Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Hirvi työnsi päänsä metsästä siihen mun eteen. Ehdin muutaman sekunnin aikana hahmottaa hirven valtavan koon. Hirvi pelästyi ja katosi metsään ja se oli ihmeellistä, että en kuullut ääntäkään, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olin lapsena hevostyttö ja kävin usein ratsastamassa maastossa. Kerran olin ratsastamassa metsässä ja hevonen pysähtyi ja jännittyi. Hevosen korvat menivät luimuun ja minulle tuli vahva fiilis, että tässä on nyt jotain hyvin erikoista, sanoo graafikko Heidi Gabrielsson. Aurinkohirven myytti on laajalle levinnyt, ja se kertoo hirven suuresta merkityksestä meille, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound
Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kehittänyt erityisen suhteen punakettuun. Jostain syystä kohtaamiset kettujen kanssa ovat liittyneet sellaisiin hetkiin elämässä, jolloin olen tarvinnut lohtua, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Meidän pihan läpi meni ketun askeleet. Pihasta katosi tavaroita ja huomasimme, että nuori kettu nappasi irtotavaroita ja kuljetti niitä tiettyyn paikkaan metsässä. Hain tavaroita takaisin pikkuhiljaa, kertoo ketun kanssa ystävystynyt Hanna. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound
Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Kohotin katseeni tietokoneen ruudulta ikkunaan ja siellä on tyyppi joka ui. Kun juoksimme rantaan huomasin, että sillä on aika pyöreät korvat, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olen ollut joskus ollut makuukojuissa, joissa ei pääse edes polvilleen. Karhut ovat olleet varvikossa ja tulivat metrin päähän syömään mustikoita, kertoo luontovalokuvaaja Hannu Laakso. Meillä on laajalle levinneitä myyttejä siitä, että ihmisellä ja karhulla on yhteinen esi-isä, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound
Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kohdannut susia ja kuullut heidän lauluaan, ja se oli ihmeellinen kokemus. En ole villiä sutta kohdannut, se on kyllä unelma, sanoo Liisa Kaski. Minulla oli sellainen tunne, että hän oli yhtä yllättynyt kuin minäkin. Me tuijottelimme toinen toisiamme, kertoo suden pellolla auton ikkunasta nähnyt Raili. Suden katseesta on Antiikissa jännä uskomus, että ihminen voi muuttua mykäksi, jos susi pääsee katsomaan, kertoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Samuli Kunttu Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound
Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Oravasta touhujen seuraamistesta tarttuu ilo. Oravan katse on kujeileva ja kyllä sieltä sellainen älyllinen uteliaisuus tulee esiin, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Naivisti Anne Leppäsen teoksissa seikkailee oravia. Kantavana teemana kurremaalauksissa on idea ystävyydestä. Leppänen kertoo näkevänsä oravassa itsensä kaltaisuutta. Orava touhottaa ja ryntäilee paikasta toiseen. Aikaansaannokset saattavat olla laihoja, mutta se on tyytyväinen ja elämänhaluinen toimiessaan niin. Orava liittyy runoudessa olutmyyttiin. Myöhemmästä perinteestä löytyy uskomuksia, että jos orava tulee pihaan, se on huono enne, kertoo Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound
Tunnetyötä tehdään monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, kasvatuksessa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja johtamisessa. Tietysti hoitajan kuuluu olla empaattinen, kuunteleva, läsnäoleva ja aina ymmärtävä. Nämä kuuluvat niin sanotusti ammattirooliin, sanoo siis 27-vuotias sairaanhoitaja Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Tunnetyö-termin on alun perin kehittänyt amerikkalainen sosiologi Arlie Hochschild. Hän tutki 1970- ja 1980-luvun taitteessa tunnetyötä muun muassa lentoemäntien ja perintätoimistoissa työskentelevien ammateissa. Tunnetyö on tärkeää ihmisyhteisöjen kannalta, mutta se jakautuu osin epätasaisesti sukupuolien ja töiden suhteen. Ihmiset, jotka tekevät runsaasti tunnetyötä työssä ja vapaa-ajalla, se voi olla uuvuttavaa, kertoo tutkija Tiina Sihto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Leena Mattila, Tuula Rajavaara ja Pauliina Motturi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Viinamäki, Elina (2024) Käypä hoito. Otava. Rahikainen, Agneta & Sillanpää, Eira (2023). S&S Niskanen. Olli-Pekka (2024) Lastensuojelun asiakasmitoituksesta luopuminen johtaisi kriisiin. Helsingin Sanomat.
Olin nuorena villi ja luova skeittarin alku. Olin hyvin paljon omissa oloissani ja kotona ei nähty, että minkälaista elämää elän kodin ulkopuolella, kertoo 38-vuotias nimimerkki Mindlessflow. Ympäristötekijät, perhesuhteet, psykososiaaliset resurssit lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, miten me kasvamme. Kehitys ei mitenkään nollaannu aikuisuudessa vaan se kasautuu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jenna Grundström toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ristiriitainen kiintymyssuhde ja emotionaalinen vaille jääminen on näkynyt aikuisuudessa masennusjaksoina, kertoo 43-vuotias nimimerkki Sara. Lama-ajan kokemukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että taloudellinen ahdinko sairastumisen tai korkojen nousun myötä voi kohdata ketä tahansa, sanoo eräs vastaaja Varsinais-Suomesta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Yanagihara, Hanya, Pieni elämä (2015) Keltainen kirjasto. Tokola, Maiju, Airo, Riikka (2024) Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim.
Ikääntyminen on biologinen fakta, mutta siihen liittyvät stereotypiat saavat aikaan paljon haittaa ihmisten elämässä ja työurilla. Nuoruutta palvova yhteiskunta ja kulttuuri aiheuttaa paineita kaikenikäisille. Nuoruutta ihannoidaan ja ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana heti, kun parinkympin ikä on ohitettu. Se tuntuu ikävälle ja luo jonkinlaista painetta iän karttuessa, kertoo siis kolmekymppinen nimimerkki Nainen Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Työmarkkinoilla minua ei enää noteerata ja TE-palveluistakin vahvistetaan, että ikä on usein este työllistymiselle. Olen päättänyt kouluttautua toisiin tehtäviin, kertoo 60-vuotias nimimerkki Milla. Ihmisen oppimiskyvyllä ei ole parasta ennen päivänmäärää. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Muller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Aapo Laakso ja Leena Mattila Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Kilpi, Eeva (2024) Tähdet ovat alkaneet näkyä – Eeva Kilven muistikirjat. WSOY. Haidt, Jonathan (2024) Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita.
Joillekin listojen kirjoittaminen saattaa näyttäytyä silkalta ajan tuhlaamiselta. Toisille taas se on tapa järjestellä ajatuksia, pitää asioita mielessä ja suunnitella. Työmuistin kuormittumista voi vähentää kirjoittamalla listoja. – Kun muistettavat asiat ovat paperilla, voi hyödyntää laajemmin aiemmin tallennettua kokemusta ja työmuistissa on tilaa paremmin käsitellä sekä uutta että vanhaa tietoa. Minä ihmisenä sekä myös neurologina ja aivotutkijana väitän, että listan tekeminen on fiksu juttu. Se vapauttaa työmuistia muistamaan muita asioita, sanoo Kiti Müller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Päivi Nieminen, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava. Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2020) Uuden ajan muistikirja. Otava. Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Liukko-Sundström, Heljä (2024) Kotiemme keramiikkataiteilija -näyttely. Elämäni listoina. Kaikki mitä haluan muistaa. Kuunteluvinkki: Tiedeykkönen: Hektinen arki uhkaa jo sydänterveyttä - lapsuuden liike on lääke
Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia
Nalleja ikkunalaudoilla, maskeja, käsidesiä, etäisyyksien pitämistä, rauhaa, pelkoa sairastumisesta, sairastumisia, yksinäisyyttä, yhteyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Korona muutti ihmisten elämää monin eri tavoin. Kokemuksissa voi olla yhteneväisyyksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat samanlaisia. – Aluksi korona muutti elämäämme paljon. Emme puolisoni kanssa tavanneet juuri ketään. Kun ymmärryksemme koronan leviämistavoista kasvoi ja saimme ensimmäiset rokotteet, aloimme palata normaaliin arkeen, kertoo nimimerkki Jojo Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Elämää korona-ajassa -teos pohjautuu 84:n 18–30-vuotiaan nuoren aikuisen kertomuksiin elämästään koronapandemian keskellä vuosina 2020–2022. – Osalle vaikutukset olivat kevyempiä kuin toisille. Osa nuorista aikuisista puhui korona-ajasta hyvinkin positiivisesti eri syistä. Toisilla taas kokemuksissa korostuivat yksinäisyys, kärsimys, eristyneisyys ja vaikeus saada tukea omaan tilanteeseen, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Arppa (2023) Luulin että Gallagher, Liam (2020) Liam Gallagher -WASH YOUR HANDS Compilation Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana (2024). Vastapaino. Pedersen, Jan (2017) Pohjolan eläimet äänessä. Tammi Vanhala, Ville (2015) Seura: Huhuu naaraat, minä täällä, olen vanha ja yksinäinen – tämän huuhkaja kertoo huhuillessaan syksyisin https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/huhuu-naaraat-mina-taalla-olen-vanha-ja-yksinainen-taman-huuhkaja-kertoo-huhuillessaan-syksyisin/
Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista. Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä. Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt
Feminiinisen henkisyyden muodot ovat monenlaisia. Se voi olla vapaata joogaa, kristalleja, tarotkortteja, kiviä ja retriittejä. On aika kiinnostavaa, että teknologisia harppauksia ottavassa ajassamme yhä useampi ihminen kokee kaipuuta johonkin maagiseen ja lmiöihin, jotka ovat selittämättömiä. Mistä se kertoo? Monet tarinat kulkevat uupumuksen tai henkilökohtaisen kriisin kautta ja henkisyydestä haetaan siihen helpotusta, kertoo väitöskirjatutkija Ella Poutiainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ei-tietäminen, tasa-arvoinen kaikkien kokemusten kunnioittaminen ja ihmisen rajallisen ymmärryksen hyväksyminen selittämättömän äärellä ovat mielestäni tärkeä osa feminiiniseksi ymmärrettyä henkisyyttää, kertoo nimimerkki Sanna kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Kantola, Johanna, Koskinen & Sandberg, Paula, Ylöstalo, Hanna (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Lorde, Audre (2022) Sister Outsider. Suomenkielinen laitos. Kaijamari Sivill ja Kustannusosakeyhtiö Kosmos. Seurakuntalainen (2023) Nuoret miehet uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset ja kannattavat kastetta ja kirkon jäsenyyttä Terävä, Hanna, Yle Uutiset (2023) Missio nuoret miehet
Työtilojen muutokset vaikuttavat ihmisten työntekemiseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Meillä ei ole omia työhuoneita, mutta ei onneksi monitoimitilakaan. Olen ne jo kokenut, enkä pysty niissä työskentelemään, kertoo nimimerkki Sotealan asiantuntija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Virve Peteri on tutkinut viidentoista vuoden ajan monitoimitiloihin siirtymisestä aiheutuneita muutoksia eri työpaikoilla. Olen käynyt useissa eri organisaatioissa, jossa ihmiset ovat kertoneet, etteivät he aamulla töihin tullessa moikkaa kollegaa. Avotilassa et voi tietää, että onko työkaveri juuri tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää, kertoo tutkija Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Luoma-Aho, Veera (2021) R.I.P. toimisto, Helsingin Sanomat Hyvärinen, Hanna (2020) Joka neljäs työntekijä uupuu - onko työuupumus uusi normaali, Tampereen korkeakouluyhteisö Riskinä työyksinäisyys? (2023) Vaasan yliopisto
Paikkariippumaton työ mahdollistaa töiden tekemisen vaikkapa Espanjasta tai Berliinistä, kunhan tietokone ja netti toimivat. Nimimerkki Tulppaani on 31-vuotias ja hän työskentelee tutkijana Berliinissä. Diginomadina työskentely on vaikuttanut positiivisesti mielenterveyteeni, kun voin tehdä töitä vaihtelevista paikoista, mikä inspiroi minua, sanoo Tulppaani Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Diginomadit valitsevat paikkansa suhteessa siihen, että onko jossain paikassa diginomadiyhteisö, kertoo akatemiatutkija Mari Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen, Laura Koso ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén
Ilmiönä digitaalinen nomadius on ollut kasvussa 2000-luvulta lähtien. Diginomadi on henkilö, joka työskentelee ja matkustelee paikasta riippumattomasti, usein ulkomailla, kannettavan tietokoneensa kanssa. Graafisena suunnittelijana, kuvittajana ja kuvataiteilijana työskentelevä Jussi on perheellinen ja tekee töitä Berliinissä. Olen saanut päättää hyvin pitkälle omat työtuntini ja pystynyt viettämää todella paljon aikaa pienten lasteni kanssa. Pitkät lomat ja matkustus perheen kanssa on tuntunut upealta ja inspiroivalta, kertoo Jussi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Akatemiatutkija Mari Toivanen tutkii diginomadismia. Hän on tehnyt etnografista kenttätyötä Espanjassa, Bulgariassa ja Thaimaassa. Haastateltavat korostavat vapautta perinteisestä toimistotyöstä, mahdollisuutta määritellä oma työaika ja liikkua missä ikinä haluaakin, kertoo Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Karjalainen, Mira (2021) Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli
Aika moni on tehnyt persoonallisuustestejä opiskelupaikkaa hakiessa, armeijassa tai työnhaussa. Persoonallisuus- ja soveltuvuustestejä voi luonnehtia mielen tai persoonallisuuden mittaamiseksi. Testaamisen avulla on tarkoitus saada selville millaisia tietoja, kykyjä, asenteita, tai luonteenpiirteitä esimerkiksi työpaikkaa hakevalla on. Testaamisen sosiologia -tutkimushankkeen keskiössä ovat persoonallisuustestit, joita käytetään niin opinto- ja uraohjauksessa kuin henkilörekrytoinneissakin. Meidän kiinnostuksen kohteena on se, että millaisia merkityksiä, jakoja ja arvoja testiväitteet ja manuaalit ylläpitävät. Millaisia jäänteenomaisia historiallisia merkityksiä liittyen sukupuoleen ja luokkaan niissä on, kertoo akatemiatutkija, sosiologi ja psykologi Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Laura Koso ja Miika Lauriala Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Testaamisen sosiologia (2020) Tampereen yliopisto Simola, Inka (2024) Me Naiset, Oletko puhelias vai hiljainen? Heimovirta, Minttu, Vuorela, Ulla (2018) Minkä puun heimoon sinä kuulut? Testaa!https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/04/testaa-minka-puun-heimoon-sina-kuulut
Selviytymisenkulttuurissa eläminen ruokkii meissä kollektiivisesti riittämättömyyden ja häpeän tunteita. Sosiologi ja psykologi Erich Fromm on todennut, että meidän yhteiskunnassa terveet ovat sairaampia ja sairaat ovat terveimpiä. Sopeutuminen tietynlaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään edellyttää tunteista etääntymistä, jotta kykenee olemaan tehokas, sanoo kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola. Kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola on kirjoittanut Vesa Kyllösen kanssa Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teoksen. Sen on julkaissut Vastapaino. Kirjassa tarkastellaan selviytymistä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen kehyksen kautta. Vuorokaudessa on vain 24h, joten aikaa ei ole lähes milloinkaan tarpeeksi. Yritän kyllä asettaa aina perheeni ensin. Ystävie ei ole, joten siihen ei tarvitse aikaa löytää, sanoo nimimerkki Mies. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Riikka Rahi ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus ruokkivat selviytymisen kulttuuria. Pelko aiheuttaa vetäytymistä ja lamaantumista. Kun rahatilanne on epävakaa, elämä muuttuu selviytymispeliksi. Ruokaa pitää säännöstellä ja nälkää välttää nukkumalla sen ohi, kertoo parikymppinen nimimerkki JK Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Meidän yhteiskunnassa rohkaistaan yksilöitä ylikorostuneesti arvottamaan omaa yksilöllistä toimintakykyä, aloitteellisuutta ja sivuutetaan monia muita asioita kuten hoivan, läsnäolon ja empatian merkitystä elämän kannalta, kertoo kirjailija ja tutkija Mika Pekkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Saan energiaa läheisteni kanssa olemisesta. Yritän edes kerran päivässä puhua jollekin kavereistani, vaikka olisin pohjamudissa. Aikaa tähän onneksi on sopivasti opintojen ohella, sanoo nimmerkki JK. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Laura Koso ja Veli Kauppinen Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Itla (2024) Lapsiperheköyhyys datana Pekkola, Mika, Kyllönen, Vesa (2023) Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teos. Vastapaino. Valtioneuvosto (2023) Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan tasosta
Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä, että voi identifioitua johonkin ryhmään. Kahdenväliset suhteet ja pienet työskentelyryhmät lisäävät kuulumisen kokemusta isommassakin ryhmässä, kertoo nimimerkki Maria kokemuksistaan työelämässä. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vastanneet ovat halutessaan voineet antaa suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksensa on mukana PEICAS- tutkimuksessa. Monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan autistilasten, huoltajien ja aikuisten kokemuksia ja muistoja koulupoluista ja työelämästä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät eri aloilla kuten kasvatus, koulutus, sosiaali, terveys, kaupan, viestinnän ja median aloilla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalalla koettiin, että juoruilut kahvipöytäkeskusteluissa eivät olleet itselle luontaisia tilanteita. Monilla taas asiakkaiden kanssa työskentely oli antoisaa, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin. Basam Books. Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla. Atena Kustannus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi Reiman, Saara (2022) Kaiao.fi