Kulttuuriykkönen

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla. Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.

Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta nuorten aikuisten ajattelua maailmastamme. Tänä vuonna näyttely on laaja ja teoksia on myös kaupunkitilassa, Helsingin Haapaniemenkadun tyhjällä tontilla. Näyttely on myös uudella, temaattisella otteella kuratoitu. Mitkä teemat näkyvät kuvataiteessa ja mistä suuntaukset kertovat? Mikä on perinteisen maalaustaiteen asema? Mitkä uudet taiteelliset ilmaisut ovat valtaamassa alaa? Vieraina ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemian johtaja Leevi Haapala, näyttelyn vastuuopettaja ja kuraattori Tuomo Rainio, joka toimii taiteen ja teknologian lehtorina Kuvataideakatemiassa, taiteilijat Priss Niinikoski kuvanveiston puolelta ja Viljami Nissi tila-aikataiteen ohjelmasta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun. Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä. Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Ilmiö nimeltä Taylor Swift on kasvanut jo niin vaikuttavaksi, että populaarikulttuurin mannerlaatat etsivät uutta asentoa. Siksi tavallisen suomalaisen kulttuurikuluttajankin on hyvä olla tietoinen 34-vuotiaasta poptähdestä. Miten Swift poikkeaa musiikin aiemmista supertähdistä? Miten hän rakentaa musiikkinsa, brändinsä ja fanisuhteensa? Ja miten hän muuttaa maailmaa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat populaarimusiikin tutkija Kimi Kärki, tapahtumatuottaja Karolina Lillvis ja kriitikko Arttu Seppänen. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Yksi popularimusiikin tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia tuottajia, yhdysvaltalainen Rick Rubin avaa esikoiskirjassaan ajatuksiaan, mistä luovuus kumpuaa ja mitä taiteilijuuden perimmäinen olemus hänen mielestään on. Luovuus ja olemisen taito (Like, 2023) on julkaistu suomeksi (suomentaja: Kosti Salminen), ja Kulttuuriykkönen sukeltaa sen tarjoamaan maailmaan. Miksi muun muassa Adelea, Johnny Cashia, Linkin Parkia, Metallicaa, Red Hot Chilli Peppersiä, Shakiraa ja Slayeriä tuottanut, Def Jam ja Def America -levymerkit perustanut sekä Beastie Boysin debyyttialbumin tuottajana maailmanmaineeseen noussut "kultasormi" teki tällaisen teoksen, ja minkä tason oivalluksia hän tarjoaa? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta äänikirjan lukemisesta vastaavan luovan johtajan Saku Tuomisen, muusikkona ja tuottajana toimivan artisti Jutta "Irene" Ruonansuun sekä muusikko-musiikkitoimittaja Heikki Romppaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä? Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta. Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin. Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun? Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä. Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota. Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti. Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat? Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä? Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia. Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi Heikki Silvennoinen seisoi 1970-luvulla Mikko Alatalon hotellihuoneen ikkunan takana alasti keskellä talvea rahatukko käsissään? Tähän ja moneen muuhun kuumottavaan kulttuurikysymykseen saa Heikki Silvennoinen vastata itse saapuessaan Kulttuuriykkösen vieraaksi. Tästäkin sattumuksesta kerrotaan tällä viikolla julkaistavassa Silvennoisen elämäkertakirjassa Nousut ja laskut. Ensi viikonloppuna 70 vuotta täyttävä, itseoppinut muusikko ja näyttelijä Heikki Silvennoinen on tehnyt poikkeuksellisen uran suomalaisen populaarikulttuurin parissa. Suuri yleisö tuntee hänet Kummeli-ryhmän monikasvoisena koomikkona. Musiikkipiireissä Silvennoinen on kuitenkin ollut nuoruudestaan asti arvostettu kitaristi. Hän muun muassa luotsasi Tampereella 1970-luvulla progressiivisen rockin yhtye Tabula Rasaa ja vaikutti keskeisenä toimijana nousevan Manserock-ilmiön keskellä. Kummeli tv-sarjoista ei ole tehty uusia tuotantokausia, mutta Heikki Silvennoisen hahmoista on muodostunut modernin someajan meemejä. Esimerkiksi Silvennoisen tonnin seteli-ilme lienee yksi verkon käytetyimmistä gif-animaatioista. Kummelin ohella Silvennoinen on esiintynyt lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, tehden myös vakavia rooleja. Miten vakava ja kaheli ovat keskenään sopusoinnussa Heikki Silvennoisen maailmassa? Toimittajana on Ville Talola.

Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan. Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena. Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi Turun tuomiokirkkoon haudattiin sammakko? Kumpi oli kovempi palvomaan Saatanaa, Pekka Siitoin vai Tapio Kotkavuori? Miten käy kun parapsykologiaa tutkitaan yliopistossa? Miksi Suomen kulttuurin kätilöihin kuulunut Aurora-seura harjoitti salaisia rituaaleja? Ja miksi kaikki tämä on tapahtunut juuri Turussa? Kirjauutuus "Salatieteiden Suomi - Esoteerinen ja okkultti Turku" (Like) perehtyy suomalaisen salatieteen paikallishistoriaan uskontotieteellisellä otteella mutta pilke silmäkulmassa - erikoismenon taivastelu jää lukijan osalle. Koska salatieteet kiehtovat myös Kulttuuriykköstä, vieraiksi saapuvat kirjan toimittajista Boris Brander ja Janne Bäckström sekä Turun yliopistosta uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Sosiaalinen media, arkikielellä some, on osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka jättävät sen kokonaan pois elämästään? Mitä he menettävät ja mitä he voittavat? Miten he pitävät yhteyttä muihin ihmisiin ja maailman tapahtumiin? Ja mikä saa heidät tekemään tämän radikaalin valinnan? Nyt asiaa on tutkittu Suomessa. Ohjelmassa keskustellaan myös sosiaalisen median addiktoivasta puolesta ja siitä, mikä on älypuhelinten ja nuorten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin yhteys. Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Leena Ripatti-Tornianen Mediakieltäytyjät-hankkeesta, joka tutkii somettomuutta neljän erilaisen ryhmän näkökulmasta sekä tietokirjailija-futuristi Perttu Pölöstä, jonka teos Saisinko huomiosi (Otava, 2023) kertoo, miksi sosiaaliset mediat koukuttavat ja miten ne meihin vaikuttavat, ja mitä vaatii jättäytyä some-alustojen ulkopuolelle. Lähetyksessä kuullaan myös sometonta elämää viettävä palkittua esseistiä ja kirjailijaa Silvia Hosseinia. Hän kertoo, miten sosiaalinen media alkoi vaikuttaa hänen kirjoittamistyöhönsä. Toimittajana on Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan syvällisesti ja monipuolisesti ajankohtaisista kulttuuri-, media- ja arvokysymyksistä. Ville Talolan juontamassa lähetyksessä ääneen pääsevät filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä kirjailija Tiina Raevaara. Suomen syntyvyys on romahtanut ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara maalaa blogeissaan synkkää tulevaisuuskuvaa hyvinvointivaltiosta. Raati pohtii, miksi hallitus kiristää maahanmuuttoa vaikka tulevia veronmaksajia tarvittaisiin kipeästi. Tiina Raevaara nostaa esille hallituksen koulutusleikkaukset ja niiden mahdolliset seuraukset opiskelijoille, joilla on muutenkin talous tiukilla. Pitenevätkö opiskeluajat? Keskustelussa pureudutaan siihen, miten nämä leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan kehitykseen laajemmin. Heikki Pursiaisen johdolla siirrytään keskustelemaan siitä, miten suhtaudumme työhön nykypäivänä. “Onko mun pakko tehdä työtä josta en pidä?” Tuollaiset ulostulot aiheuttavat usein toksisen somemyrskyn. Keskustelussa tuumaillaan erityisesti kulttuurialan työtä - onko väärin että kulttuurin ammattilasiet joutuisivat välillä elättämään itsensä jollakin muulla vähemmän luovalla työllä? Tekoäly rynnii kaikilla rintamilla. Kohta kuka tahansa voi tilata minkälaisen tahansa biisin tekoälyltä. Miten käy muusikon, säveltäjän ja tuottajan työlle? Miten käy bisneksen? Esille tuodaan kysymyksiä tekoälyn tuottaman taiteen aitoudesta, taiteellisesta arvosta ja siitä, miten tekoäly muuttaa käsitystämme luovuudesta. Miten deepfake-teknologia vaikuttaa todellisuudentajuun ja populaarikulttuuriin?

Atomisodan runtelemaan Amerikkaan sijoittuva supersuosittu roolipelisarja Fallout on saanut tv-sarja-adaptaation osakseen. Huhtikuussa Amazon Primella julkaistu sarja on yksi vuoden odotetuimpia fantasia-/sci-fi-sarjoja. Mikä tässä maanalaisten holvien, retrofuturistisen fiftariestetiikan ja western-tyylisen maailman sekä maanpäällisen laskeumahelvetin ja huumorilla ryyditetyn selviytymiskauhun sekoituksessa on niin onnistunutta, että siitä on tullut maailmanlaajuinen peli-ilmiö? Miten tv-sarja onnistuu tempaamaan Fallout-pelien hurmaavan maailman valkokankaalle, ja onko Falloutista The Last of Usin kaltaiseksi peliadaptaatiosuosikiksi? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta kirjailija Annukka Salaman, pelitoimittaja Johannes Valkolan sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan. Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat? Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen? Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. Toimittajana on Pauliina Grym.

Ruoka ja sen riittävyys ja laatu ovat konkreettisin tapa arvioida yhteiskunnallista ja yksilöllistä eriarvoisuutta. Tutkija Ville-Juhani Sutisen uutuuskirja Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa paitsi esittelee mitä erilaiset historian hirmuhallitsijat kattoivat omiin pitopöytiinsä, myös sitä miten systemaattisesti ruokaa on käytetty hallitsemisen ja vallan välineenä. Katovuosiin ja aitoon ruokapulaan perustuvia nälänhätiä ei ole maailmassa koettu 1800-luvun katovuosien jälkeen. Kaikki uuden ajan ruokakriisit ovat perustuneet poliittisiin päätöksiin - tai niiden puutteeseen. Ruoka on diktaattoreille usein tykkejä ja ohjuksia paljon järempi ase. Ville-Juhani Sutisen ohella studiossa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa sekä suomalaisen ruoan historiaan perehtynyt tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Toimittajana on VIlle Talola.

Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin. Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle. Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin? Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään? Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan? Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat? Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa? Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä. Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata. Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle. Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina. Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.