Menneisyyden Jäljillä

Jaksossa tarkastellaan, miten ristiretket oikeutettiin omana aikanaan keskiaikaisena ilmiönä. Sen lisäksi, että etsimme ristiretkien syvintä olemusta, pohdimme myös, millä eri tavoin ristiretkiä voi määritellä ja mitä kaikkia tapahtumakulkuja voi ristiretkinä pitää. Katsomme, millä tavoin pohjoiseen suunnatut ristiretket muokkasivat Baltiaa ja Pohjolaa sekä millä tavoin uskonto, politiikka ja valta kietoutuivat ristiretkissä toisiinsa. Miten Baltian ja Pohjolan ristiretket erosivat muualle suuntautuneista ristiretkistä vai erosivatko mitenkään? Pitääkö tarina piispa Henrikistä ja Lallista Köyliönjärven jäällä paikkansa? Minkälaisia seurauksia ristiretkillä oli Pohjolaan ja yleisesti Euroopan historiaan? Voiko näiden tapahtumien seurauksia havaita nykypäivässä? Jakson vieraana on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija Sini Kangas. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #132 Pyhiä sotia, katumusharjoituksia ja ristiretkiä →

Jaksossa tutustutaan huonekasvien historiaan sekä siihen, miten huonekasvien historia kietoutuu kolonialismin historiaan. Keskustelemme jaksossa, minkälaiset kasvit kuuluvat ylipäätään huonekasvien historiaan sekä mistäpäin maailmaa näitä kasveja on metsästetty. Mitä kasvinmetsästys tarkoittaa ja mitkä olivat sen motiivit? Mitä hyötyä ulkomailta tuoduista kasveista oli tieteellisesti ja taloudellisesti niiden etsijöille? Entä millä tavoin kasvinmetsästäjien toiminta kietoutuu kolonialismin historiaan? Jakson vieraana on kasviekologi ja tietokirjailija Teija Alanko. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #131 Huonekasveja, kasvinmetsästystä ja kolonialismia →

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Pohdimme jaksossa, miten naiset ovat päässeet työmarkkinoille sekä miten sukupuolten väliset palkkaerot ovat kehittyneet 1600-luvulta 1900-luvulle. Miten yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tulonjakoon perheissä? Miten siviilisääty on vaikuttanut siihen, miten nainen voi tienata ja omistaa? Minkälaisesta työstä on maksettu ja mistä ei? Puhumme myös nykypäivän keskustelussa olevasta tradwife-ilmiöstä ja mietimme, minkälaisen perspektiivin historia antaa meille aiheeseen. Jakson vieraana on historioitsija ja akatemiatutkija Riina Turunen, joka tutkii naisten töitä ja palkkoja 1600-luvulta 1920-luvulle. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #129 Naisten palkkoja ja töitä 1600-luvulta nykypäivään →

Jaksossa tutustutaan saimaannorppien historiaan ja kehitykseen hävityssotien kohteesta luonnonsuojelun symboliksi. Miksi saimaannorppia vastaan käytiin niin sanottua hävityssotaa 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että saimaannorppia alettiin hävityssodan sijaan suojaamaan sukupuutolta? Mitä saimaannorppa on symboloinut menneisyydessä ja näkyykö tuo historia siinä, mitä saimaannorppa nykyisin symboloi? Jakson vieraana on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Hänninen, joka tutkii väitöskirjassaan saimaannorppien ympäristöhistoriaa sekä ihmisten suhdetta saimaannorppiin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #128 Saimaannorppia, hyljesotia ja luonnonsuojelua →

Tutustumme jaksossa Whiskey on the Rocks -sarjaan ja pohdimme, millä tavoin ymmärrystä historiasta rakennetaan tv-sarjan ja näyttelijän työn kautta. Tiivistetysti satiirinen draamakomedia Whiskey on the Rocks kertoo kylmän sodan aikana tapahtuneesta neuvostoliittolaisen sukellusveneen karilleajosta Ruotsin aluevesillä vuonna 1981. Noin viikon kestänyt sukellusveneselkkaus oli todellisuudessa merkittävä rajaloukkaus Ruotsin alueella, ja Whiskey on the Rocks -sarjassa tämä todellinen historiallinen tapahtuma kiedotaan osaksi draamakomediaa. Onko sarjojen tarkoitus opettaa historiasta vai ainoastaan hyödyntää menneisyyttä lähtökohtana ja inspiraationa fiktiivisille tapahtumille? Kuulemme myös, minkälaista on eläytyä menneisyyteen näyttelijän työssä. Mitä historiaan perustuvien tapahtumien ja henkilöiden omaksuminen vaatii? Jakson vieraana on näyttelijä Elsa Saisio, joka näyttelee sarjassa Neuvostoliiton suurlähettilästä Aleksandra Kosyginaa, joka on sarjaa varten rakennettu fiktiivinen henkilö. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Disney+ kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #127 Draamakomediaa ja kylmän sodan sukellusveneselkkaus →

