DiscoverSivistyksen Supervoimia
Sivistyksen Supervoimia
Claim Ownership

Sivistyksen Supervoimia

Author: Sivistyksen Supervoimia

Subscribed: 1Played: 3
Share

Description

Suomessa tehdään jatkuvasti laadukasta tutkimusta opetus- ja kasvatusalalta, mutta kulkeutuuko tieto kasvattajan arkeen? Tämän podcast-sarjan tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
24 Episodes
Reverse
Ilman huoltajia Suomesta turvapaikkaa hakeneiden, eli yksintulleiden nuorten elämää kuvataan usein sanalla haavoittuvuus. Näiden nuorten haavoittuva asema tunnistetaan yleisesti, sen sijaan heidän tarpeensa olla yhdenvertainen osa yhteisöä jää tunnistamatta. Suomessa yksintulleiden nuorten elämää määrittävät useat erilaiset institutionaaliset käytänteet, joiden olemassa olo saattaa kouluissa jäädä huomioimatta. Kasvatustieteen tohtori Iida Kauhanen ja rehtori Mervi Karjalainen keskustelevat yksintulleiden nuorten ja yleisemmin peruskoulun päättövaiheessa Suomeen saapuneiden nuorten koulujärjestelyistä. Iidan tuoreeseen väitöstutkimukseen pohjaten he keskustelevat siitä, miten erilaiset käytänteet kouluissa voivat luoda esteitä yhdenvertaiseen osallisuuteen ja miten näitä esteitä olisi mahdollista purkaa.  Linkit: Kauhanen, I. (2023) Barriers to social justice in unaccompanied youth’s lives: feminist ethnography in institutional settings. Väitöskirja. University of Oulu. http://urn.fi/urn:isbn:9789526238548  Kauhanen, I., Lanas, M. & Kaukko, M. (2023). (Im)possibilities of Parity of Participation in School Settings in the Lives of Unaccompanied Youth. International Journal of Inclusive Education. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474. 
Opintojen keskeyttämistä on totuttu pitämään riskinä syrjäytymiselle. Lukiossa keskeyttäminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin ammatillisessa koulutuksessa, mutta yksittäisen opiskelijan elämässä se on kuitenkin merkittävä käännekohta. Lukiossa ohjaus kuuluu kaikkien tehtäviin, mutta tämä “koko koulu ohjaa” -periaate toteutuu vielä vaihtelevasti eri kouluilla. Kirsi Raetsaari (KT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukion keskeyttämistä uudenlaisesta näkökulmasta, riskin sijaan mahdollisuutena ja nuorten lisäksi ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus lukiolaisten ohjaustyöstä ammattilaisten kokemana ja malli lukiolaisten kolmenlaisesta toimijuudesta keskeyttämistä harkittaessa. Lukiolaiset pitävät yksilöllisten tarpeiden huomioimista tärkeänä, mutta kuinka koulussa voidaan vastata tähän haasteeseen? Tässä podcast-jaksossa lukiolaisten ohjauksesta ja lukion keskeyttämisestä keskustelevat kasvatustieteen tohtori ja opinto-ohjaaja Kirsi Raetsaari sekä filosofian tohtori ja englannin lehtori Tuija Anttila Raksilan lukiosta. Tutustu Kirsi Raetsaaren väitöstutkimukseen: https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/lukion-keskeyttamisen-aarella-subjektitieteellisen-psykologian-nakokulma-toimijuuden-tukemiseen
Suomen koululaitoksessa matematiikalla on tärkeän oppiaineen asema. Matematiikan oppimisesta ollaan Suomessa huolissaan, eikä vähiten, kun Pisa-tulokset kerta toisensa jälkeen heikkenevät. Oppilaat pelkäävät matematiikkaa, jännittävät matematiikan kokeita ja useat oppilaat kokevat matematiikan asiat vaikeiksi. Olemme paljon pohtineet aikuisten kesken, mitä aikuiset voisivat tehdä tukeakseen matematiikan oppimista. Mitä ajattelevat nuoret itse, kun matematiikka haastaa? Marja Kosola, KT ja erityisopettaja on väitöstutkimuksessaan (julkaistu 2023) kuunnellut nuoria. Matematiikan lehtorille ja Oulun Matikkamaan perustajalle Janne Junttilalle nuorten opettaminen on arkipäivää. Jokaisessa luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea oppiakseen matematiikkaa. Marja ja Janne keskustelevat tutkimukseen osallistuneitten nuorten kokemuksista ja pohtivat kokemuksen merkitystä koulun arkeen. Merkittävään asemaan keskustelussa nousee myös kodin aikuisten rooli nuorten tukijoina. Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238227
Monikielisyys ja -kulttuurisuus on yhä selkeämmin läsnä koulujen arjessa ja monikielisten oppijoiden määrä luokissa kasvaa. Kielitietoinen toiminta voi auttaa ihan kaikkia oppilaita. Mutta mitä kielitietoisella toiminnalla tarkoitetaan? Miten luokassa voidaan käytännössä tukea monikielisiä oppilaita? Entä mitä eroa on monikulttuurisuuden ja interkulttuurisuuden käsitteillä? Tässä podcast-jaksossa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa yliopiston lehtori ja tutkija Katri Jokikokko sekä  kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Eija Laasonen-Tervaoja.
Sokerideittailuilmiö on normalisoitumassa myös Suomessa ja ”ainahan voi alkaa Sugar Babyksi” voi olla liian tuttu heitto nuorten keskuudessa. On tärkeää, että sokerideittailuilmiöstä puhuttaessa sitä ei glamourisoida, vaan myös sen haitoista puhutaan. Mutta mitä sokerideittailu on? Missä menee sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan raja? Millä tavoin seksuaali- ja turvataitokasvatus voi ennaltaehkäistä nuorten ”sokerideittailua” ja seksuaaliväkivallan kokemuksia?  Tässä podcast-jaksossa Sokerideittailua vai seksuaaliväkivaltaa? keskustelevat asiantuntija Tessa Kuusikko Vuolteen Tyttöjen Talolta sekä kasvatustieteen tohtori Helena Louhela Oulun Yliopiston sukupuolentutkimuksesta. Vuolteen Tyttöjen Talolla toteutettiin 2021–2023 oikeusministeriön rahoittama Sokerideittailu -selvitystyöhanke, jossa myös Tessa Kuusikko oli mukana kartoittamassa sokerideittailun ilmentymistä 13–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Helena Louhela (KT) on tutkinut yli 14-vuotta lasten ja nuorten kohtaamaa ja kokemaa seksuaaliväkivaltaa sekä hän on kehittänyt ja organisoinut suhde- ja seksuaalikasvatuskurssia Oulun yliopistolla.  Linkit: Ainahan voi alkaa sugarbabyksi – mutta kannaatko se? -selvitystyön loppuraporttiin voi tutustua täältä:https://issuu.com/oulunsetlementti/docs/ainahan_voi_alkaa_sugarbabyksi_mutta_kannattaako Louhela, Helena (2019): Seksuaalinen väkivalta – Moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana:https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/36450
Tässä jaksossa Sanna Wenström ja Mia Lappalainen keskustelevat positiivisesta johtamisesta teoriassa ja käytännössä. Mitä positiivinen johtaminen on ja mitä se ei ole? Miten johdetaan positiivisesti ja mitä positiivinen johtaminen tarkoittaa oppilaitoksen arjessa?  Miten positiivinen johtaminen näyttäytyy työyhteisön tasolla? Miten positiivisena johtajana voi kehittyä?   KT, FM, ammatillinen erityisopettaja Sanna Wenström työskentelee Oulun ammattikorkeakoulun TKI-yksikössä johtamisen ja hyvinvoinnin lehtorina sekä opettajankouluttajan. Hän on tehnyt väitöskirjan opetushenkilöstön työinnostuksesta positiivisen johtamisen ja organisaation viitekehyksessä sekä kirjoittanut aiheesta tietokirjoja ja useita tieteellisiä artikkeleja. Työssään hän tutkii näitä teemoja ja sekä auttaa organisaatioita, johtoa ja työyhteisöjä ottamaan käyttöön ja kehittämään positiivista johtamista.   Tanssit.maist., Rehtori Mia lappalainen työskentelee Taiteen perusopetusta antavassa Oulun taidekoulussa rehtorina. Hänen oma taidelajinsa on tanssi. Hän on kouluttautunut positiivisen johtamisen ja positiivisen organisaation valmentajaksi  toimien ja kehittäen työyhteisönsä kanssa positiivista organisaatiokulttuuria Oulun taidekoulussa. Hän on sitoutunut johtamisen kehittämiseen Oulun kaupungin sivistys -ja kulttuuripalveluissa toimien siihen liittyvissä tiimeissä.
Lasten ja nuorten psyykkisen tuen tarve on lisääntynyt, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen merkitys on noussut keskiöön useissa julkisissa keskusteluissa. Kouluissa tapahtuva mielenterveyden edistäminen on monisäikeinen ilmiö, joka toteutuu usealla tasolla koulun arjessa. Anna Onnela (FT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden edistämistä peruskouluissa. Tulosten mukaan koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulujen perustehtävää, mutta tarvitsevat siihen tietoa, tukea ja resursseja. Oppilaiden mielestä mielenterveydestä puhuminen on tärkeää. Kuinka koulu voi edistää oppilaiden mielenterveyttä ja mitkä asiat tukevat tai estävät sen toteuttamista? Tässä podcast-jaksossa Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa keskustelevat filosofian tohtori Anna Onnela Oulun Yliopistosta ja erityisopettaja Matias Huikari Laanilan koulusta.
Kemia ja biologia mielletään usein toisilleen vieraiksi aloiksi. Kuitenkin biologian keskeisillä ilmiöillä on vahva kemiallinen ulottuvuus ja monet kemian hienoimmat ilmiöt liittyvät biologiaan. On vaikea edes kuvitella kestävää kehitystä ilman kemiaa ja biologiaa. Tässä podcast-jaksossa kemian ja biologian rajamailla keskustelevat kemian professori Jouni Pursiainen ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola Oulun yliopistosta.
Kouluarjen erilaiset tilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita, minkä vuoksi tunteiden säätely ja sen tukeminen puhuttavat paljon opettajia. Tiina Törmänen (KT, tutkijatohtori) tarkasteli väitöstutkimuksessaan 6. ja 7. luokan oppilaiden tunteita ja tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilaisia tunteita, mutta ajoittain niiden hallinnassa tarvittaisiin harjoitusta. Kuinka opettaja voisi sitten auttaa oppilaita tunteiden säätelytaitojen kehittymisessä ja tarjota tukea kouluarjen haastavissa tilanteissa? Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppiselle (KM, erityisopettaja ja seksuaalineuvoja) tunteiden säätelytaitojen tukeminen on opettajan arjessa tuttua. Tässä podcast-jaksossa Tiina ja Satu-Maaria keskustelevat oppilaiden tunteista ja tunteiden säätelystä tutkitun tiedon, käytännön esimerkkien sekä Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen mallin pohjalta.
Lentomatkailu paha, kansainvälisyys hyvä?  Mietimme liikkuvuutta ja matkustamista kestävyyden näkökulmasta. Miten nämä teemat liittyvät koulujen kansainvälisyyteen? Tarvitaanko muutosjoustavuutta? Tule kuulolle. Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettajan Jussi Tombergin kanssa aiheesta keskustelee matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.
Koulukiusaaminen on äärimmäisen vakava, mutta arkipäiväinen ilmiö. Koulukiusaamisen käsitteen voi jakaa kahteen yleiseen kategoriaan: arjen vertaishaasteisiin sekä kouluväkivaltaan. Miten nämä näyttäytyvät koulun arjessa? Entä mikä on toimintaympäristön suhde koulukiusaamiseen? Kuuntele kasvatustieteen professori ja tutkija Maija Lanaksen sekä opettaja ja Suomen Vanhempainliiton kokemusasiantuntija Sami Rousun keskustelua, jossa he pureutuvat edellä mainittujen kysymysten lisäksi esimerkiksi siihen, miten koulukiusaamiseen tulisi puuttua ja miten opettaja voi kohdata tilateen eri osapuolia. Lisäksi jaksossa käsitellään muun muassa sitä, miten oma koulukiusaamistausta voi vaikuttaa opettajaan hänen uransa aikana.
Kolmiportainen tuki ja siihen liittyvät epäkohdat ovat olleet jo vuosia lehtien otsikoissa, opettajien ja huoltajien huolenaiheena sekä oppilaiden puutteellisen tuen järjestämisen keskiössä. Helena Nykänen on paneutunut tähän aiheeseen sekä tehostetun tuen toteutumiseen omassa väitöskirjassaan (julkaistu vuonna 2021). Kuuntele tutkija Helenan Nykäsen ja alueellisen tuen palveluvastaavan Ulla Netsäisen ajatuksia tehostetusta ja kolmiportaisesta tuesta sekä siitä, miten tukijärjestelmää ja oikeudenmukaisempaa tuen järjestämistä voitaisiin kehittää.
Suomalaisen peruskoulun nykytila, opettajien työ ja inkluusion toteutuminen pitävät yllä moniäänistä keskustelua yhteiskunnassamme. Marjut Kokko KT, erityispedagogi on tutkinut yhteisopettajuudella saavutettavia hyötyjä perusopetuksessa. Yhteisopettajuus pedagogisena työtapana linkittyy vahvasti inklusiivisiin arvoihin. Sen kautta pyritään edistämään kaikkien oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisopettajuudessa opettajat yhdistävät osaamisensa, mikä lisää opetuksen laatua ja mahdollistaa kollegiaalisen tuen. Hiukkavaaratalon johtaja ja rehtori Anne Moilasen koulussa yhteisopettajuus on päivittäistä arkea. Marjut ja Anne jakavat ajatuksia yhteisopettajuuden mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteisöllisen toimintakulttuurin luomisessa. Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
Kokevatko koulunkäynninohjaajat olevansa osa työyhteisöä? Entä miten opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä voitaisiin tukea? Tässä podcast-jaksossa yliopiston lehtori ja tutkija Riikka Sirkko sekä koulunkäynninohjaaja Anu Kujala pureutuvat muun muassa koulunkäynninohjaajien vaihteleviin kokemuksiin yhteenkuuluvuudesta ja niihin vaikuttaviin tekijöihin, sekä erityisesti siihen, millaisia konkreettisia keinoja voidaan käyttää opettajien, koulunkäynninohjaajien sekä koko kouluyhteisön yhteistyön edistämiseksi. Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
Suomalaisten lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt  viime vuosina. Se herättää huolta kasvattajissa. Sirpa Sneck,  erityisopettaja ja kasvatustieteen tohtori on tutkinut väitöskirjassaan  koulupäivään lisätyn liikunnan vaikutuksia matematiikan oppimiseen.  Suomalaisessa interventiotutkimuksessa lisättiin liikkumista  kolmasluokkalaisten oppitunneille ja tutkittiin intervention vaikutuksia  sekä kerättiin oppilaiden ja opettajien kokemuksia opetusjaksosta.  Paula Puumalainen, luokanopettaja ja tanssikasvattaja haluaa puolestaan  tuoda kehollisuuden ja luovan liikkeen sanomaa koulun arkeen. Sirpa ja  Paula jakavat podcastissa ajatuksiaan liikunnan ja kehollisuuden  merkityksestä lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Entä miten koulutuksen avulla voidaan vastata näihin vaatimuksiin? Tässä podcast jaksossa Satu Kaleva ja Jari Laru Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta keskustelevat näiden kysymysten lisäksi myös esimerkiksi siitä, miksi koulujen ja yritysten olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja miten sukupuoli ja mielikuvat vaikuttavat nuorten uravalintoihin. Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
STEAM  tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisyyden huomioimiseen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Tässä podcast-jaksossa STEAMista keskustelevat Paula Vorne Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista ja Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Mitä diginatiivius on ja mihin teknologisia taitoja tarvitaan? Miksi STEAMissa virheet ovat sallittuja ja jopa toivottuja? Miten STEAM auttaa saamaan kaikkien lasten vahvuudet näkyviin? STEAM in Oulun verkkosivut: https://www.steaminoulu.fi/ Sivistyksen supervoimia -podcastin  tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
Digitaaliset teknologiat ovat muuttaneet todella paljon vuorovaikutusmaailmaamme ja digitaalisia ympäristöjä käytetään yhä enemmän myös kielten opetuksessa. Tässä podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat englannin ja espanjan kielen opettaja, kielituutor Päivi Packalén sekä englannin ja ruotsin kielen opettaja, väitöskirjatutkija Riikka Tumelius. Millaisia asioita tulee huomioida ja miettiä, kun lähdetään suunnittelemaan digitaalista kielten opetusta? Entä mitä tarkoittavat hybridit ympäristöt, multimodaalisuus ja intermediaalisuus? Linkki Riikka Tumeliuksen väitöskirjan tiedotteeseen: https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/tulevat-kieltenopettajat-suunnittelemassa-kielenoppimista-hybrideissa-ymparistoissa Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
Ilmastoviestintää on kaikki vuorovaikutus ja viestintä, joka tavalla tai toisella liittyy ilmastokysymyksiin. Ilmastoviestinnästä keskustelevat tässä podcast-jaksossa kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg ja ilmastonmuutosasiantuntija, tiedeviestijä Mira Hulkkonen. Mitä haasteita viestinnälle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle aiheutuu siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvä tieto on usein epämukavaa? Entä miten ilmastonmuutoksesta tulisi viestiä lapsille ja nuorille? Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
Podcast-jaksossa käsitellään sitä, miten lapsuuden sukupuolisuus ja seksuaalisuus ilmenevät alakoulussa. Luokanopettaja ja tunne- ja turvataitovastaava Anni Lehmusniemi sekä luokanopettajataustainen väitöstutkija Eveliina Puutio avaavat jaksossa tutkimuspohjaisesti sitä, miten lapsuuden sukupuolisuus ja seksuaalisuus vaikuttavat osana kouluarkea ja lasten kaverisuhteita, sekä sitä miksi lasten kanssa toimivien tahojen tulisi olla tietoinen näistä aiheista. Jakson lopussa keskitytään siihen, miten sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä teemoja voitaisiin käsitellä herkkätuntoisesti ja ikätasoisesti yhdessä lasten kanssa. Linkit: Nuorisotutkimus-lehden numeroon, joka mainittiin podcast-jaksossa, voi ostaa lukuoikeuden: https://journal.fi/nuorisotutkimus/issue/view/8458 Siitä tulee Open Access vuoden päästä julkaisemisesta (syksyn 2022 lopussa). Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!
loading
Comments