Miten vastaanottokeskuksen perustaminen edistyy? Kivijärven kunnanvaltuusto teki viime vuoden lopulla (äänin 10–7) periaatepäätöksen, että kunnan omistamat Putkonotkon tila ja Sompalan rivitalot vuokrataan SPR:lle Saarijärven vastaanottokeskuksen alaiseksi vastaanottoyksiköksi. Kivijärvelle on tarkoitus sijoittaa 40–50 turvapaikanhakijaa. Miten turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen kriittisesti suhtautuvat ajattelevat asiasta tänä päivänä? Linda Vettanen soitti kunnanvaltuutettu Jarno Kotilaiselle (ps).
-300 turvapaikan hakijaa, kolme kuukautta ja kolme kertaa poliisit paikalle. Tapaukset ovat olleet keskinäisiä nujakointeja. Lopulta poliisen tehtäväksi on jäänyt vaan jälkiselvittely. Tällä hetkellä Saarijärvellä ei ole tarvetta turvallisuuden lisäämiseen, toteaa vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen. -Toimettomuus on suurempi ongelmia. Pyrimme, että jokainen halukas pääsisi töihin keskuksen ulkopuolelle vaikka vain viideksi tunniksi viikossa. Toimittaja on Linda Vettanen.
-Emme voi valita ihmisiä, jotka saapuvat keskukseen. Vastaanottokeskukset ovat riippuvaisia kolmannesta sektorista. Yhdistykset ja seurakunnat auttavat talkoissa ja esimerkiksi urheiluseurat järkkäävät ystävyysotteluita, kertoo Saarijärven vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen. Millainen projekti vastaanottokeskuksen tai –yksikön perustaminen Suomessa on? Tätä selvitetään tämän talven aikana Puheen Päivässä. Keskisuomalaisessa Kivijärven kunnassa on reilu 1200 asukasta. Kun talvikin on tulossa, kunnassa tehtiin varsin nopeasti päätös vastaanottoyksikön perustamisesta nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Miten sopeutuvat tulijat? Ja miten sopeutuvat kunnan asukkaat? Tänään perehdytään vastaanottokeskuksia perustavan SPR:n toimintaan. -Turvapaikanhakijoiden sopeutumista ei helpota Kempeleen ikävä raiskaustapaus. Olemme tosi tiukasti kieltäneet nuoria turvapaikanhakijamiehiä lähestymästä suomalaistyttöjä. 99 prosenttia miehistä ymmärtää suomalaisen lainsäädännön ja tasa-arvon hyvin, mutta aina joukossa on muutama häirikkö. Toimittajina Linda Vettanen ja Jarmo Laitaneva.
Mitä tapahtuu kun reilun tuhannen asukkaan kuntaan perustetaan vastaanottoyksikkö? Hankkeesta on tehty vasta päätös, mutta talvi on tulossa ja turvapaikanhakijoiden sijoituspaikoista on huutava pula, joten yksikön perustamista kiirehditään. Saarijärven vastaanottokeskuksen alaiseen yksikköön on tulossa arviolta 40-50 turvapaikanhakijaa. Keskisuomalaisessa Kivijärven kunnassa on reilu 1200 asukasta. Vastaanottokeskus perustetaan Heitjärven kylälle, noin 15 kilometrin päähän kirkonkylältä. Miten turvapaikanhakijat sopeutua maalle? Miten sopeutuvat kunnan asukkaat uusiin tulijoihin? Moni pelkää turvattomuuden lisääntymistä lintukodossa. Miten käy? Lisääntyykö kunnan taloudellinen toimeliaisuus, jota myös toivotaan? -Maailma muuttuu ja monikulttuurisuuteen mennään, arvioi kunnanjohtaja Pekka Helppikangas. Jarmo Laitaneva ja Linda Vettanen tarjosivat alustukseksi faktoja turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskuksista.
Mitä tapahtuu kun reilun tuhannen asukkaan kuntaan perustetaan vastaanottoyksikkö? Hankkeesta on tehty vasta päätös, mutta talvi on tulossa ja turvapaikanhakijoiden sijoituspaikoista on huutava pula, joten yksikön perustamista kiirehditään. Saarijärven vastaanottokeskuksen alaiseen yksikköön on tulossa arviolta 40-50 turvapaikanhakijaa. Keskisuomalaisessa Kivijärven kunnassa on reilu 1200 asukasta. Vastaanottokeskus perustetaan Heitjärven kylälle, noin 15 kilometrin päähän kirkonkylältä. Miten turvapaikanhakijat sopeutua maalle? Miten sopeutuvat kunnan asukkaat uusiin tulijoihin? Moni pelkää turvattomuuden lisääntymistä lintukodossa. Miten käy? Lisääntyykö kunnan taloudellinen toimeliaisuus, jota myös toivotaan? -Maailma muuttuu ja monikulttuurisuuteen mennään, arvioi kunnanjohtaja Pekka Helppikangas. Jarmo Laitaneva ja Linda Vettanen tarjosivat alustukseksi faktoja turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskuksista.