Discover
Romano mirits

Romano mirits
Author: Yle Areena
Subscribed: 4Played: 2,627Subscribe
Share
© Yle Areena
Description
Romano mirits — ajankohtaista asiaa romaneista ja heidän elämästään Suomessa. Ohjelman nimi Romano mirits on romanikieltä ja tarkoittaa romanihelmiä.
Tuottaja: Pertti Ylikojola
Yle Radio 1 tiistaisin klo 20.20.
Tuottaja: Pertti Ylikojola
Yle Radio 1 tiistaisin klo 20.20.
787 Episodes
Reverse
Marita ja Voitto Friman ovat työskennelleet pitkään lastensuojelun alalla. Lastensuojelulaitoksissa työskennellessään he kohtasivat romanilapsia, joiden tilanne huolestutti heitä. – Näimme tarpeen tukea sijoitettujen romanilasten identiteetin kehitystä. Lastensuojelutaustansa vuoksi he eivät välillä tiedä, ovatko he romaneja vai kuuluvatko pääväestöön, Voitto Friman kuvailee. – Halusimme olla osa sitä prosessia, joka voisi auttaa heitä, hän jatkaa.
Romano miritsin jaksossa tutustutaan Yhtä matkaa huomiseen –hankkeeseen, jossa Frimanit työskentelevät sekä sitä hallinnoivaan yhdistykseen. Voitto ja Marita Frimanin tapasi Seinäjoella toimittaja Jaakko Laakso.
Vieraana on Mertsi Tamminen, vertaistoiminnan koordinaattori Irti Huumeista ry:stä. Mertsi työskentelee nuorten parissa, tekee rohkaisevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja puhuu avoimesti nuorten tämänhetkisestä tilanteesta – sekä vaikeista haasteista että positiivisista edistysaskelista. Keskustelussa käsitellään vanhempien roolia, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työtä, joka voi muuttaa nuoren elämän suunnan. Rehellinen ja toiveikas jakso täynnä käytännön kokemusta ja sydäntä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Vieraana on Nadja Tamminen, yksi harvoista – ellei ainoa – romanitaustainen hammashoitaja Suomessa. Aiemmin kokkina työskennellyt Nadja päätti seurata pitkäaikaista kiinnostustaan hampaisiin ja kouluttautui lähihoitajaksi erikoistuen hammashoitotyöhön. Keskustelussa avataan alan käytännön työtä, sen tarkkuutta ja merkitystä sekä Natjan matkaa uranvaihdosta uuteen kutsumukseen. Hän haluaa rohkaista erityisesti romaninuoria harkitsemaan terveydenhuollon ammatteja – hammashoitajan työ voi olla sekä vakaa että antoisa tulevaisuuden polku. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Vieraana on kitaristi ja G. G. Caravanin perustaja Tero Roininen, joka on myös supertähti Mirellan isä. Hyväntuulisessa mutta rehellisessä keskustelussa hän avaa, miten yhtye syntyi ja millaista on elää musiikin parissa. Samalla Roininen puhuu suoraan alan raadollisuudesta: musiikkibisnes voi nostaa artistin raketin lailla huipulle – joskus ennen kuin siihen on edes valmis. Ylpeys tyttärestä ja rakkaus musiikkiin kulkevat silti vahvana läpi haastattelun. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Romano Mirits -ohjelmassa vieraana on Allan Bollström, Bahtalo Consulting -järjestön hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys on ensimmäinen laatuaan Suomessa, keskittyen rohkaisemaan romaneja yrittäjyyteen ja tukemaan työllistymistä. Keskustelussa nousevat esiin Allanin omat kokemukset yritysmaailman sudenkuopista, ja käytännön neuvot aloitteleville yrittäjille sekä sosiaalisen median ja verkostoitumisen kasvava merkitys. Positiivinen ja innostava jakso täynnä uskoa siihen, että myös romanit voivat rakentaa menestystarinoita. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
20-vuotias Miska Lundberg on nuori ja määrätietoinen muusikko, joka opiskelee Sibelius-Akatemiassa sekä viulua että klassista laulua. Musiikki on kulkenut hänen mukanaan lapsuudesta saakka – hän on kasvanut musikaalisessa perheessä, ja hänen äitinsä on viulisti Miritza Lundberg. Miskan polku on kulkenut Cantores Minores kuorosta tanssin ja viulun kautta akateemisiin musiikkiopintoihin, joissa vaaditaan kurinalaisuutta, omistautumista ja päivittäistä harjoittelua. Haastattelussa Miska kertoo opintojen haasteista, lapsuuden musiikkimuistoista ja halustaan kehittyä taiteilijana. Hän on valoisa ja monilahjakas nuori mies, jonka intohimo musiikkiin näkyy ja kuuluu. Toimittaja Dimitri Grönfors
"Olemme aika leikkisää porukkaa", naurahtaa Teresa Koivisto-Bollström kertoessaan Nurmijärven Romanit Ry:n toiminnasta. Toteamuksellaan hän viittaa ainakin siihen, että yhdistyksen jäsenet tykkäävät liikunnasta ja kilpailullisuudesta, mutta toimintaa tehdään hymyssä suin ja monen ikäisten osallistujien kesken. Porukalla pelataan lentopalloa, heitetään saapasta tai leikitään kirkonrottaa. Ja viikoittain kokoonnutaan kahvilaan, jossa pelataan Unoa ja vietetään teemailtoja. Yhdistystoiminnalla on kuitenkin taustallaan merkittäviä tavoitteita kuten nurmijärveläisten romanien terveyden ja osallisuuden edistäminen. Toimittaja Jaakko Laakso vieraili Nurmijärvellä tapaamassa romaniyhdistyksen aktiiveja.
Alajärveläinen Kyösti Lindeman on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt jo voittaa Iskelmämestari-laulukilpailun Kiuruvedellä vuonna 2022 ja kilpailla kertaalleen Tangomarkkinoitten semifinaalissa. Tänä vuonna hänet nähdään Tangomarkkinoiden finaalissa heinäkuun puolivälissä. ”Ihmiset toivovat kuulevansa perinteistä tangoa ja iskelmää”, Lindeman toteaa ja kertoo, että niitä hän myös mieluiten laulaa.
Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kyösti Lindemanin juhannusaattona Alajärvellä.
Antony Grönstrand ja Melissa Friman ovat vastavalittuja Nurmijärven kunnan nuorisovaltuutettuja. He kertovat haluavansa tuoda kuntapäätöksentekoon nuorten näkökulmaa ja samalla he tehdä romanikulttuuria tutummaksi muille kuntalaisille. Heidän tärkeä viestinsä on, että romanitkin ovat yksilöitä ja tavallisia suomalaisia, vaikka pukeutuvatkin usein hieman pääväestöstä poikkeavalla tavalla. Aikuisille nurmijärveläisille romaneille on ylpeyden aihe, että nuoret ovat lähteneet mukaan vaikuttamistyöhön.
Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Melissa Frimanin, Anthony Grönstrandin ja Anthonyn äidin Janet Grönstrandin kesäkuun alussa Nurmijärvellä.
”Ihminen oppii aina jotain, kun kiertää muualla”, toteaa Feija Florin. Hän on käynyt katsomassa jääkiekkoa Moskovassa, nähnyt Espanjan saaret ja risteillyt Karibialla. Myös Suomen Lappi tuli tutuksi jo nuoruudessa.
Romanisuku-sarjan kaksiosaisen jakson jälkimmäisessä osassa tarinointia Florinin suvusta ja keskisuomalaisten romanien elämästä jatkavat Feija Florin, hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin.
Toimittaja on Jaakko Laakso
Feija Florin sai nuorena kaksikin kutsumanimeä. ”Kiitolinja” tai ”Karhu”, millä nimellä hänet nykyäänkin tunnetaan, kiersi innokkaasti niin Pohjoiseen kuin Etelään mm. liftaten. Liikkuvainen mies nautti paitsi matkustamisesta, myös metsässä samoilusta ja sienestämisestä. Kalastusta rakastanut mies pelasi myös pitkään pesäpalloa sarjatasolla.
Romanisuku-sarjan jaksossa Feija ”Karhu” Florin muistelee elämäänsä, kertoo perheestään ja keskisuomalaisista romaneista. Mukana ovat myös hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Karhun luona Jyväskylässä vieraili toimittaja Jaakko Laakso.
Savonlinnalaisella Ossi Blomeruksella on pitkä kokemus järjestötoimijana niin työntekijänä kuin vapaaehtoisena. Hän on mukana monien yhdistysten toiminnassa kotikaupungissaan ja tekee laajan joukon kautta yhteistyötä. Yhteiskunnallinen osallisuus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä asioita Ossille. Blomeruksen ajan hermolla pysymiseen liittyy myös Itä-Suomen alueellisen Romaniasiain neuvottelukunnan sekä valtakunnallisen Romaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä oleminen ja asioihin vaikuttaminen niissä. Kunnallispolitiikassa mukana oleminen konkretisoitui joitakin vuosia sitten. Tässä ohjelmassa keskustellaan Ossi Blomeruksen kanssa hänen matkastaan kuntapolitiikoksi. Toimittaja Janette Grönfors.
Vuoden 2025 alusta käynnistyi kaksivuotinen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Euroopan komission osarahoituksella hanke nimeltään 'Puhutaan osallisuudesta', romanikielellä Rakkavaha dielibosta.
Suomen Romaniyhdistys on hankkeen kumppanijärjestö ja heidän tehtävänään hankkeessa on romanilähtöinen vaikuttamistyö sekä tehdä tutummaksi antirasistista työtä sekä romanien omaa historiaa romaniväestölle.
Ohjelmassa keskustellaan hankkeessa suunnittelijana työskentelevän Ramona Schwartzin sekä kahden opiskelijan, Jessica Schwartzin ja Angelica Anki Frimanin kanssa. He kertovat kokemuksiaan kevään aikana tehdyistä useista maakunta vierailuista, niiden tunnelmista ja niissä käydyistä keskusteluista. Haastateltavien kanssa pohditaan myös osallisuuden merkitystä ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toimittaja on Janette Grönfors.
Heinäkuun ensimmäisenä 1959 Köyliön varavankilassa sattui suomen historian vakavin vankilapalo. 16 ihmistä menehtyi mielenterveysongelmista kärsineen vangin sytytettyä palon, joka levisi nopeasti puurakenteisessa vankilassa. Yksi vainajista oli Orvo Grönforsin isä.
Tragedian seurauksena Grönfors varttui isovanhempiensa hoivissa. Erityisesti ukiltaan hän oppi suvun tarinat. Värikkäänä kertojana tunnettu Kalle Grönfors oli kauppamies, joka välitti hevosia ja karjaeläimiä. ”Illalla elukoita saattoi olla vaikka kuinka, mutta aamulla ei yhtään, kun ukki oli myynyt ne yön aikana pois”, Grönfors naurahtaa.
Toimittaja on Jaakko Laakso
Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla.
Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.
Mitä Kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta todella merkitsee? Kuinka hyvin ihmiset oikeasti tuntevat sen taustan ja merkityksen?
Dimitri Grönfors selvittää, kuinka romanijärjestöt ja yhteisön jäsenet kokevat tämän päivän – ja miksi se on tärkeä juuri nyt.
Romanit ympäri Suomen juhlistavat 8. huhtikuuta eri tavoin, mutta yksi asia on varmaa: tämä päivä ei ole vain kalenterimerkintä. Se on identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta. Onko romanipäivä ennen kaikkea juhla, muisto vai tekojen päivä?
Kun lukion opinto-ohjauksen tunnilla tehtiin sopivien ammattialojen testiä, Robert ”Roope” Åkerlund sai tietää sopivansa erityisen hyvin mm. kukkakauppiaaksi. Kaupan ala ei puhutellut nuorta miestä, mutta tuli testissä toinenkin ehdotus: Åkerlund sopisi hyvin juristiksi. Nykyään hän opiskeleekin oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ensimmäistä vuottaan. Åkerlundin polku korkeakouluopiskelijaksi oli kiinnostava: hän luki avoimessa yliopistossa niin pitkään, että pääsi nk. väylän kautta varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi.
Robert Åkerlundin tapasi Helsingissä toimittaja Jaakko Laakso.
“Minua on lyöty ja kutsuttu neekeriksi, koska olen musta”, sanoo kymmenen vuotias romanityttö Aleksandra Mäki. Aleksandraa alettiin kiusata jo esikoulussa. Kiusaaminen ei loppunut ja se jatkui koulussa, vaikka Aleksandran äiti Vionella Mäki teki kaikkensa kiusaamisen lopettamiseksi. Eniten Mäki pelkää lapsensa puolesta, nyt kun hienosti koulussa pärjäävä tytär on kasvamassa teini-ikäiseksi. Toimittaja Mertsi Lindgren.
Allan Lindeman opiskeli lähihoitajaksi ja teki töitä lasten suojelussa. Hän sai tehtäväksi hakea poliisilaitokselta nuoren lastensuojelulaitokseen. Koska hälytys tuli illalla, Lindemanilla oli yllään arkivaatteet. Poliisilaitoksella romaniasuun pukeutunut Lindeman kohtasi poliisin, joka pelästyksissään meinasi tarttua aseeseen. Tilanne järkytti Lindemanin. Hän ei osannut tehdä muuta kuin nostaa kädet ylös ja sanoa “työasioilla”. Toimittaja Mertsi Lindgren.
Romanisuku-sarjan jaksossa jatketaan tarinointia Riihimäkeläisen Robert Bergin kanssa, joka kuuluu tunnettuun Hagertin sukuun. Hänen kanssaan vanhojen valokuvien äärellä pohditaan mm. romanien kansanpuvun muuttumista ja kuullaan tarina liikemies Kalle Hagertista ja presidentti Urho Kekkosesta. Robert Bergin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.