Utelias mieli

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?  Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen. Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?

Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta Kuusisto muistuttaa, että heillä olisi yhteiskunnassa paljon annettavaa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä keskustelua, herää kysymys, mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa koneeseen. Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelu olisivat hänestä tarpeen, kun 2020-luvulla tehdään poliittisia päätöksiä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?  Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaisen kannattaa varautua, ja purkaa uhkakuvia, joiden vuoksi ei kannata menettää yöuniaan. Entä miten tutkimus auttaa parantamaan kyberturvallisuutta? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutta voiko mineraalien kaivaminen merenpohjasta olla kestävää?  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?  Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa? Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä tarkistaa käsityksemme lihavuudesta. Mitä metabolian tutkimus kertoo meille lihomisesta ja miksi painosta puhuminen ei Pietiläisen mukaan ole kovin relevanttia? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.  Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jukka Nurminen – joka tutkii ja opettaa kvanttitietokoneiden ohjelmointia. Mihin jääkaappipakastimen kokoisen, rakenteeltaan kristallikruunua muistuttavan kvanttitietokoneen teho perustuu, ja mihin käytämme niitä tulevaisuudessa? Utelias mieli on podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.  Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori Roope Kaaronen. Hänen mukaansa ympäristökansalaisuus liittyy niihin keinoihin, joilla maailmasta on mahdollista tehdä kestävämpi paikka. Milloin muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan porkkanaa ja milloin keppi toimii paremmin? Entä mitä voimme oppia 1970-luvun Amsterdamin aktivisteilta? Utelias mieli on podcast joka puhuu tieteestä tunteella.

Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Ahola. Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. Kaminen-Ahola haluaa päästä käsiksi solun muistiin. Se auttaisi ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat alkion ja sikiön kehitykseen alkuvaiheessa, ja miten esimerkiksi erilaiset piirteet tai häiriöt syntyvät. Voisiko istukka olla aikakone, jolla solun muistiin pääsee käsiksi? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan muutu pelkästään sillä, että ihmiset lisäävät kasvisten osuutta ruokavaliossaan.  Hävikin vähentäminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa, uusilla tavoilla tuotettavat proteiininlähteet ja ruoan laatuvaatimusten uudelleenarviointi ovat esimerkkejä tarvittavista toimista. Mitä muuta voimme tehdä, ja kenen vastuulla muutos on? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa päätyi keskinäisriippuvuuden kautta energiakriisiin. Mitä muuta kuin energiansäästötalkoita Euroopassa tänä talvena tarvittaisiin, ja millainen voisi olla tie ulos tilanteesta?

Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.  Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko enemmän sääntöjä ja avaruuspoliisia, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?  Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmisiä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, uskonnon ja digitaalisen maailman apulaisprofessori Katja Valaskivi kertoo. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista, sanoo mikrobiologian professori Marko Virta. Jos kehitystä ei käännetä, on ennustettu, että 2050-luvulle mennessä antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä. Miten bakteereista tulee antibiooteille vastustuskykyisiä ja mitä resistenssin hillitsemiseksi pitäisi tehdä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.