Luontoretki

Härkäsimppu, isosimppu, piikkisimppu, kivisimppu, kirjoeväsimppu. Siinä on hurja joukko eriskummallisennäköisiä kaloja, jotka ovat monille kuulijoille varmasti melko tuntemattomia. Mutta eivät ehkä enää kauaa. Loppiaisretkellä tutustutaan näihin pohjalla eläviin mystisiin, värikkäisiin ja koreisiin kaloihin. Kirkkonummen Porkkalassa, hieman aallokkoisella rannalla, simppujen erilaisia ominaisuuksia kehuvat Juha Laaksonen ja tutkija Ari Saura. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Savustettu ahven ja paistettu siika ovat kaikille kalaruoan ystäville tuttuja. Kuha, muikku ja hauki ovat myös niitä kaloja, joita monet ovat syöneet ja syövät mielellään. Mutta sitten on suuri joukko kaloja, joita kalastuksen harrastajat eivät ole koskaan maistaneet, eivätkä kaikki ehkä ole edes koskaan kuulleet sulkavista, pasureista ja toutaimista. Miksi osa vähemmän tunnetuista kaloista jää syömättä, millaisia kaloja luontoharrastaja Joska Laine on syönyt. Retkikaverina on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vuoden alussa on tapana keksiä itselleen erilaisia haasteita ja keskittyä uusiin harrastuksiin. Luontoretkellä Juha Laaksonen pyytää kulttuuripainotteista retkeilyä suosivaa Juha Roihaa keskittymään enemmän luontopuoleen. Tarjolla olisi kasveja, kaloja, lintuja, sammakoita, nisäkkäitä, hyönteisiä tai erilaisia ympäristöjä ja maisemia. Millaisen luontoharrastukseen liittyvän uuden vuoden lupauksen Juha Roiha tekee vuodelle 2020. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vuoden viimeisellä luontoretkellä palataan kesän lämpimiin hetkiin. Tai oikeastaan kesäyön salaperäisiin tunnelmiin. Millaista on viettää yö kanootissa järvellä Mäntyharjun Kallavedellä? Millainen hetki on kun kesäyön vuorokausi vaihtuu ja rantasipit huutelevat rantakivillä. Onko muita lintuja liikkeellä? Juha Laaksonen viettää kesälomaa aika idyllisessä ympäristössä, mutta työvälineet, äänityslaitteet ovat silti mukana. Aika rauhallisiin ja hiljaisiin tunnelmiin päättyvät tämän vuoden Luontoretket. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Onko sinulla Tapaninpäivän perinteitä? Aika monilla ihmisillä Tapaniin liittyy ulkoilu, ulkona oleminen hiihtäen tai kävellen. Ja tietenkin luonnon seuraaminen, onko vaikkapa lintuja tai nisäkkäitä on tullut päivän aikana vastaan. Luontoretkellä odotellaan päivän valkenemista Kemiössä. Joska Laine ja Juha Laaksonen muistelevat millaisia retkiä on tullut tehtyä joulunajan pyhinä, esimerkiksi juuri näin Tapaninpäivänä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tikat ovat Suomen luonnon tärkeimpiä lintuja. Ainakin siinä mielessä, että ne kaivavat koloja ja tarjoavat siten muille kololinnuille pesimäpaikkoja. Viime syksynä oli hyvä tikkavaellus. Varsinkin harvinaisia ja harvalukuisia valkoselkä- ja pohjantikkoja oli liikkeellä lokakuussa kohtalaisen runsaasti. Kaikki tikat eivät kulkeneet Suomen läpi vaan osa linnuista jäi talvehtimaan rannikoille, saariin ja niemien kärkiin. Sellaisille alueille, missä on vanhaa metsää ja ennen kaikkea ravintoa. Joulupäivän kunniaksi lähdetään tikkaretkelle Espooseen Villa Elfvikin ympäristöön. Juha Laaksosen oppaana on tikkoja moneen kertaan katsomassa käynyt Jussi Salokorpi. Onkohan liikaa luvattu, jos sanotaan, että nyt on luvassa luonto-ohjelmien historian iloisin ja innokkain tikkahetki, kaikkien aikojen tikkaretki. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen ruokintapaikalla näkee ja kuulee kaikenlaista. Helsingissä Meilahden arboretumin ruokinnalla käy säännöllisesti useita eri lintulajeja. Ruokinnalla liikkuu tiklejä, viher- ja pikkuvarpusia, närhiä, käpytikkoja, punatulkkuja ja viherpeippoja. Ruokintapaikalla on helppo tutustua talvilintuihin ja lisäksi on mahdollisuus tutustua myös toisiin lintuharrastajiin. Millainen keskustelu syntyy kun Juha Laaksonen alkaa kysellä Rauno Nokelaisen lintu- ja luontohavaintoja. Tikleistä ja pikkuvarpusista siirrytään yllättävän sujuvasti kanahaukkojen ja kuukkeleiden maailmaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintulevyillä kuulemme usein kauniisti laulavia lintuja. Monet harrastelijaäänittäjät keskittyvät enimmäkseen tallentamaan hyvin kuuluvia ja melodisia ääniä, vaikkapa mustarastaan huiluja, punarinnan liverrystä, kuikan huutoja tai satakielen säkeitä. Lintujen äänittäminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa työtä, varsinakaan ammattilaisten. He haluavat äänittää myös vaikeita ääniä ja kokeilla niiden tallentamista erilaisissa ympäristöissä, myös kaupungeissa. Lintuharrastaja Hannu Jännes lienee tällä hetkellä kuuluisin suomalainen luontoäänittäjä. Hannu on äänittänyt laulujen lisäksi paljon lintujen kutsu- ja varoitusääniä Suomessa ja maailmalla. Hänen tekemiensä levyjen avulla monet lintuharrastajat ovat opetelleet harvinaisten lintujen kutsuäänet. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Jänneksen luona, eikä tänäkään aamuna soitella mitään kauniita laulajia, vaan haasteita on tiedossa. Asuttu ympäristö tarjoaa myös huminaa ja kohinaa, äänittäjän työ on vaativaa ja vaatii pitkää pinnaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoharrastuksen moniottelija Gustaf Nordenswan on perhos- ja lintuharrastuksen ohella myös kova kalamies. Gustaf on kalastanut verkoilla Sipoon Gumbostrandissa kymmeniä vuosia ja tuntee hyvin alueen kalavedet ja kalat. Millainen syksy ja alkutalvi ovat olleet tänä vuonna Sipoossa noin kalastusmielessä. Onko siis saalista tullut? Retkikaverina Gumbostrandissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, mutta mikä siivekäs voisi olla Suomen itsenäisyyspäivän lintu? Ja millä perusteella se valittaisiin? Pitääkö olla yleinen, kaunis, hyvä munimaan, esiintyä koko Suomessa ja olla hyvin sopeutunut talveen? Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen yrittävät keksiä juhlapäivälle sopivaa lintulajia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Se voi olla hyvin pieni, ihan tavallisen perusmyyrän tai hiiren kokoinen. Ruumiinmuodoltaan se on myyriä hoikempi, mutta kuitenkin lihaksistoltaan ja varsinkin liikkeiltään lähes atleettinen. Se on ärhäkkä peto, jonka ilmaantuminen alueelle saa pikkujyrsijät paniikkiin. Onko tämä Euroopan pienin nisäkäspeto tuttu? No kohta on, kyse on siis lumikosta. Tutkija Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen ovat Kauniaisissa lumikon jäljillä, mutta onko tämä pieni vikkelä peto itse vielä paikalla? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tiedätkö kuinka monta leppäkerttulajia Suomessa on ja kuinka helppoa ne on tunnistaa toisistaan? Mitkä lajit ovat yleisiä ja mitkä harvinaisia? Oletko koskaan ajatellut alkavasi harrastaa leppäkerttuja? Mistä ylipäätään löytyy tietoa niistä? No pian sitä on saatavilla helposti. Tietokirjailija Sami Karjalainen on saamassa valmiiksi uusimman teoksensa Suomen leppäkertut. Juha Laaksonen kävi tutustumassa Karjalaisen projektiin Kirkkonummella. Käsikirjoitusta tutkitaan hieman syksyisissä tunnelmissa omakotitalon terassilla.

Moni meistä soutelee soutuveneellä pikkumatkoja kesämökillä, varsinkin hyvällä säällä. Pidemmät matkat taitetaan usein perämoottorin avustuksella. Miltä tuntuisi vedellä muutaman kymmenen kilometrin matkoja vastatuuleen useampi tunti kerrallaan, ja vielä päivästä toiseen? Aika harva meistä on sitä tehnyt. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa mestarisoutaja Jari Saarion, joka kertoo viimekesäisestä tempauksestaan soutaa yksin Kööpenhaminasta Helsinkiin. Se oli enemmän kuin hurja suoritus. Tuulet eivät tainneet olla kesän aikana ihan suotuiset. Miten matka taittui?

Luontoretki vietetään Kuusamossa Saapunkijärven rannalla. Eläinten ystävä ja hoitaja Timo Talala muistelee nuoruuden kokemuksiaan ensimmäisten elättilintujen kanssa. Millaisia variksia Timolla pikkupoikana oli? Siis silloin kun niitä monilla pojilla oli ja kesävaristen pitäminen ei varsinaisesti ollut kiellettyä. Retkikaverina Saapungin komeissa maisemissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mikäs se semmoinen kaveri on, jolla on tummat isot silmät ja liikkuu lähinnä vain öisin ja hämärässä. Se ei osaa lentää, mutta pystyy liitämään kohtalaisen pitkiäkin matkoja? Se tykkää silmuista, piilottelee tikkojen koloissa ja kapuaa puunrunkoja. Tämän aamun Luontoretki vietetään liito-oravien parissa. Juha Laaksonen kuvasi kesällä videon pienestä liito-oravan poikasesta Espoossa. Nyt Laaksonen ja tutkija Paavo Helstedt ovat tarkastamassa kuvauspaikalla Pohjois-Tapiolassa onko paikka sopiva vakituiselle liito-oravakannalle. Videon voi käydä katsomassa Yle luonnon facebook sivulla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki vietetään Hyvinkääläisessä metsässä. Juhat Roiha ja Laaksonen keskustelevat lintujen äänistä ja yrittävät matkia lintuja. Ei tällä kertaa kuitenkaan viheltämällä, vaan nyt on mukana laatikollinen erilaisia pillejä, puhaltimia ja kitkuttimia. Miksi lintuja pitää matkia ja millaisia keinoja ylipäätään äänen tuottamiseen voi käyttää? Millaisia ääniä herrat saavat aikaan? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretkellä Juha Laaksonen pyytää vanhan kaverinsa Kari Soilevaaran linturetkelle. Sellaiselle retkelle, joka ei ehkä ole niin vakavahenkinen lintujen katsomisen kannalta, vaan enimmäkseen tarkoitus on muistella menneitä. Soilevaara saa valita retkikohteen ja suuntana on ehkä hieman yllättäen Hankoniemi. Millaisia muistoja aamun hetkinä herroilla putkahtelee mieleen ja onko lintuja liikkeellä minkä verran? Onko kummallakaan kunnon eväitä mukana? Nehän tunnetusti kruunaavat hieman heikommankin retken. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki vietetään Helsingissä Luonnontieteellisessä museossa. Mitä tapahtuu kun Juha Laaksonen marssii Ruoholahden kanavan vierestä löydetyn kuolleen linnun kanssa intendentti Aleksi Lehikoisen puheille. Mukana on nyt sen verran mielenkiintoinen lintulaji, ettei niitä museon kokoelmiin tuoda läheskään joka vuosi. Tämä korea, salaperäinen sininen lintu pääsee myös konservaattori Janne Granrothin käsittelyyn. Jos ei laji vielä selvinnyt, niin ihan kohta selviää. Kuva; Juha Laaksonen / Yle

Tiedätkö minkä näköinen laji on tippakääpä? Entä voiko kääpiä viljellä ja istuttaa metsään, kaadettujen ja kaatuneiden puiden rungoille? Jos voi, miksi niin pitäisi tai kannattaisi tehdä? Luontoretkellä kääpätutkija Reijo Penttilä kertoo projektista, jossa seurataan miten kääpien rihmastoa istuttamalla yritetään selvittää millaiseen puumateriaaliin ne parhaiten kotiutuvat ja miten käävät keskenään kamppailevat elintilasta. Pohjois-Espoossa Luukin metsissä retkikaverina on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kannattaisiko aloittaa lintuharrastus? Sitä lienee moni pohtinut elämänsä varrella. Joillekin sysäyksen antaa ikimuistoinen linturetki, mukavat kaverit, hyvät eväät tai jokin harvinaisuus. Jyväskyläläiselle Vilma Niskaselle puukiipijä paljasti, että lintuharrastus vois olla sun juttu. Ja niin se taisi olla. Nyt harrastus on edennyt jo niin pitkälle, että Vilma on lähtenyt linturetkelle Hangon lintuasemalle. Luvassa on petolintujen liikehdintää ja punarintojen tutkimista, ihan kädestä pitäen. Retkikaverina Suomen lounaisimmassa kärjessä on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle