VastuullisuusPodcast

Miltä näyttää meidän talvien tulevaisuus? Siitä kanssamme on keskustelemassa Protect Our Winters ilmastoliikkeen Suomen osaston puheennjohtaja, sekä Compensate-säätiön vastuullisuusjohtaja, Niklas Kaskeala. Tässä jaksossa puhumme myös suomalaisten identiteetistä ja siitä miten lumi ja talvi siihen vaikuttavat. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Disinformaatio on sen verran iso juttu, että käsittelemme aihetta toiseen kertaan, hieman eri näkökulmasta tällä erää. Maailmaa johdetaan ja harhaanjohdetaan tiedolla. Paljon puhutaan valeuutisista ja disinformaatiosta, ja siitä, että sillä on vaikutusta. Mutta mihin sillä oikeastaan edes on vaikutusta vai onko? Onko sillä niin väliä, jos me itse klikkaamme, tykkäämme tai jaamme vahingossa valeuutisia, varsinkin jos ne on hauskoja? Miten sosiaalisen median käyttäytymisemme vaikuttaa laajemmin? Onko sillä väliä, jos hyväksyy somen kaveripyyntöjä tuntemattomilta? Kanssamme on keskustelemassa F-Securelta Erka Koivunen, joka toimii Chief Information Security Officerina tässä suomalaisessa tietoturvayhtiössä.Erkan kanssa puhumme muun muassa näistä aiheista: 4:00 Mitä on disinformaatio, misinformaatio ja tiedolla harhaanjohtaminen9:00 Miten cyberhyökkäyksiä tunnistetaan ja miltä hyökkäys näyttää? 14:45 Miksi ei kannata hyväksyä kaveripyyntöjä tuntemattomilta?27:15 Millaisia asioita vaikuttajien tulisi ottaa huomioon? 28:45 Mikä vaara ja vaikutus disinformaatiolla on ilmastonmuutokseen? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa aiheena Vastuullisuuspodissa on disinformaatio ja valeuutiset. Haastattelussa on Johanna Vehkoo, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Johanna toimii laajasti faktantarkistuksen parissa, ja kirjoittaa muun muassa Yleisradiolle Valheenpaljastaja-blogia ja kuuluu suomalaisen laatujulkaisun LongPlayn perustajiin.Mutta mitä väliä valeuutisilla oikeastaan on, ja pitäisikö siitä edes olla erityisen huolissaan? Miten valeuutisen erottaa, ja miten varmistaa, ettei itse esimerkiksi vahingossa levitä väärää tietoa.Tässä jaksossa puhumme mm. näistä aiheista:1:20 Miten valheita paljastetaan?9:00 Miksi jotkut haluavat lisätä hämmennystä?19:40 Miten valeuutiset vaikuttavat meihin?24:23 Millaista mis-tai disinformaatiota liittyy ilmastonmuutokseen? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

VastuullisuusPodcastin vieraina tällä kertaa WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen, sekä ruokatoimittaja ja -bloggaaja Minna Rautio-Pakaste. Heidän kanssaan Annika ja Gia keskustelevat muun muuassa näistä aiheista: Pitääkö kaikesta herkullisesta, kuten kahvista, viinistä ja suklaasta luopua? Onko ulkomailta tuodut appelsiinit, kurkut ja muut tuotteet aina huonompi valinta?Mikä vaikuttaa suomalaisten ruokatottumuksissa eniten hiilijalanjälkeen?Mistä ruoan hiilijalanjälki koostuu? Miten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus näkyy ruokatuotannossa?Luvassa myös paljon muita aiheita! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ihana, kamala muoti. Tänään keskustelemme Vastuullisuuspodissa siitä, mitä kuuluu muoti- ja tekstiilialalle. Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatealan päästöjen osuus on noin 2 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja jos mikään ei muutu, on arvioitu, että vuonna 2050 noin neljännes globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä olisi alalta.Vieraina ja asiantuntijoina ovat tällä kertaa trashionista Outi Les Pyy sekä Maija Lumme Eetti Ry:ltä. Heidän kanssa me käsittelemme muun muassa näitä aiheita, (ja paljon muuta!) 5:35 Miksi vaatetuotanto on muuttunut huonompaan suuntaan?8:15 Mitä muita ongelmia kuin hiilidioksidipäästöt sisältyy vaateteollisuuden?18:00 Millainen vastuu kuluttajalla itsellään on vaatteistaan?25:30 Mitkä materiaalit ovat hyviä ja mitä pitäisi välttää?38:00 Jos vaate on tuotettu Bangladeshissä, onko se automaattisesti epäeettinen tuote? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Lentäminen on päässyt otsikoihin ja median huulille eritoten IPCC-raportin jälkeen, mutta onko se todella ilmastopahis? Tätä selvittelemme jaksossa, jossa käsittelemme lentämisen päästöjä Suomen Ympäristökeskuksen ilmastotutkijan Ari Nissisen kanssa. Suomalaisten lennoista yli 70% on lomalentoja, työlentoja on vain vajaat 30%. Ari on ollut mukana tuottamassa SYKE'n lentämisen päästöjä koskevaa raporttia, jossa selkeästi kerrotaan erilaisista vaikutuksista, mitä lentäminen aiheuttaa. Lentämisestä toistellaan, että se kattaisi vain 2 % maailman päästöistä. Tämä sisältää kuitenkin vain pelkät hiilidioksidipäästöt, eikä kaikkia päästövaikutuksia, mitä lentäminen aiheuttaa. Ari avaa meille miten päästöjä on laskettu, ja mikä on esimerkiksi säteilypakotekerroin. Näin ymmärrät paremmin, minkälaisia päästöjä omatkin lennot aiheuttavat.Jaksossa Aria grillataan myös kysymyksistä kuten miten meidän pitäisi lomailla, onko lentäminen sallittua ilmastonäkökulmasta, ja keskustellaan onko maata pitkin matkailu sittenkään niin paljon ilmastoystävällisempää. 2:00 Onko lentäminen paha juttu?3:40 Mistä lentopäästöt muodostuvat? 4;30 Mikä on säteilypakotekerroin ja mikä sen merkitys on? 11:50 Miten suuri merkitys on sillä matkustaako maata pitkin vai lentämällä? 23:25 Onko Finnairin tavoite puolittaa päästönsä viidessä vuodessa realistinen? 25:25 Mistä päästölaskureiden erilaiset tulokset johtuvat ja onko olemassa suosittelemisen arvoista päästölaskuria?28:55 Miten meidän jatkossa pitäisi lomailla ilmastoystävällisesti? 30:55 Millä tavalla meidän pitäisi keskustella rakentavasti ilmastokriisistä? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Merten tilanne on huonontunut paitsi meillä täällä Suomessa Itämeren osalta, ihan kokonaisuudessaan maailmalla.Esimerkiksi Australian Suuri Valliriutta on ennenäkemättömän valkoinen ja haalistunut. Mutta mitä väliä sillä oikeastaan on että koralliriutat vaalenee? Eikö lämpimässä meressä vain ole mukavampi vaikka uidakin lomilla ja kesäisin? Tänään keskustelemme Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Markku Viitasalon kanssa meristä, sen monimuotoisuudesta, rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista siihen. Saako enää veneillä tai käydä vaikkapa risteilyllä Tukholmassa, Välimerellä tai Karibialla?Tässä jaksossa puhumme muun muassa seuraavista aiheista ja paljon muustakin!1:50 Miksi merien hyvinvointi on tärkeää? 8:15 Mikä on itämeren tila? 9:25 Miksi meidän pitäisi olla huolissaan itämeren hyvinvoinnista? 15:55 Mikä on maailman merien tila? 25:25 Miksi kasviplankton on tärkeää?27:55 Mikä vaikutus on 1,5 asteen tai 2 asteen ilmaston lämpenemisellä on meriin ja koralleihin?29:40 Millaiset asiat vaikuttavat merien hyvinvointiin ja mitä me voimme tehdä meren tilan parantamiseksi?  Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Omasta ahdistuksesta ja ilmastoahdistuksesta kanssamme on keskustelemassa stand up-koomikko Iikka Kivi, joka jakaa joka päivä kaikissa kanavissaan ilmastokriisiin ja maailman epäkohtiin liittyviä mielipiteitä ja faktoja. Miehen kanavat ovat infotainmentia parhaimmillaan - ajankohtaisia asioita laitetaan hyvin perspektiiviin, ja erityisesti ilmastokriisiin liittyvät asiat saa mittasuhteita Iikka Kiven käsissä. Lisäksi tarinoista löytyy paljon omaa ahdistusta ja niiden juurisyitä. Iikka Kivi puhuu myös masennuksestaan ja ahdistuksesta avoimesti - avoimemmin kuin juuri kukaan muu.VastuullisuusPodcastin 13. jaksossa Iikka Kivi keskustelee kanssamme omasta ilmastoahdistuksestaan, ja mikä saa stand up-koomikon tarinoimaan politiikasta ja kuumottavista puheenaiheista julkisesti, vaikka voisi vain heittää vitsiä. Keskustelussa kuulemme myös Iikan luontosuhteesta ja juurisyistä ilmastotyöhön.Pystytkö samaistumaan Iikan tuntemuksiin? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ilmastoahdistus - siitä kärsii joka neljäs tutkimuksen mukaan. Jos siis olet neljän vaunun junassa, joka on täysi, siinä matkustaa ainakin vaunullinen ahdistuneita ihmisiä. Mutta onko ilmastoahdistus vain huono asia, vai voiko ahdistus olla katalyytti toiminnalle? Entä, millä tavalla oman ahdistuksensa saa helpottamaan, ja kanavoitumaan oikein? Miten ahdistus näkyy eri ikäluokissa?VastuullisuusPodcastin 12. jaksossa kanssamme aiheesta on keskustelemassa ilmastopsykologi, Tunne ry.:n puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston psykologi Sanni Saarimäki, sekä vaikuttaja, luokanopettaja ja toimittaja Ami Värtö, joka alkuperäisellä @ilmastoahdistus -instagramtilillään keräsi huikean määrän seuraajia alta aikayksikön jakamalla ilmastotietoa, kertomalla ahdistuksesta ja kannustamalla vinkeillä ilmastoystävällisempään elämään. Amin tilin löytää nykyisin nimellä @pallonkokoinenelämä.Oletko ahdistunut ilmastokriisistä, ja sen mahdollisista tulevaisuuskuvista? Kerro meille kokemuksia, ja siitä, mitä tuntemuksillesi tällä hetkellä teet! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosentilla vain reilun 40 vuoden aikana. Suomessa eliölajeista uhanalaisia on jo 11,9 prosenttia. Kolmannes maamme linnuista ja sammalista ovat uhanalaisia, samoin selkärankaisista eläimistämme. Yhden lajin katoaminen johtaa toiseen ekosysteemissä.Biodiversiteetin huonoon jamaan vaikuttaa ensisijaisesti ihmisen toiminta. Suuressa merkityksessä on muun muassa kaupungistuminen, ja luonnon raivaaminen pois ihmisen tieltä. Luonnon monimuotoisuudesta kanssamme on keskustelemassa ympäristöasiantuntija ja Ramboll Finlandin ryhmäpäällikkö Jussi Mäkinen, joka työkseen arvioi eri hankkeiden ympäristövaikutuksia ja niiden minimoimista, sekä eräopas, yksinvaeltaja, luonnon ystävä ja ilmastovouhottaja Minna Jakosuo, joka on mm. vaeltanut kuukauden yksin erämaassa, ja elää ja hengittää luontoa - ja näkee hyvin läheltä ja konkreettisesti sen muutokset.Minne on kadonneet yöpakkaset? Entä 65 % Afrikan leijonista? Ja onko sillä oikeastaan edes mitään merkitystä Suomen kannalta?"Joissain arvioissa on sanottu, että noin 20 prosenttia maapallon maapinta-alasta olisi riittävä taso, jotta se riittäisi ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Suomessa suojeltuja alueita on noin 2 %. Ollaan noin kymmenesosassa siitä, mikä arvioidaan riittäväksi tasoksi", kertoo Jussi Mäkinen.Tässä jaksossa VastuullisuusPodcastia käydään läpi missä jamassa tällä hetkellä ollaan, miten se näkyy, ja mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden osalta. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Niina Laajapuro on Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja ja siis juuri oikea henkilö kertomaan meille siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja millaisia lisähaasteita muuttuva ilmasto tuo ihmisoikeuksien puolustamiseen. VastuullisuusPodcastin 10. jaksossa käsitellään muun muassa sitä, millainen vastuu rikkaiden ja kovasti saastuttavien länsimaiden hallituksilla on verrattuna kehitysmaihin. Lisäksi Niina kertoo meille enemmän siitä, mitä Amnesty tekee ilmastokriisin estämiseksi ja miten he varmistavat, ettei ihmisoikeuksia poljeta samalla kun pelastetaan ympäristöä ilmastokriisiltä. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

“Me emme selviä tästä, ellemme saa yhteiskunnan kaikkia sektoreita mukaan.”, toteaa presidentti Tarja Halonen ilmastokriisistä VastuullisuusPodcastin yhdeksännessä jaksossa.Jaksossa presidentti Tarja Halonen toivottaa tervetulleeksi niin yksilöt, päättäjät, yritykset, tutkijat ja yhteiskunnan kaikki toimijat ratkaisemaan ilmastokriisiä yhdessä, ja toteaa kriisin vaikutusten olevan suurin niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. “Kyllä ne on ne ryhmät, jotka ovat tottuneet elämään kaikista lähimpänä luontoa - alkuperäiskansat, jos ajattelemme Brasilian sademetsiä, tai arktisen alueen ihmisiä, jotka ovat vuosituhansia eläneet luonnon kanssa yhdessä. Sitten tietysti globaalisti, kyllä ne ovat niitä, jotka muutenkin ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa; lapset, vanhukset, vammaiset ja isona ryhmänä köyhät”, presidentti sanoo.Suomalaiset saavat presidentti Tarja Haloselta ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä arvosanan tyydyttävä plus. Hän antaa erityisesti kiitosta lapsille ja nuorille, jotka jaksavat olla kiinnostuneita tulevaisuudesta. Presidentti Tarja Halonen huomauttaa, että voisimme ottaa oppia Bhutanista, joka on kehittänyt onnellisuusindeksin, joka kertoo miten hyvin maalla menee. Indeksiin on liitetty myös luonnon hyvinvointi, joka heijastuu ihmisten hyvinvoinnissa. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kompensointia pidetään anekauppana ja viherpesuna. Ostetaanko sillä vain hyvä omatunto, jonka jälkeen voi jatkaa samaa mallia? Riittääkö oman elämän kompensoinniksi se, jos omistaa metsää? Miten kompensointi oikeastaan edes toimii?Kanssamme aiheesta on keskustelemassa voittoa tuottamattoman säätiön, Compensaten toimitusjohtaja ja perustaja Antero Vartia, joka on tunnettu myös muun muassa entisenä vihreiden poliitikkona ja Helsingin Löylyn rakennuttajana.Compensate joutui myös äskettäin poliisihallituksen hampaisiin. Mistä oikein oli kyse, ja onko Compensate toiminut lainopillisesti oikein? Entä miksi kompensointia ei voida tehdä vain valtion tasolla ja yksilötasolla vapaaehtoisesti, miksi Antero Vartia suosisi pakkotoimia sen osalta?"Tällä hetkellä ilmastopolitiikassa yksi suurimmista ongelmista on se, että meillä ei kunnianhimon taso riitä siellä alkuunkaan. Jos me nostetttaisiin sitä, me tehtäisiin paljon enemmän."Tästä ja paljon muusta, VastuullisuusPodcastin kahdeksannessa jaksossa:10:30 Mikä on hyvä kompensointijärjestelmä mikä ei? 12:00 Miksi hiilinieluprojektit sijaitsevat muilla mantereilla? 16:10 Suomen laki ja sen ongelmallisuus20:10 Toimiiko päästöjen hyvitys oikeasti, onko se anekauppaa vai saako sillä jotain konkreettista aikaiseksi? 24:00 Millaiset kriteerit Compensatella on päästöhyvitysprojekteihin? 31:10 Miksi päästöhyvitysten hinnat vaihtelee niin paljon eri palveluntarjoajien välillä ja miten niiden hinta muodostuu?39:10 Onko syytä miettiä vanhoja päästösyntejä ja jo aiheutettuja päästöjä?46:45 Onko hiilineutraali tai -negatiivinen maailma mahdollinen saavuttaa?  Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

"Meillä ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja kuin siirtyä kiertotalouteen, jos haluamme pitää tämän maapallon tulevaisuudessakin asuttuna." Näin kertoo meille VastuullisuusPodcastin seitsemännessä jaksossa Sitran Mari Pantsar, joka paitsi johtaa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa, on myös tehnyt pitkän ja ansioituneen uran erilaisissa cleantech-yrityksissä. Mutta mitä kiertotalous on, ja miten se toimii? Onko meillä jo yrityksiä, jotka jo toimivat kiertotalouden parissa, ja voisiko niistä ottaa oppia? Onko hiilineutralius edes realistista? MIllä tavalla kiertotalous näkyy tavallisen kuluttajan elämässä? Tulevaisuudessa ainakin erilaiset palvelut sekä vuokraaminen omistamisen vaihtoehtona ovat jo näköpiirissä, ja joillekin jo nykyään arkipäivää. Miten kiertotalous toimii nykyisen talousjärjestelmän kanssa yhteen, ja kuinka nopeasti voimme olettaa muutoksen tapahtuvan? Muun muassa näistä asioista keskutelemme Mari Pantsarin kanssa: 1:35 Mitä on kiertotalous? 2:40 Miksi kiertotaloutta tarvitaan juuri nyt? 3:35 On kiertotalous realistinen tavoite? 5:00 Miltä näyttää Suomi, jossa kiertotalous on käytössä? 10:25 Meneekö kiertotalous yhteen vapaan markkinatalouden kanssa?  13:12 Mitä meidän täytyy tehdä, jotta pääsemme hiilineutraaliin kiertotalouteen? 28:55 Marin vinkit yrityksille vastuullisempaan ja hiilineutraalimpaan toimintaan Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Maailma muuttuu nopeasti ja se vaatii nopeaa muutostahtia myös yrityksiltä. Vastuullisuuspodcastin kuudennessa jaksossa mukana keskustelemassa on kauppatieteiden tohtori, tulevaisuustutkija, kansainvälisestikin tunnettu puhuja ja tietokirjailija Elina Hiltunen, jonka kanssa juttelemme siitä, miten yritys voi ennustaa tulevaisuuttaan ja sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Mitä oikeastaan edes on vastuullisuus yrityskontekstissa? Tai miten vastuulliseksi yritykseksi tullaan? Entä minkälainen on vaikkapa matkailualan tulevaisuus? Kiinnostaako? Kuuntele Vastuullisuuspodcastin jakso nr. 6 - Tulevaisuuskestävät yritykset.Tässä jaksossa puhumme muun muassa näistä aiheista: 1:57 Mitä tulevaisuustutkija tekee11:45 Tuleeko koronan kaltaisista poikkeusoloista meidän uutta normaalia? 14:40 Millaiset asiat ilmastokriisin osalta on kaikista kiireisimpiä? 26:15 Millainen yritys tulee olemaan tulevaisuuskestävä ja vastuullinen? 36:12 Pelastaako teknologia ilmastonmuutoksen?41:10 Minkälainen tulevaisuus matkailulla ja lentämisellä on?50:09 Selviääkö nykyinen talousjärjestelmä tulevaisuudessa?  Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Lapset ja lasten hankkiminen ovat saaneet ilmastonmuutoksen tiimoilta todella huonon kaiun. Vastuullisuuspodcastin viidennessä jaksossa vieraana on Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka on tutkinut tohtoriksi asti perheellistymistä ja lapsia, sekä väestökehitystä. Ovatko lapset aikamme pahin ilmastorikos? Voiko lapsettomana huoletta lennellä menemään, koska säästää maapalloa lapsettomuudellaan niin paljon? Minkälaiset näkymät perheellistymiselle ylipäänsä on post-korona ja ilmastokriisin keskellä elettävässä maailmassa? Vastuullisuuspodcastin viidennessä jaksossa haemme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Julia Thurén on rahan ja sijoittamisen tiimoilta julkisuuteen pompannut helsinkiläinen bloggaaja, toimittaja, tietokirjailija, podcastaaja, kolumnisti ja kahden lapsen vanhempi. Vastuullisuuspodcast nr. 4 :ssä juttelemme Julian kanssa vastuullisesta sijoittamisesta. Julia puhuu Juliaihminen-blogissaan ja Kaikki rahasta -kirjassaan avoimesti rahasta, joka ei suomalaiselle ole vieläkään kovinkaan yleistä. Sijoitustoimintaansa Julia haluaa ohjata aina vastuullisempaan suuntaan, mutta koska vaurastuminen sijoittamalla pohjaa jatkuvan kasvun ja jatkuvan kulutuksen voimaan, voiko se koskaan oikeastaan olla todella vastuullista? Julian kanssa käsittelemme seuraavia aiheita, ja paljon muuta:1:15 Mikä on Julian suhtautuminen ilmastokriisiin?3:19 Miksi meidän tulisi sijoittaa ilmaston nimissä?5:41 Voidaanko puhua vastuullisesta sijoittamisesta, jos se pohjaa nykyiseen talousjärjestelmään?10:22 Yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa osakkeenomistajille - miten tämä sopii yhteen ilmastokriisin kanssa? 15:57 Miten aloitteleva sijoittaja osaa valita vastuullisen sijoituskohteen?20:17  Kannattaako ilmastorahastoihin sijoittaa, jos haluaa sijoittaa vastuullisesti?31:25 Miten pitäisi suhtautua siihen, että ilmastoystävälliset yritykset eivät välttämättä ole hyviä sijoituskohteita?36:09 Voiko Fortumia pitää vastuullisena sijoituskohteena, vaikka he sanoivat, etteivät voi sitoutua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin?44:44 Onko tulevaisuudessa enää mitään muuta kuin vastuullista sijoittamista? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Miksi omia tottumuksia on niin vaikea muuttaa, vaikka tietää ne haitalliseksi? Miksi emme voi luopua lentämisestä, halpamuodista tai vähentää lihansyöntiä vaikka tiedämme ne haitalliseksi ilmastolle? Vastuullisuuspodcastin jakso nr. 3 käsittelee ihmismieltä ja identiteettiä, joka nykyään muodostuu pitkälti kuluttamisen tai kuluttamatta jättämisen kautta. Millaisia asioita meidän pitäisi tehdä ollaksemme vastuullisia kuluttajia, vai onko sellaista käsitettä edes olemassa? Terhi-Anna Wilska on sosiologian tohtori ja työskentelee tällä hetkellä professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat muun muassa lifestyle, kulutuskäyttäytyminen, digitalisaatio, nuorten ja lasten kulutus sekä identiteetti ja kuluttaminen. Terhi-Annan kanssa juttelemme muun muassa näistä aiheista: 4:33 Onko olemassa vastuullista kuluttamista? 6:38 Näkyykö ilmastokriisi suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä? 10:22 Mitkä ikäryhmät ovat vastuullisempia kuluttajia?16:22 Miten tulotaso vaikuttaa vastuulliseen käyttäytymiseen?21:04 Mitä tekemistä identiteetillä on kuluttamisen kanssa?30:35 Somevaikuttajat ja heidän vastuu ja vaikutus nuoriin32:59 Millainen on suomalaisten asenne lentämistä kohtaan ja miten se on muuttunut?39:40 Miten ilmastokeskustelua saisi rakentavampaan suuntaan?57:26 Terhi-Annan vinkit vastuullisempaan kuluttamiseen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Korona vaikuttaa koko maailmaan väistämättä, monella tapaa. Se voi kuitenkin opettaa meille myös paljon siitä, miten hoidamme toista, nurkan takana olevaa isompaa ongelmaa - ilmastokriisiä. Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori ja Berkleystä tohtoroinut Janne Hukkinen keskustelee kanssamme siitä, mitkä ovat koronan opetukset ja mahdolliset sudenkuopat ilmastokriisin osalta. Millä mallilla maailma makaa ilmastokriisin osalta koronan jälkeen? Säilyykö demokratia tulevaisuudessa, vai annetaanko päätöksenteko pois kansalta? Millä tavalla rahavirtoja pitäisi ohjata? Kuuntele Vastuullisuuspodcast nr. 3 ymmärtääksesi koronanjälkeistä maailmaa paremmin.Tässä jaksossa puhumme muun muassa näistä aiheista: 2:32 Mikä on ympäristön tila ja missä olemme ilmastonmuutoksen suhteen? 11:00 Liittyykö korona ja ilmastonmuutos toisiinsa? 27:15 Miten demokratia ja asiantuntijuus sopivat yhteen päätöksenteossa?33:05 Unohdetaanko ilmastotoimet koronan jälkeen, kun keskitytään vain rakentamaan taloutta?36:35 Miten lähdetään rakentamaan koronan jälkeistä yhteiskuntaa ja mihin pitää kiinnittää huomiota?  Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vastuullisuuspodcastin avausjaksossa kanssamme pohjustamassa ja luomassa raamit tuleville jaksoille on Mikko Dufva, Sitran johtava asiantuntija ja mies Megatrendit 2020-raportin takana. Raportissa on listattu 2020-vuosikymmenen megatrendit, jotka tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin. Mikko on paitsi tekniikan tohtori, myös tulevaisuusasiantuntija, ja kansainvälisilläkin areenoilla tuttu puhuja. Onko tulevaisuus pelkkää mustaa, vai vieläkö tulevaisuutta kannattaa katsoa toivokkaiden lasien läpi? Pelastaako teknologia meidät dystopialta, voisiko tulevaisuus olla sittenkin upeaa utopiaa? Vastuullisuuspodcastin ensimmäisessä jaksossa Mikko maalaa meille kuvan tulevaisuudesta, ja vertailemme hiilijalanjälkiämme. Kenellä on vielä varaa parantaa?Keskustelemme muun muassa näistä aiheista: 3:00 Mikä on megatrendi ja miksi niitä pitäisi seurata? 8:58 Poteeko Mikko ilmastoahdistusta? 12:57 Mitkä ovat tämän vuosikymmenen megatrendit? 31:56 Millä megatrendillä on eniten vaikutusta ilmastokriisin voittamiseen?43:18 Kuinka paljon kaikkien pitäisi muuttua ilmastonmuutoksen estämiseksi?54:59 Millainen on suomalaisten ilmastotietoisuuden ja ilmastotekojen suhde?60:27 Mikon ohjeet vastuulliseen tulevaisuuteen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.