Minkä perusteella meidät tunnistetaan? Ennen käytettiin vain kasvokuvaa, mutta nykyisin keinot ovat tarkempia: on sormenjälkiä ja liikkumisen seurantaa. Digitaalisen identiteetin lompakkoa kehitetään parhaillaan ja pian sen pitäisi helpottaa monenlaista asiointia. Matkalle lähtiessä passi löytyy helposti ja niin ikään ajokortti voi pian kuulua samaiseen lompakkoon. Mikä tämä lompakko oikein on, jonka saa lähitulevaisuudessa omaan puhelimeen tai muuhun älylaitteeseen? Ja mitä etua tästä käyttäjälle on? Ja mitä ihmettä? Miten määritellään henkilöllisyys ensimmäisen kerran, ennen kuin on olemassa ensimmäistäkään henkilöllisyystodistusta? Harrin vieraina ovat erityisasiantuntija Laura Kolinen valtiovarainministeriöstä sekä ID-keskuksen päällikkö Christoffer Bonn Maahanmuuttovirastosta.
Joskus sääennuste menee pieleen, luvattua sadetta tai paistetta ei tulekaan, miksi näin? Mikä kaikki vaikuttaa ennusteiden luotettavuuteen ja kuinka pitkän ajan päähän säätä voidaan ennustaa luotettavasti? Mitä kaikkea vaatii, että sääennusteet saadaan tehtyä? Millaisia teknisiä laitteita ennustamiseen tarvitaan ja millaisia standardeja niiden taustalla on? Entä tiesitkö, että säähavaintolaitteet tulevat paljon Suomesta? Miten suomalaisesta Vaisalasta on tullut globaali markkinajohtaja ja mistä kaikesta koostuu meteorologin työpäivä tv-lähetyksen lisäksi? Harrin vieraina ovat laatupäällikkö Jari-Pekka Mörsky mittalaitteita valmistavasta Vaisalasta sekä Forecan ja MTV:n meteorologi Markus Mäntykannas.
Liike on lääkettä! Moderni elämäntapa ohjaa meidät kuitenkin viettämään paljon aikaa sisällä, ja usein kuntoilukin tapahtuu sisällä: kuntosalille ja takaisin kurvataan autolla. Kuntosalilla voi kuitenkin käydä myös ulkona ja kokemus vetää jo vertoja sisäkuntosalien tarjonnalle. Varustetaso voi yllättää monipuolisuudellaan, perinteiset leuanvetotangot ja nostettavat tukit ovat yhä toimivia välineitä, mutteivät sovi kaikille. Viime vuosina ulkoliikuntapaikkojen suunnittelu on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Millaisia ovat modernit ulkokuntoilupaikat? Mitä niiltä vaaditaan ja miten ne houkuttelevat ihmisiä käyttäjikseen? Entä miten standardit voivat auttaa ulkokuntoiluvälineiden suunnittelussa ja hankinnassa sekä turvallisuuden varmistamisessa?Harrin vieraina ovat Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja ulkokuntoilulaitteita valmistavan Omnigymnin tuotepäällikkö Juho Lahti.
Digitalisaatio ja lisääntynyt tietotyö ovat lisänneet niin sanottua jargonia. Kapulakieli voi helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä kommunikaatiota, mutta kun se liukuu viranomais- ja yritysteksteihin, ollaan ikävän äärellä. Pahimmillaan epäselvä kieli saa lukijan kysymään, mikä vika minussa on, kun en ymmärrä. Voivatko jotkin tekstit todella olla liian vaikeita ja epäselviä ja mitä asialle voisi tehdä? Selkeä kieli on myös standardoitu, se ei ole mielipideasia. Tässä jaksossa on luvassa vinkkejä ymmärrettävän kielen tuottamiseen. Asiantuntijat korostavat, että tärkeintä on ajatella ensin ja kirjoittaa vasta sitten ja asettautua aina lukijan asemaan. Harrin vieraina ovat viestintästrategi ja Työelämän tyhjänpuhujat -kirjan tekijä Laura Niemi sekä Postin sisältösuunnittelija ja Selkeä kieli, toimivat tekstit -kirjan kirjoittaja Eeva Öörni.
Vessanpönttöä vetäessä eivät standardit ole välttämättä ensimmäisenä mielessä, mutta ne liittyvät olennaisesti jäteveden puhdistamiseen ja siihen, miten jätevesiä tutkitaan. Tietoa ei kerry vain WC:stä alashuhdotuista esineistä, pönttöön päätyy esimerkiksi yllättävän paljon tekohampaita, kännyköitä ja seksileluja. Jätevedestä voidaan tutkia myös, mitä lääkkeitä tai päihteitä alueella käytetään ja kuinka paljon. Jätevedestä paljastuu niin ikään tärkeitä asioita erilaisista taudeista ja niiden etenemisestä. Mitä kaikkea jätevesi meistä paljastaa? Harrin vieraina ovat Tarja Pitkänen. Hän on johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja apulaisprofessori Helsingin yliopistosta, sekä vesiasiain päällikkö Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.
Suomi on seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Samaan aikaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee työnsä kuormittavaksi ja erityisen suuressa riskissä ovat nuoret naiset. Syitä on monia, mutta työtahti on yksinkertaisesti kiristynyt, erilaisia tietojärjestelmiä on runsaasti ja työpäivän huokoisuus on vähäisempää kuin aiemmin. Miten työntekijä voi pitää itsestään parempaa huolta? Entä, miten työnantaja voi kohentaa työssä jaksamista? Harrin vieraina ovat Työterveyslaitoksen työturvallisuuden johtava tutkija Pia Perttula sekä Kiwa Inspectan tuotepäällikkö Sini Ahlgren. Kiwa tekee muun muassa erilaista testausta, tarkastusta ja sertifiointeja yrityksissä.
Ajatus ruokapetoksen kohteeksi joutumisesta tutussa lähikaupassa tuntuu kaukaiselta, mutta todellisuudessa ruokaa väärennetään jatkuvasti. Maailmalla ruokaväärennökset ovat laaja ja laiton bisnes, ja valitettavasti eri tavoin väärennettyjä elintarvikkeita kulkeutuu Suomeenkin. Miten väärennösten jäljille päästään? Ja mistä kuluttaja tai kauppias voi tunnistaa, onko mansikka kotimaista vai ulkomaista? Hunaja varmasti sitä, mitä luvataan? Harrin vieraina ovat Ruokaviraston kemian yksikön johtaja Annikki Welling sekä ruoka-aiheisiin perehtynyt tietokirjailija Mari Koistinen.
Huvipuiston pyörittäminen ei ole rakettitiedettä, mutta tiesittekö, että huvipuistoja suunnittelevat usein avaruusinsinöörit? Huvipuistoihin tullaan aina ilolla, luvassa voi olla hurjaa menoa, mutta turvallisesti. Kävijät luottavat siihen, että huvipuistossa on turvallista ja turvallisuus on kaiken A ja O puistojen toiminnalle. Miksei esimerkiksi vuoristoradan kyytiin saa mennä ilman paitaa tai kenkiä? Tässä jaksossa selvitetään, millaisia erilaisia turvatoimia huvipuistoilla on, ja miten laitteissa hurvitteleva kävijä voi itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa? Harrin vieraina ovat Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin johtava asiantuntija Mervi Murtonen.
Kömmimme syvälle väestönsuojiin sekä tutustumme turvallisuusuhkiin ja niihin varautumiseen. Mitä muu maailma voi oppia Suomelta turvallisuusuhkiin varautumisesta ja Suomen väestönsuojista? Entä mitä Suomessa pitäisi tapahtua, että väestönsuojia tarvittaisiin tositilanteessa?Turvallisuusuhkien eskaloitumista ei voida välttää ennalta, mutta niihin voidaan varautua. Voisivatko standardit auttaa tässä? Kuinka tavallinen tallaaja voi varautua uhkiin? Entä miksi turvallisuus on ennen kaikkea tunne?Harrin vieraina turvallisuuden tunnetta luomassa kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll ja Temet Group Oy:n neuvonantaja Jyrki Ronkainen.
Pulloja on kierrätetty Suomessa jo yli 70 vuotta, mutta tekstiilien kierrätys on vasta alkamassa ja se myös tuntuu kuluttajasta hyvin vaikealta. Mikä on oikea paikka erilaisille käytöstä poistettaville tekstiileille ja miksi tekstiilien kierrättäminen on niin pahuksen vaikeaa? Mikä on kuluttajan vastuu kierrättämisessä ja kiertotaloudessa? Jaksossa pohdimme, kuinka kierrätyshaasteet taklataan ja miten pikamuotiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Entä mikä on digitaalinen tuotepassi ja miksi pesulappua ei saisi leikata?Harrin vieraina tekstiilien kierrätyksen ja kiertotalouden käänteitä puimassa Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n asiantuntija Katri Pylkkänen sekä VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Loma jättää jäljen sekä sydämeen että ympäristöön. Millä kaikilla tavoin matkailu vaikuttaa matkakohteisiin, siellä asuviin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön? Onko yksittäisen matkailijan valinnoilla mitään merkitystä? Voiko ylipäätään liikkumista edellyttävä matkailu olla kestävää ja pitääkö Harrin potea huonoa omaatuntoa taannoisesta Amerikan-reissustaan? Jaksossa aprikoimme, mikä on yksittäisen ihmisen vastuu kestävämpään matkailuun pyrittäessä. Onko lentäminen matkailun pääpahis ja mikä neuvoksi? Tuleeko matkailuun tulevaisuudessa rajoituksia? Entä miten standardit voivat tehdä matkailusta kestävämpää?Harrin vieraina näkemyksiä vaihtamassa Rambollin projektipäällikkö ja kestävän matkailun asiantuntija Kaisa Merilahti sekä vastuullisuuteen erikoistunut viestinnän asiantuntija, matkailutoimittaja ja tietokirjailija Heidi Kalmari.
Standardit eivät jää lomalle ja hyvä niin. Useat standardit turvaavat huoletonta ja leppoisaa lomailuamme, jotta me voimme ottaa rennosti. Tiesitkö, että standardien avulla voidaan muun muassa estää hyttysen pistoksia? Erityisesti vesileikkeihin liittyy paljon sääntelyä, mutta millainen on uimapatjan tai snorkkelin testaajan työpäivä?Jaksossa esitellään kuriositeettina tärkeimmät mökkielämäämme vaikuttavat säännökset. Mitä kesäaktiviteettien sääntelystä tulee tietää vai tarvitseeko tavallisen tallaajan edes ajatella asiaa?Harrin vieraina puimassa kesälomiin liittyviä huomaamattomiakin säännöksiä Yhteinen Toimialaliitto ry:n (YTL) asiantuntija Suvi Pasanen ja Kirami Oy:n tietohallinto- ja talousjohtaja Eero Rantanen.
Suomi ei vielä hyödynnä standardeja kilpailukyvyn edistämiseksi ja Suomessa strateginen standardisointi on lasten kengissä. Miksi ihmeessä annamme etumatkaa muille maille? Onko niin, että Kiina vie ja muut vikisevät? Entä peseekö Ruotsi tässäkin Suomen 6-0 ja miksi tämä Suomi-Ruotsi-maaottelu pitäisi ottaa tosissaan? Jaksossa vastataan siihen, kuinka kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa standardien avulla. Kansallisen standardointistrategian laatiminen on otettu osaksi uutta hallitusohjelmaa, mutta Suomella on vielä matkaa standardoinnin strategiseen hyödyntämiseen. Minkä pitäisi muuttua ja miten Suomi voisi kilvoitella kansainvälisessä kilpailussa palkintopalleille?Harrin vieraina kilvan keskustelemassa kilpailukyvystä Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Suomen Standardisoimisliiton SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Tiesitkö, että Suomessa haudan syvyyden on oltava vähintään 1,5 metriä, eikä vainajaa passaisi haudata polyesterisessa rippipuvussa? Miksei Suomessa tehdä enemmän balsamointeja? Hautaukseen liittyy paljon erilaista sääntelyä ja arjen salattuja koodeja, standardeja. Suomen hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Ville-Pekka Jokela ja varapuheenjohtaja Ilkka Ollonen ovat pitkän linjan hautaustoimistoyrittäjiä. He tietävät, mitä ihmisen multiin saaminen vaatii, ja millaisia toiveita asiakkailla on. Juontajana Harri Moisio.
Jalkapallo on maailman suosituin laji niin harrastajien kuin tv-katsojien määrällä mitattuna. Erityisesti huipputasolla lajiin, pelattavaan alustaan, maaleihin, stadionin valaistukseen, palloihin ja jopa otteluiden televisiointiin liittyy valtava määrä sääntöjä ja koodeja. Käytössä on maailmanlaajuisia ISO- ja eurooppalaisia EN-standardeja, lisäksi FIFAlla on omat standardinsa. Nyt suunnitteilla on jopa luonnonnurmen standardisointi! Miten ihmeessä se onnistuu? Ja mitä tapahtuu, kun tekonurmikentillä käytetystä kumirouheesta joudutaan EU- komission määräyksestä kuuden vuoden sisällä luopumaan? Unelmien pelikentille ja kiehtovaan välineurheilun maailmaan meidät johdattavat olosuhdepäällikkö ja UEFAn stadiontarkastaja Tero Auvinen sekä Suomen naisten U23-joukkueen valmentaja Jarmo Matikainen Suomen Palloliitosta. Takaavatko standardit heidän mielestään reilun pelin? Juontajana Harri Moisio.
Tietoturvasta huolehtiminen ei ole mitään tähtitiedettä. Jo oikealla asenteella pääsee pitkälle, vaikka verkkorikolliset vaanivatkin 24/7. Tietokoneissa riittää koodeja, salattujakin, mutta miten paljon tietoturvastandardit ja sertifikaatit lisäävät kansalaisten ja yritysten turvallisuutta? Tiedon valtateillä tutkimusmatkailee Harri Moisio. Vieraina kyberturvan tuntija, johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi-ja väestötietovirastosta ja IT-standardisoinnin tuntija, standardisointijohtaja Elina Huttunen Suomen Standardisoimisliitosta.
Miksi ruuvissa on tietynlaiset kierteet? Miksi iso tuoppi voi olla 0,4, 0,5 tai 0,58 litraa? Ja miksi vaatteiden kokomerkinnät ovat samat, mutta vaatteiden koot vaihtelevat? Harri Moisio selvittää tässä jaksossa arkeemme piilotettuja koodeja, standardeja, joita emme aina havainnoi. Esimerkiksi pölypussiostoksilla erilaisten mallien ja koodien keskellä yhdenmukaisuutta tulee ikävä. Valtaisiko maailman kaaos ilman standardeja? Millaisiin tarpeisiin standardeja tarvitaan? Standardien monipuoliseen maailmaan meidät johdattavat johtava kehitysasiantuntija Anu Kostiainen ja tietopalveluassistentti Tuomo Hirvonen Suomen Standardisoimisliitosta. Juontajana Harri Moisio.
Oletko koskaan ajatellut niinkin arkista asiaa kuin pullonkorkkia? Niitähän on maailmassa miljoonittain ja valitettavasti iso osa päätyy vesistöihin muovijätteeksi. EU on laatinut kertakäyttömuoveja vähentävän SUP-direktiivin, joka pistää Suomessakin pullot ja korkit uusiksi. Viimeistään kesällä 2024 muovikorkkien pitää pysyä pullossa kiinni muovilangan avulla vielä sen avaamisen jälkeen. Miten varmistetaan, ettei korkki osuu nenään tai silmään? Tässä jaksossa pääsemme Harri Moision johdolla kuulemaan näistä täysin uudenlaisista korkeista, jotka ovat Suomessa vasta tulossa markkinoille. Anoran (entinen Altia) pakkauskehityspäällikkö Juha Ylisiurua ja Suomen Standardisoimisliiton johtava asiantuntija Janne Kalli kertovat, millainen on tulevaisuuden muovikorkki.
Leikki on lasten työtä ja arkea, mutta leluja heille ostavat yleensä aikuiset.Mitä erilaiset merkinnät kertovat siitä, kenelle lelu soveltuu? Voiko luottaa siihen, että kaikki marketista hankitut lelut ovat turvallisia? Vieläkö isoisän perintöleluilla voi leikkiä huolettomin mielin? Luvassa on ihmettelyä legopalikoiden koosta sekä siitä, miksi ihmeessä virkamiehen tehtäviin kuuluu leluostoksilla käyminen. Vieraina ylitarkastaja Anja Merenkivi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista sekä asiantuntija Elisa Ervasti Suomen Standardisoimisliitosta. Juontajana Harri Moisio.
Kauneuskirurgiasta ja erilaisista pistoshoidoista on tullut arkipäivää yhä useammalle. Mutta tiesitkö, että joitain täytehoitoja voi tehdä vaikka rekkakuski? Mitä kaikkea säädellään, missä on vielä puutteita? Harri Moisio vieraineen pureutuu tässä jaksossa piilossa oleviin koodeihin, standardeihin, joista kosmetologin tai kirurgin asiakkaalla ei välttämättä ole käryäkään, vaikka ne hänen terveytensä vuoksi onkin laadittu. Vieraina Suomen kosmetologien yhdistyksen puheenjohtaja Anne Parkkinen sekä toimitusjohtaja ja plastiikkakirurgi Timo Pakkanen Sairaala Siluetista. Juontajana Harri Moisio.