Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä? Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa. Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta "Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa" (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf.
Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025. Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/
What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing on decolonisation and its aspirational reach. Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among freedom-loving Brexiteers and pub philosophers. Venkatesan's keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.
In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism. Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology. Boellstorff's Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.
Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla? Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/
In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.
Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.
This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.
Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta.
Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille! Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.
Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.
Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!
Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?
Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.
Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.
Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050
Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.
Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.
Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla. Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela. Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.
Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi.