Karon Grilli

Karon Grillin monologijakson aiheina eQ Asunnot -rahaston ja yleisemmin kiinteistörahastojen samoin kuin private equity -rahastojen arvonmääritys. Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamokin mainitaan.Yhtiöiden taseista käsittelyssä liikearvot ja niiden harkinnanvaraisuus. Tasenäkökulmasta esiin nousevat myös erikoistapaukset Spinnova ja Ilkka, joista ensimmäisellä on kassaa ja jälkimmäisellä Alma Median osakkeita omaa markkina-arvoaan enemmän.Aiemmin Grillissä on käsitelty metsärahastojen arvonmääritystä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/3qrKl8WXphEFQItKtzUxFe?si=b186647cac014bf3Petri Roininen kiinteistörahastojen ja kiinteistösijoitusyhtiöiden arvonmäärityksestä jaksossa:https://open.spotify.com/episode/4YxI08juerFuigiCjrvv2f?si=3e968547c5d749f2Jakson tarjoaa: www.korjausvelkalaskuri.fi

Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan. Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus. Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella? Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar Foods Marinadi yhteistyössä: S-Pankki #solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair

Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä. Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan. Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista. Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö? "Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen. ”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta. Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle. Yhteistyössä: Metso Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä. "Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo Karon Grillissä. Matala arvostus johti osaltaan siihen, että Ehrnroothin orkestroiman Virala Acquisition Companyn kautta pörssiin tullut Purmo päätyi lunastustarjouksen kohteeksi. Rettig ja Apollo-pääomasijoitusyhtiö ovat tarjoutuneet ostamaan Purmon muut osakkaat ulos. Ehrnroothin ja hänen veljensä Virala myy osakkeensa. Helsingin pörssin aneemisuuden vuoksi merkintäoikeusantien järjestäminen ei Ehrnroothin mielestä toimi. Siksi esimerkiksi YIT:ssä päädyttiin tekemään muutamille vanhoille suuromistajille suunnattu osakeanti, jossa nämä saivat merkitä uusia osakkeita antitiedotetta edeltänyttä pörssikurssia vastanneeseen hintaan 1,60 eurolla. Kun rahoituspaketista kerrottiin, YIT:n kurssi nousi. Suunnattuun antiin osallistuneet valitut suursijoittajat ovat saaneet parissa kuukaudessa yli 20 prosentin pikavoiton. Idean isäksi tunnustautuva Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että toteutettu ratkaisu oli paras myös piensijoittajien kannalta. "Jos olisi tullut kuponkianti, kurssi olisi ollut yksi, ja sitten se olisi ehkä noussut 1,2:een”, hän heittää. Jaksossa puhutaan paljon siitä, miksi private equity eli pörssin ulkopuoliset omistukset ovat suosiossa ja miksi Ahlstrom-Munksjökin piti vetää pois pörssistä. Entä pitäisikö Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars pilkkoa? Marinadissa käsitellään sitä, kuinka sijoittaja voisi parantaa inhimillisyydestään aiheutuvia virheitä osakkeiden myymisessä. ”Ei siihen oikein auta muu kuin oman itsetuntemuksen jatkuva parantaminen, oman sijoitustoiminnan jatkuva analysointi ja sitoutuminen sijoitusprosessiin. Prosessi määrittää, mitä tietoa katsotaan, miten se analysoidaan ja miten toimitaan analyysin perusteella”, S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio miettii.

Kyösti Kakkosen julkinen pörssisalkku näyttää siltä, että siihen on koottu komea valikoima Helsingin pörssin surkimussarjaa. Monia yhtiöitä yhdistää se, että ne ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä. ”Näihin keskisuuriin yrityksiin olen aika usein mennyt mukaan siinä vaiheessa, kun on ollut suunnattuja osakeanteja tai yhtiön tilanne muuten on ollut sellainen, että olen nähnyt niissä käänteen”, hän sanoo. ”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.” Grillissä käydään läpi Kakkosen pörssisalkun keskeiset yhtiöt. Puheenaiheena muiden muassa Endomines, Incap, CapMan, Afarak, Herantis Pharma, Optomed... Marinadi-osiossa käsittelyssä Seitsemän rohkeaa yhtiötä (Magnificient Seven). Ovatko ne yliarvostettuja, S-Pankki USA:n salkunhoitaja Antti Raappana? Täydennys 21.4.2024: Kyösti Kakkosen julkisen salkun suurimmat omistukset Tiedot perustuvat Helsingin pörssissä tai Helsingin First Northilla noteettujen yhtiöiden suurimpien omistajien luetteloihin 31.3.2023 ja pörssikursseihin 19.4.2023. Mukaan on laskettu kaksi Kakkosen omistusyhtiötä ja henkilökohtaiset omistukset ja ne yhtiöt, joissa omistus on vähintään miljoona euroa. Kyösti Kakkosella on myös muita kuin tässä näkyviä pörssiomistuksia. Arvot miljoonia euroja. Endomines 18,3 Incap 15,6 Tecnotree 9,4 CapMan 6,3 Dovre Group 4,3 Aspocomp 3,7 Evli 3,3 Componenta 3,0 Herantis Pharma 2,8 Afarak Group 1,9 Optomed 1,8 Nexstim 1,3 Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen. Rahoitustutkimuksen pohjalta yleinen ohje on, että osakemarkkinoiden kannattaa olettaa olevan tehokkaat. Näin suositelluksi sijoituskohteeksi valikoituu kattava indeksi, johon sijoitus tulisi tehdä kulut minimoiden. Puttonen itse ei kuitenkaan voi sijoittaa amerikkalaisindeksiin, sillä "mahtavan seitsikon" (Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet, Meta Platforms ja Tesla) arvostukset tuntuvat vääristyneen turhan korkeiksi. "Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo. "Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa. Puttonen kertoo myös viimeaikaisista liikkeistään sijoitusmarkkinoilla sekä sen, mitä keinoja rahoitustutkimus on löytänyt markkinoiden voittamiseen. Jaksossa selviää myös tarina Puttosen Audin "PUT-20"-rekisterikilven takana. Marinadi-osiossa käsitellään Nordea Fundsin toimitusjohtajan Tanja Erosen kanssa Nordean rahastovalikoimoiman viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahoitusteoria #taloustiede Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy? Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi. ”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.” Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia. "Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo. Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024. Yhteistyössä: Elisa Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

UPM puhuu mielellään bio-alkuisista uusista liiketoiminnoista, mutta tuloslaskelman perusteella se on yhä paperinvalmistaja. "Me olemme biomateriaalien kasvuyritys”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen määrittelee Karon Grillissä. Kasvua tuovat yhtäältä bio-alkuiset liiketoiminnot, toisaalta kuidut eli ennen muuta sellun valmistus, ja kolmanneksi erikoispaperit ja tarrat. Puoli vuotta sitten käynnistyi 3,5 miljardin dollarin mylly, Uruguayn Paso de los Torosissa sijaitseva sellutehdas, jonka raaka-ainehuoltoa varten UPM:llä on "puolen miljoonan hehtaarin metsä". Ensi vuonna avautuu 1,2 miljardin investointi, Leunan biokemikaalitehdas. Grillin äärellä puhutaan uusista miljardisatsauksista ja tunkeutumisesta UPM:n kannalta uusille ja vieraille markkinoille, mutta myös käydään läpi Jussi Pesosen kaksikymmenvuotisen toimitusjohtajakauden käänteitä. Marinadi-osion aiheena ovat kehittyvät markkinat. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo muun muassa suosikkinsa kehittyvien markkinoiden joukosta. Yhteistyössä: UPM Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #upm #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Kasvuyhtiöille rahoitusta keräävä Springvest on poikkeuksellinen yhtiö, jossa on selvästi erilliset tuloslaskelman puoli ja taseen puoli. Yhtiöön voi sijoittaa joko tase edellä tai tuloslaskelma edellä. Rahoituskierrosten järjestäminen eli operatiivinen toiminta tuo tulosta, jonka pystyy ennustamaan kohtuullisen hyvin rahoituskierrosten määrän perusteella: liikevaihtoa kertyy kymmenisen prosenttia siitä rahasta, jonka Springvest kerää asiakasyhtiöilleen. Tase taas koostuu Springvestin omistuksista kasvuyhtiöissä, joille se on kerännyt rahoitusta. Springvest avaa tasettaan niukanlaisesti. Karon Grillissä Springvestin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari kertoo Springvestin omistuksista ja nostaa esiin ne yhtiöt, joiden kehitystä hän itse seuraa tarkimmin. Marinadi-osiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen ottamisesta huomioon sijoittamisessa. Ilmastonmuutos huolettaa, mutta energiaa tarvitaan jatkossakin. Asiantuntija Outi Rönnqvist Nordea Fundsista kertoo, kuinka sijoittaja voi olla mukana positiivisessa muutoksessa. Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Huoltobisnes tuo valtaosan Konecranesin tuloksesta. Tekeekö firma nostureita ja muita materiaalinkäsittelylaitteita siksi, että pääsee pitämään niitä kunnossa - hurjalla katteella? Voisiko Konecranesin mieltää palveluyhtiöksi, jolla on huoltotoiminnoissa SaaS-yhtiöiden hehkuttamaa "jatkuvaa liikevaihtoa"? Ja mistä kunnossapitoliiketoiminnan rahat tulevat? Sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröberg kertoo Karon Grillissä myös tilauskannan muodostumisesta - sekä paljastaan ensimmäisen oman osakesijoituksensa. Marinadi-osiossa puhutaan Slushin innottamana sijoittamisesta listaamattomiin yhtiöihin. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen antaa varoituksen yksisarvisenmetsästäjille ja kertoo, kuinka listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa rahastojen kautta. Yhteistyössä: Konecranes Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #konecranes #osake #osakkeet #konepaja #sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Oletko ostanut Mandatumia, kun se tuli kaupankäynnin kohteeksi Helsingin pörssiin? Miksi et myynyt Nordeaa Keski-Eurooppaan? Miksi UPM-Kymmene on sekatavarakauppa? Vaikka Björn Wahlroos aloitti uransa akateemisessa maailmassa ja toimi 2000-vuosikymmenen lopulta viime kevääseen asti Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtajana ja lähes koko 2010-luvun Nordean hallituksen johdossa, häntä leimaa investointipankkiirius ja yritysjärjestelyt. Karon Grillin jaksossa Wahlroos kertoo, mistä hän itse tällä hetkellä etsisi väärin hinnoiteltuja kohteita ja millaisella korkosijoituksella hän on tehnyt rahaa viime vuosina. Eivätkä käsittelemättä jää Wahlroosin näkemykset vihreästä siirtymästä eivätkä Kiinastakaan. Marinadi-osiossa puhutaan Nordean rahastoista, jotka ovat saaneet rahastoluokittajalta vain yhden tähden. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen selittää, mistä rahastojen kehno menestys on aiheutunut. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Finnairin strategia nojasi pitkään siihen, että Suomen kautta kulkee "suorin tie Aasiaan". Strategialta putosi pohja pois, kun lentäminen Venäjän ilmatilan kautta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen vuokrakäyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Miten on, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner? ”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Se on meille ilmainen optio.” Finnairin halvimmilla lipuilla ei saa kuljettaa paljon lompakkoa suurempaa käsimatkatavaraa. Kuinka huono palvelu riittää? Entä miksi Finnair suojaa lentopolttoaineen hinnan, vaikka pitkällä aikavälillä nousujen ja laskujen pitäisi tasata toisensa ja suojauksesta aiheutua vain kulua? Kuinka helppoa oli lakkauttaa lennot Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, kun suurimpana omistajana on valtio? Ja oliko sattumaa, että asiasta tiedotettiin juuri eduskuntavaalien jälkeen? Karon Grillissä selviää myös, minkä Topi Manner väittää olevan lempijuomaansa ja minne suuntautui hänen ensimmäinen lentomatkansa. Yhteistyössä: Finnair Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Kesko on tehnyt Mikko Helanderin pääjohtajakaudella tulokseensa tasokorotuksen. Päivittäistavarakauppa on verrokkeihin nähden hyvin kannattavaa, ja rakentamisen ja talotekniikan kauppa on kasvanut vahvasti toiseksi tukijalaksi päivittäistavarakaupan rinnalle. Kuinka pääjohtaja pitää kauppiaat tyytyväisinä? Onko rautakaupassa kiikarissa uusia yritysostoja? Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle kesällä 2023 täytettyään 63 vuotta, mutta hän jatkaa pääjohtajanpestissään toistaiseksi. Mitä hän tavoittelee? Miljardin liikevoittoa? "Tykkään ajatuksesta!" Helander sanoo. Marinadi-osiossa käsittelyssä pitkät korkosijoitukset. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että korkosijoitukset pitää itse asiassa hajauttaa paremmin kuin osakesijoitukset. Yhteistyössä: Kesko Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #kesko #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahastot #pörssi

Karon Grillin haastattelussa Björn Wahlroos arvelee, että perheensä salkun suurin osakesijoitus on Rolls-Royce, siis tarkemmin Rolls-Royce Holdings Ltd.Mikä se oikein on yhtiöitään ja kuinka se on kolmessa vuodessa yli kymmenkertaistanut arvonsa?Kuinka koronan kurittamasta ja talousvaikeuksissa rypeneestä yhtiöstä on tullut "Britannian NVIDIA" ja Lontoon pörssin viidenneksi arvokkain yhtiö?Kuuntele Björn Wahlroosin grillaus:https://open.spotify.com/episode/7ucNHvva3ShBqWMUPNjLQY?si=_zGMNaxgTRqLjYWu45x4lg

Björn Wahlroosin perheen sijoitussalkusta selvästi alle puolet on pörssilistattuja osakkeita. Private equityn, private debtin, venture capitalin ja hedgesijoitusten osuus on merkittävä.Se ei ole ollut viime vuosina voittava allokaatio.”Tässähän on monta ihmeellisyyttä. Hedgerahastot tuottavat suunnilleen nollaa. Venturessa listautumiset ovat olleet jäissä eikä innostus ole ollut järin suurta”, Wahlroos sanoo.Suomalaisista pörssiyhtiöistä Wahlroos omistaa isommin UPM-Kymmeneä ja Mandatumia, joista jälkimmäinen kantaa hänen aikoinaan perustamansa investointipankin nimeä. Nordea- ja Sampo-omistuksensa Wahlroos kertoo pääosin myyneensä.Jaksosta selviää myös, mikä on Wahlroosin tämän hetken suurin suora osakesijoitus."Jos edellinen vuosikymmen oli ennen kaikkea listaamattomien assettien suurta kulta-aikaa, niin kaikkiahan on yllättänyt se tosiasia, että maailmassa on [viime vuosina] ollut yksi yksinkertainen sijoitus ylitse lähes kaiken, ja se on ollut S&P 500 -indeksi."S&P 500:n menestystä ovat siivittäneet ennen muuta muutamat teknologiayhtiöt. Samalla niiden markkina-arvot ovat paisuneet melkoisiksi. Viisi suurinta pörssiyhtiötä muodostaa noin 30 prosenttia S&P 500:sta. Paitsi niiden painot myös niiden markkina-arvot ovat nousseet melkoisiksi.”Me itse asiassa olimme sijoittajana NVIDIAssa ajan, joka antoi varsin hyvän tuoton, mutta lähdimme liian aikaisin pois, aika lähellä näitä nykyisiä tasoja mutta selvästi alempana. Argumentti [NVIDIAsta luopumiseen] oli se, että kasvu, joka on sisällytetty nykyiseen tuottoennusteeseen, tuntui niin käsittämättömältä ottaen huomioon, että niiden asema maailmassa on jo nyt niin keskeinen."Jaksossa Wahlroos kertoo myös näkemyksensä siitä, miltä ikuisuussijoittajan allokaation pitäisi näyttää. Entä jäikö harmittamaan, kun Warren Buffettin Berkshire Hathaway ei tehnytkään vastatarjousta Sammosta yhtiötä Omahaan kaupanneille Wahlroosille ja Kari Stadighille?Björn Wahlroos vieraili Grillillä myös marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/41ozraW48bWn3zQRSOxtV9?si=6hz_18OeRY62jD2f-etuhwKuuntele myös pikagrilli: Millainen yhtiö on Wahlroosin suurimmaksi osakesijoituksekseen mainitsema Rolls Royce?https://open.spotify.com/episode/6kkBMwAkAmA24FwCsZkB9G?si=d94dac6c7fe94788

Relais on erikoistunut yhdistelemään hyötyajoneuvojen jälkimarkkinoilla toimivia yhtiöitä. Se asetti maaliskuussa 2023 tavoitteekseen 50 miljoonan euron pro forma -EBITA:n vuoden 2025 loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana tehtyjen suurten yrityskauppojen ansiosta tavoite tuntuu saavutettavan.Yrityskaupat voivat muuttaa yhtiön luonnetta melkoisestikin. Relaisin tapauksessa yhtiö on muutamassa vuodessa rakentanut sisäänsä Pohjoismaiden johtavan merkkiriippumattoman hyötyajoneuvojen korjaamoketjun. Muutos alkoi, kun Relais osti Raskoneen vuoden 2021 alussa. ”Kuulimme vähän mutkan takaa, että Raskone tuli myyntiin. Hei, tässähän on ideaa! Ruvetaan tekemään tätä samaa muuallakin Pohjoismaissa. Kukaan muu ei ole tehnyt sitä”, Relaisin toimitusjohtaja Arni Ekholm kertoo Karon Grillissä.Raskone-kaupan jälkeen Relais osti korjaamoita Ruotsista, ja tämän vuoden alussa se teki ison yrityskaupan ostaessaan ”Norjan VR:ltä” Vyltä hyötyajoneuvokorjaamoketjun, yhteensä 24 korjaamoa. Kolmen naapurimaan korjaamokattavuutta pystyy täydentämään ostamalla vaikka vain yksittäisiäkin toimipisteitä. Uuteen maahan ei kuitenkaan voi lähteä rakentamaan ketjua yksittäisiä korjaamoja ostamalla – saati että ryhtyisi perustamaan niitä itse. Pohjaksi olisi saatava riittävän iso ketju.Miksi Relais laajeni yritysostolla jopa pohjoiseen Keski-Eurooppaan, vaikka ilmiselvästi paletista puuttuu Tanskan korjaamoketju?”Ei ole vielä saatu sopivaa hintaa sopivasta tavarasta, enkä halua maksaa liikaa vain sen takia, että on jokin palanen, joka puuttuu. Me pärjäämme ihan mainiosti näillä kolmellakin Pohjoismaalla”, Arni Ekholm sanoo.Grillillä Arni Ekholm kertoo myös, miksi yhtiö päätyi laskemaan liikkeelle 50 miljoonan euron hybridilainan ja millainen on yhtiön uusi suuri omistaja, portugalilainen vaihtoehtoisiin sijoituksiin erikoistunut Oxy Capital.Arni Ekholm vieraili Grillillä myös joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/5FSCsng7nLMTBfkA7mjvOU?si=2twUYhx0Qom7abtM8hS_LQYhteistyössä: Relais

Keskon liikevaihdosta yli puolet tulee päivittäistavarakaupasta, siis etupäässä myynnistä K-kauppiaille. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat myös ravintoloita syöttävä, markkina-asemaltaan vahva Kespro-tukku sekä Citymarketien käyttötavaraosastot.Tulosmielessä päivittäistavarakauppa on tällä hetkellä Keskon ylivoimaisesti tärkein osa. Kesko-sijoittajan kannalta on siis ratkaisevan tärkeää, mitä päivittäistavarakaupalle kuuluu.Keskon päivittäistavarakauppa on takonut viime vuosina takonut suunnilleen seitsemän prosentin liikevoittoa, mikä on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea luku. Keskon kone on rasvassa. Huono uutinen on se, että liikevoitto paitsi suhteellisina prosentteina myös absoluuttisina euroina on ollut laskusuunnassa.Laskussa on ollut myös K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Mitä Kesko on tehnyt väärin, kun K-kauppiaat eivät pärjää kilpailussa, Keskon päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli?”Markkinaosuus on tulo monesta asiasta, joista keskeisimmät ovat kauppapaikkaverkosto, laatu ja erottautuminen laadulla, ja sitten on hintataso. Kaikissa näissä meillä on toimenpiteitä, ja viimeisimmissä kvartaaliraporteissa jo alustavat tulokset rupeavat näkymään”, Akseli vastaa.Karon Grillissä Ari Akseli kertoo Keskon yhdessä kauppiaiden ja tavarantoimittajien kanssa tekemien "hintainvestointien" rakenteesta ja kauppaverkoston rakentamisesta. Entä nukkuiko Kesko hypermarketien perustamisessa, kun vuosien 2018 ja 2023 välillä ei avattu yhden yhtä uutta Citymarketia?Ensi vuodesta Kesko ennustaa, että päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoittomarginaali pysyy ”selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon”. Muotoilu antaa olettaa suhteellisen kannattavuuden laskun jatkuvan. Absoluuttisina euroina tuloksen pitäisi kuitenkin kasvaa tästä vuodesta.”Kannattavuutemme on hallinnassa ja hyvällä tasolla. Pidämme huolta siitä, että kannattavuus säilyy, jotta pystymme investoimaan kauppapaikkaverkostoon ja olemaan hyvä osingonmaksaja”, Ari Akseli sanoo.”Samalla luomme uusia ansaintoja. On medialiiketoimintaa, on dataliiketoimintaa, on pakettiliiketoimintaa, ja – nyt tulee hyviä uutisia – ne ovat huomattavasti kannattavampia kuin päivittäistavaran myynti.”Mikko Helanderin grillaus marraskuussa 2023:https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8?si=wBOUB3ZjRb23r2B6E_lQEAJorma Rauhalan grillaus marraskuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2FtKX48iDIigQc310CbcaZ?si=0ZvNZCiQQ_uzFcmZYNn2cQYhteistyössä: Kesko#päivittäistavarakauppa #kesko #ruokakauppa #kespro #sijoittaminen

Viisi yhtiötä muodostaa 19 prosenttia koko maailman listatun osakemarkkinan arvosta. Kymmenen suurinta yhtiötä kattaa koko maailman osakemarkkinoiden kehitystä mittaavasta MSCI ACWI -indeksistä neljänneksen.Kun noiden yhtiöiden kurssit vavahtelevat, ”maailman osakemarkkinoiden” tuottoluvut menevät uusiksi.Monet merkit antavat aihetta verrata tekoälyhypeä vuosituhannenvaihteen teknologiabuumiin ja – kuten jälkikäteen huomattiin – teknologiakuplaan. Erojakin kuitenkin on.Reissu-Grillissä käsittelen osakeindeksien keskittymistä ja mahdollista AI-kuplaa. Pohjan tarkastelulle antaa kasvuyhtiöihin erikoistuneen Baillie Gifford -varainhoitoyhtiön toimittajaseminaari, jonka aihetta käsitteleviä havaintoja esittelen jaksossa. Kohdasta 20.06 alkaen on Baillie Giffordin partnerin Stuart Dunbarin neliminuuttinen pikahaastattelu.Stuart Dunbarin haastattelu syyskuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/6bUWqLbTPfcCInE0y2Zki3?si=QoCxb4wCTpqz7fJWtE51tAPeter Singlehurstin haastattelu syyskuussa 2025: https://open.spotify.com/episode/7phXSRZuJR6bjorYSGgrdH?si=i-DySGorQAus9rbNC6CbNQ#kasvusijoittaminen #bailliegifford #tekoälykupla #nvidia