TUOVICAST - Sisäisen turvallisuuden taajuudella

Sisäministeriön kaikkien aikojen ensimmäinen ilmiöpäivä järjestettiin 26.10.2023 otsikolla ”Mitä alueelliset erot tarkoittavat turvallisuudelle”. Päivän aikana kuultiin lukuisia asiantuntijapuheenvuoroja liittyen muun muassa väestötutkimukseen ja turvallisuuden tunteeseen, aluepolitiikkaan ja erilaisten elinympäristöjen turvallisuusvaikutuksiin. Ilmiöpäivän ohjelma ja nauhoite löytyvät täältä: https://intermin.fi/ajankohtaista/seminaarit/ilmiopaivat Tämä jakso on äänitetty ilmiöpäivässä, ja vieraina ovat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Karoliina Suonpää, rikoskomisario Jukka Kero Pohjanmaan poliisilaitokselta ja Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen. Tuovicastin tiimistä sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen luotsaa keskustelua.

Turvallisuuden tunteen ja koetun luottamuksen välillä on voimakas yhteys. Miten pidämme huolta luottamusyhteiskunnasta ja rakennamme siten yhä turvallisempaa Suomea? Tuovicastin tämänkertaisessa jaksossa keskustelemassa sisäministeriön erityiasiantuntija Sini Erholtz ja Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky. Keskustelua luotsaavat sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye.

Seinäjoen Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestettiin 25.-26.5.2023 Seinäjoen kaupunginteatterilla. Tämä Tuovicastin kaikkien aikojen toinen live-lähetys on taltiointi tapahtuman alkajaispäivän paneelista. Keskustelemassa olivat sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, seminaarin keynote-puhuja, Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen, Aalto-yliopiston hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martela sekä SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri, ja aiheena oli tapahtuman otsikko "Tiedolla ja teknologialla avaimia turvalliseen tulevaisuuteen". Tuovicastin tiimistä äänessä ovat sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye.

Viime aikoina julkisuudessa on käyty paljon keskustelua nuorten tekemistä rikoksista, lisääntyneestä nuorten välisestä väkivallasta ja muun muassa niin kutsutusta katujengi-ilmiöstä. Ajoittain keskustelu on kääntynyt myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jengeihin ja on jopa pelätty, että Suomi on niin kutsutulla ”Ruotsin tiellä”. Miltä nuorisorikollisuus Suomessa kokonaisuutena näyttää, ja miltä osin kehityksestä on syytä olla huolissaan? Miten tähän on tultu, ja mitä voimme tehdä? Aiheesta ovat keskustelemassa Icehearts-järjestön erityisasiantuntija, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo, Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss, ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeustieteen instituutista. Tuovicastin tiimistä keskustelua johdattelevat sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye.

Tuovicastin tämänkertaisessa jaksossa puhumme monisyisestä ilmiöstä nimeltä maahanmuutto. Maahanmuutto ei ole turvallisuuskysymys ainakaan samalla tavalla kuin rikollisuus tai onnettomuudet, mutta siitä keskustellaan usein turvallisuudesta käsin. Jaksossa sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen puhuvatkin Eevan ja Arin kanssa muun muassa siitä, miksi maahanmuutosta on niin vaikea puhua. Jaksossa mainituista maahanmuuttodialogeista löydät tietoa sisäministeriön verkkosivuilta osoitteesta https://intermin.fi/maahanmuuttodialogit

Porvoon Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestettiin 19.-20.5. Porvoon Taidetehtaalla. Sen yhteydessä äänitettiin myös historian ensimmäinen Tuovicast LIVE -keskustelu, josta tämä jakso on livetaltiointi. Viime vuosina on myös turvallisuuden näkökulmasta tapahtunut paljon. Kahden vuoden pandemiasta johtuneen poikkeusajan jälkeen myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravisutti jokaisen meistä arkea. Voi hyvin perustein kysyä, miltä nyt näyttää turvallisuuden vedenjakajalla: Olemmeko siirtyneet turvallisuuden kannalta uuteen aikakauteen ja jos olemme, onko paluuta entiseen näkyvissä? Keskustelijoina ovat sisäministeri Krista Mikkonen, sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä ja Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. Tuovicastin tiimistä keskustelua luotsaavat sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Porvoon turvallisuustapahtuma kokosi kahden päivän aikana saman katon alle yhteensä lähes 300 turvallisuuden tekijää niin viranomais-, yritys- kuin järjestökentältä. Seuraava Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestetään Seinäjoella 25.-26.5.2023.

Suomen vankimäärä on päivätasolla noin 3000 vankia. Millaista on vankien kanssa seuraamuksen aikana tai sen jälkeen tehty kuntouttava toiminta? Millaista tukea vangit tarvitsevat ja itse toivovat? Entä millä tavalla vankeinhoitoa tulisi ylipäätään Suomessa kehittää? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Tuovicastin kriminaalipolitiikkaa koskevan teemajakson toisessa osassa, jossa vieraana ovat Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka ja Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Kati Sunimento. Keskustelua luotsaa Tuovicastin tiimistä Eeva Koivunen.

Tuovicastin kaksiosaisessa jaksossa on tällä kertaa teemana kriminaalipolitiikka. Tässä ensimmäisessä osassa pureudutaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa siihen, millaista kriminaalipolitiikkaa Suomessa tehdään ja miksi tätä pohjoismaista mallia on pidetty tavoiteltavana myös kansainvälisesti. Jaksossa kysytään muun muassa, millaisilla tekijöillä on vaikutusta rikollisuuden määrään ja millä tavalla kriminaalipolitiikkaa pitäisi Suomessa kehittää. Jaksossa ovat vieraina Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin entinen johtaja, emeritus­professori Tapio Lappi-Seppälä ja oikeusministeriön Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston kehittämisneuvos Aarne Kinnunen. Tuovicastin tiimistä paikalla ovat sisäministeriön Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Sisäinen turvallisuus ilmenee usein konkreettisena arjen turvallisuutena. Kansallinen turvallisuus sen sijaan on tuttu termi etenkin amerikkalaisista toimintaelokuvista. Mutta mitä kansallisella turvallisuudella tarkoitetaan ja miten se limittyy sisäisen turvallisuuden ilmiöiden kanssa? Entä miltä kansallisen turvallisuuden kehityskulut näyttävät ja mitä jokaisen meistä on niiden osalta hyvä tietää? Näistä aiheista ovat keskustelemassa Tampereen yliopiston kansallisen turvallisuuden ja turvallisuustutkimuksen työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo ja Suojelupoliisin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson. Tuovicastin tiimistä mukana ovat Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa linjataan, että Suomen tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen niin, että olemme tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Tämä edellyttää etenevissä määrin erilaisia ratkaisuja eri ihmisten kohdalla, koska se, millaisia turvallisuusongelmia ihminen kohtaa ja millaiset mahdollisuudet hänellä on saada niihin apua, riippuu pitkälti hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, olosuhteistaan tai kokemuksistaan. Millä tavalla turvallisuus Suomessa eriytyy ja miltä sisäinen turvallisuus tulevaisuudessa laajemmin näyttää? Entä miten vastaamme tulevaisuuden muutokseen? Näistä asioista ovat Tuovicastin jaksossa keskustelemassa sisäministeri Maria Ohisalo ja Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Tuovicastin tiimistä paikalla ovat Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Julkisen keskustelun moniäänisyys on muun muassa sosiaalisen median myötä lisääntynyt. Samalla ovat kuitenkin lisääntyneet myös kärjekkäät puheenvuorot, voimakkaat yksinkertaistukset ja väärän tai jopa valheellisen tiedon levittäminen. Tuovicastin uusimmassa jaksossa yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja sen turvallisuuskytköksistä ovat keskustelemassa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Erätauko-säätiön ja Ylen luotsaama Hyvin sanottu -hanke kutsuu erilaisia ihmisiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkii siten parantamaan julkista keskustelua ja tukemaan demokratiaa ja luottamusta sekä yhteiskunnan instituutioihin että ihmisten välillä. Miten sillä ja muilla toimilla voidaan ehkäistä polarisaatiota? Mitä eri toimijat voivat tehdä? Tuovicastin tiimistä äänessä ovat Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Tämän kaksiosaisen jakson teemana on polarisaatio ja siihen kytkeytyvät ilmiöt. Tässä jakson ensimmäisessä osassa kysytään, mistä polarisaatiossa on kyse ja miten se näkyy jokapäiväisessä arjessa. Lisäksi pohditaan, miten polarisaatiota voidaan ehkäistä. Mukana keskustelemassa ovat poliisin ennalta estävän toiminnan koordinaattori, ylikonstaapeli Pekka Alamommo Lapin poliisilaitokselta, rehtori Niina Halonen-Malliarakis Vesalan peruskoulusta ja naapuruus- ja yhteisösovittelun asiantuntija sekä tietokirjailija Miriam Attias. Tuovicastin tiimistä äänessä ovat tuttuun tapaan Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye. Jakson toinen osa keskittyy polarisaation ohella myös siihen kytkeytyviin ilmiöihin, kuten maalittamiseen ja vihapuheeseen. Jakso julkaistaan syksyn alussa.

Arjen turvallisuutta tehdään lukuisilla yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja usein turvallisuuteen vaikutetaan tehokkaimmin sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä. Turvallisuusongelmien ennaltaehkäisemiseksi on kiinnitettava huomiota muun muassa syrjäytymisen, segregaation ja polarisaation ehkäisyyn. Turvallisuuden edistäminen on tällöin huomattavasti laajempi kysymys kuin perinteisesti ajatellaan, ja tässä työssä eritoten kunnilla on merkittävä rooli. Tällä hetkellä kuntien paikallista turvallisuussuunnittelua ja sen toimintatapoja uudistetaan sisäministeriön, kuntaliiton ja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä. Paikallisen turvallisuussuunnittelun uusista tuulista ovat tässä Tuovicastin jaksossa keskustelemassa Kuntaliiton asiantuntija Ari Korhonen ja sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Heli Hätönen. Tuovicastin tiimistä paikalla ovat tuttuun tapaan sisäministeriön erikoissuunnittelija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye.

Suomi on yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyessä esimerkiksi muistisairaudet lisääntyvät nopeasti ja yhä useamman fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee, mikä aiheuttaa monenlaisia turvallisuuskysymyksiä. Samaan aikaan ikääntyneet itse haluavat tutkimusten mukaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Millä tavalla väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset tulisi huomioida turvallisuustyössä ja turvallisuuspalveluiden suunnittelussa? Entä miksi Suomeen tarvitaan lisää penkkejä? Tuovicastin jaksossa vastauksia näihin kysymyksiin ovat pohtimassa Ikäinstituutin vanhempi tutkija, dosentti Erja Rappe ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta. Tuovicastin tiimistä äänessä on sisäministeriön erikoissuunnittelija Eeva Koivunen.

Harvaan asutut alueet kattavat jopa 63% Suomen pinta-alasta ja suomalaisista hieman yli 5% asuu harvaan asutuilla alueilla. Turvallisuuden saralla Suomessa on pitkään puhututtanut näiden alueiden turvallisuustilanne ja turvallisuuspalveluiden saatavuus. Harvaan asutulla alueella palveluiden keskittyminen aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja pidempiä aikoja avunsaannissa esimerkiksi hätätilanteissa. Toisaalta tiedetään, että harvaan asutut alueet ovat monella tapaa turvallisempia kuin kaupungit ja niillä asuvilla ihmisillä on monella tapaa paremmat valmiudet ja turvallisuusosaaminen kuin kaupungissa asuvilla. Tuovicastin tässä jaksossa keskustellaan sitä, miltä turvallisuustilanne harvaan asutuilla seuduilla näyttää, ja millä tavalla esimerkiksi etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntyminen vaikuttaa näiden alueiden turvallisuuteen. Vieraina sisäministeriön pelastusylitarkastaja ja poikkihallinnollisen Harvaturva-verkoston pääsihteeri Jari Lepistö, ja sekä Kuhmon kaupunginjohtaja ja tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja Tytti Määttä. Tuovicastin tiimistä äänessä ovat sisäministeriön erikoissuunnittelija Eeva Koivunen ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye. Sisäministeriö on hiljattain julkaissut harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta tilanneraportin, joka löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162501

Millainen uhka järjestäytynyt rikollisuus Suomessa on, ja miten sitä voidaan torjua? Mitä ilmiön taustalla on, ja miksi rikollisjengeistä irtaantujia pyritään auttamaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia uudessa Tuovicastissa, jossa vieraana ovat HelsinkiMission väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka ja sisäministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen. Tuovicastin tiimistä äänessä ovat Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Miltä koronakevät on näyttänyt turvallisuuden näkökulmasta? Entä mitkä ovat Suomen turvallisuuden tämän hetken keskeisimmät haasteet? Tuovicastin kesäjaksossa vieraana sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, joka kertoo kevään kokemuksista turvallisuusviranomaisten näkökulmasta ja viitoittaa tietä kohti turvallista Suomea 2030. Jakson loppupuolella kuullaan myös, mitä Tuovicastissa on odotettavissa tulevana syksynä. Tuovicastin tiimistä äänessä ovat Eeva Koivunen ja Ari Evwaraye.

Yhteiskunnallisen muutoksen nopeus ja alati verkottuneempi maailma pakottavat meidät katsomaan tulevaisuuteen ja pohtimaan, miten erilaiset muutosvoimat, megatrendit ja jännitteet vaikuttavat meihin tulevaisuudessa, ja mitä tämä tarkoittaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Yksi ennakoinnin tehtävistä on pystyä tekemään parempia päätöksiä ja turvallisuuskysymyksissä tämä korostuu erityisesti. Me kaikki teemme jonkinlaista ennakointia joka päivä, ja ennakointi kuuluu myös kiinteänä osana mitä erilaisempiin toimenkuviin. Mutta millä tavoin strategista ennakointia kannattaa tehdä, ja miten välttää yleisimmät sudenkuopat? Keitä kannattaa osallistaa? Entä miten yhdistää ennakointi ja päätöksenteko? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tämän kertaisessa Tuovicastissa, jossa vieraana on Tullin esikunnan kansainvälisten asiain päällikkö Jussi Hulkkonen. Hulkkonen valottaa Tullissa viime vuosina toteutettua kansainvälistä hanketta, jossa tarkasteltiin muun muassa pelillistämisen keinoin EU:n tulliliiton tulevaisuutta, sen toimintaympäristöä ja haasteita. Tuovicastin tiimistä äänessä ovat sisäministeriön Eeva Koivunen ja Lauri Holmström.

Kasvava riippuvaisuus digitaalisista järjestelmistä aiheuttaa yhä lisääntyvässä määrin keskustelua ja huolta digitaalisten järjestelmien turvallisuudesta. Ajankohtaisia ovat myös verkossa tapahtuvat huijaukset, jotka nousevat yhä useammin otsikoihin. Miten kyberturvallinen Suomi on kansainvälisessä vertailussa ja mihin meidän pitäisi panostaa? Entä mitä yksittäinen henkilö voi tehdä oman tietoturvallisuutensa parantamiseksi? Tuovicastissa aiheesta keskustelemassa Finnish Information Security Cluster (FISC) ry:n toiminnanjohtaja Mika Susi ja sisäministeriön Eeva Koivunen ja Lauri Holmström.

Tämänkertaisessa Tuovicastissa kuulostellaan Hämeenlinnan valtakunnallisen turvallisuusseminaarin tunnelmia. Suomen turvallisuusyhteistyöstä ja -verkostoista keskustelemassa ovat hankejohtaja ja sovittelija Miriam Attias Ajatuspaja RTI:stä, Tampereen kaupungin projektipäällikkö Anniina Autero ja Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto. Tuovicastin tiimistä äänessä on Eeva Koivunen. Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestettiin tänä vuonna 23.-24. tammikuuta, ja sen pääteema oli ”Maailman paras turvallisuuden tunne”. Keynote-puhujina oli muun muassa Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (BRÅ) yksikön johtaja Daniel Vesterhav, jonka esitelmä käsitteli Ruotsin lähiöiden turvallisuustilannetta. Seminaarin muita teemoja olivat turvallisuus ja sosiaalinen kestävyys, turvallisuuden innovaatiot, uusi tieto turvallisuudesta sekä käytännöt ja työkalut turvallisuuden edistämiseksi paikallis- ja aluetasolla. Vuosittain kasvanut tapahtuma kiinnosti tänäkin vuonna, ja osallistumisennätys meni rikki, kun yli 370 turvallisuuden asiantuntijaa sekä toimijaa otti osaa seminaariin. Lisätietoa seminaarista löydät sisäisen turvallisuuden TUOVI-portaalista: https://sisainenturvallisuus.fi/valtakunnallinen-turvallisuusseminaari-23.-24.1.2020-hameenlinna