Turun yliopisto

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin neljännen kauden syksyn päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Juuso Repo INVEST-lippulaivasta. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimen tieteen välisestä yhteydestä ja tieteen avaamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

LATUA! -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan generatiivisen tekoälyn käytöstä oppimisessa. Aiheesta keskustelemassa on kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikari, joka on myös aktiivinen toimija opiskelijajärjestöissä. Generatiivista tekoälyä lähestytään niin oppimisen, opiskelun kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmista. Luovikari peräänkuuluttaa tekoälyn hämmästelyä ja eettisesti kestävien toimintamallien kehittämistä opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Mm. riittävän selkeillä ohjeistuksilla edistetään turvallista oppimisympäristöä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä sortuvansa vahingossa vilpiksi luokiteltavaan toimintaan. Podcast on suositeltavaa kuunneltavaa opettajille, opiskelijoille ja hallinnossa työskenteleville. Kuuntele LATUA! osa 3 podcast Turun yliopiston podcasteissa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

Tilastollinen oppiminen voidaan määritellä menetelmäkokonaisuudeksi, jolla voidaan mallintaa ja ymmärtää monimutkaisia aineistoja. Käytännössä tämä tarkoittaa monesti perinteisten tilastollisten menetelmien päivittämistä kohti modernimpia, mahdollisimman yleistettäviä oppivia malleja. Tilastollinen oppiminen on saanut paljon vaikutteita tietojenkäsittelytieteestä ja varsinkin koneoppimisesta; monesti tilastollista oppimista ja koneoppimista saatetaankin käyttää lähes synonyymeinä toisilleen. Tässä Statistiikan aallossa tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo mm. tilastollisen oppimisen historiasta, eri mallinnusmuodoista, sekä harhan ja varianssin välisen suhteen tärkeydestä.

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest Ismael Rafols, UNESCO Chair at the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University and senior researcher at INGENIO (CSIC-UPV), Polytechnic University of Valencia. The episode focuses on how can open science strategies support science towards making more responsible social contributions. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus * Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) toimivan Julkaisufoorumin (JUFO) pääsihteeri Janne Pölönen. Hänen kanssaan jutellaan vastuullisesta arvioinnista sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja kansainvälisestä tutkijanarviointia edistävästä yhteenliittymästä, Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA). Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen. Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Kim Holmberg. Hänen kanssaan jutellaan altmeriikasta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest scientific director and professor Ludo Waltman from the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University. The episode focuses on new scholarly publishing models and how metaresearch can be reviewed and shared. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Väestötutkimukset muodostavat perustan monelle lääketieteelliselle tutkimukselle ja tuottavat ainutkertaista tietoa. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee apulaisprofessori Suvi Roviota ja tilastotieteen väitöskirjatutkija Noora Kartiosuota Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Jaksossa keskustellaan siitä mitä väestötutkimus tarkoittaa, miksi sen toteuttaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa sekä käydään läpi väestötutkimuksen peruskäsitteitä, kuten pitkittäis- ja poikittaistutkimus. Kuulet myös esimerkkejä suomalaisista väestötutkimuksista ja kuinka niistä saadut tutkimustulokset ovat ohjanneet kansanterveyden kehitystä ja poliittisia päätöksiä.

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kannisto: Some haastaa journalistisen median eettiset periaatteet FT, tutkija Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa. Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta. Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa. Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen. Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön. Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne. Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto, ja sen tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest professor Gunnar Sivertsen from the Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU). The episode focuses on normal versus extraordinary societal impact. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön tohtori ja yliopiston lehtori Teija Karttunen, väitöskirjatutkija Tuuli Kotisaari ja tutkijatohtori Piia Seppälä, joilla kaikilla on vahva tutkimustausta ja käytännön kokemus sosiaalityöstä. Podcast on osa VALITSIJA-hanketta, joka tutkii sosiaalityöntekijän roolia palveluiden valitsijana, päätöksentekijänä ja valvojana lastensuojelun avohuollossa. Jakson juontaa tutkimusavustaja Sara Valli. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/paatoksenteko-lastensuojelun-avohuollossa/