Claim OwnershipHorisontti
Subscribed: 85Played: 3,899
Subscribe
© Yle Areena
Description
Jokainen meistä uskoo johonkin – oli kyse sitten uskonnollisista, hengellisistä, henkisistä tai täysin maallisista uskomuksista. Mikko Kurenlahden ja Hilkka Nevalan toimittama Horisontti tarkastelee inhimillistä olemassaoloa, kulttuuria ja yhteiskuntaa maailmankatsomuksellisista näkökulmista. Mistä olemme tulossa, mihin matkalla ja miksi?
Yle Radio 1 sunnuntaisin klo 15.00
Tuottaja: Hilkka Nevala
Vastaava tuottaja: Kimmo Saares
Yle Radio 1 sunnuntaisin klo 15.00
Tuottaja: Hilkka Nevala
Vastaava tuottaja: Kimmo Saares
741 Episodes
Reverse
Kauneuden taju on keskeinen osa inhimillistä kokemusmaailmaa. On jopa sanottu, että ihmisellä olisi tarve kauneuteen. Nykyään myös tiedetään, että kauneuden kokemus lisää ihmisten hyvinvointia ja elämänhalua sekä saattaa jopa parantaa fyysistä terveyttä. Onko inhimillisesti hyvä elämä aina myös esteettinen kysymys?
Mitä kauneus oikeastaan on ja miksi tämän kokeminen vaikuttaa olevan ihmiselle niin merkityksellistä? Mitä lopulta menettäisimme, jos kadottaisimme kyvyn aistia kauneutta? Entä mitä tekemistä kauneudella ja estetiikalla on moraalin ja hyvyyden kanssa – ruma voi olla kaunista, mutta entä paha?
Kauneuden merkitystä ja vaikutusta ovat pohtimassa estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtori, tietokirjailija Pirkko Kasanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
2000-luvulla erityisesti suomalaisten naisten elämään lennähti maailmalta yllättäen uudenlaisia enkeleitä. Tuolloin uushenkisyyden kenttään sijoittuva enkelihenkisyys tuli monen tietoisuuteen erityisesti irlantilaisen enkelimystikko Lorna Byrnen kautta. Myös uushenkisyyden monet muut muodot, kuten vaikkapa jooga, tarot-tulkinnat, astrologia, tuntuvat kiehtovan erityisesti naisia.
Mistä enkelihenkisyyden suosio kertoo? Mitä Lorna Byrnen suosituissa tilaisuuksissa tapahtuu? Millaisia ovat suomalaisten enkelikokemukset? Ja miksi juuri naiset kokevat uushenkisyyden ja enkelihenkisyyden omakseen?
Aiheesta ovat keskustelemassa filosofian tohtori “enkeleetikko” Elisa Mikkola ja uskontotieteen professori Terhi Utriainen. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.
“Älä tapa” kuuluu vanha eettinen ohjenuora. “Älä tee pahalle vastarintaa”, ohjeistaa puolestaan Jeesuksen vuorisaarna. Mutta mitä tapahtuu rauhan ja väkivallattomuuden ideaaleille tilanteessa, jossa Euroopassa käydään brutaalia hyökkäyssotaa? Onko esimerkiksi pasifismi ja ehdoton toisen ihmisen tappamisesta kieltäytyminen kannatettava moraalinen kanta ainoastaan rauhan aikana, vai mitä ajatella siitä, että “rauha” alkaa Suomessakin tarkoittaa yhä voimakkaampaa varautumista sotaan? Onko rauhan kuvittelu ja sodan vastustaminen tässä tilanteessa naiivia tai jopa vastuutonta, vai ehkä tärkeämpää kuin koskaan?
Sodan ja rauhan kysymyksiä ovat pohtimassa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kriittiseen militarismitutkimukseen erikoistunut yliopistotutkija Noora Kotilainen ja rauhankasvattaja Hanna Niittymäki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Jo 2000 vuotta on kulunut siitä, kun Jeesus Nasaretilainen kärsi ja kuoli ristillä äärettömän väkivaltaisen ja julman häpeäkuoleman. Jälleen tänä pääsiäisenä, kristikunta kerääntyy muistamaan teloitetun Kristuksen viatonta uhria, ja sitä, miten lopulta elämä voittaa, narsissit kukkivat ja kaikki saavat ylösnousemuksen merkiksi nauttia suklaamunia.
Mutta mitä ajatella siitä, ettei inhimillinen pahuus ole suinkaan missään vaiheessa kadonnut maailmasta? Entä esimerkiksi Apartheid, Auschwitz tai se, miten tälläkin hetkellä Lähi-idässä, Jeesuksen sovituskuoleman maisemissa, tuhansia viattomia lapsia on kuollut sodan sivullisuhreina? Onko ihmiskunta oppinut mitään, vai tuleeko ihminen aina vuodattamaan toisen ihmisen veren maahan?
Mitä tarkoittaisi, jos pääsiäisen sanoma otettaisiin vakavasti keskellä maailmaa, joka on vuosituhannesta toiseen täynnä julmuutta, väkivaltaa ja suoranaista pahuutta? Vieraina ovat piispa Mari Parkkinen ja dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
”Koulutusihme”. ”Oppimisen mallimaa”. Suomessa on totuttu arvostamaan koulutusjärjestelmäämme ja ajattelemaan, että juuri koulutus tarjoaa ratkaisuja vaivaan kuin vaivaan. Viime aikoina huolta ovat herättäneet erityisesti lasten ja nuorten laskevat oppimistulokset, osaamisen heikentyminen ja PISA-tulokset. Mitä tehdä ja miten, jotta saadaan Suomi uuteen nousuun? Entä minkä vuoksi osa lapsista ja nuorista vaikuttaa voivan nykyisen koulutusjärjestelmän pyörteissä entistä huonommin, vaikka lapsuuden pitäisi olla huolettomuuden aikaa?
Vai ovatko kysymykset ja huolenaiheet ehkä väärin asetettuja? Pitäisikö nyt osata kysyä, miksi kasvatus ja koulutus vaikuttaa tässä ajassa asettavan yhä nuoremmille paineita optimoida itseään, kasvattaa ihmispääomaa, tehdä oikeita valintoja, pedata tulevaisuutta ja tulla kilpailukykyiseksi ”osaajaksi”? Opettaako koulutusjärjestelmä lapsia ja nuoria elämään talous- ja tuottavuuskasvun välineinä, ahdistumaan tulevaisuudesta ja kokemaan jatkuvaa riittämättömyyttä kilpailukykyvaltion puristuksessa?
Mitä ajatella kasvatuksen ja koulutuksen suurista päämääristä? Tätä ovat pohtimassa yhteiskuntatieteilijä, professori Kristiina Brunila Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija, Sitran ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpää. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Minkälainen on ideaali lapsuus? Moni vastaa luontevasti, että onnellinen. Samaan aikaan moni vanhempi kokee velvollisuudekseen tarjota jälkikasvulleen parhaat mahdolliset ainekset tulevaisuutta ajatellen. Määrittäähän lapsuus aivan ainutlaatuisena elämänvaiheena myös tulevaa aikuisikää, joten nyt täytyy varmistaa eväät hyvään ja onnistuneeseen elämään, eikö vain?
Samalla saatetaan nostalgisoida omia, ajan kultaamia varhaismuistoja, ja koetaan syyllisyyttä, jos omalle lapselle ei ehkä pystykään tarjoamaan samaa – sitä onnellista ja huoletonta lapsuutta. Oman lisänsä onnellisen lapsuuden tavoitteluun tuovat yhteiskunnalliset paineet tarjota lapselle esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, rajoittaa ruutuaikaa, olla läsnä, lomailla ja muistaa myös hoitaa koulutehtävät kunnialla.
Mutta tulisiko lapsuus ylipäätään käsittää erityislaatuisen onnellisena aikana, vai onko onnellisuus huono päämäärä ideaalia lapsuutta pohtiessa? Mitä lapsi lopulta kaipaa hyvään elämään? Vieraina ovat lastenpsykiatrian professori Kaija Puura sekä lapsuuden ja perhe-elämän historiaan erikoistunut yliopistotutkija Antti Malinen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
“Koti, uskonto ja isänmaa.” Suomen historiassa kansallismielisyys on perinteisesti nivoutunut voimakkaasti kristillisyyteen ja Suomen oloissa nimenomaan luterilaiseen kirkkoon. Siinä missä aiempina vuosikymmeninä esimerkiksi jumalanpilkka voitiin nähdä hyökkäyksenä sekä kirkkoa että kansakuntaa vastaan, on suomalainen politiikka 2020-luvulla jo varsin maallistunutta. Esimerkiksi eduskunnassa uskontoon liittyvä retoriikka on varsin marginaalista. Samaan aikaan poliittinen kenttä on kuitenkin viime vuosina ollut suuressa muutoksessa ja erityisesti politiikan amerikkalaistuminen entistä havaittavampaa.
Yhdysvalloissa tilanne uskonnollisuuden vaikutuksesta politiikkaan on hyvin toisenlainen ja erityisesti kristillinen nationalismi arkipäiväisempi ilmiö kuin Suomessa. Miten kristillisen nationalismin käsite soveltuu suomalaisen poliittisen kentän tarkasteluun 2020-luvulla, ja mitä käsite voisi Suomen oloissa ylipäätään tarkoittaa? Onko Suomessa poliittista nationalismia, minkälaista ja miltä tahoilta? Minkälaisia päämääriä sillä tavoitellaan, ja mitä tekemistä tällä kaikella lopulta on kristinuskon kanssa?
Vieraina ovat uskonnon ja politiikan välisiä yhteyksiä tutkinut uskontotieteen professori Titus Hjelm ja kirkkohistorian sekä poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Rakkaus – sitähän me kaikki hamuamme ja janoamme. Halu rakastaa ja tulla rakastetuksi vaikuttaa olevan kiinteä osa ihmisolennon universaalia olemusta. Jos katsotaan ajassa taaksepäin esimerkiksi maailman uskontoja tai viisausperinteitä, niin rakkaus näyttelee varsin merkittävää osaa otettaessa askelia kohti ideaalia olemassaoloa. Jotain rakkauden perimmäisestä olemuksesta kertoo jo lausahdus: Jumala on rakkaus.
Mutta miten selittää jotakin niin suurta ja kaunista kuin rakkaus? Mitä rakkaus on tai ei ole? Miksi juuri rakkaus nousee niin monessa yhteydessä inhimillisen elämän johtotähdeksi? Onko kyse vain laumaeläimen evolutiivisesti kehittyneestä tarpeesta selviytyä vai jostakin suuremmasta ja vaikeammin sanoitettavasta? Onko rakkauden olemus filosofista yläpilveä vai myös jotakin luonnontieteellisesti tarkasteltavaa?
Keskustelemassa ovat rakkauden tutkimukseen perehtyneet filosofi-tutkija ja kirjailija Pärttyli Rinne sekä ekumeniikan professori Risto Saarinen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Merkityksellinen ja hyvä elämä – sitähän kaikki meistä haluavat ja etsivät. Arkielämän pyörityksessä olennainen saattaa kuitenkin unohtua. Kiireiden keskellä sekä aika että huomio saattavat kulua enemmänkin lillukoidenvarsia jahdatessa. Tarkentuisiko kyky keskittyä olennaiseen, jos saisi tietää, että elinaikaa on jäljellä enää 100 päivää?
