan luovuudesta.Käymme läpi mitä Henry oppi näistä tarinoista ja miten hän hyödyntää oppiminaansa suositun Tiedetripin teossa. Ja tietenkin pohdimme miten meistä jokainen voi lisätä luovuuttaan.Loppuun vielä breaking news! Henry kertoo mehukkaan tarinan tv-ohjelma Pirunpelin kulisseista. Hän avaa miten hyödynsi ohjelmassa luovuuttaan ja miksi kunnian hänen loistavasta ideastaan sai ihan joku muu kuin hän itse.Henryn kuva: Otto Virtanen
Psykologin hot take on täällä! Tämä jakso aloittaa Oppimisen psykologia -podcastin uuden sivusarjan, jossa tarkastelen viikoittain ajankohtaisia ilmiöitä psykologin näkökulmasta.Ensimmäisen jakson aiheena on persoonallisuustestit työelämässä.Viime viikkoina aihe on noussut toistuvasti esiin mediassa: työpaikoilla käytetään yhä enemmän testejä, joita tutkijat pitävät tieteellisesti kestämättöminä. Ihmisiä jaotellaan väreihin ja kirjaimiin ja näiden perusteella tehdään hurjiakin tulkintoja.Jaksossa pohdin, miksi tällaiset mallit vetoavat meihin ja mitä vaaranpaikkoja niissä piilee. Paljastan myös mllaisia leimoja olen tullut liimanneeksi itseeni vanhojen testien pohjalta.Linkit jaksossa mainittuihin artikkeleihin (+ muutama muu aiheeseen liittyvä):Työntekijät kertovat Ylelle huuhaa-testeistä: ”Esihenkilö päätti, että työparit muodostetaan värien perusteella”https://yle.fi/a/74-20190894Tutkija: Suurin osa rekrytointifirmoista käyttää huuhaa-testejä: https://yle.fi/a/74-20189871”Huuhaaksi” kritisoitujen rekrytointitestien tekijät puolustautuvat: ”Käytämme tieteellisesti tutkittuja testejä” https://yle.fi/a/74-20190893Yksi työnhaussa suosittu testityyppi saa asiantuntijalta tylyn tuomion: ”Ihmiset osaavat manipuloida testituloksia” https://yle.fi/a/74-20142943https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/personality-tests
Tässä jaksossa en keskity isoihin meriitteihin tai CV:stä löytyviin taitoihin, vaan niihin pieniin juttuihin, joita teemme päivittäin.
Kuten se, että osaat näyttää palaverissa kiinnostuneelta, vaikka on nälkä, kiire ja vessahätä.
Tai että löydät oikean tiedoston nimeltään “final_FINAL2_OK.valmis.pptx.” muiden lukuisten lähes samanlaisten seasta. Tai että osaat täyttää astianpesukoneen niin, että sinne mahtuu maksimaalinen määrä kuppeja, kippoja ja eväsrasioita.
Tällaiset taidot eivät tunnu taidoilta, koska ne on hioutuneet huomaamatta. Mutta just siksi ne on niin kiinnostavia. Tämä jakso nostaa pikkutaidot kunniaan. Eli kerron sinulle, miksi just sä olet paljon taitavampi kuin luuletkaan! Ja miten hurjan monipuolisesti osaat vaikka mitä! Mitä kaikkea hiljaista tietoa sinulla on.
Tässä jaksossa kerron kolme pointtia liittyen arjen pikkutaitoihin.
1. Mitä kaikkia taitoja meillä on päivittäin käytössä. 2. Miksi näitä taitoja usein vähätellään ja niille jopa sokeudutaan. Miten dreyfusien portaikko tai hiljaisen tiedon teoria valottaa tätä. 3. Miten sä voit huomata omia arjen pikkutaitoja.
Muisti on meille kaikille tuttu asia, mutta harva meistä ymmärtää kovinkaan hyvin, miten se toimii. Tässä jaksossa perehdytään muistin ihmeelliseen maailmaan.
Vieraanani on Julia Korkman, joka on kansainvälisesti tunnustettu oikeuspsykologian dosentti ja tutkija. Julia on työskennellyt lukuisissa oikeustapauksissa asiantuntijana ja pohtinut todistajanlausuntojen luotettavuuden arviointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös kouluttanut oikeusalan ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Keskustelemma Julian kanssa siitä miten muisti toimii, voiko muistoihin luottaa ja miten muistia voi tukea.
Julia kertoo mm.:
- Miten muisti vaikuttaa arkeemme ja miksi muistin mekanismeja on hyvä ymmärtää?
- Miksi muistamme jotkut asiat tarkasti ja jotkut unohtuvat heti?
- Mistä tietää mikä muisto on luotettava?
- Miksi esim. perheenjäsenillä voi olla hyvin erilaiset muistot samasta tapahtumasta?
- Miten muistot muokkautuvat ajan kanssa? Entä muiden puheesta?
- Mitä tarkoittaa se, että muisti on konstruktio eikä tallennin?
- Mikä rooli keskittymisellä ja tunteilla on muiston muodostumisessa?
- Mitä ovat valemuistot?
- Miten muistia voi harjoittaa?
📷 Julian kuva: Miikka Pirinen / S&S
Usein sanotaan, että oppiminen vaatii psykologista turvallisuutta. Mutta entä jos sitä ei ole? Ja voiko sitä todellisuudessa edes olla?
Tässä jaksossa keskustelen organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon kanssa siitä, pitäisikö meidän ravistella koko käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta. Puhumme myös siitä, miten oppiminen työelämässä on muuttunut: ennen ensin kouluttauduttiin ja sitten sovellettiin, nykyään hypätään saman tien uuden kokeiluun. Myös tämä jakso on yhdenlainen rohkea kokeilu, jota avaamme jaksossa.
Pohdimme Karoliinan kanssa muun muassa:
- Miksi psykologinen turvallisuus on monessa työpaikassa enemmän illuusio kuin todellisuus?
- Miten oppiminen on muuttunut ja mitä tämä vaatii meiltä yksilöinä?
- Miten meidän pitäisi päivittää käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta, kun oppimisen rytmi on kääntynyt päälaelleen?
- Mitä tarkoitetaan rohkealla tilalla ja miten se eroaa psykologisesti turvallisesta tilasta?
- Voiko klovneriasta löytyä yllättäviä oppeja siihen, miten siedetään radikaalia epävarmuutta?
Tekoälystä on tullut monille arjen työpari. Se auttaa ideoimaan, selkeyttämään ajattelua ja etsimään tietoa nopeasti. Tekoäly on tällä hetkellä kuuma puheenaihe myös melkein jokaisessa firmassa. Monelle on kuitenkin vielä vähän epäselvää, mitä kaikkea sen kanssa voi oikeasti tehdä. Miten se voi auttaa oppimisessa? Millaisia taitoja se vaatii? Ja mitä sudenkuoppia siihen liittyy?
Keskustelemme näistä teemoista Susanna Valkeuksen kanssa, joka toimii OP Henkivakuutuksella osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja kouluttaa ja sparraa yhtiön väkeä tekoälyn hyödyntämisessä. Juttelemme siitä miten Susanna ja Op Henkivakuutuksella laajemmin tekoälyä on alettu hyödyntämään tai ainakin sen käyttöä kokeilemaan. Toisaalta puhumme myös isommassa kuvassa siitä mitä tekoäly tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle.
Susanna kertoo mm.:
-Miksi tekoäly kannattaa ottaa haltuun? Mitä se voi parhaimmillaan tarjota?
-Miten tekoälyä kannattaa arjessa hyödyntää?
-Kannustaako tekoäly pintaoppimiseen, syväoppimisen sijaan? Mitä se tekee oppimisprosessille?
-Mitkä ovat tekoälyn käyttämisen sudenkuopat? (esim. omien vinoumien vahvistaminen.)
-Millaista osaamista tekoälyn käyttö vaatii nyt ja tulevaisuudessa? Mitä ovat tekoälyajan oppijan osaamiset?
Tämä jakso on sinulle, joka ajattelet, että puhut liian nopeasti, esityksesi rakenne on sekava tai äänesi kuulostaa oudolta. Saatat kantaa itsestäsi uskomuksia, jotka estävät sinua avaamasta suuta silloin kun sillä olisi merkitystä.
Puhumme tietokirjailija ja puhekouluttaja Juhana Torkin kanssa puhetaidon merkityksestä ja siitä miten sitä voi oppia. Ja myös siitä, että hyvin moni meistä todellisuudessa osaa puhua paljon paremmin kuin luuleekaan.
Juhana kertoo mm.
– Miksi puhetaito on yksi arjen tärkeimmistä taidoista?
– Miten hyväksi puhujaksi voi kehittyä ja mitä siinä oikeastaan harjoitellaan?
– Miten esiintymisjännityksen voi kohdata ja miksi siitä ei tarvitse päästä kokonaan eroon?
Jaksossa kuulet myös aitoa materiaalia mieheni Hapen pitämästä puheesta ystävyyden häissä ja millaisia fiiliksiä puheen pitäminen hänessä herättää.
Kehonkieli vaikuttaa vuorovaikutukseen enemmän kuin arvaamme ja usein jo ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan. Tässä jaksossa puhutaan eleistä, ilmeistä ja kehonkielen vaikutuksesta arjen tilanteissa. Miksi joskus päädymme kömpelöön halaus-kättely-tanssiin? Entä miten kehonkieltä voi tietoisesti havainnoida ja hyödyntää?
Vieraanani on vuorovaikutuksen ja kielen tutkija ja Raami-kehittämispalvelun yrittäjä Elina Tapio.
Elina kertoo mm.:
🙋♀️Mitä kaikkea kehonkieli on? Miten käsien eleet, kehonasento, päänliike, katse, proksemiikka ja esineiden käsittely palvelee vuorovaikutusta?
🤷♀️ Miten eleitä voi luokitella?
🧏♀️ Miten omia eleitä voi oppia huomaamaan ja säätelemään?
🙅♀️ Miksi konteksti ratkaisee kehonkielen tulkinnassa?
🤦♀️ Millaisia myyttejä kehonkieleen liittyy?
Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja se millaisia suhteita meillä on työkavereihimme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja työn mielekkyyteen. Mutta millainen on kiva työkaveri ja millainen työkaveri olet itse? Tässä jaksossa pureudeutaan työkaveruuden ihanaan ja välillä haastavaankin maailmaan.
Tässä jaksossa kuulet:
🔎 Mitä tutkimukset sanovat työkaveruuden merkityksestä?
💬 Millaisia kokemuksia kuulijoilla on hyvästä työkaveruudesta?
🔥 Myytti vai fakta? Psykologi Anniina Virtanen oikoo työkaveruuteen liittyviä uskomuksia.
❓ Vastauksia kuulijoiden kysymyksiin: Voiko työkaveruutta tietoisesti rakentaa? Mitä tehdä, jos työkaveruus ei suju?
Tämän jakson aiheena on palaute. Jakson myötä tulet kuulemaan miksi palaute on tärkeää ja miten sitä voi hyödyntää. Saat myös ihan konkreettisia vinkkejä palautteen pyytämiseen. Käsitelen palautetta nimenomaan osaamisen tunnistamisen keinona, mutta toki voit kuunnella tätä jaksoa myös yleisesti palautteen merkityksestä itsetuntemuksen lisäämisen näkökulmasta.
Meillä ihmisillä on myös taipumus vähätellä rutiininomaisesti osa-alueita, jotka tulevat meille luonnostaan, koska ne eivät tunnu erityisiltä. Ne ovat hiljaista tietoa, jota meidän on vaikea itse huomata. Meillä on myös aina sokeita pisteitä: asioita, joita emme näe itsessämme. Nämä voivat olla taitoja, jotka muut näkevät meissä selvästi, mutta joita emme itse huomaa. Esimerkiksi sun työkaverit saattaa ihailla tapaasi esittää monimutkaiset asiat selkeästi, vaikka sinä itse pidät sitä "vain normaalina keskustelutaitona tai tapana ilmaista itseäsi". Eli me tarvitaan muita ihmisiä oman osaamisen tunnistamiseen. Toki palaute ei ainoastaan paljasta vahvuuksia, vaan myös kehityskohtia, joita emme välttämättä itse havaitse.
Kun me saadaan palautetta – oli se asiakkaalta, kollegalta, pomolta, puolisolta tai vaikka ihan satunnaiselta ohikulkijalta – siihen liittyy usein kaksi näkökulmaa, joita ei välttämättä aina tule tietoisesti pohdittua: miten itse otamme palautteen vastaan ja mistä näkökulmasta toinen sitä antaa. Näiden näkökulmien tarkastelu voi avata uusia oivalluksia siitä, mitä siitä palautteesta jää käteen.
Ajattele hetkeä, kun olet juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja ensimmäinen kahvitauko lähestyy. Haluaisit tutustua kollegoihisi, mutta et oikein tiedä, miten aloittaa keskustelu. Tilanne tuntuu hieman jännittävältä, mutta tiedät, että olisi tärkeää oppia tuntemaan firman porukkaa. Pian tämän jälkeen osallistut alan suurimmille messuille, joissa on paljon potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Haluat hyödyntää tilaisuuden verkostoitumiseen, mutta väkijoukossa tuntemattomien ihmisten lähestyminen tuntuu haastavalta.
Tässä jaksossa pohditaan verkostoitumista – aihetta, joka on olennainen osa nykypäivän työelämää, mutta josta on paljon väärinkäsityksiä. Mitä verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on niin tärkeä taito?
Vieraanani on Laura Lindsberg, verkostoitumisen ja markkinoinnin ammattilainen ja Verkostoitumisen taito -kirjan (Alma Talent, 2024) kirjoittaja.
Laura kertoo mm.
- Mitä tarkoitetaan verkostoitumisella ja mitä iloa siitä voi olla?
- Millaisia väärinkäsityksiä siihen liittyy?
- Miten verkostoituminen kannattaa aloittaa, jos se tuntuu itselle vieraalta?
- Mitkä ovat yleisimmät esteet tehokkaalle verkostoitumiselle?
- Kuinka voittaa ujous tai muut henkilökohtaiset esteet verkostoitumisessa?
- Miten verkostot voivat auttaa uran tärkeissä hetkissä?
Kuvittele, että esihenkilösi kehuu sinua toistuvasti. Aluksi olet iloinen, mutta pian huomaat, että kehuilla on hintansa. Esihenkilö pyytää sinua yhä useammin tekemään ylitöitä ja ottamaan lisää vastuuta. "Tämä projekti on todella tärkeä, ja sinä olet ainoa, joka pystyy hoitamaan sen kunnolla," hän sanoo. Tunnet painetta ja stressiä, mutta et halua tuottaa pettymystä. Pian alat tosissaan väsyä työn määrään, ja alat miettimään onko esihenkilösi manipuloinut sinua kehuillaan.
Tämän kertaisen jakson aiheena on manipulointi ja miten se ilmenee eri tilanteissa, kuten työpaikalla, ihmissuhteissa ja jopa itsensä suhteen. Pohdimme myös, kuinka manipulaatio eroaa muusta vaikuttamisesta ja onko se aina negatiivinen asia.
Kanssani keskustelemassa on kaksi erikoispsykologia: Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Nina ja Satu ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi.
Nina ja Satu kertovat mm.
- Miten manipulointi eroaa muusta vaikuttamisesta?
- Onko manipulointi aina huono asia?
- Miten manipulointi voi näkyä erilaisissa ihmissuhteissa?
- Mitkä ovat tyypillisiä manipuloinnin tapoja?
- Miten manipulointi vaikuttaa tunteisiin?
- Miten manipuloinnilta voi suojautua?
Kuvittele hetki, jossa olet juuri sulkenut toimiston oven takanasi. Olet viettänyt päivän palavereissa, vastannut lukemattomiin sähköposteihin ja yrittänyt keskittyä tärkeään projektiin. Päivä on ollut täynnä keskeytyksiä ja kiirettä, ja tunnet olosi niin uupuneeksi, että jo ajatus kotitöistä tuntuu ylivoimaiselta. Samaan aikaan ovesta astuu kollegasi, joka tekee samaa työtä kuin sinä, ja huikkaa iloisesti heipat, mainiten menevänsä kotiin valmistamaan perheelleen herkullista lasagnea ja suuntaavansa sen jälkeen spinning-tunnille. Hän vaikuttaa olevan täynnä virtaa. Mietit, miksi hän jaksaa, mutta sinä et.
Tässä jaksossa tutustumme siihen, millaisia yksilöllisiä eroja kuormittumiseen ja työhyvinvointiin liittyy. Vieraana on psykologi Anniina Virtanen, jolta on juuri tullut ulos uunituore kirja Tunne työminäsi - Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa.
Anniina kertoo mm.
- Miksi geneeriset vinkkilistat työhyvinvoinnin edistämiseen voivat ärsyttää tai olla jopa haitallisia?
- Miksi työn ja työntekijän yhteensopivuus on niin merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnissa?
- Mitä tarkoitetaan “työminällä”?
- Miten persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten koemme työelämän haasteet ja ilot?
- Mitkä ovat persoonallisuuden kolme tasoa?
- Mitä ovat taipumukselliset piirteet ja miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin?
- Mitä ovat yleiset sopeutumiskeinot työelämässä ja miten ne liittyvät omaan hyvinvointiin?
- Millainen merkitys on tarinoilla, joita ihminen kertoo itsestään?
Download from Google Play
Download from App Store
United States
Olipa tosi mielenkiintoinen episodi minulle, joka sinänsä olen kiinnostunut journalismista vain kuuntelijan näkökulmasta.