Asiastudio

OLIPA KERRAN USA: Ivan Puopolon vieraana on USA:n asiantuntija Jani Kokko, jonka kanssa pureudumme Yhdysvaltojen ulkopolitiikan ytimeen ja maan historialliseen sotaisuuteen. Keskustelussa analysoidaan tuoreita vaatimuksia Euroopan puolustusvastuusta, Yhdysvaltojen mahdollista vetäytymistä Natosta sekä Donald Trumpin suhdetta autoritaarisiin johtajiin. Kokko avaa mielenkiintoisia tilastoja USA:n sotaisesta historiasta ja arvioi, miksi liittolaiset ovat edelleen amerikkalaisen maailmanvallan välttämätön kulmakivi.00:00 Johdanto ja Jani Kokon esittely.00:36 USA:n vaatimus Euroopan puolustusvastuusta vuoteen 2027 mennessä.02:27 Analyysi USA:n mahdollisesta vetäytymisestä Natosta ja liittolaisten merkityksestä.04:16 Trumpin ja Putinin välisen suhteen arviointi.05:54 USA:n mahti vs. autoritaariset johtamismallit.06:36 Tulevat välivaalit, senaatin hallinta ja mahdolliset presidenttiehdokkaat.09:11 USA:n "sotahulluus": Tilastot ja historiallinen vertailu Britanniaan ja Venäjään.11:33 Historialliset doktriinit: Monroen doktriini ja "ison kepin politiikka".14:08 Toinen maailmansota ja Roosevelt: Lainaa ja liisaa -ohjelma.15:18 Ensimmäinen maailmansota: Lusitania, Zimmermann-sähke ja Wilson.17:02 Syyt sotiin liittymiselle: Merenkulun vapaus, talous ja arvot.18:50 Kommunismin patoaminen: Korean sota, Vietnam ja dominoteoria.21:18 USA:n ja Venäjän toimintatapojen erot: Arvojen edistäminen vs. aluelaajennukset.24:34 Suurvaltojen logiikka: Sotilaallinen voima vs. pehmeät keinot.26:57 Afganistan, terrorismin vastainen sota ja kahden rintaman doktriini.28:17 USA:n presidenttien ranking rauhanomaisuuden ja sotaisuuden perusteella.30:11 Kennedy ja Kuuban ohjuskriisin välttäminen.31:24 Trumpin kauden iskut ja hallintojen jatkuvuus.34:25 Kylmän sodan proxy-sodat ja Henry Kissingerin logiikka.36:20 Tulevaisuuden näkymät Kiinan kanssa ja vaikutusvalta Afrikassa.38:28 Loppuyhteenveto: USA:n sijoittuminen maailman sotaisimpien maiden joukkoon.

ASIASTUDIO: Asiastudion vieraana on kenraaliluutnantti evp Eero Pyötsiä, jonka kanssa analysoimme Ukrainan rauhannäkymiä, Venäjän sotatalouden todellista tilaa ja Euroopan puolustuksen suuria haasteita. Pyötsiä avaa, miksi Venäjä saattaa suosia jäätynyttä konfliktia pysyvän rauhan sijaan ja miten Suomi onnistui säilyttämään uskottavan puolustuksen muiden ajaessa järjestelmiään alas. Keskustelussa pureudutaan myös Yhdysvaltojen muuttuvaan rooliin Natossa ja siihen, miten Eurooppa voisi saavuttaa strategisen itsenäisyyden puolustustarvikehankinnoissa.00:00 Johdanto: Suomen panssarivaunuhankinnat ja historiallinen konteksti.01:05 Arvio Ukrainan rauhanmahdollisuuksista ja Venäjän tavoitteista.02:50 Pysyvän rauhan elementit: Oikeudenmukaisuus ja turvatakuut.04:23 Jäätynyt konflikti Venäjän strategisena työkaluna.05:42 Hybridisodankäynti ja rauhansopimusten mahdottomuus hybridioperaatioissa.07:04 Historialliset turvatakuut ja ukrainalaisten luottamus.08:08 Euroopan hajanaisuus Ukrainan tukemisessa.08:50 Venäjän joukkojen sijoittuminen ja Suomen Nato-jäsenyys.09:40 Venäjän sotatalous ja sotateollisuuden todellinen suorituskyky.12:12 Venäjän kyky ajaa ylös sotateollisuuttaan historiallisessa valossa.12:56 Ihmisarvon merkitys sodankäynnissä ja kulutussota.14:49 Sodankäynnin muutos ja Euroopan varautuminen.16:54 Venäjän imperialistinen historia ja Putinin tavoitteet.18:18 Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne ja vaikutus Eurooppaan.19:00 Euroopan rooli vapaamatkustajana ja amerikkalainen kritiikki.21:09 Eurooppalainen puolustusyhteistyö ja institutionaaliset haasteet.23:15 Puolustusteollisuuden päällekkäisyydet ja tarve eurooppalaiselle "diilille".24:55 Suomen strateginen pitkäjänteisyys ja historialliset asekaupat.26:38 Asevelvollisuuden ja reservin merkitys pienelle maalle.28:37 Pohjoismainen puolustusyhteistyö Naton uuden johtoportaan alla.30:56 Geopoliittinen tulevaisuus: Luottamuksen rakentaminen ja taloudelliset intressit.36:02 Loppuyhteenveto: Euroopan on herättävä uuteen tilanteeseen.

TURVATON TILA: Asiastudiossa analysoidaan viikon puhutuimmat kohut: Miss Suomen kruunun menetys, perussuomalaisten kansanedustajien silmienvenyttely, Kelan pääjohtajan kujanjuoksu ja UPIn rekrytointikritiikki. Marja Sannikka ja Tapio Sadeoja perkaavat kriisiviestinnän epäonnistumisia ja pohtivat, miksi pienetkin eleet voivat aiheuttaa valtavia kansainvälisiä seurauksia. Jakson lopussa katsotaan hallituksen laskevia kannatuslukuja ja ennustetaan vuoden 2025 merkittävimpiä uutisia.00:00 Johdanto ja viikon kohuotsikot00:31 Miss Suomen kruunun menetys: Oikea vai väärä päätös?04:51 Kritiikkiä Miss Suomi organisaation johdolle suojelun puutteesta08:21 Median murros: Sosiaalinen media ja faktat unohtava uutisointi12:14 Kolumnien ja poliittisten analyysien kuolema mediakentässä14:17 Perussuomalaisten silmienvenyttely: Maailman hölmöin tukiele19:53 Maakuva ja Aasia konteksti: Miksi pieni ele on suuri riski22:06 Petteri Orpon vastuu ja hallitusyhteistyön hinta24:50 Lasse Lehtonen ja Kelan kujanjuoksu: Kriisiviestinnän mokat27:55 Vertti Kiukkaan rooli ja poliittinen peli Kelan sisällä 34:44 UPI-kohu ja presidentin pojan harjoittelupaikka39:33 Kannatusmittaus: Kokoomuksen lasku ja SDP:n nousu41:22 Vuoden 2025 suuret uutiset: Ukraina ja Trump

OLIPA KERRAN USA: Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä analysoi maailmanjärjestyksen rajua murrosta, jossa Yhdysvaltojen yksinapainen hegemonia on päättymässä. Tilalle on nousemassa 1800-luvun tyylinen "suurvaltojen konsertti", jossa valtaa pitävät uudet pelurit. Haastattelussa Penttilä avaa, miksi Kiinan teollinen kapasiteetti on lännelle suurempi uhka kuin aiemmin ymmärrettiin ja miksi Eurooppa ei mahdu uuden maailmanjärjestyksen viiden tärkeimmän vallan joukkoon. Lisäksi jaksossa pohditaan Suomen roolia globaalin pohjoisen suunnannäyttäjänä.00:00 Intro: Maailmanjärjestyksen muutos.00:53 Pax Americanan synty: Miten USA:n johtama järjestelmä luotiin maailmansotien jälkeen.04:35 Käännekohta 2008: Finanssikriisi ja Kiinan nousu haastajaksi.10:36 Kiinan uusi uhkakuva: Kasvuluvuista teolliseen ylivoimaan.16:18 USA:n vastaisku: Trumpin ja Bidenin protektionistinen teollisuuspolitiikka.20:40 Kiinan tavoitteet: Pax Sinica ja halu olla "primus inter pares".22:45 Tekoäly ja ideologia: Voittaako vapaa maailma vai tekoälyavusteinen suunnitelmatalous?24:30 USA:n sisäinen muutos: Vallan keskittäminen ja "kiinalaistuminen".31:09 Venäjän rooli: Kiinan vasalli ja 1800-luvun imperialismin jäänne.34:20 Tulevaisuuden kuva: Viiden suurvallan konsertti (USA, Kiina, Venäjä, Intia, Saudi-Arabia).36:50 Euroopan kohtalo: Putoaminen ykkösketjusta ja USA:n vetäytyminen läntiselle pallonpuoliskolle.41:53 Globaali pohjoinen ja Suomi: Strategia uudessa maailmanjärjestyksessä.

KULTTUURISTUDIO: Arkkitehtuuri- ja designmuseon kilpailussa koettiin yllätys, kun neljän opiskelijan tiimi nousi maailman huipputoimistojen ohi finaaliin. Kerttu Snäkin avaa nuoren arkkitehtipolven ajattelua, jossa rakennusten on kestettävä vähintään 50 vuotta ja puurakentamisen on oltava normi, ei poikkeus. Jaksossa suoran kritiikin kohteeksi joutuvat myös grynderivetoisten vuosien tuottamat syvärunkoiset asunnot ja kolkot toriaukiot. Onko rakennusalan lama itse asiassa mahdollisuus laadun paluulle?00:00 Intro: Usko viivan voimaan ja muutokseen.00:44 Daavid vastaan Goljat: Kuinka opiskelijaporukka pääsi 600 ehdotuksen joukosta viiden parhaan sakkiin.05:42 Arkkitehtuurin olympialaiset: Nuorten näkemys vs. kokeneiden toimistojen rutiini.08:24 Kertakäyttörakennusten aikakausi on ohi: Ilmastonmuutos muuttaa suunnittelua.08:48 Miksi vain yksi viidestä ehdotti puuta? Keskustelua puurakentamisen hitaudesta Suomessa.14:56 Kaupunkitila ja kohtaamiset: Tyrsky-ehdotuksen avoin ja kutsuva ensimmäinen kerros.18:12 Miksi Suomen torit ovat niin valtavia ja kolkkoja? Senaatintori vs. Keski-Euroopan intiimit aukiot.20:57 Kävelykeskusta ja laatu: Määrä ei korvaa laatua kävelykaduillakaan.28:00 Arkkitehtuuri käyttäytymisen ohjaajana: Miten suunnittelu vaikuttaa terveyteen ja liikkumiseen.32:01 Asuntorakentamisen kritiikki: Syvärunkoiset talot ja pimeät putkiyksiöt.35:37 Markkinatilanne: Pakottaako taantuma rakentamaan vihdoin laatua?38:59 Tekoäly arkkitehtuurissa: Uhka vai renki?41:25 Suomi maailmankartalle: Arkkitehtuurivienti ja kansainvälisten tekijöiden puute Suomessa.46:44 Loppusanat: Nuoren arkkitehdin vastuu ja viesti tulevaisuuden tekijöille.

VELKA-SUOMI: Ivan haastaa asiantuntijat väitteellä, että Suomen eläkejärjestelmä on romahtamispisteessä oleva korttitalo. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto avaavat keskustelussa Suomen ja Yhdysvaltojen mallien eroja, sijoitusriskien hallintaa sekä järjestelmän holhoavaa luonnetta. Jaksossa perataan myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja pohditaan, onko nykyinen eläkelupaus kiveen hakattu vai poliittisten suhdanteiden armoilla.00:00 Ivanin väite: Suomen talous ja eläkejärjestelmä syöksykierteessä 00:48 Suomen eläkejärjestelmän peruslogiikka 01:40 Maksuperusteinen vs. etuusperusteinen järjestelmä 03:38 USA:n 401(k)-malli ja sen riskit 06:30 Suomen mallin vakaus vs. USA:n markkinariski 09:07 Järjestelmän holhoavuus ja yksilön vapaus 10:48 Ruotsin malli ja vaihtoehtoiset tavat 15:00 Palautusprosentit ja sukupolvien välinen ero 18:18 Demografinen riski ja järjestelmän sopeuttaminen 21:25 Sijoitusriskien kasvattaminen ja pörssiromahduksen vaikutus 28:57 Eläkeyhtiöiden kustannukset ja tehokkuus 33:38 Periytyvyys ja pääomien kertyminen 40:30 Yhteenveto: Onko järjestelmä korttitalo?

Venäjän varjolaivaston toimet Itämerellä eivät ole vahinkoja, vaan testisarja, jolla mitataan lännen reaktiokykyä. Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen perkaa Eagle S -aluksen tapausta, jossa Suomen oikeuslaitos joutui toteamaan toimivaltansa riittämättömyyden. Miksi rikosprosessi on väärä työkalu hybridivaikuttamisen torjuntaan, ja miksi Savolainen pitää Donald Trumpin Eurooppa-kritiikkiä perusteltuna? Jakso tarjoaa syvällisen katsauksen merelliseen infrastruktuuriin, Venäjän "korkean vaikutuksen" operaatioihin ja Euroopan turvallisuustilanteen haavoittuvuuteen.00:00 Eagle S ja kaapelisabotaasi: Miksi tapaus ei voinut olla vahinko?01:43 Ankkurivaurioiden tilastot ja tahallisuuden osoittaminen.03:27 Suomen viranomaisten toiminta: Aluksen pysäyttäminen uudella laintulkinnalla.04:47 YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) ja rannikkovaltion oikeudet.06:21 Eskalaation riski: Mitä jos sabotaasialuksella on sotalaivasaattue?09:45 Oikeusprosessin epäonnistuminen: Miksi käräjäoikeus jätti asian tutkimatta?11:48 Tarve uudelle mekanismille: Rikosprosessi vs. nopea poliittinen attribuutio.15:28 Venäjän näkökulma: Itämeri on testikenttä metodien ja reaktioiden kokeiluun.17:06 Todelliset kohteet: Pohjanmeren ja Atlantin kriittiset kaapelit.20:10 Tulevaisuuden oikeuskäytäntö: Voiko Suomi tuomita talousvyöhykkeellä tapahtuvista rikoksista?23:46 Venäjän "master plan" ja sivilisaatiovaltio-ajattelu.25:57 High Impact Hybrid Operation: Laaja-alainen isku päätöksenteon estämiseksi.29:58 Donald Trump ja Eurooppa: Onko Yhdysvallat hylkäämässä vanhan mantereen?34:11 Maahanmuutto ja "islamilainen projekti" Euroopan haasteena.39:00 NATO ja Euroopan aseistautumisen kymmenen vuoden aikajänne.

Blicin toimitusjohtaja, vaikuttamisen ammattilainen Niilo Mustonen ja Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen perkaavat Suomen talouden ja yhteiskunnan kipupisteitä suorasukaiseen tyyliin. Keskustelussa haastetaan vallitsevat totuudet niin maaseudun asuttamisesta, korkeakouluverkostosta kuin säästämisestäkin. Miksi Suomi roikkuu menneessä kiinni, ja onko Eurooppa herännyt turvallisuusuhkiin liian myöhään? Jakso tarjoaa ajankohtaisen ja analyyttisen katsauksen siihen, miksi rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä ja mitä se maksaa veronmaksajille.00:00 Säästämisen dilemma: Milloin on aika alkaa kuluttaa säästöjä?01:09 Kaupungistuminen vs. maaseuturomantiikka: Missä ihmisten kuuluu asua?03:40 Palveluverkon rapautuminen ja terveysasemien sulkemiset.07:23 Koulutuspolitiikka: Onko Suomessa liikaa yliopistoja?08:22 Vaalijärjestelmä rakenteellisten uudistusten jarruna.16:29 Huonosti toimivien rakenteiden hinta yhteiskunnalle.19:37 Tutkintoinflaatio: Tarvitsevatko kaikki maisterin tutkinnon?23:17 Nuorten työllisyystilanne, tekoälyn vaikutus ja yrittäjyys.30:33 "Miljonäärivero" ja sen vaikutus yrittäjyyteen.33:25 Valtion rooli taloudessa ja julkisen sektorin paisuminen.36:48 Valtionvelka, alijäämä ja korkoriskit.45:17 Vesa Puttosen tuleva kirja: Miten miljoona kulutetaan.48:57 Geopolitiikka: Ukrainan sota ja Euroopan puolustuksen tila.55:53 Euroopan herääminen omaan puolustusvastuuseen.01:01:30 Sijoitushuijaukset ja sosiaalisen median alustojen vastuuttomuus.01:05:20 Missikohu, politiikan viihteellistyminen ja kansanedustajien käytös somessa.

Europarlamentaarikko Mika Aaltola arvioi Trumpin suhtautumista Eurooppaan, Yhdysvaltojen muuttuvaa turvallisuuslinjaa ja Ukrainan rauhanneuvottelujen riskejä. Aaltolan mukaan Euroopan heikkous näkyy päätöksenteossa ja puolustusteollisuuden pullonkauloissa, ja pahin skenaario on prosessi, jossa Eurooppa sivuutetaan ja Ukraina pakotetaan sopeutumaan suurvaltojen diiliin.*OIKAISU* Kohdassa 14:25 sanotaan Euroopan väkiluvuksi 425 miljardia - oikea luku on noin 425 miljoonaa.00:00 Haastattelun lähtöasetelma ja Trumpin Eurooppa-puhe02:14 Trumpin suhde vahvoihin johtajiin ja EU:n hajanaisuus 05:01 Euroopan rooli suurvaltojen maailmassa 07:38 Ukrainan rauhanprosessi pelinä ja teatterina 10:46 Euroopan sivuuttamisen riski neuvotteluissa 13:32 Suomen turvallisuus ja rauhansopimusten kirjaukset 16:18 Yhdysvallat liikkeessä ja luottamuksen mureneminen 19:07 Naton merkitys ja sen rajat Suomen kannalta 22:11 Venäjän pelitila ja hybridivaikuttamisen uhka 25:04 Puolustusmenot kasvavat, mutta tuotanto ei seuraa 28:02 Puolustusteollisuuden pullonkaulat Euroopassa 31:06 Sodan luonne muuttuu, droonit ja syvä rintama 34:12 Ukrainan vaihtoehdot ja huonoin skenaario 37:09 Euroopan vastuun kasvu ilman Yhdysvaltoja 40:02 Rauhan tekijä vai rahan tekijä? Keskustelun yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

OLIPA KERRAN USA: Studiossa vieraana Kauppalehden toimittaja ja USA:n sisäpolitiikkaan perehtynyt Tuomo Hyttinen, joka purkaa Yhdysvaltain demokraattipuolueen johtajakriisiä, äänestäjäkunnan muutosta ja tulevaa taistelua Trumpin republikaanipuoluetta vastaan. Jakso käy läpi demokraattien sisäiset leirit, mahdolliset presidenttiehdokkaat vuodelle 2028, politiikan ja uuden mediamaiseman liiton sekä tuoreiden tapahtumien, kuten Washingtonin ampumistapauksen, vaikutuksia USA:n maahanmuutto- ja turvallisuuskeskusteluun.01:30 Yhdysvaltain kongressin rakenne03:30 Nykyinen valta-asetelma05:30 Demokraattien johtajuusongelma ja toimijuuden puute07:30 Demokraattien politiikan sisältö09:00 Äänestäjäkunnan muutos10:30 Yhdysvaltain puoluejärjestelmän ero Suomeen12:30 Potentiaalisten demokraattiehdokkaiden läpikäynti14:30 Eri ehdokkaiden mediataktiikat16:00 Trumpin tyyli ja “aitous”17:30 Washingtonin ampumistapaus19:00 Trumpin tämänhetkinen kannatus20:30 Loppukevennys: keskustelu toisen maailmansodan podcasteista, miesten iästä ja kiinnostuksesta sotahistoriaan

ASIASTUDIO: Entinen diplomaatti René Nyberg arvioi Yhdysvaltojen uutta kansallista turvallisuusstrategiaa, Trumpin hallinnon Eurooppa kriittistä linjaa ja Venäjän kognitiivista sodankäyntiä. Keskustelussa puretaan Saksan kasvavaa roolia Euroopan johtomaana, EU:n kykyä käyttää jäädytettyjä Venäjä varoja Ukrainan hyväksi sekä sitä, miten Zelensky kääntää Venäjän propagandan Yhdysvaltojen ja Euroopan turvatakuukysymykseksi. Jakso piirtää kuvan hetkestä, jossa Eurooppa pakotetaan ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. 00:00 Johdanto: uusi Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia03:00 Greenlandin ja Kanadan unohtaminen esimerkkinä asiakirjan vajavaisuudesta06:00 Münchenin turvallisuuskonferenssi09:00 Perinteisen Yhdysvaltain ulko ja turvallisuuspoliittisen bipartisaanisen konsensuksen rapautuminen12:00 Euroopan reaktiot Trumpin linjaan15:00 Saksan johtajuus Euroopassa: suhteet Ranskaan ja Britanniaan18:00 EU:n heikkoudet: amerikkalaisten teknologiayhtiöiden hallitsemat mainosmarkkinat ja yliregulaation kritiikki21:00 Kirill Dmitrievin ja Trumpin luottomiehen Vitkoffin 28 kohdan rauhansuunnitelma24:00 Venäjän kognitiivinen sodankäynti27:00 Keskustelu tulitaukoneuvotteluista30:00 Monroen oppi

ASIASTUDIO: Digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama avaa Kiinan teknologista todellisuutta ja globaaleja tavoitteita vieraillessaan muun muassa verkkokauppajätti Temun, JD.comin ja Little Red Bookin pääkonttoreilla.Parsama paljastaa, että Temun tappiollinen myynti on osa Kiinan valtion tukemaa kauppasotaa länttä vastaan, ja varoittaa samalla halpakrääsän laatu- ja turvallisuusriskeistä. Mitä Kiinan uusi "Local to Local" -strategia merkitsee Euroopalle ja Suomelle?

RYPÄLEKOULU: Toisessa Rypälekoulu-jaksossa syvennymme Cabernet Sauvignon -rypäleeseen neljän eri viinin kautta: Le Roc de Château Puybarbe 2020 (Bordeaux), Black Stallion Cabernet Sauvignon 2022 (Napa Valley), Tarapacá Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2022 (Chile) ja Clos Alkio Caminito a Motel Tinto 2021 (Priorat).Cabernet Sauvignon on maailman tunnetuin viinilajike, joka tunnetaan kyvystään tuottaa täyteläisiä, tanniinisia ja pitkään kellarissa ikääntyviä punaviinejä, ja se on olennainen osa Bordeaux'n arvostetuimpia sekoiteviinejä. Bordeaux'n alueelta kotoisin oleva rypälelajike kasvaa nykyisin laajasti eri puolilla maailmaa.Jaksossa vieraana on Riku Väänänen, Château Puybarben omistaja ja viininviljelijä Bordeaux'sta.Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Clos Alkion ja Ceesta Oy:n kanssa. Jaksossa näkyvät maisteluviinilasit ovat ranskalaisen Lehmann Hommage-sarjan (60cl) laseja.

VELKA-SUOMI: Suomen talous on synkässä jamassa, ja taantuman uhka leijuu yllämme. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju avaa Velka-Suomi-sarjassa karun tilanteen: miksi olemme tässä jamassa, ja mitä tapahtuisi, jos käännettä ei tapahdu. Kuka on syyllinen?Haastattelussa verrataan Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusten talouspolitiikan vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja paljastetaan kumpi on ollut Suomen taloudelle tuhoisampi. Kangasharju esittelee myös konkreettiset toimet, joilla Suomi saataisiin takaisin kasvu-uralle: maahanmuutto, koulutus ja palkkajärjestelmän uudistus.

TURVATON TILA: Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi Turvattomassa tilassa. Keskustelussa pureudutaan presidentti Alexander Stubbin näkemykseen Ukrainan epäoikeudenmukaisesta rauhasta, Venäjän informaatio-operaatioon rauhanluonnoksella sekä NATO:n arvioihin Venäjän massiivisista miestappioista. Lisäksi asiantuntijat analysoivat EVAn tutkimuksen kansalaistottelemattomuuden hyväksynnästä Suomessa ja Yleisradion kiemurtelua Israelin Euroviisu-osallistumisen ympärillä.

AJATTELIJOIDEN KLUBI: Dokumentaristi Jere Hietala asettaa susikeskustelun uuteen valoon. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji , eikä ole tappanut ihmistä satoihin vuosiin. Onko susipelko irrationaalista? Hietala avaa vähemmistön näkökulmaa ja purkaa susivihaa , puhuen samalla salametsästyksen ongelmista ja suden ekologisesta merkityksestä. Hän ehdottaa aitoja ja kunnioittavaa rinnakkaiseloa tappamisen sijaan.00:00 Intro: Susikannan kasvu ja metsästyskeskustelu01:12 Mielipidetutkimus: Enemmistö ei tue lisäkaatoja 02:13 Susiviha02:40 Fakta vs. Myytti: Suden vaarallisuus muihin eläimiin verrattuna 04:15 Konkreettiset kohtaamiset: Esimerkkejä koirien joutumisesta suden uhriksi 05:27 Kuoleman todennäköisyys: Onko susipelko rationaalista? 09:25 Ratkaisut rinnakkaiseloon: Karjan suojaaminen aidoilla Afrikan malliin 11:13 Susikannan koko ja ongelman suhteellisuus globaaleihin kriiseihin nähden 15:23 Susihavainnot ja salametsästys28:30 Suden rooli vs. koiran arvo34:36 Politiikka ja susi55:27 Koirasudet: Luonnon oma tapa toimia 57:42 Yellowstonen esimerkki: Suden palauttaminen luonnon tasapainottajana

OLIPA KERRAN USA: Onko USA:ta enää olemassa? Professori emeritus Markku Henriksson avaa USA:n tilaa keskustellen ajankohtaisesta Venezuelan tilanteesta, USA:n historiallisesta etupiiristä (Monroen oppi) sekä perustuslain ja sananvapauden alkuperäisestä ideasta. Keskustelussa syvennytään siihen, miten demokratia toteutuu Yhdysvalloissa ja miksi se eroaa Euroopan valtioista.00:00 Sarjan esittely00:27 Ajankohtaista: USA:n mahdollinen hyökkäys Venezuelaan 00:46 Venezuelan tilanteen taustat: Huumeiden kuljetus ja Kiina-yhteydet01:38 Monroen oppi ja USA:n historiallinen etupiiri Latinalaisessa Amerikassa02:06 Trumpin tavoitteet: Huumeet, hallituksen kaato ja luonnonvarat 02:48 USA:n interventioiden pitkä historia Karibianmeren alueella 04:11 USA:n toimet Venezuelan suhteen: Radikaalia vai "Business as usual"? 05:35 Huumeveneiden upottaminen ja miehistön surmaaminen: Sotatoimi vai lainvalvonta? 07:07 Toimien perustuslainmukaisuus ja presidentin valtuudet 09:10 Päivän pääaihe: USA:n perusidea ja perustuslaki 10:04 Perustuslain tarkoitus: Eroon kuninkaista ja parlamentarismista, osavaltioiden suvereniteetti 15:35 Bill of Rights (Oikeuksien julistus) ja sen ensisijainen tehtävä rajoittaa liittovaltion valtaa 17:15 Korkeimman oikeuden rooli perustuslain tulkinnassa (esim. aborttioikeus) 20:14 Sananvapauden laajuus USA:ssa verrattuna Eurooppaan 21:50 Sananvapauden tarkoitus: Estää diktatuuri ja sallia opposition vapaa puhe27:00 Sananvapauden rajoitukset Suomessa (maalittaminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan) 34:34 Demokratia ja "Deep State": USA on yltiödemokraattinen valtio 40:52 Yhteenveto: Onko USA vastannut perusideaansa, perustajaisien reaktio 44:03 USA:n järjestelmän kestävyys ja nerokkuus 250 vuoden aikana

ASIASTUDIO: Tiedeyhteisö varoittaa Atlantin valtameren kiertoliikkeen (AMOC) merkittävästä heikkenemisestä, joka voi tuoda Pohjolaan ennennäkemättömän kylmät talvet: esimerkiksi Helsinkiin -40 asteen pakkaset. Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ja ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola keskustelevat ääriskenaarioista, ilmaston lämpenemisen kompensoivasta vaikutuksesta ja siitä, miten Suomen tulisi varautua radikaalisti muuttuviin olosuhteisiin. Onko nykyinen ilmastopolitiikka sokea kylmenemisriskille, ja miten AMOCin keikahduspiste ylitetään?00:00 Tiedemiesten varoitus keskilämpötilan romahduksesta AMOCin muutoksen takia.00:31 AMOCin heikentymisen ensimmäiset vaikutukset Suomessa ja historiallinen vertailu.01:28 Kysymys: Ilmaston lämpenemisen vaikutus kylmenemisen tasapainottamiseen.01:50 Äärimmäinen skenaario: Jopa 20 asteen pudotus talvilämpötilassa, talvien viileneminen eniten.02:45 Suomen ilmaston muuttuminen siperialaiseksi.03:12 Keskustelu asuinkelvottomuudesta ja arviot -40 asteen pakkasista.04:08 Äärimmäisten skenaarioiden yhteys epätodennäköisiin päästöpolkuihin 05:41 AMOCin heikkenemisen määritelmä ja keikahduspiste.06:36 Vaikutukset yhteiskunnan osa-alueisiin: energia, liikenne, harrastustoiminta.07:43 AMOC selkokielellä: "Liukuportaan" toimintaperiaate ja sen moottori.09:43 AMOCin tila: Kaksi tasapainotilaa, siirtyminen voimakkaasta heikompaan.10:50 Miksi keikahduspiste ylittyy: Makean veden määrän lisääntyminen Atlantilla 16:05 Kylmenemisskenaarion ristiriita nykyisen lämpenemisretoriikan kanssa 20:27 Tieteellinen epävarmuus: Sääennuste vs. Ilmastonmuutoksen mallinnus 25:05 Ilmastotutkimuksen sivuuttaminen poliittisessa päätöksenteossa 27:32 Nykyisen ilmastopolitiikan sopivuus kylmenemisriskiin 30:08 Muutosten palautumattomuus (irreversiibelit) ja ikiroudan sulamisen riskit 34:06 Ikiroudasta vapautuvien vanhojen bakteerien ja virusten terveysriskit 36:55 Päästöjen nollaus lämpenemisen pysäyttämiseksi41:00 Poliittinen vastustus ilmastotoimille ja vastuuttoman politiikan kritiikki44:26 Ilmastotutkijan työn arvostus ja vapauden tila Suomessa

VELKA-SUOMI: Suomen julkinen talous on historiallisessa tilanteessa, kun EU asetti maan tarkkailuluokalle liiallisen velkaantumisen vuoksi. Etlan Päivi Puonti ja Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander avaavat, miten vakava tilanne on. Keskustelussa käsitellään Kreikan talouskatastrofin opetuksia ja Suomen rakenteellista ongelmaa, joka uhkaa velkakierteellä ja korkeammilla koroilla. Miksi suomalaisten rahat loppuvat yllättäen? Onko ratkaisu menoleikkaukset, veronkevennykset vai jokin muu?

AJATTELIJOIDEN KLUBI: Woltin perustajajäsen Juhani Mykkänen puhuu avoimesti veronmaksusta, Björn Wahlroosin kritiikistä ja Suomen tulevaisuudesta. Hän kutsuu itseään "iloisesti veronmaksajaksi" ja näkee verovaroilla tuotetun hyvinvoinnin arvon. Haastattelussa Mykkänen avaa, miten Woltin myynti mahdollisti hänen aikansa keskittämisen tärkeiksi ja inspiroiviksi kokemiin asioihin, kuten tekoälyn mahdollisuuksiin Suomen julkisissa palveluissa. Keskustelussa käsitellään myös Woltin matkaa globaaliksi menestykseksi, kunnianhimon merkitystä sekä yrityksen historian vaikeimpia hetkiä, kuten irtisanomisia. Lopuksi Mykkänen ottaa kantaa Wolt lähettien työn ympärillä käytyyn pitkään keskusteluun ja pohtii robottikuljetusten tulevaisuutta.00:00 Intro/Mykkänen, iloinen veronmaksaja ja AI-visionääri00:31 Kannanotto Wahlroosin verokritiikkiin ja verotuksen hyötyihin01:43 Korkean verotuksen hyväksyminen ja tehottoman rahankäytön kritiikki03:53 Henkilökohtainen suhde veroasteeseen ja menestykseen Suomessa05:14 Taloudellisen menestyksen mahdollistamat uudet fokuskohteet09:00 Kunnianhimo Woltin menestyksen taustalla17:09 Mitä Woltille kuuluu nyt ja suhde lähettien asemaan20:07 Lähettien aseman ongelma ja vaikutus maahanmuuttajien työllistymiseen27:35 AI-agenttien mahdollisuudet ja vaikutus valtionhallintoon35:16 Suomen valtion AI-vision puute ja yritysmaailman malli39:04 Vaatimus massiivisesta AI-investoinnista (jopa velalla)42:43 Esimerkki AI-agentin tehokkuudesta (DNA:n asiakaspalvelu)46:27 AI:n vaikutus työelämään50:04 Arvio AI-murroksen aikajänteestä