Mistä maailma puhuu

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tavarasta ei Venäjällä ole pulaa. Sen huomaa shoppailemalla venäläisissä verkkokaupoissa. Suurissa kaupungeissa saa amerikkalaisia hampurilaisia ja puhelimia, vaikka toisin piti käydä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 synnytti maassa ennennäkemättömän pakotevyöryn. Samalla länsimaisia yrityksiä lähti Venäjältä joukoittain. Moni venäläinen jäi ilman tuttuja länsimaisia tuotteita. Silti Venäjälle voi yhä tilata kaikkea mikrosiruista länsiautoihin, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Heikki kertoo, että Venäjälle on syntynyt kokonainen uusi välittäjien ammattiryhmä: he kuljettavat ylellisyystavaroita Euroopasta Keski-Aasian kautta Venäjälle. Venäjän johto on huolehtinut, että lasku pakotteista ei lankea tavallisten venäläisten maksettavaksi. Kotimaiseen tuotannon lisäksi Venäjä luottaa kauppakumppaniinsa Kiinaan. Vaikka kaikki näyttää hyvältä, uhkana on sotatalouden ylikuumentuminen. Köyhtyykö Venäjän keskiluokka ja jääkö maa teknologisen kehityksen kelkasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Ohjelman toimittaa Elsa Osipova.

Asekauppoja Venäjän kanssa, entistä tiukemmat rajat ja oletettavasti myös nälänhätä. Näin kuvailee Pohjois-Korean nykytilannetta ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Mika on käynyt maassa pari kertaa ja seuraa sitä edelleen. Koronapandemian jäljiltä maailman suljetuimmasta maasta tiedetään vähemmän kuin koskaan aiemmin. Pohjois-Koreassa olevien ulkomaalaisten, ja toisaalta myös maasta pakenevien loikkareiden määrä on romahtanut. Muutama vuosi sitten otsikoissa ollut Koreoiden lähentyminen on unohdettu. Pohjois-Korea on julistanut Etelä-Korean ikuiseksi viholliseksi. Osa asiantuntijoista on epäillyt maan valmistautuvat jopa sotaan. Mitä Mika tästä ajattelee? Entä siitä, että maan johtaja Kim Jong-un ja Venäjän presidentti Vladimir Putin veljeilevät läheisesti? Voiko Pohjois-Korea auttaa Venäjää voittamaan sodan Ukrainassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Huonoja uutisia, eipä oikein muuta. Niitä tullaan Venäjältä kuulemaan lisää oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin murhan jälkeen, ennustaa toimittaja Erkka Mikkonen. Venäjällä pitkään asuneen Erkan mukaan maassa valitsee pelon ilmapiiri. Presidentti Vladimir Putinin liittolaisetkaan eivät halua kertoa Putinille sitä, mitä tämä ei halua kuulla. Silti Venäjä porskuttaa eteenpäin. Talous ei ole romahtanut, eikä nuorten miesten kuoleminen hyökkäyssodan rintamilla ole suututtanut kansaa kaduille. Maata hallitaan nyt kauhulla ja terrorilla. Venäjällä on yhä vähemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja äärikonservatiivisten arvojen kannattamisesta on tullut tapa menestyä elämässä. Jenny pohtii, veikö Navalnyin kuolema viimeisenkin toivon murun heiltä, jotka toivovat Venäjän muuttuvan. Pian edessä on presidentinvaalit, joiden tulos on ennalta sovittu. Onko näkyvissä mitään merkkiä Putinin heikkoudesta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nämä eivät ole tavalliset presidentinvaalit, julistaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Syitä on monia: Toisen ehdokkaan kannattajista osa uhkailee väkivallalla. Ehdokas itse on yrittänyt jäädä valtaan hävittyään vaalit. Vastaehdokas on niin vanha, että hänen ajatuksenjuoksunsa pätkii. Asetelma on epänormaali, ja Yhdysvaltain vaalivuosi onkin alkanut latteissa tunnelmissa. Syksyllä on lähes varmasti edessä näytelmä, jonka harva haluaa nähdä: entinen presidentti Donald Trump vastaan istuva presidentti Joe Biden. Miksi pitäisi jaksaa kiinnostua? Jennyä ärsyttää, että asiat jäävät ehdokkaiden jalkoihin. Mitä Yhdysvalloissa asuvat ihmiset miettivät elämästään? Millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat? Mihin asioihin he toivovat presidentin puuttuvan? Maahanmuutto, turvallisuus, abortti, talous, Gaza, Iida listaa kuumia kysymyksiä. Olennaisinta on lopulta se, miten presidenttiehdokas tavoittaa kansan mielialan. Trump on viemässä tämän pelin, ellei Joe Biden paranna viestiään. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa? Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä. Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne. Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa? Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomi on nyt Naton natoin Nato-maa. Näin tiivistää kuluneen vuoden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Suomi on sotilasliiton jäsen ja mallioppilas, joka haluaa tehdä kaiken oikein. Sotapuhe on vallannut arjen ja uutiset, mutta onko siinä järkeä? Muun muassa tästä keskustelevat Iidan lisäksi Venäjä-tuntija, toimittaja Erkka Mikkonen ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka palaa podcastiin joulun kunniaksi. Kolmikko vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin kuluneesta vuodesta ja ennustaa tulevaa. Ensi vuosi on täynnä vaaleja, jotka osaltaan ratkaisevat, mihin suuntaan maailma kääntyy. Iida saa vastata Yhdysvaltain vaalivuoden kuumimpaan kysymykseen: miksi Donald Trumpille ja Joe Bidenille ei ole vaihtoehtoja presidenttikisassa? Jenny vaatii myös hyviä uutisia. Suvi on ollut töistä tauolla ja tutustunut omaan ihmisyyteensä, Iida uskoo puuhasteluun ja Erkalla on loistavaa kerrottavaa podcastien ystäville. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Popparit esiin, ilmastokokous alkaa! Näin kehottaa ilmastotoimittaja Hanna Eskonen, mutta vakavoituu sitten: Dubain ilmastokokouksessa on luvassa tiukkaa vääntöä ja panoksena maapallon tulevaisuus. Kokousisäntä Dubai haluaa lisätä öljynporausta – EU taas haluaa, että fossiilisista luovutaan kokonaan. Köyhät ilmastonmuutoksen runtelemat maat haluavat rahaa – länsimaat pakenevat vastuuta, vaikka numeroiden perusteella on selvää, että juuri ne ovat syyllisiä nykytilanteeseen. Erityisen vaikealta ilmastokriisin ratkaisu vaikuttaa juuri nyt. Voidaanko yhteistä vihollista voittaa, jos maailma jakautuu leireihin? Mitä Venäjä tekee ilmastopöydissä? Jenny haluaa tietää, onko jättimäisillä kokoontumisilla mitään väliä, kun maapallo lämpenee niistä huolimatta. Otsikot kertovat jälkikäteen karua kieltä ilmastokokousten menestyksestä. Hanna muistaa käyttäneensä termiä "mahalasku", Jenny sanoja "blaa blaa blaa". Nyt luvassa on itsekriittistä pohdintaa median tavasta puhua kokouksista. Lopuksi kuullaan myös hyviä uutisia. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen. Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa. Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton. Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa? Millainen olisi maailma Intian mukaan? Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan. Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ihmisten mieliä ei voi voittaa puolelleen pommittamalla. Se tarkoittaa, että vaikka Israel saisi äärijärjestö Hamasin tuhottua Gazassa, jäljelle jäisi sille äärimmäisen vihamielinen kansa. Nekin gazalaiset, jotka eivät tue Hamasia nyt, muistaisivat, ketkä pommittivat kodit hajalle. Näin pohtivat ulkomaantoimittaja Vilma Romsi ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joka tunkee mukaan Lähi-itä jaksoon pyytämättä mutta ei yllätyksenä. Israelin maahyökkäys Gazaan näyttää juuri nyt vääjäämättömältä. Vilma on viettänyt aikaa sekä Israelissa että Länsirannalla, ja saa selittää juurta jaksain, millaista arkea alueella eletään. Jenny uskoo, että perusasioiden ymmärtäminen auttaa tulevien uutisten seuraamisessa. Iida haluaa mukaan, koska Yhdysvaltain rooli tulevissa tapahtumissa on keskeinen. Maa on Israelin suurin tukija ja saattaa pian olla sotilaitaan myöten kiinni Lähi-idän kriisissä. Sodassa kuolisi tuhansittain siviilejä. Minkä hinnan Yhdysvallat on valmis maksamaan? Synkkyyden keskellä pohditaan, millä tavalla sotauutisia olisi helpompi sietää. Tarvitaanko enemmän tunnetta vai tietoa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pahimmassa tapauksessa Venäjä alkaa propagandassaan leipoa Suomesta fasistivaltiota. Vielä ei kuitenkaan olla siinä pisteessä, rauhoittelee Venäjään erikoistunut toimittaja Erkka Mikkonen. Käänne on kuitenkin tapahtunut. Venäjän silmissä Suomi on menettänyt paikkansa mallinaapurina, ja on nyt mahdollinen vihollinen. Podcastiin paluun tekevä Erkka saa vastata Jennyn hämmentyneisiin kysymyksiin Venäjän aikeista. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjän johtoa, ja Suomen sanotaan olevan vihollismielisellä kurssilla. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Erkka huomauttaa, että Venäjän johdon liepeillä on monenlaista huutelijaa. Kaikkea ei kannata ottaa liian tosissaan – vaikkapa entisen presidentin Dmitri Medvedevin viestejä, joissa parjataan suomalaisia ja uhataan ydinsodalla. Jenny pohtii, mihin Venäjä Suomen mustamaalaamisella pyrkii. Erkka nostaa esiin uudet historian oppikirjat, joiden mukaan länsi haluaa hajottaa Venäjän. Vaikka Suomen maine Venäjällä on hyvä, aivopesu muuttaa väistämättä tilannetta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jos jossain on mätä kohta, sen takaa löytyy yleensä rasistinen käytäntö. Näin tiivistää Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Iida tarkoittaa sitä, miten rasismin vaikutukset näkyvät Yhdysvalloissa kaikkialla: kouluissa, terveydenhuollossa, vankiloissa ja erityisesti köyhyyden jakautumisessa. Orjuuden jälkeenkään mustat yhdysvaltalaiset eivät saaneet yhtäläisiä mahdollisuuksia luokkanousuun. Nykyisin köyhyys aiheuttaa ongelmia, jotka liitetään ihonväriin. Ongelmat puolestaan vahvistavat tummaihoisiin ihmisiin kohdistettuja ennakkoluuloja. Iida kehottaa miettimään, miksi mustat ovat yliedustettuina Yhdysvaltain vankiloissa ja miksi taas valkoisilla on ollut mahdollisuus kasvattaa omaisuuttaan. Miksi puhutaan valkoisesta eikä mustasta työväenluokasta? Jenny pohtii, onko Yhdysvalloissa käynnissä samanlainen kehitys kuin Suomessa. Yritetäänkö rasistisesta puheesta tehdä aiempaa hyväksyttävämpää? Miten suomalaisministereiden kielenkäyttöön olisi reagoitu Yhdysvalloissa? Iida sukeltaa pää edellä historiaan ja kertoo, kuinka rasistisen politiikan mielivalta oli aikoinaan osua myös amerikansuomalaisten nilkkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sortoa, mielenosoituksia, väkivaltaa ja öljyä. Tällainen on pitkään ollut länsimedian kuva Lähi-idästä. Viime aikoina alueelta on kuultu ylipäätään vähän uutisia, kun maailman katse on ollut muualla. Mitä Lähi-idässä juuri nyt tapahtuu? Mitä meidän pitäisi ymmärtää tulevasta? Sen saa kertoa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio, joka on seurannut aluetta pitkään. Jenny toivoo vastauksia rautalangasta, koska Lähi-idän valtasuhteet ja vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit tuntuvat niin monimutkaisilta. Sampo nostaa esiin olennaisia käänteitä: Entiset viholliset Iran ja Saudi-Arabia ovat lähentyneet Kiinan avulla. Israelissa on äärioikeistolainen hallitus, jonka politiikkaa ihmisoikeusjärjestö vertaa Etelä-Afrikan rotusortomenneisyyteen. Väkivalta palestiinalaisalueilla on leimahtanut jälleen. Huomio kiinnittyy myös rahan valtaan. Lähi-idässä on useita rikkaita maita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa koko maailmaan. Sen on ymmärtänyt myös Kiina. Samalla Yhdysvaltain ote Lähi-idästä höllenee. Ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta tämä ei lupaa hyvää. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.