Jaksossa sukelletaan arkistojen aarteisiin ja pohditaan, minkälainen maailmamme olisi ilman arkistoja ja mitä arkistot elämäämme antavat. Pohdimme jaksossa, minkälainen perinne oli kruunuhäiden järjestäminen ja mitä Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tiedetään. Miksi Runeberg raapusti Maamme-laulun sanat pienelle paperinpalalle ja minkälaisia aineistoja kartanoista löytyy? Pohdimme näiden tarinoiden ohella, minkälainen prosessi käytännössä on vastaanottaa aineistoa arkistoon sekä mitä tarkoittaa arkistopedagogiikka. Jakson vieraina ovat SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara ja arkistonhoitaja Maria Miinalainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #126 Arkiston aarteita ja elävää iäisyyttä →

Jaksossa käsittelemme suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin rakkauden erilaisiin muotoihin on suhtauduttu eri aikoina Suomessa ennen kaikkea 1800-luvulta nykypäivään. Miten lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarivähemmistöjen elämään eri aikoina? Miten sateenkaariparien ja -perheiden oikeuksia on ajettu ja minkälaista sateenkaariaktivismi on ollut? Missä sateenkaarevat ihmiset tapasivat toisiaan ja miten he pystyivät elämään kumppaninsa kanssa – vai pystyivätkö? Jakson vieraina ovat kirjailijat Heidi Airaksinen ja Tiina Tuppurainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Like Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa →

Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä →

Tässä jaksossa keskustelemme 1910- ja 1920-lukujen korttihuijareista sekä vuosisadan alun yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamasta pikkurikollisuudesta. Pohdimme jaksossa, keitä olivat 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten korttihuijarit ja minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset mahdollistivat pikkurikollisuuden. Miksi juuri junat ja juna-asemien lähistöt olivat otollisia paikkoja petollisille korttipeleille? Ketkä lähtivät ammattipelurien matkaan ja minkälaisista rahasummista oli kyse? Entä miten esivalta yritti puuttua huijareiden toimintaan? Jakson vieraana on tietokirjailija Kari Koskela, jonka kirjoittama teos hyppää korttihuijareiden matkaan. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #123 Korttihuijareita, junamatkoja ja pikkurikollisuutta →

Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asioista vaietaan? Mitä elämäkerrat kertovat niin sanotusta hiljaisesta historiasta, tavallisten naisten elämästä menneisyydessä? Jakson vieraana on historioitsija Maritta Pohls, joka on yksi Naisten ääni -hankkeen perustajista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Naisliiton kanssa, joka on alusta alkaen ollut hankkeen tukija. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja →

Jaksossa tutustumme 1800-luvun kehruuhuoneiden, naisvankiloiden ja naivankien historiaan. Pohdimme jaksossa, keitä naisvangit 1800-luvun Suomessa tyypillisesti olivat ja minkälaista oli arki naisvankiloissa. Mietimme myös, miten naisvankilat ja kehruuhuoneet erosivat toisistaan, sekä minkälaiset rikokset näihin laitoksiin veivät. Itseäni kiinnostaa myös pohdinta siitä, että onko erinäiset 1800-luvun laitokset, kuten köyhäintalot, kehruuhuoneet ja naisvankilat, pakollinen toimi yhteiskuntarauhan puolesta vai merkki kehittyvästä hyvinvointivaltiosta. Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola Tampereen yliopistolta, joka tutkii naisvankiloiden historiaa Kuri, kokemus ja kerrokset -tutkimushankkeessaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #121 Naisvankeja, kehruuhuoneita ja yhteiskunnan kontrollia →

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Jaksossa tutustumme 1700- ja 1800-luvun Suomen ja Ruotsin ruokaresepteihin. Pohdimme, mitä eri ainesosia reseptit pitivät sisällään ja minkälaisia ruokia reseptien avulla saattoi valmistaa. Miten muutaman sadan vuoden takainen makumaailma erosi nykypäivän mauista? Entä onko ruoan valmistuksessa tai säilytyksessä eroavaisuuksia nykypäivään? Jakson vieraaksi olen saanut SLS:n arkistotutkija Yrsa Lindqvistin, joka on ollut mukana Historiska recept -tutkimushankkeessa. Pääsemme kuulemaan, minkälaisia reseptejä Yrsa itse on kokeillut niin itsekseen kuin erilaisissa työpajoissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #119 Rakkauskakkuja, haukikeittoa ja Suomen ruokareseptejä →

Jaksossa avaamme äitiyspakkauksen ja tutustumme sen historiaan. Pohdimme jaksossa, kuinka kauan äitiyspakkauksia on jaettu ja mistä syystä äitiyspakkaus kehitettiin. Keskitymme jaksossa erityisesti merkityksiin, joita äitiyspakkaukselle on eri aikoina annettu Suomessa: mitä tunteita äitiyspakkaus herättää, miten pakkauksen sisältö on muuttunut ja mitä tarkoitusperiä on pyritty palvelemaan. Jakson vieraina ovat Tampereen yliopiston väitöstutkija Jenni Räikkönen sekä hankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Tanja Vahtikari. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Äitiyspakkaus tunne-esineenä -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #118 Äitiyspakkauksia, tunne-esineitä ja kokemuksia hyvinvointivaltiosta →

Jaksossa tutustumme suomalaisten väärentäjien historiaan sekä siihen, mitä väärennysrikokset kertovat meille 1800-luvun muutoksista. Selvitämme jaksossa, keitä väärentäjät olivat ja mikä motivoi heitä toimintaansa. Oliko kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta tai väärennyspalveluita tarvinneiden henkilöiden epätoivosta? Minkälaisia rangaistuksia seurasi, jos väärennysrikoksista jäi kiinni? Entä mitä väärennykset ilmiönä kertovat vähäosaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta ja sosiaalisista mahdollisuuksista? Jakson vieraina ovat Väärentäjät -tutkimushankkeen kaksi tutkijaa, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen sekä Turun yliopiston Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #117 Väärentäjiä, väärennösrikoksia ja sosiaalihistoriaa →

Jakso käsittelee oikeusvaltiota ja tilanteita, joissa oikeusvaltio on Suomen historiassa ollut vaarassa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin julkista valtaa käytetään ja missä tilanteissa on vaara vallan väärinkäytölle. Mitä on konsensusdemokratia ja mikä merkitys sillä on ollut Suomen historiassa? Onko Suomen historiassa rakennettu maine hyvinvointivaltiona vaarassa ja miten käy kansainvälisen puolueettomuuspolitiikan perinnön? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #116 Oikeusvaltion vaaroja ja demokratiaa haastavia poikkeustilanteita →

Jakso kertoo avioliitoista sekä järjen ja tunteiden suhteesta 1800-luvun avioliitoissa. Pohdimme jaksossa avioliiton merkitystä 1800-luvun säätyläisten elämässä eritoten vapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin henkilötarinoiden kautta. Oliko Ellanin ja Albertin avioliitto ruusuilla tanssimista vai kohtasivatko he haasteita liittonsa aikana? Millä tavalla suhtautuminen avioliittoon muuttui 1800-luvun loppupuolella? Millä tavalla pärjäsi avioliittomarkkinoilla ja mitä tapahtui henkilöille, jotka eivät näillä markkinoilla halunneet olla? Jakson vieraana on filosofian tohtori Maria Vainio-Kurtakko, joka on kirjassaan syventynyt Edelfeltien avioliiton käänteisiin. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #115 Soveliaita avioliittoja, järkeä ja tunteita →

Jaksossa avataan ovi muinaiseen Egyptiin ja pohditaan, minkälainen kulttuuriteos Mika Waltarin kirjoittama "Sinuhe egyptiläinen" on ollut suomalaisille. Faaraot, Tutankhamon, Kleopatra, hieroglyfit ja pyramidit – luovatko nämä populaarikulttuurin mielikuvamme muinaisesta Egyptistä? Mitä muinaisesta Egyptistä oikeasti olisi hyvä ymmärtää? Mitä tarkoittaa egyptomania tai tutmania? Entä mikä vaikutus Mika Waltarin teoksella Sinuhe egyptiläinen on ollut suomalaisille? Pääsemme jaksossa kuulemaan myös siitä, minkälaista on arkeologin työ ja mitä taitoja vaatii tutustua vuosituhansien takaiseen menneisyyteen. Jakson vieraana on Lähi-idän historioitsija ja arkeologi Minna Silver. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #114 Egyptomaniaa, muinaisia aikoja ja Sinuhe egyptiläinen →

Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Samu Nyström, joka on ensimmäinen ulkopuolinen historiantutkija, joka on päässyt hyödyntämään Vapaamuurarien veljeskunnan suljettuja arkistoja tutkimusta tehdessään. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka →