Laadun Anatomia

Kukapa meistä ei tulisi iloiseksi tullessamme huomatuksi ja huomioiduksi? Laadun Anatomian 3. tuotantokauden viimeisessä jaksossa Mehiläisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä johdattaa kuulijoita monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoihin, joiden keskiössä on ihmisten aito kohtaaminen ja kunnioitus. Jaksossa pohditaan, miksi monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeistä ja tärkeää niin yksilöiden kuin kansanterveydenkin näkökulmasta ja selvitetään miten yhdenvertaisuustyö liittyy yritysten ja työyhteisöjen menestykseen. Teemu antaa kuulijoille myös käytännön neuvoja, miten jokainen voi edistää yhdenvertaisuuden toteutumista omassa arjessaan.

Psykiatrian palveluille on kova kysyntä ja monia mielenterveyden häiriöitä diagnosoidaan aiempaa enemmän. Mistä tämä voi johtua? Onko diagnoosi aina tarpeellinen vai voiko siitä olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä? Miten mielenterveyteen liittyviä haasteita voidaan ratkoa, kun psykiatreista on monilla alueilla huutava pula? Näistä asioista keskustellaan tässä jaksossa Mehiläisen johtavan psykiatrin Kristiina Golanin kanssa.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tällä kertaa Laadun Anatomiassa pohditaan Mehiläisen lastensuojelun Familarin laatujohtaja Marko Nikkasen johdolla ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen. Jaksossa avataan lastensuojelujärjestelmän rakennetta, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä keskustellaan siitä, miten lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Lisäksi pohdimme, minkälaisilla arjen teoilla voimme jokainen omalta osaltamme varmistaa nuorille turvallisen kasvuympäristön. 

Liike on lääke ja istuminen tappaa. Mutta miten kansa saadaan liikkeelle? Ja miksi sitten urheilija ei näe tervettä päivää? Urheilu Mehiläisen vastaava lääkäri Mira Kaikkonen ja sertifioitu urheilufysioterapeutti Tero Malinen kohtaavat työssään päivittäin sekä liikkumattomuuden että suurten liikuntamäärien tai liian yksipuolisen harjoittelun aiheuttamia ongelmia. Joskus näitä esiintyy jopa yhtäaikaisesti. Kansanterveyden näkökulmasta aktiivinen arki on liikuntaharrastuksiakin merkityksellisempää. Tämä jakso sopii hyvin kuunneltavaksi kehonhuoltoharjoitteiden, kävelylenkin tai vaikkapa kotitöiden äärellä. Tärkeintä on, että keksii jonkun tavan liikuttaa kehoaan!

Robotteja, chat-botteja, digiklinikoita ja tekoälyä. Vuonna 2025 jo miljoonilla suomalaisilla on pääsy julkisten digitaalisten sote-palveluiden piiriin ja suurella osalla hyvinvointialueista hyödynnetään suomalaista teknologiaosaamista digipalveluiden tarjoamiseksi. Studiossa uppoudutaan tällä kertaa BeeHealthyn toimitusjohtaja Oskari Eskolan sekä käyttöönotoista vastaavan johtajan Salla Maijala johdolla BeeHealthyn kasvutarinaan sekä selvitetään, miten Suomi on viime vuosien aikana onnistunut ottamaan merkittävän sote-palveluiden digiloikan ja muuntautunut digitaalisen terveydenhuollon mallimaaksi ennätysajassa.

Syöpään liittyy paljon suuria tunteita, kuten pelkoa ja ahdistusta, surua ja vihaa, mutta myös toivoa ja kiitollisuutta. Syöpä koskettaa meistä useimpien elämää jollain tavalla joko omakohtaisesti tai läheistemme kautta. Syöpätaudit on yksi lääketieteen nopeimmin kehittyvistä erikoisaloista ja monien syöpäsairauksien hoidossa onkin otettu viime vuosina suuria askelia. Tässä Laadun Anatomian jaksossa syvennytään Docrates Mehiläisen johtavan ylilääkärin Juha Konosen kanssa siihen, mitä syöpään sairastuminen nykypäivänä oikeastaan tarkoittaa diagnostiikan, saatavilla olevien hoitojen sekä ennusteiden osalta. Lisäksi jaksossa pohditaan minkälaisia näkymiä syöpätautien kehitykseen lähitulevaisuudessa liittyy.

Harva tietää, että kaikkein yleisin kansantautimme löytyy suomalaisten suusta. Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus koskettaa jopa 70% väestöstä ja se vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen sekä monien kroonisten sairauksien hoitotasapainoon. Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava hammaslääkäri Miia Ehrnroot on urallaan nähnyt, miten suuri vaikutus omahoidolla on ihmisen suun ja sitä kautta laajemmin koko kehon terveyteen. Miian kanssa keskustelemme myös suun terveydenhuollon resurssien järkevästä käytöstä ja yksityissektorin roolista.

Päihteiden käyttöön ja käyttäjiin liittyy monenlaisia ennakkoluuloja ja virheellisiäkin uskomuksia. Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa stigman poistamisen tärkeyttä. Riippuvuuksista voi kärsiä kuka hyvänsä ja niiden hoito on tärkeää tuoda osaksi myös työterveyshuollon palveluita. Jaksossa keskustellaan lisäksi mm. päihteiden aiheuttamista terveyshaitoista, tämän hetken trendeistä ja siitä, miten päihdepotilaat tulisi kohdata.

Samaan aikaan kun digitaalisten terveyspalveluiden käyttö lisääntyy myös julkisella sektorilla, niihin kohdistuu sekä suuria odotuksia että ankaraa kritiikkiä. Tässä Laadun anatomia ja Terve! -podcastien yhteistyöjaksossa selvitetään, miten digipalveluista saadaan hyödyt irti. Yleensä hostina toimiva Etälääketieteen keskuksen johtava lääkäri Taavi Kaartinen pääsi tällä kertaa vieraan rooliin ja häntä jututtaa Maijun lisäksi NHG:n Mika Kaartinen.

Työterveyshuollon asemasta sotessa käydään vilkasta keskustelua. Studiossa uppoudutaan Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin, pitkän linjan työterveyshuollon huippuammattilaisen, Sirkku Martin kanssa siihen, mitä työterveyshuolto on ja mitä se ei ole, kumotaan työterveyshuoltoon liittyviä myyttejä sekä keskustellaan muun muassa siitä, miksi ns. työterveyshuollon valintatalon hyllyltä ei myydä vaikuttavuutta.

Tekoälyyn liittyvät termit kuten koneoppiminen, neuroverkot ja ChatGPT vilisevät nykyään keskusteluissa myös sote-sektorista puhuttaessa. Miten tekoälyä tällä hetkellä hyödynnetään terveydenhuollossa? Mitä se voi lähitulevaisuudessa mahdollistaa? Entä mitkä asiat hidastavat tekoälyn käyttöönottoa? Mehiläisen Data Science -tiimiä vetävä Antti O. Niskanen johdattaa kuulijat tekoälyn ja data-analytiikan ihmeelliseen maailmaan.

Kustannusvaikuttavaa hoitoa pidetään eettisen sosiaali- ja terveydenhuollon perustana, mutta mitä aiheesta oikeastaan edes tiedetään? Mehiläinen Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtaja Maria Lovén käy läpi sekä kustannusvaikuttavuuden käsitteistöä että antaa esimerkkejä, miten kustannusvaikuttavuutta voidaan käytännössä edistää muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation, tutkimuksen sekä vertaiskehittämisen avulla.

Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit ovat kiristyneet ja hyvinvointialueilla suunnitellaan hoivapaikkojen karsimista entisestään. Ikääntyvässä Suomessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kukin saa tarpeidensa mukaista ja laadukasta hoivaa elämänsä viimeisinä tärkeinä vuosina. Mainiokotien laatupäällikkö Anna Ojala ja liiketoimintajohtaja Niklas Härus kertovat, mitä on hyvä hoiva ja miltä hyvinvointialueiden suunnitelmat vaikuttavat.

Inhimillinen kohtaaminen ja kanssaihmisten näkeminen on vaikuttavan soten ytimessä. Jaksossa pureudutaan arvostuksen anatomiaan Mehiläisen johtavan organisaatiopsykologin ja tietokirjailija Pekka Töllin johdolla. Studiossa pohditaan muun muassa, miksi ihmisten aito kohtaaminen on yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvoinnin kivijalka sekä miten voimme omilla teoillamme edistää arvostamisen kulttuurin muodostumisesta omissa yhteisöissämme.  

Hyvinvoiva ja osaava lääkäri on paitsi potilaiden, myös työnantajan ja yhteiskunnan etu. Kukaan ei ole seppä (tai lääkäri) syntyessään, vaan ammattitaito kehittyy koulutuksen ja kokemuksen myötä.  Tesoman terveyskeskuksen vastaava lääkäri Aleksi Mäkelä ja julkisten terveyspalveluiden koulutusylilääkäri Rikumatti Pöyhönen kertovat, mistä palasista rakentuu koulutuspaikka, jossa erikoistuva lääkäri haluaa kasvaa.

Janne-Olli Järvenpää asetti 2000-luvun alussa yhtiökumppaniensa kanssa kunnianhimoisen vision: pelastetaan suomalainen terveydenhuolto. Start-upin perustamisesta matka on edennyt kansainvälisen suuryrityksen johtoon. Millainen mies ja arvopohja kasvutarinan takaa löytyy? Mehiläisen toimitusjohtaja valottaa johtamisfilosofiaansa ja yrityksen menestyksen kulmakiviä.

Korkealaatuinen hoito ja hoiva ovat sosiaali- ja terveydenhuollon vastuullisuuden ytimessä. Laadun anatomian 1. kauden päätösjaksossa pureudutaan Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon kanssa sote-alan vastuullisuuden eri ulottuvuuksiin ja siihen miten vastuullisuuden kehittämistä voidaan edistää niin organisaatiotasolla kuin osana arjen työtäkin. Jaksossa nivotaan yhteen kauden aiemmissa jaksoissa käytyä laatukeskustelua vastuullisuuden kautta. 

Laatu sosiaalipalveluissa rakentuu ihmisten yksilöllisten tarpeiden ympärille vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Mehiläisen Onnikotien laatupäällikkö Jonna Salomaa avaa, miten vammaispalveluiden laatu- ja turvallisuuskulttuuria voidaan johtaa ja kehittää. Millä varmistetaan, että Suomessa tuotetaan laadukkaita ja inhimillisiä sosiaalipalveluita myös tulevina vuosina?  

Julkinen ja yksityinen sote-sektori asetetaan usein vastakkain ja niiden eroja korostetaan. Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Henri Ärölä ja yksityisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Iiro Heikkilä kertovat, onko tälle perusteita. Muuttuuko lääkärin toiminta ja etiikka sen mukaan, hoitaako hän potilaita julkisella vai yksityisellä sektorilla? Keskustelemme myös laadun mittaamisesta ja johtamisesta sekä yleisistä ennakkoluuloista julkiseen ja yksityiseen sote-sektoriin liittyen.

Miten rakennetaan sote-organisaatio, jossa henkilöstö voi hyvin, sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja pyrkii ylittämään itsensä? Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas avaa, miksi laadukas henkilöstöhallinto ja -johtaminen on perusedellytys sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation menestykselle sekä millä tekijöillä voittavat organisaatiot erottautuvat muiden joukosta.