Fakta ja Kulttuuri

Ote Kairon kääntöpiiri Suomen Kairon-suurlähetystön blogiista hallintovastaava Anne Kourilehdon tekstistä Koti Kairossa. Kuuluttaja Juha Salomaa.

Mökkihuussilehtikatsauksessa vetäistään tällä kertaa ässänä hihasta tai tarkemmin sanoen aikakauslehtipinon alta julkaisu, joka kertoo millaisista asioista nuoriso oli kiinnostunutta vuonna 1989. Tai ainakin mistä aikuistoimittajat olettivat nuorison kiinnostuvan. Kalle Talonen perehtyy Koululainen lehden vuoden 1989 tanssi-numeron tarjontaan. Erityisesti esille nousee Kata Kärkkäisen haastattelu ensilevyn tiimoilta.

Ihmisten kiinnostus luonnossa liikkumiseen ei ole toistaiseksi näkynyt vapaaehtoisten etsijöiden tehtävien määrissä. Päijät-Hämeen paikallistoimikunnan puheenjohtaja Pasi Murto arvelee, että innostus marjametsälle voi tuoda etsijöille muutaman tehtävän enemmän kuin yleensä. Metsissä marjoja on tänä vuonna paljon, mikä voi innostaa lähtemään metsään myös ensikertalaisia. Murto suosittelee metsään lähteviä kertomaan läheisille, mille alueelle lähtee, lataamaan kännykkään 112-sovelluksen, pukemaan päälle kirkkaita vaatteita ja pakkaamaan reppuun tarpeeksi evästä. Mika Moksu haastattelee.

Televisiostakin tuttu kampaaja, juontaja ja tarjoilija Gekko Paavilainen voi lisätä ammattilistaansa nyt myös kirjailijan. Miehen esikoisromaani Yksisarvinen on tarina Rekosta, joka muuttaa 90-luvun taitteessa Kainuusta Tampereelle ja rakastuu sekä kaupunkiin että ensimmäistä kertaa elämässään myös toiseen mieheen. Anna Sirén lähti Paavilaisen kanssa romaanista tuttuun paikkaan juttelemaan mm. kirjailijuudesta, kaapista tulemisesta ja 90-luvun tamperelaisesta bilekulttuurista.

Suomessa katoaa vuosittain satoja ihmisiä. Viime vuonna Päijät-Hämeessä ilmoitettiin kadonneeksi 56 ihmistä. Tänä kesänä moni on eksynyt ja hetkellisesti kadonnut marjametsään. Valtaosa kadonneista henkilöistä löytyy nopeasti. Hämeen poliisin rikoskomisario Tuomas Kuure kertoo, että yleensä poliisille kadonneeksi ilmoitetut henkilöt sairastavat muistisairautta, ovat eksyneet marjametsällä tai ovat päättäneet itse olla tavoittamattomissa. Vain murto-osa kadonneiksi ilmoitetuista henkilöistä jää kadoksiin useiksi kuukausiksi tai vuosiksi. Poliisi päättää tapauskohtaisesti, miten kadonnutta etsitään. Toimittajana on Taavi Salmivaara.

Miten Veikkaus selviää koronasta ja vastuullisuusvaatimuksista? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski. Kreikan ja Turkin jännittyneet välit. Toimittaja Sara Saure. Miten arjessa selvitään koronan toisesta aallosta? Kaupanliitto turvallisuus asiantuntija Lauri Kulonen ja Suom​en lähi- ja perushoitajien liiton puheenjohtaja Silja Paavola. Kolumni Janne Saarikivi. Pölyhiukkasia ja Mäntsälää kuuntelemassa. Juontaja Jari Niemelä. Toimittajat Marija Skara ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Valokuvaaja Jaana Ahola kuvasi muun muassa Kuolajärveltä evakkoon lähteneen Paavon hienossa villatakissaan. Kuolajärveltä Sallaan-valokuvanäyttely Rovaniemen Arktikumissa 23.8.2020 saakka.

Koronakevät poisti elämästä vauhdin ja opetti elämän hitaan ja vakaan pyhyyden ihmeen, pohtii Janne Saarikivi kolumnissaan.

Sångaren Philip Järvenpääs mamma var bara 15 år gammal när han föddes. Därför kom han att vistas mycket hos sina mor- och farföräldrar under barndomen. Nu sommarpratar han om hur det har påverkat hans liv och inte minst hans musiksmak. Han berättar också om lillebror Elias som föddes då Philip var 18 år gammal. Och hur han lovade sin nyfödde lillebror att alltid finnas där för honom. Redaktör: Thomas Lundin, Parad Media.

Kaikki olennainen tästä päivästä. Arkisin kello 17, uusinta kello 23. Toimittajana Mikko Jylhä

Marina Abramovic, Pixar-studiot, Wall Street, tekoäly ja luovuuden tulevaisuus. Henri Hyppönen halusi selvittää mistä ideat tulevat, miten luovuuden tulevaisuus muuttuu teknologian myötä ja kuinka luovat ihmiset ovat tajunneet valita toisin - ja kirjoitti siitä kirjan. Henri "Henkka" Hyppönen nousi radio- ja televisio-ohjelmien kautta tunnettuuteen. Nykyään Hyppönen on keskittynyt luovaan johtamiseen sekä tietokirjojen kirjoittamiseen. Hyppösen edellinen kirja tarttui kysymykseen pelosta, uusin kirja tarttuu kysymykseen luomisesta ja luovuudesta. Hyppönen kysyy tuoreessa kirjassaan mitä luovuus oikeastaan on ja millaisia olosuhteita luovuus vaatii ympärilleen toteutuakseen. Hyppönen on kirjaansa varten tavannut mm. animaatiotekniikan yhden luojan, Pixar-studioita perustamassa olleen Ed Catmullin sekä performanssitaiteilija Marina Abramovicin. Mitä ja miten luoda kun kaikki on jo keksitty? Mikä rooli jää ihmiselle kun tekoäly kehittyy? Mikä Hyppöstä itseään ajaa etsimään uusia ajatuksia, uusia ratkaisuja? Tuukka Pasanen juontaa.

Ida Grønmo lea 20-jahkásaš sámenieida Avvilis. Su eallin rievdá dán gease oalát, go son fárre mánnávuođaruovttus eret. Stuorra gávpot vuordá dán viššalis sámenuora, muhto ovdalgo čakča olle, de Ida dolle bargui Mátta-Supmii. Son muitala iežas eallimis ja maid son vuordá boahttevuođas. Dát ságastallan leat báddejuvvon geassemánu 30. beaivve 2020. Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen

Tänä kesänä vaikkapa autoradiosta on tavallisten kotimaisten radiokanavien seasta saattanut kuulua yllättäen venäjää, italiaa, saksaa, ranskaa, englantia tai vaikkapa tsekin kieltä. ULA / FM -alueella ilmiö johtuu ilmakehän yläosiin kesäaikaan syntyvästä heijastavasta kerroksesta, jonka myötä radioasemia voi kuulua parin tuhannen kilometrin päästä. Salossa asuva Otso Ylönen on alan aktiivinen harrastaja. Kanavien bongailu onnistuu myös kesämökillä Karttulan Virmaanpäässä. Toimittajana on Varpu Mäntymäki.

Vaalimaalla sijaitseva Zsar-Outletkylä jää tämän vuoden kävijätavoitteestaan koronaviruksen takia. Outletkylän tavoitteena oli houkutella tänä vuonna jopa miljoona kävijää. Zsarissa on kuitenkin ollut viime aikoina noin puolet vähemmän kävijöitä vuoden takaiseen verrattuna. Outletkylä suljettiin maaliskuussa koronatilanteen takia, ja toiminta oli katkolla noin kaksi kuukautta. Nyt lähes kaikki liikkeet ovat avanneet jälleen ovensa. Zsarin asioita hoitava, pääomistaja Ajantan neuvonantaja Petteri Terhon tapasi Kirsi Lönnblad.

Veikko Paltto on viimeisiä inarilaisia Inarinjärven erakkoja . Hän kalasta , marjastaa, viljelee vähän maata ja huolehtii naapurimökkiläisten mökeistä. Kentällä on muutama vierasmökki, joiden asukkaant pitävät Veikon virkeänä. Mökissä ainoana mukavuutena on Veikon mukaan erittäin kätevä kaukosäädettävä radio. Kännykän hän lataa aggregaatilla, pitäähän kveriden kanssa saada jotenkin rupatella. Mökiltään hän ei poistu kuin hyvästä syystä. Tänä vuonna Veikko on käynyt kylillä kolmast. Kun häneltä kysyyn kuinka hän viihtyy järvellä, hän toteaa vanhan kaverinsa Terva Pekan tapaan:- Tämä on koti, ei tänne ole tultu viihtymään! Jarmo Siivikko kävi Veikon mökillä lautturi Aimo Koistisen kanssa

Paavo Martikainen kävelee iternsä puolesta itseään vastaan. Hän harrastaa ultrakävelyä, nyt Nuorgamista Kotkaan. Reitti kulkee valtateitä vältellen pieniä maanteitä pitkin. Jarmo Siivikko tapasi miehen Savukosken ja Sallan välillä Nousun kylällä.

Ote suurlähettiläs Sinikka Antilan tekstistä Suomen Dar es Salaamin -suurlähetystön blogista Muuttuva Afrikka. Kuuluttaja Jalmari Laine.

Jani Tilsala on tunnettu mies Suomen ladaharrastajien keskuudessa. Lisänimen "Ladaritari" jo lapsena saanut Tilsala on itäautojen kävelevä tietopankki ja lähes sadan ladan omistaja. Innostus 1970 ja 1980-luvuilla Suomessa suosittuihin käyttöautoihin alkoi jo papan kyydissä lapsena ja on kantanut aikuisikään saakka. Haastatteluun Ladaritari kurvasi harvinaisella vuoden 1973 pyöreälyhtyisellä farmariladalla ja Timo Hytösen haastattelussa selvisi muun muassa, mistä johtuu ladojen ominaistuoksu ja millaisella työpakilla selviää pitkästäkin ladareissusta.

Suomessa on todettu salmonellaa tänä vuonna 11 tilalla. Viime vuonna tartuntoja havaittiin yhteensä noin 60 tilalla. Seinäjokelaisella Kivimäen kananmunatilalla salmonella löytyi rutiinitarkastuksessa toukokuussa. Samantien aloitettiin mittavat saneeraustoimet, eläimet ja valmiit tuotteet jouduttiin hävittämään. Lasku salmonellasta on kova. Yrittäjät Matti ja Lauri Kivimäki kertovat myös, että kanoja tilalle ei enää tule, vaan nyt on keksittävä muuta. Toimittaja on Antti Kettumäki.

Pörssiyhtiön julkistavat toisen kvartaalin tuloksia ja sen alkuun osui koronapandemian alku. Suomi elää viennistä ja katseet kiinnittyy siihen, mitä tapahtuu vientisektorilla. Kun koronatoimet iskivät lujaa palvelualaan keväällä, vientialalla vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Mikäli syksyllä ei tule toista isoa epidemia-aaltoa, vientiyritysten tilauksien määrä alkaa palautua. Vientitilanne voi olla korjautunut vasta vuoden vaihteen jälkeen. Rauten toimitusjohtaja Tapani Kiiski kuvaa uusien tilausten määrää huolestuttavan alhaiseksi. Hän kuitenkin näkee koronan tuoneen yritykselle kuitenkin hyödyllisiä oppeja etätyöstä. Toimittajana on Taavi Salmivaara.