Kirjailija Leo Stranius päätti elää kolme kuukautta sillä ajatuksella, että sadan päivän päästä kaikki olisi ohi. Muuttuiko arki tai kirkastuivatko käsitykset siitä, mikä lopulta on tavoittelemisen ja elämisen arvoista? Entä mitä merkityksellinen elämä tarkoittaa Suomen tunnetuimpiin kestävän hyvinvoinnin asiantuntijoihin lukeutuvalle professori Arto O. Saloselle?
Merkityksellisestä elämästä ovat keskustelemassa kestävän hyvinvoinnin asiantuntija, professori Arto O. Salonen ja ”101 onnen päivää” -kirjan julkaissut toimitusjohtaja ja kirjailija Leo Stranius. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
“Jumalaan uskomisella on kaupunkilaiskuplassa surkea maine. Uskoon liitetään mielikuvissa sellaisia asioita kuin äärikonservatiivisuus, homofobia ja tiedevastaisuus.” Näin pohti uutistuottaja Johanna Malinen Helsingin Sanomissa (17.1.2024) julkaistussa kolumnissaan “Uskon Jumalaan, ja sen myöntäminen kauhistuttaa”.
Moni nyky-Suomen uskonnolliseksi identifioituva tunnistaa samat ennakkoluulot: julkisesti uskonsa tunnustava joutuu helposti selittelemään positiotaan välttääkseen sosiaalista stigmaa ja häpeän kokemuksia. Uskonnollisuuteen saatetaan julkisessa tilassa liittää lähtökohtaisesti ajatuksia jostakin negatiivisesta ja vältettävästä jopa siinä määrin, että uskova näyttäytyy sekulaarin yhteiskunnan keskellä älyllisesti ja eettisesti vajavaisena olentona, joka haluaa lähinnä mielikuvituskaverin turvin sortaa ja alistaa muita. Miten esimerkiksi kristityksi tunnustautumisesta on periluterilaisessa Suomessa tullut radikaali julkilausuma?
Yhteiskunnallisen uskontoallergian merkitystä ja stigmaa ovat purkamassa muusikko, kirjailija ja kolumnisti Linda-Maria Raninen, pappi ja oppilaitosyhteistyön asiantuntija Stiven Naatus Kirkkohallituksesta sekä dosentti ja uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Millainen on sivistynyt ihminen? Ehkä joku, joka tuntee tapakulttuurin, osaa formaalilla illallisella käyttää oikeita aterimia oikeassa järjestyksessä, lukee klassisia kieliä, siteeraa kirjallisuuden klassikoita ulkomuistista tai käy henkevää keskustelua päivän politiikasta?
Vai onko sivistyksessä kyse jostakin paljon enemmästä – ehkä jopa ihmisyyden parhaiden puolien valjastamisesta, epäitsekkäästä yhteisen hyvän tavoittelusta ja jopa yhteiskunnallisesta muutosvoimasta? Näyttäytyykö ilmastonmuutoksen keskellä sivistys jopa vastavoimana valta-asemaan nousseille hyöty- ja kehitysajattelulle?
Vuosi 2024 on Suomessa nimetty sivistyksen teemavuodeksi, mutta mitä sivistys tarkoittaa ja millaista sivistystä ihmiskunta tarvitsee? Aiheesta ovat keskustelemassa opettajankouluttaja ja kirjailija Hannele Cantell, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Antti Saari. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
”Terve sielu terveessä ruumiissa”, sanottiin jo antiikin aikana. Paavali puolestaan muistutti ruumiin olevan Pyhän Hengen temppeli. Länsimainen kulttuuri ja kristillinen traditio ovat kuitenkin pitkään rakentuneet ruumiin ja hengen, tai kehon ja mielen, erottamiselle toisistaan. Toisenlaista näkökulmaa ovat usein edustaneet esimerkiksi varhaiskristilliset askeetit sekä luostarilaitoksen tiukkaa kurinalaisuutta vaativille rutiineille omistautuneet munkit ja nunnat.
