Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.
Tässä keskustelussa syvennytään henkilökohtaisten rajojen merkitykseen ja niiden vaikutukseen yksilön hyvinvointiin. Ihminen tavattavissa -terapeutit Irene Etäsalo ja Ilari Laine pohtivat, kuinka rajojen tunnistaminen ja asettaminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, itsensä hyväksymiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään tunteiden, kuten vihan, häpeän ja pelon, rooliin itsetuntemuksen kehittämisessä sekä siihen, miten näiden tunteiden terve käsittely voi johtaa suurempaan sisäiseen tasapainoon ja elämäniloon. Keskustelu käsittelee myös luovuuden ja innostuksen suhdetta rajattomuuteen sekä tapoja, joilla yksilö voi löytää oman voimansa ja oppia olemaan läsnä hetkessä.
Tässä keskustelussa kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä kohtaa aidossa ja syvällisessä keskustelussa, jossa he jakavat kokemuksiaan läheisriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteista ja itsensä hyväksymisestä. Keskustelu avautuu hetki hetkeltä, ja molemmat rohkaistuvat olemaan aitoja ja läsnä toistensa seurassa. Läheisriippuvuuden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Jenna Takatalo ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Jarkko Tiiro pohtivat, kuinka haastavaa voi olla kohdata itsensä ja toisen ihmisen ilman rooleja tai odotuksia, mutta samalla myös miten vapauttavaa ja kasvattavaa se voi olla. Tämä video tarjoaa lämpimän ja rehellisen katsauksen ihmisten väliseen aitouteen ja itsensä hyväksymisen tärkeyteen.
Ihminen tavattavissa -filosofian ydin on prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen. Jotta prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen on mahdollinen, on turva välttämätön elementti. Turvan syntymiseen edellytyksenä on kunnioitus: jokaisen opiskelijan ainutlaatuisen elämän ja kokemusten kunnioittaminen. Samaan aikaan koulutusohjelman rakenteiden ja sisällön kunnioittaminen luo turvaa, selkeyttä ja jatkuvuutta opiskelijoiden omaan ja ryhmän prosesseihin. Koulutusohjelmamme kouluttajien keskinäinen kunnioitus ja koko organisaation rakenteiden kunnioitus luo turvan ryhmälle, kouluttajille ja muille organisaatiossa työskenteleville. Kun kouluttajat ovat itse turvassa sekä itsessään, että keskinäisessä vuorovaikutuksessaan, luo se ryhmään tilan jossa on mahdollista olla keskeneräinen ja haavoittuva. Kouluttajat johtavat omalla esimerkillään. Ohjelmamme kouluttajien tehtävänä on kannatella ryhmää, jotta tämä on mahdollista, on sitouduttava pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Ohjenuoranamme on: koskaan ei ole liian aikaista pyytää apua. Kasvuohjelman ryhmissä on aina kaksi kouluttajaa, ja jotta kouluttajat pystyvät kannattelemaan yhdessä ryhmää, on opeteltava myös kannattelemaan toinen toistaan. Kouluttajamme toimivat koko ryhmän yhteistä prosessia palvelevana resurssina. Kouluttajana ohjelmassamme on tiedostettava vastuu tehtävässä terveen kasvun tukemiseen.
Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.
Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Ilari laine ja stressinhallintavalmentaja ja uutta luova yrittäjä Päivikki Leinonen keskustelevat podcastissamme rönsyilevät improvisoiden ja luovasti keskustelussaan sisäisessä maailmassamme toisiaan kunnioittavassa vuorovaikutuksessa.Jännitys, innostus, pettymys, pelko… kaikki hyvin stimuloivia, aktivoivia, energisoivia tunteita. Kuinka voin rauhoittaa itsensä aktivoivien tunteiden humussa tai käyttää noita tunteita hyväkseen silloin, kun esimerkiksi esiintyessä nuo tunteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia suoritumisessa?Pyrimme käsikirjoittamaan elämää. Mutta voimmeko todellisuudessa käsikirjoittaa tilanteita tai tapahtumia? Ehkä, mutta entä tilanteiden ja tapahtumien väistämättä herättävien tunteiden käsikirjoittaminen? Tunteemme voivat saman tien romuttaa koko käsikirjoituksemme ja haastaa meidät omien tunteiden kohtaamisessa.Levollisuus syntyy ilman käsikirjoitusta, luovassa tilassa, johon mahtuu koko elämä tunteineen tai ainakin se, mikä tässä hetkessä tuntuu tärkeältä. Tunteidemme tärkeä viesti onkin kysymys siitä kykenemmekö luomaan käsikirjoituksetonta tilaa ja antamaan elämällemme mahdollisuuden?
Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.
Voiko sydämellä tekeminen ja toisten auttaminen olla liiketoimintaa? Siitä keskustelevat tässä jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Pertti Ratilainen ja terapiakoulutuksemme opiskelija Mia Metsäranta. Sekä terapiatyö, että moni muu hyvinvointialan työ tapahtuu yksinyrittäjien kentässä. Terapeutin yrityksen ainoa työntekijä on terapeutti itse ja hänen tulisi hoitaa palvelunsa markkinointi, asiakastyö ja talouden johtaminen itsenäisesti. Varsinaisen oman osaamisen lisäksi tulisi osata suuri määrä eri ammattilaisten taitoja ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta.Osa asiakkaista maksaa terapiansa itse ja on vapaa valitsemaan haluamansa terapiamuodon. Osa saa terapeuttista hoitoa osittain yhteiskunnan tukemana joko Kelan tai hyvinvointialueiden toimesta korvauksina tai palveluseteleinä. Yhteiskunnan tuki on kohdennettu vain tiettyjen terapiasuuntausten valinneille asiakkaille tai hyvinvointialuekohtaisesti linjattujen terapiasuuntausten edustajille.Tällä hetkellä vaikeasti sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta ymmärrettävä terapiasuuntausten ja korvausmenetelmien kenttä aiheuttaa myös huolta, vaikeuttaa avun saantia ja jättää sekä yrittäjät, että asiakkaat helposti yksin.On todella hienoa, että esimerkiksi Väestöliiton terapiapalvelut kokoavat useiden eri terapiasuuntausten edustajia toimimaan yhdessä. Myös useat Ihminen tavattavissa -terapeuttien yhteiset yritykset pyrkivät madaltamaan palvelujen saatavuutta ja helpottamaan toimintaa yrittäjänä. Ihminen tavattavissa -yhteisömme on kasvanut jo niin suureksi, että aloittelemme parhaillaan alueellista toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota yhteisömme jäsenille arjen yhteisöllisyyttä ja apua ammatilliseen yksinäisyyteen.
Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!
Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT, sielunhoitoterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sirkku Timisjärvi on kutsunut puolisonsa Teuvo Timisjärven keskustelemaan kanssaan yhteisestä elämästä ja yhdessä kasvamisesta. Teuvo on myös Tommy Hellsten -instituutin opiskelija. Sirkku ja Teuvo puhuvat siitä, mitä tuomme jokainen omista sukupolviemme ketjuista mukanamme parisuhteeseenja miten lapsuuden kokemuksemme näyttelevät parisuhteissamme. Sirkku ja Teuvo kuvaavat osuvasti miten liittyvivät parisuhteessa toisiinsa omista, täysin samoista haavoistaan. Terapia auttoi lopulta aviopuolisot näkemään itsensä toisen sijaan ja antoi lähtölaukauksen tahdolle voida paremmin sekä henkilökohtaisesti että parisuhteessa. Keskustelu on aivan ihana ja totuudellinen vuoropuhelu aikuisesta parisuhteesta ja aidosta tahdosta kasvaa ja pysyä yhdessä!
Minulta puuttuu äitiys. Minä en ole kenenkään äiti. Miltä tämä kuulostaa ja mitä tunteita lapsettomuus herättää itse lapsettomassa ihmisessä tai muissa? Tuire kuvaa lapsettomuuden tunnetta koskettavasti: ”kohdun sisällä on kyynel”. Tästä kipeästä asiasta keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Christa Porander ja Tuire Rossi. Kuuntele podcastistamme mitä Christa ja Tuire kertovat lapsettomuuden kohtaamisesta sekä itsessään, että lapsettomien läheisten kohtaamisessa.
Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.
Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme. Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme. ”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.” Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut. Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!
Intuitiomme näyttää tietä, järki jarruttaa, mutta mikä lopulta johtaa siihen, että suostummme muutokseen? Entä mihin tässä prosessissa tarvitaan rohkeutta? Ja onko valintojemme seuraukset kuitenkaan millään tavalla ennakoitavissa, vaikka se kuuluisa ”järki kädessä” pääsisikin johtamaan valintojamme? Ja onko se kuitenkaan järki, joka jarruttaa vai ne ikävät tunteet, jotka kumpuavat varhaisista kiintymyssuhteistamme: pelko, syyllisyys, häpeä tai riittämättömyys? Ihminen tavattavissa -terapeuttimme, psykodraamaohjaaja Teemu Tuuli ja Ihminen tavattavissa -terapiakouluksemme- ja psykodraamaohjaajakouluttaja Päivi Rahmel keskustelevat podcastissamme, mihin kaikkeen elämä meidät voi viedä tahtomattamme tai valintojemme myötä.
Läheisohjaaja Mira Oikaraiselle tuttuja ja leheisimpiä riippuvuuden muotoja ovat läheisriippuvuus ja päihderiippuvuus. Riippuvuudessa eletään epätodellisuudessa. Riippuvuuspersoona manipuloi, valehtelee, peittelee, selittää ja kieltää. Älä puhu, älä tunne, älä luota! Nämä lainalaisuudet kuuluvat riippuvuusyhteisöön. Olipa yhteisö työyhteisö tai perhe. Riippuvuusyhteisöt ovat toimintahäiriöisiä eikä yhteisössä toimiminen tai yhteisön toiminta perustu totuuteen. Toimintahäiriön syntymiseen riittää, että yhteisössä on yksi jäsen: lapsi, työntekijä tai muu perheen- tai työyhteisön jäsen, jolla on riippuvuus johonkin aineeseen tai kokemukseen. Päihteet edustavat kemiallista riippuvuutta. Toiminnalinenkin riippuvuus on Tommy Hellstenin mukaan sairauden kaltainen tila. Toiminnallinen riippuvuus ja usein sarja erilaisia toiminnallisia haitallisia malleja. Riippuvuudelle ilmeistä on, että se peittää alleen henkilön varsinaisen identiteetin. Identiteetti voi peittyä useiden eri roolien alle. Riippuva aiheuttaa jatkuvalla roolien vaihdolla tai asettumalla vuorovaikutuksessa joko toisten ylä- tai alapuolelle epäluottamusta ja jatkuvaa hämmennystä. Mira ja Mathias kuvaavat tällä videolla selkeästi, mistä riippuvuus syntyy ja kuinka riippuvuudesta voi toipua. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Ilkka kuvaa videollamme keskustelussaan terapeuttimme Vesa Sorsan kanssa miten puiden kaataminenkin on herkkyyttä vaativaa asiakaspalvelutyötä. Onko fyysiseti voimakkaan miehisyyden mahdollista edustaa myös hyvin feminiiseksi tulkitsemaamme herkkyyttä? Ilkka kuvaa videolla oman elämäntiensä vanhoillislestadiolaisperheen viidennestä lapsesta metsäkoulun kautta perheen isäksi, yrittäjäksi ja konkurssin kiemuroiden jälkeen ammatinharjoittajaksi ja itsensä etsijäksi. Seitsemän vuoden tie miehisen herkkyyden äärelle alkoi Vesalla ja Ilkalla yhtä aikaa kasvuohjelmamme myötä. Kasvuohjelma riisui häpeän kohtaamisten tieltä. Ammatillisten kohtaamisten, puolison ja lasten kohtaamisten sekä kaikkien läheisten kohtaamisten tieltä. Terapeuttimme Vesa näkee ja kuulee, näkee Ilkan valtavan potentiaalin ja kasvun omaksi riittäväksi itsekseen. Haavoittuvuuden ja herkkyyden myötä myös terapeutin tuoliin istuvalla on mahdollisuus itse nähdä oma potentiaalinsa. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana. Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin. Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen? Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Nina Nousiainen aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään. Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää. Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienestä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta. Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Kaksi pitkän linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisöissä. ”Johtajuus on isompi asia kuin johtaja itse” Tuomas kiteyttää näkemyksensä johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka näkee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskään voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista. Hyväntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistä tahtoa mennä eteenpäin. Annika valottaa mitä se käytännössä tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestä ja kuuntelun merkityksestä vuorovaikutuksesta. ”Puhutko asiakasta” kysyy Annika. Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi
Entä jos kaikki onkin hyvin? Tommy ja Anne käyvät tärkeää keskustelua siitä kuinka trauma voi estää meiltä yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon välillä - vai voiko? Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikä on traumaa, mikä on aikuista itseä, miltä pelko tuntuu ja mitä muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittävän suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitä olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista päästä kosketukseen rakkauden kanssa. Ensin on löydettävä ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytää oma sisäinen turva. Oma sisäinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden. Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tätä elämämme ehkä olennaisinta prosessia. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi