Claim OwnershipIhminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti
Subscribed: 15Played: 421
Subscribe
© Tommy Hellsten -instituutti
Description
Ihminen tavattavissa -ohjelmassa rohkaisemme ja ohjaamme ihmisiä henkilökohtaiseen muutokseen.
Tavoitteenamme on lisätä ohjelmaamme osallistuvien itsetuntemusta, joka johtaa parempaan, henkilökohtaisempaan ja tasapainoisempaan elämään.
Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi
Tavoitteenamme on lisätä ohjelmaamme osallistuvien itsetuntemusta, joka johtaa parempaan, henkilökohtaisempaan ja tasapainoisempaan elämään.
Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi
99 Episodes
Reverse
Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme.
Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme.
”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.” Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut.
Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!
Intuitiomme näyttää tietä, järki jarruttaa, mutta mikä lopulta johtaa siihen, että suostummme muutokseen? Entä mihin tässä prosessissa tarvitaan rohkeutta? Ja onko valintojemme seuraukset kuitenkaan millään tavalla ennakoitavissa, vaikka se kuuluisa ”järki kädessä” pääsisikin johtamaan valintojamme? Ja onko se kuitenkaan järki, joka jarruttaa vai ne ikävät tunteet, jotka kumpuavat varhaisista kiintymyssuhteistamme: pelko, syyllisyys, häpeä tai riittämättömyys?
Ihminen tavattavissa -terapeuttimme, psykodraamaohjaaja Teemu Tuuli ja Ihminen tavattavissa -terapiakouluksemme- ja psykodraamaohjaajakouluttaja Päivi Rahmel keskustelevat podcastissamme, mihin kaikkeen elämä meidät voi viedä tahtomattamme tai valintojemme myötä.
Läheisohjaaja Mira Oikaraiselle tuttuja ja leheisimpiä riippuvuuden muotoja ovat läheisriippuvuus ja päihderiippuvuus. Riippuvuudessa eletään epätodellisuudessa. Riippuvuuspersoona manipuloi, valehtelee, peittelee, selittää ja kieltää.
Älä puhu, älä tunne, älä luota! Nämä lainalaisuudet kuuluvat riippuvuusyhteisöön. Olipa yhteisö työyhteisö tai perhe. Riippuvuusyhteisöt ovat toimintahäiriöisiä eikä yhteisössä toimiminen tai yhteisön toiminta perustu totuuteen. Toimintahäiriön syntymiseen riittää, että yhteisössä on yksi jäsen: lapsi, työntekijä tai muu perheen- tai työyhteisön jäsen, jolla on riippuvuus johonkin aineeseen tai kokemukseen.
Päihteet edustavat kemiallista riippuvuutta. Toiminnalinenkin riippuvuus on Tommy Hellstenin mukaan sairauden kaltainen tila. Toiminnallinen riippuvuus ja usein sarja erilaisia toiminnallisia haitallisia malleja.
Riippuvuudelle ilmeistä on, että se peittää alleen henkilön varsinaisen identiteetin. Identiteetti voi peittyä useiden eri roolien alle. Riippuva aiheuttaa jatkuvalla roolien vaihdolla tai asettumalla vuorovaikutuksessa joko toisten ylä- tai alapuolelle epäluottamusta ja jatkuvaa hämmennystä.
Mira ja Mathias kuvaavat tällä videolla selkeästi, mistä riippuvuus syntyy ja kuinka riippuvuudesta voi toipua.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Ilkka kuvaa videollamme keskustelussaan terapeuttimme Vesa Sorsan kanssa miten puiden kaataminenkin on herkkyyttä vaativaa asiakaspalvelutyötä. Onko fyysiseti voimakkaan miehisyyden mahdollista edustaa myös hyvin feminiiseksi tulkitsemaamme herkkyyttä?
Ilkka kuvaa videolla oman elämäntiensä vanhoillislestadiolaisperheen viidennestä lapsesta metsäkoulun kautta perheen isäksi, yrittäjäksi ja konkurssin kiemuroiden jälkeen ammatinharjoittajaksi ja itsensä etsijäksi.
Seitsemän vuoden tie miehisen herkkyyden äärelle alkoi Vesalla ja Ilkalla yhtä aikaa kasvuohjelmamme myötä. Kasvuohjelma riisui häpeän kohtaamisten tieltä. Ammatillisten kohtaamisten, puolison ja lasten kohtaamisten sekä kaikkien läheisten kohtaamisten tieltä.
Terapeuttimme Vesa näkee ja kuulee, näkee Ilkan valtavan potentiaalin ja kasvun omaksi riittäväksi itsekseen. Haavoittuvuuden ja herkkyyden myötä myös terapeutin tuoliin istuvalla on mahdollisuus itse nähdä oma potentiaalinsa.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana.
Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin.
Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen?
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Nina Nousiainen aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään.
Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää.
Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienestä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta.
Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Kaksi pitkän linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisöissä.
”Johtajuus on isompi asia kuin johtaja itse” Tuomas kiteyttää näkemyksensä johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka näkee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskään voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista.
Hyväntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistä tahtoa mennä eteenpäin. Annika valottaa mitä se käytännössä tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestä ja kuuntelun merkityksestä vuorovaikutuksesta. ”Puhutko asiakasta” kysyy Annika.
Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla.
Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi
Entä jos kaikki onkin hyvin?
Tommy ja Anne käyvät tärkeää keskustelua siitä kuinka trauma voi estää meiltä yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon välillä - vai voiko?
Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikä on traumaa, mikä on aikuista itseä, miltä pelko tuntuu ja mitä muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittävän suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitä olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista päästä kosketukseen rakkauden kanssa.
Ensin on löydettävä ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytää oma sisäinen turva. Oma sisäinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden.
Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tätä elämämme ehkä olennaisinta prosessia.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvältä.
Vanhemmuuteen sisältyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... Entä kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidän vanhempiensa...
Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikä ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." Tiedämmekö todella mitä kannamme ja mitä Teemun sanoin vyörytämme eteenpäin omille lapsillemme? Siitä on puhuttava mistä tekisi mieli vaieta!
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nämä kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? Entä missä tämän epärehellisyydenjuuristo lymilee?
Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka näyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidät asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitä emme ehkä enää tahtoisi edustaa.
Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekä aito tahto tukea toista on valtava yhdistävä, luottamusta syventävä ja eteenpäinvievä voima heidän liitossaan.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Meidän perhe vai meidän suku? Aikuisina meillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko näin?
Lähisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron äidilleni, etten kaipaa hänen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, että tarvitsen häntä? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lähisuhteessa niin, että tulee kuulluksi?
Vaikeudet lähisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttä ja häpeää ja raskaat tunteet vievät voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan näitä tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
"Isoäidin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®️ Ami Tuomarilan kanssa.
Miehet pyrkivät keskustelussaan selvittämään ja sanoittamaan, mitä hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epämääräiseltä toisin kuin Tommyn isoäidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitä, kuinka tärkeää hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetäksemme ottamaan vastaan hyvää.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää?
Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena.
Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään.
Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia
Ihminen tavattavissa -terapeutillemme ITT® ja psykodraamaohjaaja Irene Etäsalolle yksinäisyyden tunne ja kokemus on tuttu. Olotila, joka on kulkenut mukana koko elämän ajan pienestä tytöstä saakka.
Yksinäisyys herättää yksinäisyyden tunteen lisäksi muitakin tunteita: arvottomuutta, häpeää, pelkoa liittyä muihin ihmisiin, riittämättömyyttä tai vääränlaisuuden kokemusta. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on surullista ja voi merkitä myös fyysistä kipua, stressiä tai sisäistä kuolemaa.
Irene kertoo monologissaan miten yhteydettömyys aina vain syventää yksinäisyyden olotilaa ja häpeän tunnetta. Irene kuvaa kuinka voimme olla yksin myös ihmisten ympäröiminä. Irene nostaa puheessaan esille myös yksinhuoltajan yksinäisyyden.
Entä jos ei ole ketään, jolle olla totta? Entä jos ei ole ketään, joka kuuntelee minun ajatuksiani?
Sanat eivät riitä kuvaamaan tämän podcast-keskustelun herkkyyttä ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymästä kuolemaan.
Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hänen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekä lapsen kuoleman kohtaamisessa.
Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistä, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistä poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissä. Johtajan paikka oli vakava ja yksinäinen. Tänään johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. Mitä me johtajana valitsemme, ryhdymmekö täyttämään ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistä omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöä kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin?
Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tämä päivänä. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? Entä uskaltavatko nämä miehet nostaa niin sanotusti johtajina ”kissan pöydälle”. Kuuntele podcastistamme miten on!
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitä, mikä johti heidät psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme.
Kutsu kasvaa sisäisesti syntyy usein jonkun pysäyttävän kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enää jaksa auttaa itseään autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus käy sietämättömäksi, kun ulkopuolisuuden ja ”vääränlaisuuden” tunne vie yksinäisyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielä omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun järki ei enää kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa.
Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa näitä merkkejä omien kokemustensa kautta.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistään ja rooleistaan.
Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. Bonusäitiyden tai äitipuolen rooli voi herättää itse viritettyjä ajatuksia omasta roolista yhtä lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista.
Onko äitipuoli vain puoliksi kelvollinen? Äitipuolen oikeudet tai vastuu ei päde yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on väkevä. Reeta ja Pauliina käsittelevät keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tärkeistä näkökulmista.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistä jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkä akti. Siksi seksistä on tärkeä puhua. Ja jotta seksistä voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistä. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistä sisältyy paljon tulkintaa. Ennalta määriteltyjä rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta.
On tärkeä tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitä myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja täyttää niitä sen sijaan, että sanoittasi mitä itse seksuaalisesti tarvitsee.
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Terapiakoulutusopiskelijamme Nanna Lehtiniemi ja Ilari Laine keskustelevat mahdollisuuksista löytää itsensä, oma elämänhalu, -liekki ja intohimo toteuttaa itseään. He pohtivat myös sitä mihin tuo halu joskus katoaa, miksi liekki voi hiipua tai sammua ja kuinka intohimo tuntuu toisinaan tukehtuvan?
Nanna ja Ilari valottavat keskustelussaan, kuinka voimme kehittää ja ylläpitää omaa voimaamme ja voimavarojamme. Entä kykenemmekö tähän kaikkeen yksin vai tarvitsemmeko toistemme tukea nähdäksemme oman potentiaalimme?
Elämän tiellämme on kenties kaikista tärkeintä kasvaa yhä enemmän omaksi itsekseen!
Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Comments
Download from Google Play
Download from App Store
United States