Fitness-pappi Jussi Koivisto ei koe omakseen lempeää kehollisuutta, vaan hakee “raa’an rautaterapian” avulla jopa “barbaarista” suhdetta itsensä jalostamiseen kivun ja kärsimyksen avulla. Mottonaan hän pitää lausetta: “Kristus vie helvetin kautta taivaaseen”. Onko kyse kristillisen askeettisen perinteen jatkumosta ja elämästä “modernina munkkina”, vai miten nykyajassa kohtaavat ankaralle kehon kurittamiselle perustuva urheilumaailma ja armoa julistava kristinusko? Voiko elämän hengellinen syvyys löytyä ruumiin jalostamisen kautta?
Fitness-pappi, teologian tohtori Jussi Koiviston kanssa on keskustelemassa kristillisen asketismin historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Joona Salminen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Valtaosin miesten hallitsemassa maailmassa erityisesti monoteistiset uskonnot – juutalaisuus, kristinusko ja islam – on helposti tulkittu naisia alistaviksi rakenteiksi. Historian naisten omat kirjoitukset kuitenkin laajentavat tätä käsitystä: uskonto on saattanut heille olla myös voimavara, joka on tarjonnut vaikuttamismahdollisuuksia, tapoja toteuttaa itseään eri aikoina ja jopa väyliä auktoriteettiasemaan.
Muuttuuko näkökulma patriarkaalisten rakenteiden värittämään uskonnollisuuteen, jos mennyttä aikaa tarkastellaan historian naisten itsensä tarjoamien linssien läpi – kirjoitustaitoisten naisten omien tekstien valossa? Millaisia pyhyyden tulkkeja naiset ovat olleet kolmen monoteistisen uskonnon keskellä?
Keskustelemassa ovat “Naiset pyhyyden tulkkeina. Kirjoituksia uskonnosta, sukupuolesta ja elämästä antiikista uudelle ajalle” -kirjan (Gaudeamus 2023) toimittaneet teologisen- ja sosiaalietiikan vanhempi yliopistonlehtori Virpi Mäkinen sekä globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Opetuksella persoonallisesta Pahasta ja erilaisista henkivalloista on kristillisessä traditiossa pitkät perinteet. Antiikin maailmankuvassa ajatus ihmisen elämään vaikuttavista näkymättömistä ja pahantahtoisistakin voimista oli nykyistä arkisempi kysymys, ja riivaajien ulosajamisen kerrotaan olleen osa myös Jeesuksen julkista toimintaa. Esimerkiksi katolisuudessa eksorkismi on aina ollut osa kirkon katkeamatonta traditiota. Mutta mikä on tilanne Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä?
Pastori Lea Kujanpää ja rovasti Eero Junkkaala ovat keränneet mediahuomiota puhumalla avoimesti työstään pahojen henkivaltojen vastustamiseksi. Heidän kokemuksensa mukaan myös nykyajan suomalaisessa luterilaisuudessa tarvitaan opetusta henkivalloista, persoonallisesta Pahasta ja työkaluja konkreettiseen pahan kohtaamiseen. Miksi, ja mistä tässä kaikessa on kyse?
Vieraina ovat “Ettei tarvitse pelätä. Henkimaailman kohtaaminen” -teoksen (Karas-Sana 2023) kirjoittanut luterilainen pappi, Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja Lea Kujanpää, sekä hänen työparinaan toimiva raamattukouluttaja, teologian tohtori ja rovasti Eero Junkkaala. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Mestari Eckhart oli sydänkeskiajalla, 1200 -1300 –lukujen vaihteessa, elänyt omaleimainen kristillinen mystikko. Eckhart ei ajatellut, että Jumalaa tulisi etsiä mistään ihmisen ulkopuolelta, vaan kehotti kuulijoitaan kääntämään katseensa sisäänpäin, kohti oman sielunsa syvyyttä. Hänen mystiikan teologiansa avainteemoja oli ajatus siitä, että Kristuksen syntymä ei ollut vain historiallinen tapahtuma, vaan jotain mikä jatkuu yhä edelleen ihmisen sisäisyydessä. Tämä kuitenkin edellytti luopumista sekä itsestä että minuuden maailmaan sitovista asioista, ja “hengellisen neitsyyden” saavuttamista. Tästä näkökulmasta Eckhartille avautui joulun, Kristuksen syntymäjuhlan, mystinen merkitys: se, miten Isä yhä edelleen synnyttää Poikansa ihmisen sielun perustassa.
1300-luvun alkuvuosina Mestari Eckhart piti joulun mystiselle merkitykselle omistetun neljän saarnan sarjan, joka on nyt suomennettu kirjaan “Mestari Eckhartin joulu. Neljä joulusaarnaa” (Studium Catholicum 2023). Vieraina ovat kirjan kirjoittajat, teologian tohtori Pauli Annala ja filosofian maisteri Kai Pihlajamaa. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Usein kuulee sanottavan, että ihmisen elämän tarkoitus on tulla parhaaksi mahdolliseksi ihmiseksi. Mutta koska jokainen ihminen on taipumuksiltaan ainutkertainen, niin mistä me tiedämme, millainen minä on se paras ihminen, joksi pitäisi pyrkiä? Voisivatko hyveet olla tie kohti hyvää elämää? Hyveethän ovat toimintaa, joita harjoittamalla pyritään kohti yhteistä hyvää ja saavuttaen tuo hyvä ehkä lopulta myös itselle.
Mutta millaisia hyveitä juuri tässä ajassa tarvitaan, vai olemmeko ehkä jo iäksi menettäneet joitain menneen ajan hyveitä? Onko vaikkapa kouluissa sivistyksen hyve saanut jo liiaksi väistyä välineellisen digitalisaation hypetyksen tieltä?
Ovatko jotkut hyveet muuttuneet jopa paheiksi, kuten vaikkapa nöyryys tai toisten puolesta uhrautuminen? Onko hyveellisyys enää kannattavaa tässä ajassa, jossa menestys tuntuu usein vaativan toimimista itsekkäästi? Kysymme myös, mitkä hyveet olisivat niitä, joita me kipeästi tarvitsisimme?
Vieraina ovat yritysten eettisyyttä kehittävä CoHumans Oy:n toimitusjohtaja eetikko Anna Seppänen ja eetikko ja arvofilosofi Antti Kylliäinen, joka on sitä mieltä, että hyvekasvatus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.
Kun muusikko ja sarjakuvapiirtäjä Harri Pystynen teki itsemurhan vuonna 1990, tytär Venla oli vasta 7-vuotias. Reilu 30 vuotta myöhemmin Venla Pystynen on kasvanut monilapsisen perheen äidiksi ja toimittajaksi, joka päätyy purkamaan vanhemman itsemurhan jättämiä jälkiä kirjoittamalla. Kirjoitustyötä ajavat oman elämän perusteisiin kurottavat kysymykset: Miksi isä tappoi itsensä? Enkö minä ollut elämisen arvoinen? Tuloksena on omiin kokemuksiin perustuva fiktiivinen romaani ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa” (WSOY 2022).
Siinä missä Venla kertoo, ettei oikeastaan koskaan tuntenut vihaa tai katkeruutta isäänsä kohtaan, sanoittaa perheen äiti, kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä Tiina Pystynen, olleensa hyvinkin vihainen: ”Se jätti meidät, hylkäsi meidät!” Vuonna 1993, vain kolme vuotta tapahtuneen jälkeen, hän purki puolisonsa itsemurhan jättämiä jälkiä tyttärensä tavoin kirjallisesti sarjakuvateoksessa ”Leskikuningattaren muistelmat” (WSOY 1993).
Läheisen itsemurha muuttaa monen elämän, ja jokainen kohtaa traumaattisen kriisin omalla tavallaan – yhtä oikeaa tapaa surra, reagoida tai tuntea ei ole. Venla ja Tiina Pystynen jakavat omia kokemuksiaan siitä, miten omaisen elämä voi muuttua läheisen otettua kuolemansa omiin käsiinsä. Toimittajina ovat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Israelin ja Palestiinan väliset väkivaltaisuudet ovat jälleen nostaneet Lähi-idän maailman polttopisteeseen. Samalla on puhuttu, että tapahtumien myötä on Euroopassa nostanut päätään myös vanha tuttu antisemitismi eli juutalaisviha. Mutta mitä antisemitismi oikeastaan tarkoittaa, mihin tämä perustuu, ja miksi juuri juutalaiset ovat ihmisryhmänä joutuneet vuosituhannesta toiseen säilyvän epäluulon kohteiksi?
Vieraina ovat kolme antisemitismin huippuasiantuntijaa, tutkijat André Swanström Åbo Akademista sekä Mikko Ketola ja Paavo Ahonen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Hyökkäyssota Ukrainaan paljasti kiinteän liiton nykyvenäjän valtiollisen ja kirkollisen johdon välillä. Putinin Venäjällä valtiovallan tehtävänä on suojella kirkkoa ja kirkon tehtävänä on legitimoida valtiovalta. Moskovan patriarkka Kirill onkin antanut vahvan tukensa Venäjän ”pyhälle erityisoperaatiolle” ja tarjonnut sodalle uskonnollisia perusteita. Yhtäkkiä kyse ei olekaan vain geopoliittisesta kamppailusta, vaan metafyysisestä ja Jumalan tahdon mukaisesta taistelusta ihmiskunnan pelastumiseksi.
Ulkopuolelta Ukrainassa käytävää hyökkäyssotaa on vaikea, ellei jopa mahdotonta, ymmärtää tuntematta venäläisen uskonnollisen nationalismin taustalla vaikuttavaa myyttistä maailmankuvaa. Mistä kumpuavat Putinin toiveet palauttaa menetetty, ”pyhä” suurvalta? Miksi Moskovan tulkitaan edustavan kristikunnan johtajaa, ”Uutta Roomaa”, ja venäläisten asettuneen uudeksi Jumalan valituksi kansaksi? Mihin perustuu ajatus siitä, että Ukrainaa valtiona ei olisi edes olemassa tai miten sota voi näyttäytyä Jumalan tahtona ja ”pelastavana” toimintana?
Vieraina ovat “Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota” -tietokirjan julkaissut dosentti Juha Meriläinen ja Venäjä-asiantuntija, suurlähettiläs René Nyberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi ensimmäisen jumalanpalveluksen tilaa analysoivan barometrin, jossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten merkityksellisenä sekä seurakuntalaiset että kirkon työntekijät kokevat kirkon jumalanpalveluselämän. Kansan keskuudessa osallistuminen perinteiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen eli messuun on ollut selvässä laskussa jo pidempään, mutta tuore barometri paljastaa, että edes pappien keskuudessa enää vain 41 % kokee jumalanpalveluksen edustavan erityisen tärkeätä työtehtävää.
Merkityksellisyyden kokemusten laskiessa pidetään edelleen kiinni siitä, että messu on kirkon identiteetin kannalta keskeinen ja edustaa kristillisen hengellisyyden keskusta. Miksi ja mitä tämä ajatus käytännössä tarkoittaa? Minkälaiset tekijät selittävät sitä, että jumalanpalvelus ei enää kosketa ja mitä tästä pitäisi ajatella? Onko messussa kyse jostakin, mistä kirkon tulee pitää viimeiseen asti kiinni vai menneen maailman reliikistä, josta aika on ajanut jo auttamattomasti ohi?
Vieraina ovat kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila sekä jumalanpalveluselämään erikoistunut teologian tohtori Mika KT Pajunen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States