Strategian seurassa

Tervetuloa kuuntelemaan Strategian Seurassa -podcastia!Tällä kaudella puhumme siitä, miten Suomi voi uudistua ja kasvaa – rohkeasti, kestävästi ja strategisesti. Tässä jaksossa käännämme katseen strategiaan itseensä: miksi hyvät strategiat eivät tavallisesti kaadu piirtopöydällä, vaan siihen, ettei kukaan uskalla sanoa niiden olevan pielessä? Entä mitä johtajien pitäisi oppia pois, ennen kuin he panostavat tekoälyyn, ekosysteemeihin ja vientiin?Keskustelemassa yksi maailman luetuimmista strategia-ajattelijoista:Jeroen Kraaijenbrink, strategiatutkija, kuuden kirjan kirjailija ja toimitusjohtajien mentori, joka opettaa Amsterdamin yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on luennoinut muun muassa Oxfordin Saïd Business Schoolissa. Hän tunnetaan Strategy Sketch -työkalusta – yhden sivun strategiakanvaasista – sekä provosoivasta teesistään: useimmat organisaatioiden ongelmat ovat pohjimmiltaan rehellisyysongelmia. Kyse on kuilusta sen välillä, mikä on totta ja mitä on turvallista sanoa ääneen.Yhdessä pohdimme:● Mikä myytti strategiasta elää johtoryhmissä sitkeimmin – ja miksi monimutkainen strategia on usein merkki epäselvästä ajattelusta?● Mitä johtoryhmä oppii itsestään, kun koko strategia on pakko mahduttaa yhdelle sivulle?● Missä hyvä strategia useimmiten kuolee – tekovaiheessa vai niinä hiljaisina kuukausina jälkeenpäin, kun totuus etenemisestä lakkaa kulkemasta ylöspäin?● "Rehellisyyskuilu": miksi toimitusjohtaja on niin usein viimeinen, joka tietää strategian ajautuneen sivuraiteille – ja kenen tehtävä on kuroa kuilu umpeen?Tämä jakso on sinulle, joka uskoo, että strategia ei ratkea pelkällä suunnittelulla – vaan rehellisyydellä ja rohkeudella oppia pois vanhasta. Jos epäilet, ettei oma strategiasi aivan kanna, tästä jaksosta saat sen yhden rehellisen keskustelun, joka kannattaa käydä jo tällä viikolla.

Miten suomalainen teollisuusyritys voi loikata perinteisiltä urilta globaalin hyperkasvun eturiviin? Tässä jaksossa pureudumme strategiseen rohkeuteen – kykyyn nähdä tulevaisuuden markkinat ennakkoon, ottaa suuria riskejä ja pitää suunta kylmäpäisenä silloinkin, kun markkinasuhdanne haastaa.Linnea Haralan vieraana ovat kaksi poikkeuksellista kasvun rakentajaa: Kemppi-konsernin omistaja Teresa Kemppi-Vasama sekä Kempowerin operatiivinen johtaja Sanna Otava. Keskustelemme siitä, miten omistajan pitkäjänteinen visio ja tehokas operatiivinen johtaminen kohtaavat, ja miten pikalatausteknologian globaaliksi suunnannäyttäjäksi kypsynyt menestystarina skaalattiin maailmalle.Jaksossa kuulet muun muassa:Kempowerin ensiaskeleistaMistä syntyi oivallus ja rohkeus investoida täysin uuteen latausratkaisujen liiketoimintaan, ja kuinka uutta liiketoimintaa lähdettiin rakentamaan pala kerrallaan?Miten hyperkasvua johdetaan ”konepellin alla” ja miten startup-mainen ketteryys säilytetään globaalissa pörssiyhtiössä?Mitä suomalaiset yritykset voivat oppia Kempowerin tarinasta? Lähde mukaan pohtimaan, miten strategia muuttuu käytännön teoiksi ja kasvuksi – strategian seurassa.

Tässä jaksossa sukellamme työn tulevaisuuteen ja AI-natiivin organisaation johtamiseen: mitä tapahtuu, kun tekoäly ei ole enää erillinen työkalu vaan osa organisaation perusrakennetta? Miten johtaminen, osaaminen ja työnjako ihmisten ja teknologian välillä muuttuvat – ja mitä suomalaisten yritysjohtajien pitäisi tehdä juuri nyt, jotta he eivät jää jälkeen?Keskustelemassa kaksi työn ja teknologian murroksen kovaa tekijää:Niklas Bergström, Vice President, HR Operations, Kesko, jolla on pitkä tausta vaativista HR- ja johtotehtävistä suurissa suomalaisissa organisaatioissa. Hän työskentelee arjessa kysymysten parissa, joissa strategia, osaaminen, teknologia ja organisaatiokulttuuri kohtaavat.Lassi Kurkijärvi, Executive CTO, Sofigate, joka on johtanut laajoja digitaalisia transformaatioita sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hän keskittyy erityisesti siihen, miten tekoäly ja digitaaliset kyvykkyydet rakennetaan kestäväksi osaksi organisaation toimintamallia, johtamista ja työn arkea.Yhdessä pohdimme: - Miksi generatiivinen AI on työn näkökulmasta eri asia kuin aiemmat digitalisaatioaallot – ja onko kyseessä tuottavuusloikka vai täysin uusi tapa organisoida työtä? - Mitä AI-natiivi organisaatio oikeasti tarkoittaa arjessa – ja miten se eroaa organisaatiosta, joka vain "ottaa AI:n käyttöön"? - Miten johtajan rooli muuttuu, kun asiantuntijatyö ja päätöksenteon valmistelu automatisoituvat – ja mitä päätöksiä ei pidä jättää AI:n tukemiksi?- Miten AI muuttaa osaamisvaatimuksia, urapolkuja ja psykologista turvallisuutta, kun roolit elävät nopeammin kuin koskaan? - Miltä työ ja organisaatiot näyttävät 3–5 vuoden päästä – ja mikä rooli Suomella voi olla työn tulevaisuuden suunnannäyttäjänä?Tämä jakso on sinulle, joka johdat ihmisiä, rakennat organisaatiota tai vastaat teknologiasta aikakaudella, jolla vanhat johtamismallit eivät enää riitä. AI ei korvaa johtajia – mutta se korvaa johtajat, jotka eivät ymmärrä, miten työ muuttuu. Tässä jaksossa selviää, mistä AI-natiivisuus oikeasti alkaa ja kenellä on avaimet sen rakentamiseen.

Miten Suomi saadaan uuteen kasvuun, kun maailman haasteet muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi? Tässä jaksossa pureudumme ekosysteemiyhteistyöhön – kun yritykset, tutkijat ja julkinen sektori lyövät viisaat päänsä yhteen luodakseen jotain sellaista, mihin kukaan ei pystyisi yksin.Linnea Haralan vieraana ovat kaksi alan huippuammattilaista: Virpi Puhakka Valmetilta ja Merja Honkanen KONEelta. Keskustelemme siitä, miten ekosysteemejä johdetaan, kun perinteinen komentoketju puuttuu, ja miksi juuri Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle kyky tehdä yhteistyötä on elintärkeä supervoima.Jaksossa kuulet muun muassa:Onko ekosysteemiyhteistyö strateginen valinta vai välttämätön selviytymiskeino?Miten luottamus ja yhteinen suunta syntyvät eri toimijoiden välille?Mitkä ovat tyypillisimmät sudenkuopat ja mitä asiantuntijat ovat oppineet kantapään kautta?Mitä neuvoja Merja ja Virpi antavat johtajalle, joka rakentaa ensimmäistä ekosysteemiään?Lähde mukaan pohtimaan, miten strategia muuttuu käytännön teoiksi ja kasvuksi – strategian seurassa.

Tervetuloa kuuntelemaan Strategian Seurassa -podcastia! Tässä jaksossa katsomme Suomea viennin näkökulmasta: mitä meidän tulisi tehdä, jotta suomalainen osaaminen, teknologia ja teollisuus kasvavat vahvemmiksi globaalilla kentällä? Miten rohkea riskinotto, strateginen rahoitus ja syvällinen myyntiosaaminen voivat nostaa Suomen uudelleen vientivetoiseksi menestystarinaksi? Keskustelemassa kaksi vientikentän kovaa tekijää: Juuso Heinilä, Finnveran toimitusjohtaja, joka on vuosien ajan toiminut suomalaisen viennin strategisena mahdollistajana ja erityisrahoittajana pk- ja suuryritysten taustalla. Pekka Laurila, ICEYE:n perustaja ja strategiajohtaja, joka on rakentanut suomalaisesta kvantti- ja avaruusteknologiayhtiöstä globaalin toimijan – toimittaen satelliittidataa puolustukseen, turvallisuuteen ja kriisinhallintaan eri puolille maailmaa. Yhdessä pohdimme: ● Miltä Suomen vientimaisema näyttää nyt – ja mitä se voisi olla vuonna 2040? ● Mikä merkitys on riskinotolla, rahoitusjärjestelmällä ja valtiollisella tuella viennin kasvattamisessa? ● Miten suomalainen myynti- ja kaupallistamiskulttuuri kehittyy – ja keiden kanssa kilpailemme globaalisti? ● Tarvitseeko Suomi enemmän moonshot-hankkeita vai vahvempaa perusvientiteollisuutta? Tämä jakso on sinulle, joka uskot, että Suomen tulevaisuus ei synny sisäänpäin katsomalla – vaan rakentamalla rohkeasti ulospäin. Viennissä on edelleen yli 40 % Suomen BKT:stä. Tässä jaksossa selviää, mitä sen nostamiseksi pitäisi tapahtua – ja kenellä on siihen avaimet.