#ratkaisukeskeinenlyhytterapia #lyhytterapia #ratkaisukeskeisyys #duunaripohtii #ichy #näkymätönnäkyväksi #itsetuntemus #viremessut #viretampere
Juttelin ystäväni kanssa itsemyötätunnosta ja siitä miten se näkyy työelämässä. Samoin juttelimme myös siitä, miten myötätuntoa ja itsemyötätuntoa pystyy kehittämään. Linkki tuohon jaksossa mainittuun HS.n artikkeliin: "Myötätunto korostuu etenkin etätöissä, ja se on taito, jonka voi myös oppia" https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008559458.html
Tänään ollaan taas kirjoittamieni esseiden parissa. Aiheina joista tänään jutellaan on motivaatio, palkitsemisjärjestelmät ja palaute.
Psykologinen sopimus perustuu pitkälti luottamukseen sekä oikeudenmukaisuuden tunteeseen. Työpaikoille kannattaa luoda tilaa ja paikkoja, joissa voi kohdata ja tulla kuulluksi. Myönteinen, avoin ja toisia kunnioittava vuorovaikutus kuuluu psykologiseen turvallisuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikesta täytyy olla samaa mieltä. Tämän jakson lähteinä käytetty mm. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-turvallisuus-kannustaa-ideoiden-jakamiseen/ https://ttk.fi/files/7760/Psykologinen_turvallisuus.pdf https://psykologipalvelupoiju.fi/psykologinenturvallisuus/ https://www.salkunrakentaja.fi/2020/08/nain-google-luo-tyokulttuurin-jossa-miljoonat-haluavat-tyoskennella/ https://www.ttl.fi/tyopiste/tallaiseen-tyoyhteisoon-on-mukava-tulla-aamulla-kymmenen-tunnusmerkkia/?fbclid=IwAR3URsJAif1ruw-h456dKMDbF-NRS52g8p8e9TsNhH6b_cMjWTkfYe5rPDw
Lyhyesti sanottuna sanalla myötätunto tarkoitetaan toisen tunnetilan myötäelämistä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että myötätunto koostuu kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat: toisen tunnetilan havaitseminen halu ymmärtää ja jakaa toisen tunnetila sekä konkreettiset teot toisen tunnetilan jakamiseksi. lähteet: Jonna Vilppola pro gradu MYÖTÄTUNTO TYÖELÄMÄSSÄ- Kokemuksia myötätuntoisista johtajista https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21064/urn_nbn_fi_uef-20190365.pdf?sequence=-1&isAllowed=y sekä Myötätunnon mullistava voima, jonka ovat toimittaneet Anne Birgitta Pessi, Frank Martela ja Miia Paakkanen.
Lähteinä käytetty mm https://duunitori.fi/tyoelama/tunnealy-saa-tiimit-toimimaan https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/503509/Empatia%20johtamisty%C3%B6ss%C3%A4.pdf?sequence=2 https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/NETTI_MYOTATUNTO-OPAS_UUSI.pdf https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/147665/Pro%20gradu_Mynttinen_Erika.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://mielenihmeet.fi/5-harjoitusta-tunnealyn-parantamiseksi/ https://www.evermind.fi/tunnealy-testi/ https://www.facebook.com/photo/?fbid=10158601557672912&set=a.10150109214157912
Elämän merkityksellisyyden on niin hienosti kiteyttänyt Frank Martela eräässä blogitekstissään. ”Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille. Jakson lähteet: https://toimitus.co/2019/04/02/david-graeber-hevonpaskatyopaikkojen-ilmio/ Anne Birgitta Pessi, Frank Martela ja Miia Paakkanen (toim.) (2017) tietoteos Myötätunnon mullistava voima. Frank Martela. (2018). Valonöörit. Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää. (2020). Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali https://filosofianakatemia.fi/blogi/merkityksellisen-tyon-kolme-elementtia/ https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00363/full https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012020.pdf https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2017/02/Blafield-Ville-Uusi-ty%C3%B6-uudet-duunarit-helmikuu-2017.pdf https://www.tunnejamieli.fi/2019/01/14/frank-martela-merkityksellisyys-on-sisainen-kokemus/ https://www.elo.fi/elomedia/2021/jokainen-kaipaa-tyolleen-tarkoitusta---nelja-vinkkia-merkityksellisyyden-lisaamiseen-tyossa?sc_lang=fi-fi https://psykologiaa.com/2018/08/28/elaman-suurten-kysymysten-aarella-mista-syntyy-merkityksellinen-elama/ https://mielenihmeet.fi/viktor-franklin-logoterapia-3-perusperiaatetta/
Tänään puhutaan oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kokemisesta, jotka voidaan määritellä joko eri tai samaa tarkoittavaksi. Tänään niistä puhutaan synonyyminä. Lähteinä jaksossa on mm. https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/hyvinvointi/3195-jotta-kaikilla-olisi-parempi-tyoeelaemae https://events.tuni.fi/tyoelamantutkimuspaivat2019/blogi/tyoelaman-perusasioiden-aarella/ https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tyoelaman-tutkimuspaivat-reilu-toimeentuloon-riittava-ja-palkitseva-tyo-kaikille https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyokayttaytyminen#5fe19eb4 https://tuulahaatainen.fi/blogi/reilu-tyoelama-ottaa-tyontekijat-mukaan/ https://hidastaelamaa.fi/2017/01/oikeudenmukaisuuden-ilot-ja-kirot-tyopaikalla/#cbd9dc40 https://tttlehti.fi/esimiehen-kolmen-suora-arvostus-luottamus-ja-oikeudenmukaisuus/ https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102363/10kansanterveys2006.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://yle.fi/uutiset/3-11777988 https://www.tjs-opintokeskus.fi/sites/default/files/Kehittaminen/oikeudenmukaisuus_tyopaikalla.pdf
Ootko koskaan miettinyt, että työpaikalla kukaan ei huomaisi sua? Tai tiedätkö sen hetken, kun joko itse tajuat, ettei toinen ymmärrä yhtään mitään tai hän jopa sanoo suoraan, ettei valitettavasti ymmärrä mitään mitä koitat kertoa. Tänään puhun kuulluksi ja nähdyksi kokemisen tunteista. Lähteinä mm. Asta Mattson https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/214341/ONT_Mattsson_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y Sari Ruottinen https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120581/RuottinenSari.pdf?sequence=2&isAllowed=y Jarkko Rantanen ja Ida Leppänen teokset sekä Emergyn nettisivuilta kerättyä tietoa JOUNI HÄKLI & KIRSI PAULIINA KALLIO &RIIKKA KORKIAMÄKI (TOIM.) nuorisotutkimusseuran julkaisema teos http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf
Tänään puhun arvostuksesta psykologisten perustarpeiden kontekstissa. MItä arvostus on ja miten se näkyy meille ja muille? Miten arvostusta voi osoittaa toiselle ja miten työelämä liittyy arvostuksen kokemuksiin? Käy siis kuuntelemassa. Kiitän kaikkia, jotka jakoivat mietteitään tämän jakson teon yhteydessä, olen suuresti kiitollinen näistä pohdinnoista. Pahoittelen, että jostain syystä nauhoitusvaiheessa on jokin häiriö tullut mukaan ja nauhoituksen laatu on todella kehno. Huomaa siis, että harjoittelen vasta podcastin tekemistä. Toivon, että viimeistään ensi kaudelle olisin oppinut käyttämään välineitä oikein. Lähteinä tässä jaksossa mm: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008179620.html https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3603/Lappavirta_Anneli.pdf Omat opintoesseeni Rantanen,J. & Leppänen, I. 2020. Johda tunneilmastoa.
Tunteet ovat henkilökohtainen juttu ja siksi se herättää suuria reaktioita ei ole mitään Small takia kysyä miltä susta nyt tuntuu? Ja millaisia reaktioita ja kuinka varautua siihen mitä sieltä saa vastaukseksi. Lähteinä käytetty mm. Jarkko Rantasen Vaikuta tunteisiin ja Johda tunneilmastoa kirjoja sekä Lauri Nummenmaan Tunnekartasto: Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen, Susanna Paloniemi, Sanna Herranen & Anneli Eteläpelto-artikkeli teoksesta Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön… JÄRKI JA TUNTEET – KOHTI TOIMIJUUTTA TUKEVAA JOHTAMISTA Heli Isomäki, Nina Uusitalo - Aivotaidot. 2020 Päivi Hökkä, Heini Ikävalko, Susanna Paloniemi, Katja Vähäsantanen & Aku Nordling (toim.) tunnetoimijuus ja sen tuki työssä Tunnetaito-opas https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/168169/TUNNETAITO-OPAS%20%28e-versio%29%20.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Tänään puhun tunteista. Mitä ne oikeasti ovat ja miten voimme tunnistaa tunteita. Olen käyttänyt lähteinä omia opintoesseitäni sekä Tämän jakson lähteinä olen käyttänyt Jarkko Rantasen kahta ensimmäistä kirjaa Tunteella, voimaa tekemiseen sekä Vaikuta tunteisiin,Camilla Tuomisen, jonka teoksia Johda tunteita- menesty työelämässä sekä Tunne kuvakirja olen myös käyttänyt tämän jakson innoittajina. Samoin kuin Tiia Isokorven ja Päivi Viitasen Tunnevoimaa kirjaa. Yhtenä lähteenä on myös Heli Isomäen ja Nina Uusitalon kirjoittama Aivotaidot -kirja.
Höpisen tänään yleistä työelämästä, kuten mitä on työyhteisö, organisaatio ja mikä niiden vaikutus on hyvinvointiin. Tänään julkaistaan myös uusi tunnari podcastille.
Vielä kerran sovittelusta. jakso sisältää ajatuksia, mietteitä, reflektointia. Yleistä sovittelusta sekä pohdintaa mitä eroa on ristiriidalla ja konfliktilla sekä vinkkejä miten sovittelu voisi toimia vuorovaikutuksen kehittämisen työkaluna. Tämä oli työyhteisösovittelu- kauden viimeinen jakso. Toivottavasti olet viihtynyt kuunnelman parissa. Toivon sinun antavan palautetta joko sähköpostitse tai sosiaalisten kanavien kautta. https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyoyhteisosovittelu#5fe19eb4 https://sovittelu.com/ Ensi viikolla ilmestyy uusi kausi ja uusi teema kaudelle. Joten siihen saakka moi.
Työyhteisösovittelussa eletään nyt jo syksyä. Prosessi on saamassa lopullisen päätöksen. Kerrotaan kuulumisia ja osapuolet pohtivat miten ovat nähneet sopimukseen sitoutumisen sekä millaisia ajatuksia heillä on tulevaisuudesta.
Tänään kuulemme yhteistapaamisen loppuosan, jossa tehdään sovintosopimus. Toivon, että kuuntelet jakson loppuun saakka, sillä lopussa käyn itsereflektiona läpi ajatuksia miten sovittelu on sujunut tähän saakka omasta mielestäni ja miten ja missä olisin voinut toimia toisin. Kiitos kaikille palautteen lähettäjille ja toivon mukaan lähetätte palautetta jatkossakin. Ensi viikolla on tarkoitus tavat Pulmuset viimeisen kerran.
Tämän jakson alussa kerron hiukan taustaa mitä tapahtui ennen yhteistapaamista Pulmusten ryhmässä. Muistutan kuitenkin, että kuunnelma on fiktiivinen eikä sillä ole reaalimaailman kanssa mitään tekemistä. Tässä jaksossa olemme siis kokoontuneet päiväkodissa Pulmusten -ryhmän kanssa työyhteisösovittelun prosessissa yhteistapaamiseen. Aiemmissa jaksoissa olemme siis olleet alkuinfossa sekä tavanneet jokaisen konfliktin osapuolen yksilötapaamissa. Koska asiaa tässä tapaamisessa oli paljon, olen jakanut tämän kahteen osaan. Jälkimmäinen osa julkaistaan ensi viikolla. Olen kiitollinen kaikesta palautteesta jota saan, joten toivon sinun jakavan ajatuksiasi sovitteluharjoitteluani kohtaan joko sähköpostitse ninnivillgren@gmail.com tai sosiaalisen median kanavissa. Kiitos jo etukäteen.
Tänään tapaamme päiväkodin johtajan Tarjan, joka laittoi sovitteliprosessin alulle. Kuulemme hänen mietteitään konfliktista ja siitä voisiko hän jotenkin omalla toiminnallaan tukea henkilöstöä muuttaamaan käyttäytymismalleja ja opittuja toimintatapoja vuorovaikutuksen osalta. Ensi viikolla kokoonnummekin yhetistapaamiseen ja katsomme tulevaan. Onko Pulmuset valmiit saamaan sopua aikaiseksi? Kerro mitä ajatuksia jakso sinussa herättää sekä kaikkea palautetta saa lähettää osoitteeseen ninnvillgren@gmail.com . Samoin minut löytää Instagramista nimellä Ninni Villgren sekä Facebookista ICHY Ninni Villgren Myös Linkedlnistä minut löytää nimellä Niina "Ninni" Villgren. Käyhän ottamassa sivut seurantaan. :)
Ensimmäinen niin sanottu esittelyjakso, jossa muutamalla sanalla kuvailen, minkälaisia mietteitä mulla on tämä podin suhteen mielessä ja minkälaisista teemoista tullaan tulevaisuudessa puhumaan. Samoin esittelyjakson lopusta löytyy mun yhteystiedot. Mulle voi laittaa kommentteja, palautetta yms muita ajatuksia sekä mietteitä sähköpostilla ninnivillgren@gmail.com. Ig.ssä mut löytää nimellä ninnivillgren sekä Facebookissa nimellä ICHY Ninni Villgren. Tervetuloa matkaan mukaan.
Tämän kertaisessa jaksossa kanssani seksistä, seksuaaliterveydestä ja seksuaalineuvonnasta on juttelemassa henkilö, jolla on parikymmentä vuotinen kokemus alasta sekä kansainvälinen koulutus. Mikäli aihe herättää kysymyksiä, mietteitä tai osaat vastata jaksossa esitettyyn kysymykseen Suomessa järjestettävistä koulutuksista, voit laittaa minulle viestiä ninnivillgren@gmail.com