Kuulusteluhuone

Poliisikielessä on tapana luoda asioille erilaisia lyhenteitä. Tässä Kuulusteluhuoneen jaksossa perehdytään huolta aiheuttaviin henkilöihin eli HAH-henkilöihin. Huolen herättää usein käyttäytymisessä tapahtunut uhkaava muutos. Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston sisälle on vuoden 2015 lopulla perustettu toimintayksikkö, jonka tehtävänä on kohdennetun väkivallan ennalta estävä toiminta. Rikosylikomisario Tero Haapala ja rikoskomisario Santeri Sivonen avaavat yksikön toimintaa ja HAH-henkilöitä yhdistäviä piirteitä. Jakson lopussa tutustutaan KRP:n erilaisiin siviiliammatteihin.

Kuulusteluhuoneessa puhutaan koronakriisin vaikutuksista kahteen pinnan alla olevaan rikollisuuden lajiin. Poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö, rikostarkastaja Mikko Rauhamaa ja rikosylikonstaapeli Maria Rossi kertovat, mitkä ovat koronakriisin vaikutukset lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön verkossa. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten lisääntymisestä on merkkejä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kun kysyntä materiaalille on kova, tarkoittaako se myös tarjonnan lisääntymistä, eli hirveitä tekoja lapsille? Lisäksi rikostarkastaja Ari Lahtela avaa koronan vaikutuksia huumemarkkinoihin. Näkyykö huumeiden maahantuonnin hiipuminen jo katukuvassa? Entä mitä on narkoterrorismi?

Koronavirus on aiheuttanut sen, että organisaatioiden toimintatavat ovat mullistuneet muutaman päivän sisällä, kun ennennäkemätön määrä työntekijöitä on siirtynyt etäyhteyksien päähän. Tässä Kuulusteluhuoneen jaksossa perehdytään etätyön haasteisiin työnantajan näkökulmasta. Maailmalta on saatu viitteitä siitä, että pandemian mukana myös Suomeen rantautuu tietoverkkorikosten, haittaohjelmien ja petosten aalto. Kuinka organisaatiot voivat taklata suurimmat riskit? Kybermaailman ajankohtaisia haasteita avaavat rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Mukana keskustelussa on liikenne- ja viestintäviraston Traficomin tietoturva-asiantuntija Teemu Väisänen.

Etäyhteydet katkeilevat, lapset kiipeilevät seinille, epidemiatilanne painaa mieltä. Tietoturva saattaa olla viimeisin asia, josta kantaa huolta. Miksi se on kuitenkin ehdottoman tärkeää? Muun muassa siksi, että yhteiskunnan poikkeusolot houkuttelevat ammattirikollisia esiin myös verkossa. Esimerkiksi Europolin selvityksen mukaan korona- tai COVID19 -teemaisia verkkodomaineja on viime viikkoina perustettu noin 25 000 kappaletta, joista noin puolet arvioidaan rikollisten rakentamiksi. Etätyöläisen arjen pulmista ovat keskustelemassa kyberrikosten parissa työskentelevät rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Mukana lähetyksessä on liikenne- ja viestintäviraston Traficomin tietoturva-asiantuntija Teemu Väisänen.

Tällä kertaa Kuulusteluhuoneessa puhutaan eri tavoin yhteiskunnan reunalla elävistä ihmisistä. KRP:n kyberrikosten torjuntayksikössä työskentelevä vanhempi konstaapeli Sanna sekä tutkija Heidi Ruotsalainen avaavat nuorten hakkerien maailmaa. Mitkä tekijät saattavat tyrkätä nuoria verkkorikollisuuteen? Millaisia motiiveja nuorten tekemiin rikoksiin yleensä liittyy? Lisäksi rikoskomisario Antti Hyyryläinen purkaa syitä siihen, miksi ihmiset päätyvät radikalisoituneisiin ääriliikkeisiin. Millaisia mekanismeja liikkeet käyttävät rekrytoidessaan ihmisiä? Entä ollaanko jengiasioissa menossa kohti Ruotsin mallia?

Keskusrikospoliisin DVI eli Disaster Victim Identification -yksikön selkein tehtävä on tunnistaa esimerkiksi onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja rikosten uhreja, mutta todellisuudessa työhön kuuluu paljon muutakin. Millaista on työskennellä suuronnettomuuksien tapahtumapaikoilla? KRP:n esikuntapäällikkö Björn Weckström, joka työskenteli DVI-yksikössä sen perustamisen aikaan ja yksikössä nykyään työskentelevä rikosylikonstaapeli Tiia Grönberg avaavat rankan työn vaatimuksia. Yhteistyötä tehdään niin paikallispoliisien, oikeuslääkäreiden kuin esimerkiksi antropologien kanssa. Jaksossa kuullaan myös laboratorionjohtaja Erkki Sippolan näkemyksiä DNA-tekniikan uusista mahdollisuuksista, sormenjälkitunnistuksen renessanssista sekä tositarina siitä, miten henkirikos voi selvitä vuosien jälkeen yksittäisen tupakantumpin avulla.

Löytyykö Suomesta organisaatiota, joka pystyy torjumaan kaikki verkkohyökkäykset ja muut rikollisten iskut täydellisesti? Entä ovatko taideväärennökset sittenkään vain eliitin ongelma? Keskusrikospoliisin podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa puhutaan huijareista – suurista taiderikosvyyhdeistä sekä verkkohuijauksista. Viestintäpäällikkö Anna Zareffin vieraina Kuulusteluhuoneen pöydän ääressä ovat kyberrikosten parissa työskentelevät rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Taiderikosten maailmaa valottaa rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen. Kuulusteluhuoneen jokaisessa jaksossa kuullaan myös muistoja rikosylikomisario Thomas Elfgrenin vaiherikkaalta uralta. Talossa kaikki tuntevat hänet lempinimellä “Tuffe”. 1970-luvun lopulla hän tutki henkirikosta, joka jäi mieleen teon taustalla vaikuttaneen, irrationaaliselta tuntuneen motiivin vuoksi. Tervetuloa Kuulusteluhuoneeseen!

Kuulusteluhuone on Keskusrikospoliisin podcast, joka esittelee ihmisiä talon sisältä ja kertoo tositarinoita kentältä. Kevään jaksoissa puhutaan muun muassa kyberrikoksista, liivijengeistä, suurista taiderikosvyyhdeistä sekä uhrin tunnistamisesta. Ääneen pääsevät sekä poliisit että viraston asiantuntijatehtävissä työskentelevät siviilit. Sarjan juontaa viestintäpäällikkö Anna Zareff. Jokaisessa jaksossa kuullaan myös muistoja rikosylikomisario Thomas Elfgrenin vaiherikkaalta uralta. Elfgren on työskennellyt Keskusrikospoliisissa vuodesta 1976, ja talossa kaikki tuntevat hänet lempinimellä “Tuffe”. Tervetuloa Kuulusteluhuoneeseen!