Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana. Vain 41-vuotiaana kuolleen Turingin ura tiedemiehenä jäi lyhyeksi. Hänen perintönään puhutaan kuitenkin yhä “Turingin koneesta”, josta PC ja älypuhelin ovat käytännön esimerkkejä. “Turingin testissä” puolestaan pohditaan nyt megatrendiksi nousseen tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle.

Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-kuume. Nuorisokulttuurin myötä lapsuudesta ei enää siirrytty suoraan aikuisuuteen kuten aikaisemmin, jolloin lapset ja nuoret olivat tehneet työtä. Samalla koulunkäynti yleistyi ja piteni, ja nuoruus elämänvaiheena syntyi. Nyt suuri osa nuorisokulttuurista löytyy netistä, toisaalta nuorisokulttuuria on alettu myydä myös lapsille ja aikuisille. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Mika Kanerva. Rock-muusikko Arto Muna yhtyeineen esiintyy.

Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat edelleen vahvasti elämäämme, vaikka nykyaika eroaakin aiemmista modernin vaiheista. Modernia on myös kritisoitu paljon 1900-luvun aikana. Erityisesti 1960-luvun jälkeen kehittynyt postmoderni keskustelu on halunnut joko hylätä modernin käsitteen vanhentuneena tai määritellä sen uudelleen. Näiden kysymysten ohella Seppä pohtii kriittisesti postmodernin filosofian ydinväitteitä “suurten tarinoiden” kuolemisesta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: @NEX6ki Nevada, Yhdysvallat.

Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit. Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena esteettisenä ulottuvuutena, sanoo dosentti Marja Härmänmaa. Perusmerkityksessään avantgarde tarkoittaa uutta luovaa ajattelua ja toimintaa, ja taiteessa se alkoi näkyä 1800-luvulla. Yksi merkittävimmistä avantgarden liikkeistä oli ranskalaisen kirjailijan André Bretonin luoma surrealismi, joka näkyy yhä kulttuurissamme monin tavoin. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Antti Eintola/Yle

Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä. Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä. Ranskalaiset eksistentialistit psykologisoivat Heideggerin luomat käsitteet ahdistuksesta ja huolesta yksilötasolle, ja samalla niistä tuli mediaseksikkäitä. Eksistentialistien mukaan ihminen tekee itse itsensä omilla valinnoillaan ja omilla toimillaan, mistä seuraa vapauden lisäksi vastuu. Ihmisen täytyy siis itse löytää vastaukset myös moraalisiin kysymyksiin. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Ylen arkisto/Ranskan suurlähetystö. Jean-Paul Sartre.

Ranskalainen Louis Lumière järjesti vuonna 1895 Pariisin Grand Caféssa ensimmäisen kaupallisen elokuvaesityksen, jossa nähtiin kymmenen elokuvaa. Elokuvat olivat alle minuutin mittaisia näkymiä arkipäivän elämästä. Ihmisen halu nähdä liikkuvaa kuvaa oli kuitenkin synnyttänyt jo 1600- ja 1700-luvuilla erilaisia optisia laitteita kuvien katselemista varten. Elokuvan historian lehtori Satu Kyösola Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta kertoo, että klassinen elokuva sai väistyä modernin elokuvan tieltä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sodan kauhut pakottivat muuttamaan tarinan kertomista. Ihminen ei ollut enää maailman keskipisteessä, vaan hänet oli singottu sivuun. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Juha-Pekka Inkinen/Yle. Helsinkiläinen elokuvateatteri Maxim, 1987.

Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta. Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen oopperansa aarioita vihelleltiin kadulla. Samaan aikaan oopperan yhteiskunnallinen asema oli suurimmillaan eri puolilla Eurooppaa. Toisaalta jo barokkiaikana tehtiin paljon oopperaa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle Kuvapalvelu/ Ari-Pekka Keränen. Aulis Sallisen säveltämä uusi suomalainen ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla, 1995.

Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä. Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tärkeä osa medialukutaitoa on kuitenkin kuvanlukutaito aikana, jolloin kuvia voidaan manipuloida rajattomasti. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: The U.S. National Archives Valokuvaaja Lewis Hine Kaksi 7-vuotiasta poikaa myymässä lehtiä Nashvillessä, Tennesseessä, 1910.

Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet. Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen muun muassa Commedia dell´arten henkilöhahmot ja lavastustaiteen, Shakespearen Englanti puolestaan yksinkertaisen näyttämön, jossa lattialuukusta saattoi ilmestyä paholainen. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Winifred Smithin teoksesta "The commedia dell'arte, a study in Italian popular comedy", 1912. Boston Public Library/Internet Archive Book Images.

Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa. Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Funktionalistinen minimiasunto nähtiin luokattomana, eli se sopisi kaikille ihmisille kaikkialla. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Ulla Ylönen/Yle Vuonna 1938 valmistunut Armilan koulu, Lappeenranta.

Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta. Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia tyylejä ja ilmiöitä. Toisaalta esimerkiksi täysrenessanssin kuvataiteessa on kysymys hyvin italialaisesta ilmiöstä, muutaman miestaiteilijan aikaansaannoksista keskeisissä Italian kaupungeissa 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Tiina Jutila/Yle

Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä. Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään niillä, sekä tasapainoillaan merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden välillä. Liisa seikkailee maan alla unenomaisessa maailmassa ja kohtaa erikoisia hahmoja ja tilanteita, mikä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tehdä tulkintoja. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: wordyenglish.com John Tennielin kuvitusta Lewis Carrollin teoksessa Liisan seikkailut ihmemaassa,1865.

Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet säveltäjänerot Bachista Beethoveniin tulivat Euroopassa tärkeiksi. Samaan aikaan sinfoniaorkestereiden ja oopperan vakavoitumisen vastapainoksi syntyi länsimainen viihdeteollisuus, joka valloitti koko maailman. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Arja Lento/Yle Nuottikirjoitusta.

Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten. Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan satoja vuosia myöhemmin modernismi on etsinyt asioiden ydintä pyrkimällä eroon turhasta. Toisaalta teollistuminen sekä tieteen ja tekniikan kehitys loivat aivan uudenlaiset edellytykset 1900-luvun rakentamiselle. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Yle La Maison Carrée, Rooman aikainen temppeli, Nîmes, Etelä-Ranska.

Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius. Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka sananvapaudelle on niin sanottu hiljennysvaikutus, jota tapahtuu, kun seuraukset julkaisusta ovat niin epätoivottavia, että on helpompi vaieta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Kalle Kultala Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.

Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä. Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa kansainväliselle toiminnalle normeja, vaikka niitä välillä rikotaankin. Lisäksi toiminnassaan ovat onnistuneet hyvin YK:n eri alajärjestöt kuten esimerkiksi pakolaisjärjestö UNHCR sekä rauhanturvatoiminta. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Hannu Hellstén/Yle Yhdistyneiden kansakuntien päämaja Manhattanilla New Yorkissa.

Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla. Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi maailma oli jakautunut talousjärjestelmien ja poliittisten järjestelmien perusteella, ja eri tasoilla rajat maailmassa menivät eri tavoin. Toisaalta myös puolueettomuus oli mahdollista. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Helena Myllykoski/Yle Osa jäljellä olevaa Berliinin muuria Kreutzbergin kaupunginosassa, 2011.

Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna 1939 ei ollut yllätys, sillä Saksassa vuonna 1933 valtaan noussut Adolf Hitler oli alkanut varustaa Saksaa uudelleen, mistä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot huolestuivat. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: SDASM Archives Toinen maailmansota, 1939-1945.

Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia. Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan siemenen Eurooppaan, kertoo emeritusprofessori Seppo Hentilä. Noin 16 miljoonaa kuolonuhria vaatineen sodan tuhot olivat valtavat uuden tekniikan takia, ja myös siviilit joutuivat sodan jalkoihin ensimmäistä kertaa. Toimittajana on Salme Unkuri. Kuva: Mitchell Library, State Library of New South Wales Miehiä juoksuhaudassa kapteeni F. Hurleyn kuvaamana, 1917-1918.