Tässä psalmissa kuvataan reitti kohti ihmisen elämän suurinta tavoitetta; oppia Jumalan rakastamista ja kunnioittamista. Kun ajattelemme Jumalan ihmeellisiä luomistekoja, näemme välähdyksen Hänen mittaamattomasta viisaudestaan. Tutkimalla luonnon ihmeellisyyttä, kunnioituksemme Luojaakohtaan kasvaa. Mikään ei ole syntynyt sattumalta, vaan Jumalan huolellisen ja pikkutarkan luomistyön tuloksena. Ymmärtäessään Jumalan suuruutta, ihminen alkaa tajuamaan samalla oman pienuutensa. Alamme kaivata entistä läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa.
Suomalaisille suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi D-vitamiinivalmisteita, ainakin lokakuusta maaliskuun loppuun asti. D-vitamiinin saanti kannattaa varmistaa, mutta vieläkin tärkeämpää on huolehtia hengellisestä hyvinvoinnistamme. ”Hengellistä D-vitamiinia” saamme lukemalla Daavidin psalmeja. Mitäpä jos huomenna herätessämme tankkaamme ensinnä hengelliset D-vitamiinitasot kohdalleen. Luetaan hetiherättyämme, ennen aamukahvia ja D-vitamiinipillereitä, seuraavat viisi psalmia: 5, 23, 91, 27, 118. Nauti tästä vitamiinikuurista päivittäin. Saatat hämmästyä reseptin toimivuudesta!
Daavid ylistää tässä psalmissa kolmesti Jumalan vanhurskautta. Jumalan vanhurskaus on seurausta Hänen pyhyydestään. Vanhurskaus on Jumalan ominaisuus ja tarkoittaa siten ihmisen ulkopuolelta, Jumalalta, tulevaa hurskautta eli oikeamielisyyttä. Evankeliumin ihana sanoma on siinä, että uskomalla Jeesukseen Vapahtajanamme, me syntiset ihmiset voimme omistaa itsellemme tämän Jumalan vanhurskauden. Tästä apostoli Paavali kirjoittaa: “Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.”
Daavid kirjoitti tämän psalmin ollessaan vakavasti sairaana. Vanhurskaana ihmisenä hän turvasi kipujenkin keskellä Jumalaan ja uskoi rukouksensa tulleen kuulluksi. Tämä psalmi sopii erinomaisesti jokaisen katuvan syntisen ja vaikeasti sairaan rukoukseksi ja lohdutukseksi. Katuvaa syntistä ei Herra luotaan heitä!
Psalmissa vihjataan, että aikaiset aamut ovat erityisenoivallista aikaa rukoukselle. Daavid pyytää, että Jumala kuulisi tällöin myös kaikki heikot sydämen syvyydessä olevat tuskaiset huokaukset. Psalmi 5 ilmaisee mistä todellinen ilon lähde löytyy:Jumalan läheisyydestä. Jumalaan turvaavien ilo on ikuista, se ei ehdy koskaan.
Psalmien kirja ilmaisee runouden muodossa kiitosta Jumalalle. Daavid ja muut kirjoittajat purkivat aidot sydämen tuntonsa psalmeihin. Psalmeissa Jumalan pyhät kuvaavat kipujaan hyvin monenlaisilla tavoilla. Psalmit ovat myös Kristuksen rukousta meidän puolestamme ja tarkoitettu meille rukoiltavaksi yhdessä Hänen kanssaan.“Psalmit eivät ole runoutta. Ne ovat avun huutoja. Rukousta kohti täydellisyyttä” - Ohr Yahel -
Psalmin keskeisenä teemana onluottamus Jumalan apuun. Psalmi voidaan nähdä kristityn avunpyyntönä Jumalalle. Daavid varoo itse lankeamasta vihaan ja kehottaa vainoojiaankin luottamaan Jumalaan.Psalmissa vertaillaan kahta erityyppistä iloa, Jumalan tuntemisen iloa ja olosuhteisiin perustuvaa onnellisuutta. Sisäinen ilo säilyy kun elämämme turva on Jumalassa. Tämän uskon mukanaan tuoman ilon avulla voimme helpommin kestää myös masennusta. Onnellisuuden tunteemme voivat vaihdella, mutta Kristuksen antama sisäinen iloja rauha säilyy.
Psalmi 3 rohkaisee meitä. Jumala on suojaava kilpi. Terve usko on luottamusta siihen, että kaikki tapahtumat ihmisen elämässä ovat Jumalan hyvissä ja armollisissa käsissä. Mitään ei tapahdu sattumalta, vaan Jumalalla on meidän elämäämme varten hyvä suunnitelma.
Psalmi 2 kuvaa tapahtumia Jeesuksen toisen tulemuksen koittaessa. Jumalan Poika on Kuningas. Messias kuvataan Jumalan Poikana, joka avaa tien autuuteen.
Daavid tarjoilee reseptin onnelliseen elämään tässä ja tulevassa maailmassa. Psalmit on kirjoitettu taistelun kauhujen keskellä, etulinjassa. Daavidin elämä koostui jatkuvasta sarjasta vaikeuksia ja ongelmia. Psalmit kuvaavat hyvän ja pahan taistelua, sekä ympärillämme, että ennen kaikkea sisällämme.
Laodikean seurakunta oli ylpeä ja hengellisesti penseä. Se piti itseään menestyvänä ja riippumattomana, mutta Jeesus paljasti seurakuntalaisten välinpitämättömyyden ja tietämättömyyden omasta hengellisestä tilastaan. Jeesus on heitetty seurakunnan ulkopuolelle. Kirje Laodikealle rohkaisee meitä parannukseen ja arvioimaan omaa hengellistä tilaamme. Paluu läheiseen yhteyteen Kristuksen kanssa on mahdollista. Kolkuttavalle avataan!
Filadelfian seurakunta saa kiitosta kestävyydestään ja pitäytymisestään Jumalan Sanassa. Vaikka se oli voimiltaan heikko, oli Jeesus avannut uskovien eteen oven josta se sai rohkeasti käydä eteenpäin, evankeliumia levittäen. Kun kuljemme rukoillen Sanan viitoittamalla tiellä, saamme luottaa turvallisesti siihen, että Hän johdattaa meitä.
Miten Jumala tuomitsee heidät, joille ei koskaan ole julistettu evankeliumia tai jotka ovat eläneet aikana ennen Jeesuksen ylösnousemusta? Onko Jumala epäreilu, sillä kaikilla ihmisillä ei ole ollut tilaisuutta kuulla evankeliumia ja ottaa Jeesusta vastaan Vapahtajanaan? Tähän vaikeaan kysymykseen emme saa tyhjentävää vastausta tässä ajassa, vain Jumala tietää vastauksen. Saamme kuitenkin luottaa siihen, että Jumala on oikeudenmukainen ja rakastaa jokaista.
Sardeksen seurakunta ei ollut harhaoppinen, vaan hengellisesti kuollut. Joukossa oli kuitenkin muutamia uskollisia Jeesuksen kokosydämisiä seuraajia. Jumala voi herättää eloon hengellisesti kuolleen uskovan ja antaa virvoituksen ajan koittaa. Rukoillaan Hengen uudistusta uskoomme ja läheisempää rakkautta Herraamme, Jeesukseen Kristukseen.
Tyatira oli käsityöläisten ja liike-elämän täyttämä kaupunki, jonka sosiaalisissa verkostoissa edistyäkseen oli osallistuttava epäjumalan palvelemiseen ja haureellisiin orgioihin. Tyatiran seurakunta tunnettiin rakkaudesta, uskosta, palvelumielestä ja kestävyydestä. Siellä esiintyi kuitenkin harhaopettajia, jotka houkuttelivat uskovia tekemään kompromisseja uskonsa suhteen. Kristuksen seuraaminen kannattaa varmasti, vaikka sitten liikesuhteiden ja maallisen menestyksen kustannuksella!
Ilmestyskirja sisältää Jeesuksen kirjeet seitsemälle seurakunnalle. Näillä kirjeillä on tärkeä sanoma myös tämän ajan kristitylle. Pergamon seurakuntaa kiitetään siitä, että se oli pitänyt kiinni Jeesuksen nimestä. Seurakuntaa nuhdellaan väärän opin sietämisestä, maailmallisuudesta ja moraalittomuudesta. Seurakuntaa kehotetaan parannukseen. Varotaan, ettei tämän maailman arvot ja kulttuuri saa viedä meitä moraalittomuuteen, syntiin tai jumalattomuuteen. Usko ja luota rohkeasti Kristukseen, älä tee kompromisseja!
Ilmestyskirja sisältää Jeesuksen kirjeet seitsemälle seurakunnalle. Näillä kirjeillä on tärkeä sanoma myös tämän ajan kristitylle. Vaikka joudumme elämässämme kohtaamaan vaikeuksia, vainoa ja ahdistusta, Jeesus on kanssamme vaikeuksien keskellä. Jeesus rohkaisee meitä: "Älä pelkää!" Smyrna on ainoa 7 seurakunnasta, jossa kristinusko on ollut läsnä kaupungissa keskeytyksettä 2000 vuotta. Ilmestyskirjan kirjoitushetkellä Smyrnan seurakunnan tilanne vaikutti kaikkein synkimmältä. Seurakuntaa vainottiin ankarasti. Kuitenkin seurakunta kukoisti ja vahvistui vainojen ja ahdistusten keskellä. Smyrnalle Jeesus ei anna nuhteita, vain kiitosta. Kun kestämme uskollisina Jeesuksen kanssa, me saamme elämän kruunun.
Ilmestyskirja sisältää Jeesuksen kirjeet seitsemälle seurakunnalle. Näillä kirjeillä on tärkeä sanoma myös tämän ajan kristitylle. Efesos oli ahkera, kestävä ja uskollinen apostolien synnyttämä seurakunta, joka kuitenkin oli hylännyt ensirakkautensa Jeesukseen. Varotaan, että näin ei tapahtuisi meille!
Väitetään, että "ei ole olemassa ilmaista lounasta". Jeesus kuitenkin tarjosi useasti ilmaisen aterian, jopa suurille kansanjoukoille. Haluaisitko sinäkin samaan ruokapöytään Jeesuksen kanssa? Olet tervetullut! Jumala pitää huolen maallisista tarpeistamme, hän on kanssamme ehtoollisessa ja kerran Jumalan Valtakunnan suuressa pitopöydässä voimme herkutella hyvällä omallatunnolla.
Koemme itsemme usein epäonnistuneiksi, elämässä, uralla, koulussa, perheessä, uskonelämässä. Miten selviämme epäonnistumisen tunteesta? Useat Raamatun tunnetut henkilöt kokivat elämässään suuria epäonnistumisen hetkiä. Kuitenkin he kokivat Jumalan antavan heille voimia jatkaa elämäänsä rohkeasti eteenpäin. Miten voimme oppia käsittelemään elämämme epäonnistumisia? Miten Raamattu voi rohkaista meitä?