Turun yliopisto

Tutkija Meri Kytö: Äänen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian vähäinen – miellyttäviä kuunteluympäristöjä pitää luoda aktiivisesti Äänellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kytö sanoo, että kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota äänen merkitykseen. Melulainsäädäntö estää pahimmat ylilyönnit, mutta äänimaisemista pitäisi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluympäristöjä. Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Meri Kytö korostaa, että onnistunut ääniympäristö on ennakoitava ja siinä on hyvä toimia. Kytö johtaa Kuultava tulevaisuus -projektia, joka kerää ihmisten muistoja tärkeistä äänellisistä ympäristöistä. Suomalaisten äänimaisemahavainnoista koottu arkisto on mittava ja tutkijan mukaan maailman luokassa ainutlaatuinen. Uusimmassa, huhtikuun 2025 loppuun asti jatkuvassa keruussa ihmisiä pyydetään myös kuvittelemaan tulevaisuuden äänimaisemia. Tutkija luonnehtii suomalaista ääniympäristöä monimuotoiseksi. Ihmisten muistoissa korostuvat luonnonäänet, erilaisten harrastusympäristöjen äänet mutta myös yhteisölliset maamerkit, kuten koko kylän elämää kymmeniä vuosia rytmittäneet tehtaan pillit. Turussa tutkijan oma suosikki on Aurajokiranta, jossa voi kuulla veden solinaa, pyöräilyn ääniä ja kirkonkelloja, jotka tuovat historiallista tunnelmaa kaupunkiin. Meri Kytö korostaa musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana hän arvioi musiikintutkimuksen aseman haasteelliseksi: rahoituksen ja resurssien niukkuus uhkaa alan kehitystä, vaikka tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista. Podcastissa Meri Kytö tarjoaa kirjasuosituksena Emily Wilsonin englanninkielisen version Odysseia-klassikosta. Upea englanninnos, The Odyssey sai tutkijan innostumaan aiemmin etäiseksi kokemastaan teoksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Millaisia muutoksia Suomen luonnossa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Pystymmekö vaikuttamaan luontomme tilaan? Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi ja ekologian professori Toni Laaksonen keskustelevat suomalaisessa luonnossa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Oletko aloittamassa opinnäytetyötä? Suunnitteletko määrällistä tutkimusta? Tällä Statistiikan aallolla on selkeitä ohjeita erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoille sekä väitöskirjatutkijoille, jotka ovat aloittamassa ensimmäistä tutkimustaan. Hyvä tutkimussuunnitelma ja huolellisesti kerätty aineisto ovat laadukkaan tutkimuksen perusta!

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation pääsihteeri ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan erityisasiantuntija Henriikka Mustajoki. Hänen kanssaan keskustellaan avoimen tieteen merkityksestä tutkimuksen vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Millainen merkitys koulutuksella on sivistykselle? Miten teknologian kehitys vaikuttaa sivistykseen ja koulutukseen? Miten koulun roolia sivistyksen vahvistajana voisi vahvistaa? Muun muassa näihin kysymyksiin syventyvät emeritusprofessori Jouni Välijärvi ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen Turun tuomiokirkossa äänitetyssä jaksossa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu

In this episode, we explore the EU's recent tariffs on Chinese-made electric vehicles (EVs) with an expert who sheds light on the underlying dynamics of this strategic policy move. After explaining reasons behind the EU's tariffs, the discussion delves into the fast-paced evolution of China’s EV industry, tracing its roots and remarkable expansion into global markets. With Europe’s auto industry facing fierce competition, our guest unpacks the strategic crossroads that could shape the sector’s future competitiveness. Tune in to understand how geopolitical currents, market innovations, and industry shifts are reshaping the EV landscape. This conversation is a must-listen for anyone curious about the collision of policy, geoeconomics, and technology at the forefront of the green industrial transition. Interviewee: Victor De Decker (Egmont Institute), Interviewer: Hermann Aubié (University of Turku) Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Universitas Indonesia’s global UI GreenMetric World University ranking system Sustainability is a global shared goal that is, nevertheless, realized in localized actions. Sometimes finding ways to make sustainability actionable in the immediate environment and activities is challenging also for the universities. In 2010, Universitas Indonesia initiated UI GreenMetric World University ranking system to respond to this challenge. In this episode, Doctor Mustika Sari introduces the UI GreenMetric ranking systems and how Universitas Indonesia has put it in practice in its sustainable campus development ranging from infrastructural solutions to campus community engagement and awareness building. The system has also significant global impact as it has helped the university leaders in over 1000 universities in 84 countries to operationalize sustainability in their campuses. Pilvi Posio is a senior researcher at the University of Turku, Finland. She works as a senior researcher in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses coordinated by the Finnish University Network for Asian Studies. Doctor Mustika Sari is a researcher at the Center for Sustainable Infrastructure Development at the Department of Civil Engineering in Universitas Indonesia. She’s the representative of Universitas Indonesia in developing a joint MOOC course on campus sustainability in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses. Want to become a Future Sustainability Champion within your institution? Learn more about our MOOC here: https://www.asianet.fi/projects/ Transcripts: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe

Miten varhaisen maapallon mantereinen kuori on muodostunut? Onko nykyisenkaltainen laattatektoniikka toiminut varhaisella maapallolla ja mistä alkaen vai ovatko varhaisimmat mantereet ja kivet syntyneet erilaisten ja osittain tuntemattomien prosessien tuloksena? Heilimo kertoo luennolla, mitä teorioita varhaisen maapallon mantereiden synnystä on esitetty geologisen aineiston perusteella, ja mistä alkaen laattatektoniikka on toiminut maapallolla. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/esa-heilimo

Miten tutkia maailman muotoutumisen keskeistä liikehdintää, kasvua? Entä miksi lapset tulisi ottaa entistä paremmin mukaan yhteisen maailman tekemiseen tai miten tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen tulisi vastata ajan haasteisiin? Varhaiskasvatuksen professori Sara Sintonen tarkastelee luennollaan varhaisuuden ja keskeneräisyyden merkitystä sekä kasvatustieteen monitieteistä luonnetta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/sara-sintonen

Törmäämme robotteihin enenevässä määrin eri paikoissa niin kotona kuin töissä. Ovatko robotit ystäviä vai uhkia? Miten varmistamme niiden turvallisen toiminnan osana arkeamme? Tietotekniikan professori kertoo luennollaan mitä robotiikka on, ja miten teknologian ja tekoälyn kehitys on tuonut robotiikan osaksi arkeamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tomi-westerlund

Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson

Sovelletun matematiikan professori Jukka Lempa pohtii luennollaan, miten riskejä voidaan mallintaa matemaattisesti ja mitä tällaisella riskillä konkreettisesti tarkoitetaan. Entä miten riskien mallintaminen näyttäytyy taloudellisen päätöksenteon näkökulmasta? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/jukka-lempa

Millainen murros on tapahtumassa merellisen turvallisuuden toimintaympäristössä digitalisaation myötä? Miten se vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Työelämäprofessori Isto Mattila keskittyy luennollaan merellisiin valvontamekanismeihin, poikkeamien hallintaan ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/isto-mattila

Se, että meillä on jatkossakin riittävästi työkykyistä ja osaavaa työvoimaa, on Suomelle elintärkeää. Työelämäprofessori Heidi Furu pohtii luennollaan kannattaako meidän kehittää työntekijää yhä terveemmäksi ja suorituskykyisemmäksi, vai kehittää työtä sellaiseksi, että se tukee työntekijän työkykyä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/heidi-furu

Miksi elämän ensimmäiset tuhat päivät ovat erityisen tärkeitä? Miten on mahdollista parantaa äitien ja lasten terveyttä tänä ajanjaksona? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/anna-axelin

Katsojia, lukijoita, käyttäjiä, viihtyjiä: yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin. Television, elokuvien ja monenlaisten videosisältöjen tekstityskäännökset ovat osa suomalaista arkipäivää ja yksi luetuimmista tekstilajeistamme. Miten niitä luetaan, ja miten katsojat pystyvät uppoutumaan tekstitetyn ohjelman katseluun? Englannin kielen professori Tiina Tuominen kertoo luennollaan, miten käännös voi vaikuttaa katselukokemukseen ja miksi on tärkeää kuunnella vastaanottajien näkemyksiä käännöksistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tiina-tuominen

Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua - miten opettajuus ja lasten moninaiset tuen tarpeet kohtaavat?. Mitä inklusiivinen koulu tarkoittaa opettajuuden, opettajan työn ja opettajan osaamisen näkökulmasta? Miten lasten moninaiset tuen tarpeet tulevat kohdatuiksi? Erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä tarkastelee luennollaan niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy opettajuuden ja lasten tuen tarpeiden sekä tuen toteutumisen yhteensovittamiseen kaikille yhteisessä koulussa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/minna-kyttala

Metabolome – an intermediary linking the environmental exposures and life-course health. The metabolome refers to the complete set of small-molecule chemicals found within in organisms including cells, tissues, and biofluids. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/matej-oresic

Tässä Statistiikan aallossa kirurgian professori Paulina Salminen kertoo tutkijan urastaan ja korostaa biostatistiikan keskeistä roolia laadukkaassa tutkimuksessa aina suunnittelusta alkaen. Kuule, miksi biostatistiikan osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Jakso sisältää myös tärkeän viestin tilastotieteilijöille: kliininen ymmärrys ja kyky keskustella sujuvasti kliinikoiden kanssa on tärkeä osa ammattitaitoa. Tämä jakso on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoille sekä tutkijoille. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Onko Suomella edellytyksiä tulla samanlaiseksi lääkekehityksen mahtimaaksi, joksi skandinaavinaapurimme Tanska on kirinyt? InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen ja Timo Veromaa pohtivat tätä kysymystä kollegansa Juha Laineen johdolla. He kertovat myös, miksi opiskelijan kannattaisi kiinnostua lääkealasta, jonka tarpeet huippuosaajista ovat moninaiset. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat