Näkökulmia Mesokosmoksesta

Sci-phi-novelli Kun Elara ja Orfeon ottavat askeleen kohti kosmista horisonttia, heillä on vain yksi päämäärä: ylittää universumin kausaaliset rajat. 'Pieni Valtameri' on tarina tutkimusmatkasta tuntemattomaan, jossa kvanttifysiikan lait venyvät äärimmilleen ja aika-avaruuden ulottuvuudet muuttuvat hallitsemattomiksi. Tämä filosofinen scifinovelli haastaa lukijan pohtimaan, mitä tapahtuu, kun ihmiskunta astuu alueelle, josta ei ole paluuta. --- Teksti: ChatGPT 4 Omni, Gemini 1.5 Pro Kuvat: DALL·E, Leonardo.ai, Ideogram.ai Ohjaus: Marko T. Manninen Ääni: Elevenlabs.io (Mimmu) Musiikki: suno.ai Genre: Sci-Phi (Philosophical Science Fiction) Alagenret: Analyyttinen tieteisfiktio, kvanttifiktio Teemat: Kosmisen horisontin ylittäminen, kvanttigravitaatio, ajan ja tilan luonne, mieli, muisti ja identiteetti, retrokausaliteetti, universumin rakenteet ja fraktaalit ISBN: 978-952-94-9564-1 (MP3) Single: https://youtu.be/CXb3CQnm7wU Ebook: https://mesokosmos.com/2024/09/11/pieni-valtameri-tieteisfiktionovelli-episodi-45/

Regius-käsikirjoitus, jota kutsutaan myös Halliwellin käsikirjoitukseksi, on pitkä noin kahdeksansataa säettä sisältävä runo. Sen tarkoituksena oli määrittää yksityiskohtaisesti kivenhakkaajien ja muurarien vanhat rajapylväät eli velvollisuudet käsityötaitoa sekä siihen erikoisella tavalla liitettyä geometriaa kohtaan. Säädöstä pidetään nykyään yhtenä vanhimmista noin sadasta myöhäiskeskiaikaisesta määräyksestä, jotka koskivat muurariutta Englannissa. Pienempiä muurariutta koskevia tekstikokoelmia on säilynyt varhaisemmiltakin ajoilta, mutta mikään niistä ei yllä samanlaiseen kokonaisuuteen kuin Regius. Käsikirjoituksessa pyritään esittämään muurariuden historialliset perusteet, perinnäistarut, säännöt, eettiset normit, uskonnollinen henki ja yleissivistävä tarkoitusperä. Kerron esseen ensimmäisessä osassa Regius-käsikirjoituksen historiasta. Sen jälkeen referoin runomittaisen käsikirjoituksen sisältöä proosallisesti. Lopuksi pohdin, miten operatiivisesta muurariudesta tuli spekulatiivista ja kuinka luonnonfilosofiset seurat sekä salaseurat olivat sidoksissa toisiinsa. Käsittelen myös lyhyesti, kuinka yhteisvapaamuurariuden ruusuristiläinen muoto luotiin Suomessa mystikko-kirjailija Pekka Ervastin toimesta 1900-luvun alkupuolella. https://mesokosmos.com/2022/06/14/regius-kasikirjoitus-keskiajan-muurarien-rajapylvaat-episodi-44

Käsittelen tässä esseessäni tietoisuuden suhdetta materiaan. Suhdetta kutsutaan myös mieli-keho-ongelmaksi, josta on noussut arkkityyppinen, suorastaan kliseinen taistelu eri todellisuuskuvien välillä. Aiheeseen liittyy monia keskeisiä kysymyksiä, kuten: Luovatko aivot neuronien, dendriittien ja synapsien yhteispelillä tietoisuuden? Onko tietoisuus aivoissa, kehossa vai kehon ulkopuolella? Kenties keho on vain projektio tietoisuudessa tai me olemme simulaatioita biteistä koostuvassa matrixissa, aivoja tankeissa. Kehittyikö tietoisuus parantuneesta keskittymiskyvystä, jonka avulla kehittyneemmät eläimet sopeutuivat pelkkää refleksimäistä reagointia paremmin muuttuvaan ympäristöön? Voiko tietoisuus olla kollektiivinen, peräti universaali? Voidaanko tietoisuutta edes määritellä tarpeeksi hyvin, että sillä olisi käytännön merkitystä tieteissä? Kysymykset tietoisuudesta ovat kiinnostaneet myös varhaisia kvanttimekaniikan perustajia. Onko kvantti-ilmiöillä analogista tai suorempaa yhteyttä tietoisuuteen? Voiko tietoisuus vaikuttaa mikroskooppisen tason kvantti-ilmiöihin? Onko meillä perusteita ajatella, että tietoisuus onkin se jakamaton atomi tai prinsiippi, josta fyysinen materia ja vuorovaikutusvoimat lopulta periytyvät? Ehkä tietoisuus aiheuttaa kvanttikentät ja sitä kautta koko makrokosmisen ilmiömaailman, jota voimme nykyään tutkia monimutkaisten teknisten laitteiden ja tieteellisten teorioiden avulla varsin perusteellisesti. Voimme myös asettaa kysymyksen, onko tietoisuus uniikki muusta maailmasta riippumaton ominaisuus. Tarkastelen, miten kvanttimystiikaksi nimitetty ajattelutapa nivoutuu historiallisesti keskusteluun tietoisuudesta. Esittelen esoterismista lähtien erilaisia vaihtoehtoja ja filosofisia näkökulmia, joilla ongelmaa on pyritty käsittelemään viime vuosisatoina niin idässä kuin lännessä. Pohdiskeleva esseeni esittää ja jättää avoimeksi kysymyksiä enemmän kuin pyrkii ratkaisemaan niitä. Toivottavasti kirjoitus voi kuitenkin toimia virikkeenä nykyaikaiseen keskusteluun tietoisuudesta. https://mesokosmos.com

Vuosi lähestyy loppuaan. Rauhoitumme Mesokosmoksessakin Joulun viettoon ja uuden vuoden vaihtoon. Yksi asia, mikä tänä vuonna on ollut hienoa nähdä on se, että kirjat käyvät taas kaupaksi. Äänikirjat, podcastit, mutta myös kovakantiset. Kirjastoautojen nuoruuden suurkuluttajana en voi sille mitään, että tietyt kirjat on vain saatava käsinkosketeltavina ja plarattavina versioina kirjahyllyyni. Tänä vuonna sinne eksyi myös kirja nimeltä “Kvanttilainen todellisuus”, jonka on kirjoittanut filosofian tohtori, fysiikan tutkija ja Kalpataru praktiikan harjoittaja Tarja Kallio-Tamminen jo vuonna 2006. Luettuani puolet kirjasta vaikutuin sen selkeydestä käsitellä aihealuetta. Päätin kysyä Tarjalta, jos hän suostuisi haastatteluun sen tiimoilta ja ilokseni hän suostui. Seuraava puolentoista tunnin haastattelu on nauhoitettu Tarjan luona Kauklahdella. Hörppäämme teen makoisten leipien kera ja käymme käsiksi moniulotteiseen aiheeseen. Kuulet haastattelussa Tarjan motiivit kirjan kirjoittamiselle sekä aimo annoksen historiallista johdantoa siihen, miten kvanttifysiikan synty ja kehittyminen 1900-luvulla sotki pahemman kerran mekanistisen maailmankuvan muodostumista viimeiseksi ja lopulliseksi ihmiskunnan perinnöksi. Mikä kvanttimekaniikan todellisuuskuvassa on erilaista verrattuna klassisiin maailmanselityksiin? Antaako se aiheen vain tekniselle kehitykselle vai löytyykö sovelluskohteita myös ihmistieteistä? Mitä on kvanttikognitio? Miksi niin useat aihealueen tutkijat on akatemiassa leimattu toisinajattelijoiksi? Vai onko se leima jo pikkuhiljaa haihtumassa, koska monialaisia ja poikkitieteellisiä idän- ja lännen filosofian tutkijoita on alkanut esiintymään enenevissä määrin? Tulevaisuus tietää. Tämä jakso antaa yhden näkökulman, miten kohtaaminen on onnistunut erään tutkijan elämässä. mesokosmos.com Photo Copyright © Annie Spratt on Unsplash

Jatkamme tässä jaksossa Helsingin yliopiston mielen- ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkäsen kanssa keskustelua monimaailmatulkinnasta. Everettiläinen maailma haarautuu makrotasolla, kun kvanttiobjekti kohtaa mahdollisuuksia, mutta kykeneekö tämä ratkaisemaan aaltofunktion romahdusongelman tyydyttävästi? David Bohm oletti, että elektroni on aina hiukkanen JA aalto. Tällöin ei tarvitse olettaa, että aalto romahtaa, jotta voisimme selittää miksi havaitsemme mittauksissa hiukkasia. Näin vältetään monet paradoksit, kuten Schrödingerin kissa, mutta kvanttitodellisuus näyttäytyy ei-lokaalisena. Millaista intuitiota tämä auttaa rakentamaan kvanttimekaniikasta? Paavo on seurannut tiiviisti myös Nobelin fysiikanpalkinnon vastikään saaneen Sir Roger Penrosen ja anestesialääkäri Stuart Hameroffin tietoisuusteorian kehittymistä viime vuosikymmeninä. Vaikuttaa siltä, että perinteisen neurotieteellisen tietoisuuden selitysmallin kannattajat ja kvanttimekaanisten teorioiden kehittäjät vihdoinkin kykenevät dialogiin. Löytyykö ihmisen tietoisuuden selitys niiden yhdistelmästä? Onko mitään mahdollisuutta ajatella toisin päin niin, että tietoisuus olisi ensisijainen prinsiippi, jonka avulla materia voitaisiin joskus selittää? Vai jääkö kysymys aina avoimeksi kysymykseksi ja arvoitukseksi, jolloin meidän on mahdollista korkeintaan liimata tietoisuus eri teorioiden päälle ja loppu onkin sitten retoriikkaa? Sivuamme niin ikään kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorioiden yhtenäistämispyrkimyksiä. Niin sanottua Kaiken Teoriaa usein kuvataan fysiikan suurimmaksi ongelmaksi, mutta kumman sinä valitsisit lähtökohdaksi: muokata kvanttimekaniikkaa vai kehitellä suhteellisuusteorioita, jotta yhtenäistäminen onnistuisi? Vai pitäisikö molempien teorioiden joustaa? Tästä jaksosta kuulet myös Paavon ohjeita ja vihjeitä siihen, miten tätä monitieteellistä ja vaativaa tutkimuskenttää kannattaa opiskella Suomessa. Jos et ole vielä kuullut haastattelun ensimmäistä osaa, löydät sen Mesokosmoksen kotisivuilta sekä Spotify, iTunes, Google Podcast, YouTube ja muilta suosituilta kanavilta. mesokosmos.com Photo Copyright © 2020 InfinitePotential.com

Viime kesänä julkaistu dokumenttielokuva David Bohmista sai paljon huomiota maailmalla. Infinite Potential-elokuva oli alun perin maksuton ja katsottavissa YouTubessa, mutta tällä hetkellä se on nähtävissä vain maksumuurin takaa. Onnekseni havahduin ajoissa katsomaan elokuvan ja seuraamaan myös paneelikeskusteluja, joita suoratoistettiin elokuvaesitysten jälkeen. Itse elokuvassa ja eräässä paneelissa oli mukana suomalainen mielenfilosofi ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkänen. Otin välittömästi yhteyttä Paavoon ja saimme järjestettyä seuraavassa kuultavan kaksiosaisen haastattelun tämän asian tiimoilta marraskuussa 2020. Mesokosmoksen podcast-jaksossa 40 käsittelemme siis dokumenttielokuvassa esitellyn yhdysvaltalaisen fyysikon ja filosofin David Bohmin elämää ja teorioita, joihin Paavolla oli ensikäden kosketus Lontoossa 1980-luvulta lähtien. Paavo tutustui henkilökohtaisesti David Bohmiin opiskellessaan filosofiaa ja tutkiessaan meditaation mahdollisuuksia. Nuoren opiskelijan ja iäkkäämmän tunnetun tutkijan välille muodostui Jiddu Krishnamurtin opetusten, fysiikan ja filosofian kautta yhteys, joka kesti Bohmin kuolemaan saakka. Mikä Bohmia kiinnosti itämaisessa filosofiassa? Mitkä olivat Bohmin tunnetuimmat teoriat ja mistä hänet tunnetaan fysiikan ja tieteen maailmassa? Voiko todellisuutta havaita, kokea vai pelkästään järkeillä? Missä menee ymmärryksemme ja kielemme rajat? Olemmeko potentiaalisesti äärettömiä tietoisuuksia, vai mihin äärettömyys viittasi David Bohmin filosofiassa? Mistä mielen ja aineen dualismi syntyy? Tapahtuvatko kvantti-ilmiöt vain mikroskaaloissa? Millainen analogia ajatus- ja kvanttiprosessien väliltä löytyy? Tässä haastattelussa pääset tutustumaan näihin ja moniin muihin syvällisiin aiheisiin ainutlaatuisen David Bohm ja mieli-aine-teorioiden asiantuntijan kautta Suomen kvanttimekaniikan filosofian ”päämajassa” Helsingin yliopistolla. mesokosmos.com Photo Copyright © 2020 infinitepotential.com

Professori Jukka Ammondt jatkaa tässä kolumnissa toissakesäisen teeman, muutosvoiman etsimisen ja löytämisen tiellä. Ihan kuin tilauksesta koronavirus on todellakin pakottanut ihmiset muuttumaan. Paluuta normiarkeen on odotettu nyt jo puoli vuotta ja on hyvinkin mahdollista, että normit ovat olleet sellaisen muutosvoiman kourissa, että paluuta vanhaan ei enää ole. Millaisia ajatuksia tämä aika on herättänyt humanistissa, joka on pitkään tutkinut estetiikkaa, etiikkaa, kirjallisuutta ja tehnyt suomalaisen tangon kaipuun sanomaa tunnetuksi maailmalla sekä luennoiden että latinankielisillä tulkinnoillaan? Onko totuudella ja hyvyydellä ollut mitään merkitystä sitten valistusajan filosofian, nostaako ihmiskuntaa globaalisti koskettava ahdinko romanttiset arvot uudelleen ihmisten mieliin, vai hukummeko kiihtyvän kulutusvimman keskellä yhä suurempaan tietämättömyyteen ja välinpitämättömyyteen? Toivoa herättävät suomalaisen kirjallisuuden ja laulujen nostot, joissa puhtaat luontoarvot muistuttavat, mistä meidän kannattaa etsiä turvaa muutoksen keskellä. mesokosmos.com Tunnusmusiikki Mesokosmoksen uuden tuotantokauden tunnusmusiikin on tuottanut Jyväskyläläinen säveltäjä ja muusikko Iiro Kontio Kuva Photo by Julio Rionaldo on Unsplash

Haastattelen Zoom-tapaamisessa Itä-Suomen Yliopiston historian maisteri ja filosofian maisteri Ari J. Tervashonkaa. Väitöstutkijana ja suomalaisen metodologiayhdistyksen puheenjohtajana hänellä on hyvä näköalapaikka vertaisarvioinnin historiaan ja käytäntöihin. Miten vertaisarvioinnin prosessit ovat kehittyneet historian varrella ja miksi siitä on tullut tieteen tekemisen peruskäytäntöjä? Voiko kuka tahansa esimerkiksi kansalaistieteilijän roolissa lähettää artikkelinsa vertaisarviointiin ja saada tutkimuksellensa tieteellisen julkaisun statuksen? Muun muassa näistä ja Arin omista viimeaikaisista projekteista juttelemme Mesokosmoksen viidennessä Broadcast-videoteoksessa. https://mesokosmos.com/2022/11/30/vertaisarviointi-tutuksi-tunnetuksi-ja-tieteellisen-julkaisijan-tueksi-opus-5/

Esittelen tällä videolla Tandem Piercer Experimentin eli  yhteislävityskokeen, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen keksijä ja  elektroniikkainsinööri Eric Reiter. Koe on yhdistelmä  fysikaalisia mittauksia, jotka suoritetaan varta vasten rakennetulla  laitteistolla, ohjelmistolla ja gammasäteilylähteellä. Käyn  seuraavaksi läpi koejärjestelyn eri osat ja vaiheet antaakseni  yleiskuvan siitä mitä kokeessa tapahtuu. Videolla esiintyy myös Eric  Reiter itse sekä suomalainen teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen. Lopuksi pohdin kokeen tarkoitusta ja merkitystä luonnonfilosofian ja kansalaistieteen näkökulmasta. https://mesokosmos.com/2022/11/23/mikrokosminen-yhteislavistys-valon-ja-energian-ihmeelliseen-maailmaan-opus-4/

Kulttuurituottaja, säveltäjä ja kitaristi Mauri Lehtovirta sekä säveltäjä-kitaristi Veli-Pekka Oinonen ovat esittäneet Rakkauden evoluutio -nimistä musiikkiteosta lähes sata  esitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Projektiin ovat osallistuneet  jo vuodesta 2005 lähtien vaihdellen soittajina myös Ari-Pekka Hyrkäs, Marko Manninen, Mikko Romppanen ja Juha Mäntylä.  Pienet kokoonpanot ovat olleet levittämässä tätä sana- ja säveltaiteen  iloista uutista henkisen tiedon seminaareilla, luennoilla,  kesäkursseilla ja lukuisissa palvelutaloissa. Kuuluisien ja vähemmän  tunnettujen runoilijoiden teoksista musiikkiteokseen on valittu  rakkauden teemaa monipuolisesti valottavia tekstejä. Runoilijoista muun  muassa V. A. Koskenniemi, Sylvi Pöyry, L. Onerva, Eino Leino ja Terhi Tuominen siivittävät kuulijaa elämän mysteereistä ehkä kaikkein eniten palstatilaa ja levyraitoja saanutta rakkautta kohti. Rakkauden evoluutio -teos puhuu ihmisenä olemisesta ja IHMISEKSI  kasvamisesta. Ilon, onnen, surun, kaipuun, rakkauden, veljeyden,  ahneuden, katkeruuden ja myötätunnon muotoja, eettisen itsekasvatuksen  kautta; siinä on henkisen evoluution kenttä. Runoilijoiden rikkaus on  kertoa samoista asioista lukemattomin sanoin. Muusikoiden taito on  muovata sanat melodioiksi ja asettaa ne sointukulkuihin, jotka tarttuvat  pysyvästi kuulijan korviin. Teoksen juonnot ja soitot tallennettiin kolmessa osassa kesällä 2020.  Editoinnin teki Marko Manninen talven aikana. Työryhmä haluaa kiittää  Kulmakoulusäätiötä sekä Vähäkylä säätiötä projektin mahdollistamisesta  ja konserttisarjan tukemisesta lukuisien vuosien aikana. Toivomme, että  tallenteena Rakkauden evoluutio antaa yhä edelleen myös uusille  kuulijoille sen ilon ja ajatuksellisen kipinän, mitä se tähän asti  live-tilaisuuksissa on antanut. https://mesokosmos.com/2021/04/24/rakkauden-evoluutio-musiikkiteos-opus-3/

Keskustelemme tässä jaksossa taitelija-teatteritutkijan ja puolisoni Maaria Kuukorennon kanssa elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä sekä niiden hienovaraisesta, mutta tärkeästä erosta. Keskustelun innoittajana toimii muun muassa filosofi Frank Martelan uusi kirja nimeltä "Elämän tarkoitus - Suuntana merkityksellinen elämä" sekä muutamat muut lähteet. Aiemmat nauhoituksemme Tullisaaressa ja Suomenlinnassa tapahtuivat tuuliolosouhteissa, joissa äänitteestä ei tullut julkaisukelpoista. Niinpä kokeilimme nauhoitusta kotonamme, jossa myös kissatriomme ottivat välillä osaa keskusteluumme. Miten merkityksellisyys rakentuu taiteilijan työssä, tai työympäristöissä yleensä? Milloin elämän tarkoitusta on alettu kysymään ja miettimään tosissaan eurooppalaisessa ajattelun kentässä? Kuka sellaista kysymystä ehtii kysymään elämän usein kiireisessä ja mukaansatempaavassa tuoksinnassa? Onko elämän tarkoituksen kysely hyväosaisen eliitin harrastus ja tarkoituksen merkitys pelkkää semantiikkaa? Rikkoutuuko antiikin lumous järkiperäisellä ajattelulla vai tarvitaanko kenties uudenlaista synteesiä yhdistämään modernin ajattelun ja tunnepohjaisen kokemuksen maailmat keskenään? Onko elämän tarkoitus olla onnellinen ja päästä eroon kärsimyksestä? Tuoko vanheneminen tai itsensä unohtaminen onnen mukanaan? Martelan neliosainen hahmottelu autonomiasta, auttamisesta ja palvelusta, kyvykkyyksistä ja omista talenteista sekä yhteisöllisyydestä merkityksellisyyden rakentajina vaikuttaa kelvolta keinolta tuoda lisää syvyyttä elämän tarkoituksen filosofiseen käsittelyyn. Tervetuloa kotoisaan ympäristöömme kuuntelemaan leppoisaa, vapaata ja käsikirjoittamatonta keskustelua, joka jonkinlaisen kohtalon oikkupaukusta päätyy varsinaiseen aivokummajaiseen. mesokosmos.com

Tällä kertaa muodostamme Mesokosmoksessa etäyhteyden taitelija ja luontoaktivisti Ari Salmisen kanssa. Tarinoimme muun muassa siitä, miten järisyttäviä luontokokemuksia hyttyset ja kärpäset ovat meille tarjonneet. Myös hiukan vakavampaa keskustelua peloista, radikaalista ajattelusta, ympäristöaktivismista, sen aiheuttamasta pessimismistä ja masennuksesta, paljasjalkaisuudesta ja kaikenlaisesta erilaisuudesta kulutusyhteiskunnan keskellä on luvassa. Mitä Pentti Linkola sanoi, kun Ari kertoi henkilökohtaisesti kuinka Linkolan luennot olivat peruuttamattomasti vaikuttaneet hänen omaan maailmankäsitykseen ja tekemiseen? Miksi Harri Holkeri oli ajaa Arin yli mustalla autolla? Keneltä muilta syväekologeilta ja ajattelijoilta Ari on hakenut tietopohjaa ja ymmärrystä yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Voiko kaupungeissa koskaan olla mahdollista toteuttaa ekologisen elämisen mallia? Onko Ari löytänyt tukea ekologisille aatteille henkisistä järjestöistä vai ovatko nämä ekosofiset puheet olleet vain Sinuhen sanoin "kärpäsen surinaa korvissa"? Intiaanipäälliköiden viisaudet samoin kuin idän filosofiat ovat aina olleet Arin sydäntä lähellä. Suurimmat ja pyhimmät käsin kosketeltavat kokemukset on silti tarjonnut villi Luonto. Myös teatterikulttuurilla on ollut yllättävä sisäisiä maailmoja avartava vaikutus, erityisesti Väinö Linnan “Täällä Pohjantähden alla” -trilogian Akseli Koskelan kapinallisessa roolissa. Tervetuloa kuukauden tauon jälkeen Mesokosmoksen podcast-retkelle juuri parhaaseen aikaan, kun Luonto tarjoaa vihreintä vehreyttä ja väkevimpiä tuoksuja alaslukitun yhteiskunnan edelleen jatkuvissa koronahaasteissa. mesokosmos.com Musiikki © Native Heat - Edward Karl Hanson / Epidemic Sound

Myös Forum Humanumin 27-vuotinen studia generalia-tyyppinen luentosarja on etsinyt uusia muotoja maailmaa koettelevan koronan keskellä. Kevään 2020 karanteenin takia kauden loput yleisötilaisuusluennot jouduttiin perumaan. Mesokosmoksen toinen opus (https://youtu.be/s4B-n8NE3g0) on tuotettu yhdessä Forum Humanumin kanssa täyttämään tätä aukkoa, jonka eristäytyminen on aiheuttanut. Nyt nähtävä LIVE-tallenne on taltioitu Taavi Kassilan luennosta "Kaikkien maailmanuskontojen ilosanoma". Paikalla ovat myös FH:n hallituksen jäsenistä Helsingin Porthaniassa luentojen isäntä usein toiminut hallituksen sihteeri ja muusikko Mauri Lehtovirta sekä nuoriso- ja kulttuurityön pitkäaikainen tekijä, voimavarakeskeinen terapeutti Sinikka Haapanen. Taavi on tunnettu elokuvaohjaaja, pitkäaikainen joogaopettaja, kirjailija, Forum Humanumin perustaja ja avaralla maailmankuvalla varustettu kokenut henkisen tien kulkija. Taavi saapuu virtuaaliluennolle Intian Keralasta tuoden samalla terveisiä yhden Intian tunnetuimman henkisen opettajan Äiti Amman ashramista. Mikä on kaikkien uskontojen ilosanoma? Onko henkiselle näkemykselle kysyntää ja tarvetta nykyaikana? Mitä annettavaa luonnouskonnoilla on järjestäytyneille henkisille liikkeille? Entä tiede ja uskonnot, ovatko ne lopullisesti eronneet omille teilleen? Miten kärsimystä voisi vähentää ja onnen voisi saavuttaa? Muun muassa näiden kysymysten ääressä kokoonnumme tällä kertaa ja toivotamme terveyttä, rohkeutta ja hyvää kesää Forum Humanumin puolesta. Valitettavasti Taavin prepaid nettiyhteydestä loppui aika loppupuolella luentoa ja siksi loppuosan kysymykset jäivät tarkemmin käsittelemättä. Otamme mielellään vastaan kysymyksiä kuulijoilta ja katselijoilta aiheeseen liittyen ja pidämme erillisen vastausnauhoituksen hiukan myöhemmin. Forum Humanumin kotisivut: http://forumhumanum.fi Forum Humanumin Facebook-sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland/ Taavi Kassilan kotisivut: https://taavikassila.com https://mesokosmos.com

Mesokosmoksen podcast-sarja on maailmaa koettelevan korona-kevään aikana saanut vierelleen uudenlaisen mediamuodon. Mesokosmos tarjoaa tästä lähtien tietoa, pohdintaa ja ajattelun virikkeitä myös videoformaatissa uudessa Broadcast-tuotantosarjassa. Videot ovat nauhoitettuja LIVE-taltiointeja, joita kutsumme nimellä Opus eli teos. Opukset tarjoavat eri tavalla toteutetun mahdollisuuden tutustua – aivan liian usein vain marginaaliryhmissä liikkuviin – mielenkiintoisiin ideoihin, tutkimuksiin, ajattelijoihin ja etsijöihin Suomessa. Mesokosmoksen Broadcast-tuotannon ensimmäisessä jaksossa (https://youtu.be/de4HcCv3K0w) vierailee Mesokosmokselle jo aiemmin tuttu teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen. Otamme käsittelyyn – ei enempää eikä vähempää kuin iki-ihmeellisen aika-käsitteen. Johdattelemme aihetta pienen historiakatsauksen kautta geometriseen ajan muotoiluun graafisen laskimen avulla. Geometrinen aika on matemaattis-fysikaalinen tapa käsitellä aikaa. Geometrinen aika luo pohjan ymmärtää viime vuosisadan yksiä suurimpia uusia ideoita kosmoksesta eli Albert Einsteinin suhteellisuusteorioita. Mitä ajan suunta tarkoittaa geometrisessa mielessä, entä vastaanotetut ja lähtevät signaalit valokartiossa? Miten valonnopeuden vakioisuus näyttäytyy aika-avaruusdiagrammissa? Voiko ajan suunta vaihtua, samalla myös kausaalisuuden suunta? Voitaisiinko yleisen suhteellisuusteorian tarjoama gravitaation geometrisointia vaivaava energia-ongelma selättää ja miten? Mikä on TGD:ssä usein esiintuotu nolla-energia-ontologia? Entä pienet ja suuret tilafunktioiden reduktiot? Pitkiksi vierähtävät monituntiset keskustelut Matin kanssa ovat mielenkiintoisia ja opettavaisia. Tälläkin kertaa katsoja ja kuuntelija saa aimoannoksen syvällistä teoriaa ja filosofiaa, ennakkoluulotonta tulkintaa ja rohkeasti esitettyjä viimeisimpiä ideoita, joista löytyy yhtymäkohtia muun muassa elävään tietoisuuden teoriaan, biologiseen kuolemaan, kausaalilakiin eli karmaan ja jopa reinkarnaatioon. Suosittelemme tätä jaksoa nautittavaksi yhdessä kvanttimekaniikkaa käsittelevän podcast-trilogian kanssa (https://mesokosmos.com/tag/matti-pitkanen/). Luvassa on täyden työpäivän kestävä timanttinen matka korkeampiin ajan ulottuvuuksiin. 'Kuka on Matti Pitkänen?' omin sanoin: http://www.tgdtheory.fi/me.html Matti Pitkäsen viikoittain päivittyvä blogi: http://matpitka.blogspot.com/ https://mesokosmos.com

Akuuttien asioiden keskellä on joskus hyvä pysähtyä miettimään suurempaa kokonaisuutta. Kuopiolainen fysiikan lehtori Antti Savinainen kääntää tässä kolumnissaan katseen kauas ihmiskunnan menneisyyteen luonnontieteilijän silmin sekä siihen, miten kosmologit tällä hetkellä ymmärtävät tulevaisuutemme. Mutta mikä on hengentieteellinen kanta? Mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa? Missä asioissa on hyvä tukeutua tieteeseen ja mitkä asiat ovat tieteen saavuttamattomissa? Onko meidän otettava menneisyyden suurten hengentieteilijöiden tiedoksiannot sellaisenaan vai pitäisikö niidenkin osalta käyttää kriittistä ajattelua? Fysiikan opettamisen lisäksi Antti on perehtynyt erityisesti Ruusu-Ristin vuonna 1920 perustaneen Pekka Ervastin ja antroposofian kehittäneen Rudolf Steinerin opetuksiin. Antin ajattelussa voi nähdä yhden esimerkillisen tavan sovittaa luonnontieteet ja henkiset opetukset samaan maailmankatsomukseen. Yhteensovitus ei välttämättä ole helppoa, kuten ei moni muukaan asia ole helppoa juuri tällä hetkellä yhteiskunnassa. Huolimatta luonnonmullistuksista ja ihmisen itse sotien ja liikakulutuksen kautta aiheuttamasta kurimuksesta on Antin mukaan silti nähtävissä myönteisiäkin viitteitä. Oikea tieto ja ihmisten välinen eettisiin periaatteisiin pohjautuva yhteistyö edesauttaa positiivista tulevaisuuden näkymää. mesokosmos.com Kuva Scientia Pantocrator de Futuro © Maaria Kuukorento, 2020

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät viime kesällä (2019) tehdyn haastattelun jatko-osassa Saraakallio 2:n löytötunnelmiin ja kalliokuvien tutkimushaasteisiin. Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus jo kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla. Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen! Kuuntele aiempi jakso osoitteesta: https://mesokosmos.com/2019/08/05/kalliomaalaukset-ovat-muinaisia-viesteja-osa-1

"Koronatilanteen vuoksi", kuten niin monet ilmoitukset kuluvina viikkoina ovat alkaneet, Mesokosmoksenkin täytyy sopeutua erikoiseen tilanteeseen. Ennen kuin olemme saaneet etähaastattelut tarvittavine ohjelmistoineen ja perehdytyksineen kuntoon, niin meidän täytyy säveltää jotain muuta kuunneltavaa. Toisaalta, juuri nythän on hyvä aika kuunnella äänikirjoja ja podcasteja turvallisesti kotisohvilla. Tämä minun aiempiin kymmenisen vuotta sitten pitämiin esitelmiin pohjautuva essee kertoo yhden vaivaisen etsijän tiestä sekä monien kulttuurien merkkihenkilöiden ylistämästä totuudellisuuden hyveestä. Esitelmä oli eräänlainen libretto 12-kieliselle kitaralle säveltämääni teokseen, jonka kahdentoista instrumentaalikappaleen nimet kuvasivat eri hyveitä. Se tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, kun meidän koko maailmaa ravistelevassa koronatilanteessa täytyy pitää yhtä, turvata humaaneihin arvoihin ja kaivata viisautta samalla tavalla kuin tunnetussa buddhalaisessa mantrassa turvataan Viisaaseen (Buddha), Hyveoppiin (Dharma) ja Yhteisöön (Sangha). Luottaen siihen, että kaikki hyveet seuraavat toisiaan, niin seuratkaamme viisautta ja toivokaamme kaikille voimaa kohdata nykyiset haasteet, yksilöinä, perheinä, kansakuntana ja globaalisti ihmiskuntana. Loput meille kyllä annetaan mitta-astiamme mukaan. https://mesokosmos.com

Trilogian viimeisessä osassa Matti Pitkänen avaa seikkaperäisesti kvanttimekaniikkaan liittyviä avoimia kysymyksiä ja on valmis pohtimaan vanhojakin tietoteoreettisia kysymyksiä uudessa valossa. Kvantti etuliitteenä liittyy nykyään kaikenlaisiin juttuihin. Meillä on kvanttihyppyjä, kvanttifysiikkaa, kvanttioptiikkaa, kvanttibiologiaa, kvanttitietokoneita, kvanttihoitoja. Niin, miksei myös kvanttietiikkaa? Pienissä erissä suuria ideoita. Matti ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistossa vuonna 1970. Hän valmistui teoreettisen fysiikan maisteriksi ja fysiikan lisensiaatiksi vuonna 1982. Tohtorin tutkintonimikkeen Matti ansaitsi puolustamalla onnistuneesti väitöstään topologisesta geometrodynamiikasta. On siis luonnollista, että päädymme tässä jaksossa keskustelemaan TGD-yhtenäisteoriasta. Matin ongelmalähtöinen taktiikka ja luova ajattelu on tuottanut neljänkymmenen vuoden aikana hämmästyttävän määrän edelleen tarkentuvaa tietoa ja näkemyksiä, joiden sisäistäminen vaatii helposti vuosia. Jatkuuko kvanttitotuuden etsijän matka rämeiköstä syvemmälle suohon vai löytyykö jostain tukevaa maata, josta saa selkeämmän kuvan ilmiömaailman takana olevasta todellisuudesta? Miten Riemannin väittämä liittyy tietoisuuteen ja kvanttimekaniikkaan? Tulevatko kvanttitietokoneet ja valloittavat maailman? Entäpä jos aika lähteekin sitä ennen jollottelemaan toiseen suuntaan? Muun muassa nämä asiat selviävät kuuntelemalla loppuun Mesokosmoksen podcast-kvanttitrilogian viimeisen jakson. Sarjan aiemmat osat (episodi 31 ja episodi 32) löytyvät osoitteesta: mesokosmos.com. Erityinen kiitos myös fysiikan lehtori Antti Savinaiselle episodien web-julkaisujen teksteihin ja käsitteisiin liittyvistä arvokkaista kommenteista ja korjauksista.

Pääsimme edellisessä Mesokosmoksen jaksossa kvanttifyysikko Matti Pitkäsen kanssa siihen, että tietoisuus saa näyttämään kaiken klassiselta. Myös oikea käsitys ajasta on yksi keskeisimpiä haasteita täydellisemmän kvanttimekaniikan teorian kannalta. Miksi aika tuntuu joskus kulkevan hitaasti ja joskus taas nopeasti? Onko kyse kvanttihyppyjen nopeammasta tanssista? Tutkiko Albert Einstein ajan kestoa, oliko hänellä määritelmää mittatikusta? Kuka fuusioi erityisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan ensimmäisen kerran onnistuneesti? Miksi yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistäminen ei ole onnistunut? Mikä säilymislakien ja symmetrioiden menettämisessä on niin kohtalokasta? Mitä tekemistä tietoisuudella ja kvanttimekaniikalla yleensäkään on toistensa kanssa? Tietoisuudesta ja tajunnasta on vaikea saada matemaattisia kaavoja. Muutamat filosofisemmin orientoituneet fyysikot ovat kuitenkin Matin tavoin (von Neumann, Bohm, Laurikainen, Penrose, Hameroff) pyrkineet luomaan yhtenäistä teoriaa tietoisuuden ja fysiikan välille. Matti paljastaa tässä jaksossa, kuinka hippiliikkeen aikoihin iso tajunnallinen kokemus sai hänet miettimään syviä kysymyksiä ja fysiikkaa toiselta kantilta. Matti luki kaikki suomennetut Jiddu Krishnamurtin kirjat, mutta ei kuitenkaan vakuuttunut Bohmin tulkinnoista kvanttimekaniikasta. Miksi? Sekin selviää tässä trilogian toisessa osassa, jossa lopuksi heittäydymme vapaapudotuksen lailla topologisen geometrodynamiikan ja twistorien pyörteeseen. https://mesokosmos.com

Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan - kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen vaikutuksesta Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona. Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero? Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan älli-tälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa. https://mesokosmos.com/