Sociali- da tervehyönhuolduo vardoiččii virrasto rubieu sellittämäh moizii tapahtuksii, konzu hoivukoin eläi on kuolluh hoidohairavon libo hoidamattah jättämizen täh. Ebäiltyt kuolendutapahtukset ollah oldu kahten jälgimäzen vuvven aigua konzu yksittäzis, konzu julgizis hoivukodilois. Sen ližäkse tietäh äijy mostu tapahtustu, konzu omahine viärittäy hoivukodii iččeh vahnemban kuolendas. Tamberel ruadajan policiiammattikorgeiškolan opastajua ebäilläh opastujien seksualizes ahtistelendas. Opastuslaitoksen johto tiijusti ebäilyksih näh kylmykuun da talvikuun vaihtos. Ilmoitustu on ahtistelendas kui opastandan, mugai joudaval aigua. Ebäilty opastai on työtty ruavospäi, da dieluo on tutkimas valdukunnanviärittäjän virrasto. Mennyt keviän da kezän aigua kymmenet suomelazet ollah suadu vahnakse mennytty rohtuo kouhkoiruakan hoidoh. Alimta-nimisty rohtuo puutui voimattomile sendäh, gu erän etiketkat oli viärendetty. Rohtoalan turvalližuttu vardoiččijan Fimean mugah voimattomien turvalližus vikse ei puuttunuh riskah. Vie ei tietä, ken on viärendämizen tagan libo mis muas rikos tapahtui. Dieluo sellitetäh yhtes muijien EU-mualoin virguniekoinke. Endizen mägihyppiäjän Matti Nykäzen kuolendu äijäl kosketti suomelazii. Mägikotku kuoli omah kodih ezmässargen yöl. Häi oli kuoltes vaste 55 (viizikymmenviizi)-vuodehine. Matti Nykänen on kaikkien aijoin menestynnyzin suomelaine mägihyppiäjy. Häi voitti viizi olimpiiskoidu medälii, kudamis nelli oli kuldastu da yksi hobjaine. Čempionuatan medalii Nykänen sai kaikkiedah 14 (nellitostu) da kuldastu niilöis oli kuuzi. Suurien lumenpanoloin täh rodih probliemua ymbäri muadu. Jygei lumi on taivutannuh puuloi elektroliinielöile da sendäh on roinnuh äijy sähkökatkuo. Vahinguo on tulluh sežo meččih, sendäh gu lumi on katkonuh hyväs kazvoijäs olijoi puuloi. Liikendehes VR joudui peruuttamah äijji junavuoroloi lumenpanon täh. Hätkestymisty on olluh lehtilöin da päivypoštan juandas juuri lumikivoksien täh. Finnpanelin kanzallizen radivotutkimuksen mugah suomelazien radivonkuundelendu pyzyy läs endizelleh. Mulloi joga päiviä radivuo kuundeli enäm 70 (seičendykymmendy) prosentua da joga nedälii enäm 90 (yheksiäkymmendy) prosentua suomelazis. Joga päiviä radivuo kuunneltih keskimiärin kaksi čuassuu da 48 (nellikymmen kaheksa) minuuttua. Enämbän kuundelendučuassuu iellehgi keriäy Yle Radivo Suomi, kudai suau läs kolmasvuitin kaikis kuundelendois. Valamoin manasterile Heinyviel ei rodei nimidä hyviä Helsingin autobussuvuoroloin loppemizes. Piälinnaspäi huondeksil lähtenyh autobussu azettelih manasterin rinnal vuvvenvaihtossah. Sen jälles autobussuyhtivö loppi vuoron, sendäh gu sidä ei maksanuh enämbiä pidiä. Ainavo jiännyh vuoro ei päi lyhyzile kursiloile tulijoih näh. Piäl 450 (nellänsuan viijenkymmenen) allekirjutuksen luvettelo huondesvuoron järillehsuamizekse on jo työtty Savonliiniele. Yhtivö andau tilavusbussua loppumatkah sit, konzu manasterih roih tulijua. Saamelazien kanzallispäiviä pruaznuittih kolmanpiän ylen hyvin. Piduo oli ymbäri muadu, ga čomin päivy nägyi Saamenmual, kus pruazniekkua oli huondekses ehtässäh. Äijäle saamelazele oma kanzallispäivy on vuvven suurin pruazniekkupäivy.
Ylen sellityksen vuoh tiijustettih, gu Esperi Caren ližäkse virguniekoile pidi äijängi kerdua kyskiekseh sežo Attendon da Mehiläizen hoivukodiloin ruandah. Ylen sellityksen mugah vuozien 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) da 2018 (kaksituhattu kaheksatostu) välizel aigua virguniekat kyskiettihes kolmentostu Attendon hoivukoin ruandah Suomen eri čuris. Mehiläizen hoivukois sežo on olluh pahua dieluo. Puolistusvoimat ei olla valmehet ylen äijäl tingimähes tuliel aigua Suomeh ostettavien hävittäjien miäräs. Puolistusvoimien mugah tuliel vuozikymmenel Suomeh pidäs ostua vähimyölleh 60 (kuuzikymmen) hävittäjiä. Sit kogo muan puolistus maltettas turvata. Piätteniččän puolistusvoimat suadih allustajat taričukset viijel tuojalpäi. Uvves lapsienbol’ničas on löydynyh kostevusprobliemua. Helsingis sygyzyl avatun lapsienbol’ničan kuvvendel kerroksel nygöi on pandu käymäh kuivatus. Kostevusprobliemua on sežo bol’ničan kolmandel da kaheksandel kerroksel. Problieman suuruos vie ei tietä tarkah, sendäh Yle ei suannuh lubua tiloih piäzendäh. Srojittajan, SRV-rakenduksen, mugah pagin on aliurakoiččijan pienis srojinduhairavolois. Policii varaittau rahvastu sijoitusmuanituksis. Policien mugah äijil suomelazil ristikanzoilpäi on muanituksel suadu tuhanzii euroloi, konzu heidy kehoitettih sijoittamah dengua virtualival’uuttoih. Kogonaine rikosvahingo voibi nosta kai miljonoissah. Vuitti muanituksis on voinnuh jiäjä tiijustamattah, sendäh gu ei vältämättäh kaikis dielolois luajittu rikosilmoitustu. Lapsensuandoin miäry oli pienenemäs mulloigi, nenga sanou Statistiekkukeskus. Talvikuun ennakkostatistiekan mugah mennyt vuvven aigua kaikkiedah rodih vähästy enäm 47 000 (nelliäkymmendy seičendy tuhattu) lastu. Tämä miäry on nenga 3 000 (kolmietuhattu) vähem, migu oli iellizel vuvvel. Vuvven lopul Suomen rahvahanlugu oli nenga 5,5 (viizi puolenke) miljonua. Suomen tulii Euroviizuloin evustai on vallittu da häi on Darude libo Ville Virtanen. Darude on kanzoinvälizesti menestynnyzembii suomelazii artistoi. Euroviizupajo vallitah Uvven Muuzikan Kilvas, kus Darude ezittäy kolme pajuo. Rahvas da ammattilasjoukko vallitah niilöis parahan pajon. Oraskuul Izrael’an Tel Avivas Daruden tavoittehennu on piästä pajokilvan finualah. Pohjas-Karjalan školis ollah nostu margariinua vastah. Nurmekses da Kondiilahtel školaniekat ollah kerätty pitkät nimiluvettelot niilöis, ket tahtottas suaja järilleh školan syömislistah vuvvenvaihtos hävinnyön voi-kazvi-pyhävoi-sevoksen. Sen sijah tulluh kazvi-razvu-leviteh ei ole školaniekoile mieldy myöte da sendäh äijät ollah heitetty leivängi syöndän murginal školas. Vuvven karjalazekse kirjakse on vallittu Arvo Tuomizen kniigu Karjala – koko tarina. Kirju äijien ezimerkilöin vuoh ozuttau kogo karjalazen heimon vuozituhanzien histourien – Karjalankannakselpäi Vienan Karjalassah da Tverin alovehessah. Vuvven karjalaine kirju vallitah vuvven aigua ilmah piässyzis Karjalah libo karjalažuoh näh sanelijois tevoksis. Tämän vuvven valličendan luadi kanzanevustai da parluamentan Karjala-kerhon paginanvedäi Martti Talja.
Yhtelläh samazel aigua plastiekku on koditalovuksis vähembäl lajiteltavu jäteh. Suomelazet kierrätetäh nenga kolmasvuitin kodiloih piädyjäs pakkavusplastiekas. Vigua lajittelemattah jätändäh on äijy. Yhtekse suurekse vijakse kyzelys on sanottu jätehkonteineroin vajavuttu taloiyhtivölöis. Halličuksen sote-uvvistandan kannatus vähenöy. Sinizien kanzanevustai Maria Lohela sanoi, gu algunedälil häi on siirdynyh kanzanevustajan Harry Harkimon perustettuh Liike Nyt -parluamentujoukkoh. Oman siirdymizen häi sellitti sil, gu tahtou iänestiä sote-uvvistandua vastah. Jälgimäzien tiedoloin mugah nygöi uvvistandan vastustajua parluamentas on 99 (yheksäkymmen yheksä) da sen puoles iänestäjiä on 100 (sada). Tervehyön da hyvinvoindan laitos tahtou ližätä HPV-rokottehen sežo brihaččuloin rokotusprogrammah. Ristikanzan papilloumuviirussu on ylehizin enimite sugupuolitieči tartui viirussu. HPV-rokottehen ližiämine brihaččuloin rokotusprogrammah effektiivizesti estäs papilloumuviirusan täh roittavii ruakkulajiloi. Tyttölöin da brihaččuloin rokottamizen vuoh vuvves voidas estiä nenga 300 (kolmesadua) ruakkutapahtustu. Perusškolien opastuspluanu ei ole mieldy myöte opastajile. Piäl puolet Ylen kyzelyh vastannuzis opastajis sanotah, gu uvvistandu on ližännyh školaniekoin tazoeroloi. Uuzi opastuspluanu korostau eriluaduzii opastusainehii yhtistäjii projektoi, yksittäzii tavoittehii da digiopastandua. Školasuavutuksih endisty enämbäl vaikuttau segi, suaugo opastui oman perehen tugie školahkävyndäh. Jovensuun Kiihtelysvuaran histouriellizen kirikön poltanuh mies on pandu tyrmäh tylgies vahingonluajindas. Pohjas-Karjalan paikalline suudo on pannuh miehen tyrmäh kahtekse vuottu da kaheksakse kuudu. Sen ližäkse mies rubieu maksamah poltetus kirikös nenga kolme miljonua euruo. Vuvvel 1770 (tuhat seiččie sadua seiččiekymmen) nostettu kirikkö paloi kegälehikse mulloi sygyzyl. Kniigoin myöndy suurenou jo tostu vuottu peräkkäi. Toven mulloi myöndän kazvandua on olluh vaigu prosentan verran. Suurin myöndysuavutus oli Kari Hotakaizen kirjutettu Kimi Räikközen biogruafii. Tiedokirjoin myöndy liženi kymmenel prosental. Sen sijah kaunehkirjalližuon luvut vähettih kai 12 (kahteltostu) prosental. Tuhukuus algajen jenottukoirua ruvetah pidämäh riistuelätin sijas vahingollizennu vieraslajinnu. Parluamentas on kačottavannu ezitys, kudaman mugah jenottukoirua vois mečästiä hos ken ilmai mečästyskartii. Yhtel aigua mečästykseh niškoi ozutetah taboi, kudamii riistuelättilöin mečästykses ei sua käyttiä. Suomen elättilöinvardoičusyhtistys on huolevunnuh sit, täydynöygo mečästykseh rahvahan tieduo da maltuo jenottukoiran tappamizekse eettizesti. Talven kovin pakkaine on olluh täl nedälil. Kogo muas on olluh vilumbi, migu tavan mugah täl aigua. Ezimerkikse ezmässargen huondeksel Sallan Naruskas pakkastu oli kai 36,6 (kolmekymmen kuuzi pilku kuuzi) astehtu. Pakkazen täh rodih probliemua enne kaikkie liikendehes. Pojiezdat ollah myöhästytty da akkumul’uattoroin käymäh panendu ei olluh kebjei dielo.
Tavoittehennu on estiä Oulun dieloloin jyttyzii rikoksii. Kui halličus mugai oppozicii tugietah halličuksen jo luajittuloi zakonanezityksii, kuduat muite oldas jiädy vie vuottamah. Parluamentu rutostau policien tiijonsuanduoigevuksien da kanzalažuszakonan kačondua sego seksualirikoksien nakazaanieloin lujendamistu. N’uustotabakku on tulluh moudah teini-igähizien keskes. N’uustotabakan käyttämine on alalleh liženemäs. Yhtenny vijannu on se, gu vuitti sportuiččijoisgi n’uustau tabakkua. N’uustotabakku da nuoret -sellitys sanelou sit, gu nuorien mieles n’uustotabakku ei ole moine paha, kui poltotabakku. Tutkimuksen mugah äijät nuoret pietäh poltotabakkua pahembannu, migu n’uustotabakku. Kelan yskyniekanpakkavuksen taga-alal on löydynyh suurdu vastuolližuoh liittyjiä probliemua. Kanzalasjärjestö Finnwatch sellitti mullozen yskyniekanpakkavuksen tuottehien taga-aloi. Sellityksen mugah suurin vuitti tuottehis luajitetah huogehen ruavon mualois. Finnwatch čakkuau Kelan kilbumaltokritierielöi da sanou, gu net pannah enzimäzele paikale huogehemban hinnan vastuolližuon sijas. Kela uskaldau parandua vastuolližuttu. Lapsien nägö pahenou alalleh. Enne kaikkie lähälnägemizen heikkenemine on liženii probliemu da puaksum endisty lapsi suau očkat. Silmyliägärit miärätäh nuorile kai monieffektiivizii očkii. Vijannu sih on telefonah da planšiettah möllöttämizen liženemine sego pihal olendan vähenemine. Tutkimuksien mugah lendomatkailu vaikuttau ilmastoh enäm duumaittuu. Finavian da Suomen ymbäristökeskuksen mugah lendämine kogonah vaikuttau ilmastoh vähimyölleh kahtu kerdua enämbän, migu lendoliikendehen hiilidioksidupiästöt. Suomelazien ilmastonpahendamistu vähendäjes tädä vaikutustu vie ei oteta huomavoh. Ližiä tieduo täs tiemas lövvät Ylen saital. Piäl kolmenkymmenen vuvven tagaine Černobil’an ydinelektrostansiiozattomus nägyy iellehgi suvastuksennu suomelazis sienis da grivois. Mulloi sygyzyl Helsingis myödävinny olluzis sienis da grivois löyttih kahtes suppilovahverotukkuzes korgei miäry suvastustu. Sienet oli kerätty Hyvinkiäl da Pälkänehel. Päivännouzu-Suomen yliopistos ollah pidämäs kiännösseminuarua, kudamas tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse. Tavoittehennu on suaja karjalan kielen maltajat kiändämäh karjalakse. Kahten seminuarupäivän aigua, piätteniččän da suovattan, ollah kuultu sih näh, mittuine on kaunehkirjalližuon kiändäjän ruado, kui menöy tiijoneččo da kui luajitah uuzii sanavastinehii. Ližäkse opastujat ollah luajittu kiännösharjaituksii da ruattu Wikipedii-ruadopajas. Seminuaras on kuultu sežo kirjalližuon kiändäjien omis kogemuksis. Täl nedälil nellänpiän on olluh kahten karjalankielizen kniigan julguandupruazniekku. Karjalan Kielen Seuran jullattulois Aaro Mensozen kirjutettulois Sanondoi sego Sananpolvii da sanoi -kirjois löydyy čomua karjalastu sanondastu da sananpolvie. Kniigoin ainehisto pohjavuu karjalazeh rahvahanperindöh.
Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen tutkimuksen mugah 80 (kaheksakymmen) prosentua miehis syöy liijakse äijän ruskiedu lihua libo kalbassuu. Kovii razvoi da suolua sežo syvväh liijan äijän da kazvoksii liijan vähän. Naizisgi vaigu 20 (kaksikymmen) prosentua syöy kazvoksii sen verran, kui pidäs. Kehitysniistielöin da autistizien lapsien hoijos on tiijustettu suurdu probliemua. Edujärjestölöin mugah palveluloin kilbu on suurennuh kunnis, mi nägyy ezimerkikse hoidajien vajuas ammattimaltos. Vuitti lapsis da nuoris jiäy ilmai diagnozua da puuttuu hoidoh viärih kohtih. Pohjas-Norveegies on jatkettu kavonnuzien suomelazien ečindiä. Kolme suomelastu miesty da ruoččilaine naine kavottih nenga nedäli tagaperin tunduril sil alovehel, kus oli olluh suuri tuhu. Nygöi jo ei uskota, gu kavonnuot oldas hengis. Tromssan policien mugah vertol’ottu on lennellyh tuhualovehel eččimäs mahtollistu signualua joukon paikas. Opastajien mieles školanopastujien keskittymismalto on pahennuh äijälgi jälgimäzen viijen vuvven aigua, nenga sanou Ylen kyzely. Äijät vastuajat ollah sidä mieldy, gu keskittymismaton probliemoih on viennyh hajulaittehien käyttämine. Neuropsihoulogan mugah lapsien malto opastuo pitkyaigahizeh ruandah yhtelläh ei ole pahennuh. Sidä vai pidäs harjaitella enämbi. Autokauppu hilleni mennyt vuvven lopul äijälgi. Sih vaikutti paiči muudu halličuksen piätös autoveroituksen muutandas. Vähäpiästöhizien mašinoin hindua alendannuh veromuutos tuli voimah vuvven allus. Diizelän kallistumizen täh äijät rahvas ruvettih miettimäh autokauppua tarkembah. Kolmasvuitti opastajis da voimattomanhoidajis lähtöy eläkkehele kymmenen vuvven mendyy, da kunnis on jygei löydiä uuttu ruadajua. Avukse ehoitetah opastuspaikoin ližiämisty Suvi-Suomeh sego ruavonperäzen muahmuutandan kehoittamistu. Yhtysvaldalaine talovuslehti Forbes on pannuh Kemin Lumilinnan restoranan muailman kaikkii eriluaduzembakse restoranakse. Lehten kirjutus kuvuau lumilinnan restoranua lumes da jiäs luajitukse kohtakse, kudamua čomendetah lumivestokset da kus jiä läimäy värikkähästi. Murginan varustajes sie käytetäh muarjua, siendy da gribua, omaluadustu puikulakartohkua da siigua. Školien rehtorat ei muga rakkahal, kui opastajat, siirrettäs školakiuzuajii toizeh školah. Tämä tiijustettih Ylen luajitus kyzelys rehtoriloile da opastajile. Kyzelyn mugah mollembat yhtelläh tahtottas käyttiä toizii taboi školas muokkuandan da riäzitändän kytkemizekse. Da lopukse vähäine sportua. Nedälinlopul Suomi on voittanuh jiäkur’oin al 20 (kaksikymmen)-vuodehizien čempionuatan. Suomi voitti Yhtysvallat 3-2. Iellizel kerdua Suomi pruaznuičči tämän igähizien MM-kuldua kolme vuottu tagaperin.
Suomen ymbäristökeskuksen luajitus sellitykses läs 60 (kuvvelkymmenel) prosental luondoluadulois kehitys on nähty pahenijakse da vaigu 5 (viijel) prosental paranijakse. Luondoluaduloi varaitetah paiči muudu meččien uvvistandu da hoido, ojitus, peldoloin luajindu, taloloin srojindu sego vezien kazvoittumine. Ilmastonmuutostu piettih vie pienenny faktorannu. Suomen Bankan ennustuksen mugah Suomen talovuon rutto kazvanduaigu on mennyh siiriči. Tänä vuon talovuskazvo on vie raviehko, ga tulien vuon se algau hilletä. Lähivuozien aigua suurin risku on sit, gu viendän kazvandu hillenöy teriäm duumaittuu. Ruavolližuon kazvandu ei pyzy alallizennu. Tänä vuon rodih vaigu 60 000 (kuuzikymmen tuhattu) uuttu ruadopaikkua. Suuren bauhun nostanuh ruavospäityöndämisty koskii zakon on hyväksytty parluamentas. Zakonan mugah ruavospäityöndämizen arvivoičendah vaikuttau ruavonandajan palvelukses olijoin ruadajien miäry. Allunperin halličus olis tahtonuh heikondua ruavospäityöndämissuojua moizis ruadokohtis, kus on vähem 20 (kahtukymmendy) ruadajua. Yhtelläh myöhembä raja oli alendettu kymmeneh hengessäh. Jälgimäi halličus otti iäres kogonah mainičendan tietys ruadajien miäräs. Äijät perusškolan opastajat ruvettas panemah arvosanoi aijemba nygösty. Tämä tiijustettih Ylen pietys kyzelys. Kyzelyn vastavuksis opastajat da rehtorat kuvailtih sanallistu arvivoičendua ymbäripyöryžäkse. Monis školis opastui suau kirjallizen arvivoičendan noumeran sijah. Opastajien mugah sanalline arvivoičendu toinah kannustaugi opastujua da ozuttau hänen maltamistu, ga se voibi jiäjä sežo vaigu tyhjäkse sanakse. Uskondolližus on siirdynyh bokkah školien rastavanpruazniekois. Taga-alal on vahnembien žualoboin liženemine. Vahnembat žualuijahes endisty enäm, ei annetanne kaikile lapsile mahtuo ottua ozua uskondollizih dai uskondottomih programmoih. Ezimerkikse Parluamentan oigevusaziimies joga vuottu suau viijes kymmenessäh žualobua školien pruazniekois da huondespidolois. Ymbäristöystävälližys nägyy sežo rastavanpodarkoin ostandas. Suuris laukois sanellah, gu ostajile enämbäl mieldy myöte on roinnuh tuottehien hyvä luadu. Keskon mugah ezimerkikse lapsien bobien ostajes rahvas endisty enäm kačotah niilöin kestävytty da hyviä luaduu. Puaksum ostetah puus luajittuu bobua, hos plastiekkubobuagi myvväh sežo äijy. Paha vil’l’usualis voibi nägyö sit, roinnougo laukois kylläl kodimualastu rastavanpäččipoččii. Tämän vuvven sualis on olluh täl vuozituhandel pahin. Suomes syvväh Rastavan aigua läs 7 (seičendy) miljonua kiluo päččipoččii. Tänä vuon kodimualastu päččipoččii vie täydyy, ga vuvven peräs dielot voijah olla jo toizet. Socializen medien vägi kummatti Kotkalazen hoivukoin. Kuu tagaperin Hovinsuaren hoivukodi 2 (kaksi) omal Facebook-sivul kyzyi rahvastu työndämäh rastavankartiloi omile eläjile, sendäh gu äijile vahnoile ristikanzoile hyvittelykartit on tärgei perindö. Yhtelläh vuitti eläjis ei suannuh ni yhty kartii da se dielo pidi muuttua. Tavoittehennu oli suaja jogahizele eläjäle hos kaksi kartii, ga niidy tuligi äijiä enämbi. Kuus rastavankartii on tulluh enäm 7000 (seičendy tuhattu) kui Suomespäi, mugai ulgomualoilpäi da kai loittozes Austrualiespäi.
Nenga arvivoi liikendeh- da viestindyministerstvan organizuittu ruadojoukko. Ruadojoukon loppuraportan mugah yhty piätösty liikendehen piästölöin hävittämizekse ei ole. Toimenpidehprogrammas ehoitetah ezimerkikse alovehellistu dorogumaksuo da poltoainehveron nostamistu. Liikendehen täh roih viijesvuitti kaikis Suomen piästölöis. Halličuksen planiiruittavu ruavottomusuvvistus on paha äijien nuorien ruadopajoin ruandale. Konzu ruavolližuon hoido siirdyy muakundien vastuoh, kunnil enämbiä ei rodei oigevuttu tuottua ruadovägipalveluloi. Suomes ruadau vajuat 300 (kolmesadua) ruadopajua, kudamis suurin vuitti kuuluu kunnallizih libo seudukunnallizih. Iččenäžyspäivänny Helsingin policii oli kiškonuh iäres hagaristuflavut erähil mielenozuttajil, da sit on työtty nelli žualobua. Yksittäzien ristikanzoin kirjutettulois žualobois puašitetah tutkie policien ruandan zakonanmugažuttu. Policiedu čakatah sit, gu se kiškoi hagaristuflavut, hos niilöin käytön täh Suomes ei nakažita. Žualobat on työtty parluamentan oigevusaziimiehele, oigevuskanslerale da Policiihalličuksele. Suuren kyzelytutkimuksen mugah iččenäžys libo luondo ollah pyhät kai läs puolele suomelazis. Toizielpäi kirikkö da uskondo ollah pyhät vaigu joga kuvvendele. Tuhanzien suomelazien pyhyön ellendämisty kerännyh tutkimus ozuttau, gu suomelazien pyhyön keskes ollah ezimerkikse suvaičus, rauhu, ristikanzanarvo da kodimua Suomi. Veron järillehmaksandua on olluh Suomes tossargen. Nenga 3,5 (kolmen puolenke) miljonan suomelazen čotale maksettih vero järilleh läs kolmen miljardan euron ies. Nordean kyzelyn mugah joga kolmas järillehmakson suannuh tahtou käyttiä vuitin dengois Rastavah. Veron järillehmaksandois voijah perie sežo Kelan suaduloi. Ekstremistizien liikkehien toimindu Suomes ei varaita kanzallistu turvalližuttu, ga yksittäzis ekstremistois voibi sidä varavuo tulla vuottamattahgi. Nenga arvivoi Suojelupolicii täl nedälil jullatus kanzallizen turvalližuon kačahtukses. Supon mugah Suomes enimite huolevuttau ekstremistine joukko uusnacistine Pohjasmualoin Vasturinduliikeh, kudual policii kiškoi hagaristuflaguloi Iččenäžyspäivän mielenozutukses. Täl nedälil poštis on olluh yksi vuvven raviembazis päivis. Ruaduo on täydynyh paiči muudu rastavankartiloinke, sendäh gu kolmanpiän oli jälgimäine päivy, konzu oli voinnuh työndiä rastavankartiloi huogehemban rastavanpoštumerkinke. Perushindah työttävät rastavankartit kodimuan merkinke ehtitäh Rastavakse, työndänet net tulien nedälin kolmaspäivässäh. Mennyt pyhänpiän Suomi pruaznuičči voittuo zualumiäččyhokkein muailman čempionuatas. Miehien muajoukkovehen histourien nelläs muasterižus tuli mielužan finualan jälles, konzu Suomi voitti Ruočin 6-3 (kuuzi-kolme). Loppuottelu kižattih Čehien Prahas enäm 16 (kuvventostu) tuhanden hengen ies. Tuliet zualumiäččyhokkein MM-kižat roitah Suomes.
Suomen 101 (sada yksi) -vuodehistu iččenäžytty pruaznuittih ezimerkikse perindön mugah tazavallan prezidentan pruazniekkupivos, Linnan pruazniekas Helsingis. Iččenäžyspäivänny sežo organizuittih äijy mielenozutuskulguu. Flavut liehuttih tossargen suomelazen demokruatien kunnivokse Tänä vuon flavut nostettih salgoloih 4. (nelläs) talvikuudu, sendäh gu tazah sada vuottu tagaperin Suomes algoi iäneständy enzimäzis rahvahankeskeizen voinan jälles piettylöis valličuksis. Kanzalline yhtistymine piäzi alguh, konzu talvikuul 1918 (tuhat yheksäsadua kaheksatostu) rahvas käydih iänestämäh enzimäzih ylehizih da yhtehizih iänioigevuksih pohjavujih kunduvalličuksih. Ajokarti enämbiä ei päi hengilölližyön tovestamizekse kaikis tilandehis tulien vuvven allus algajen Ezimerkikse valmistu dokumentua voit tulla ottamah vaigu pasportanke libo hengilökartinke. Ajokarti enämbiä ei päi hengilölližystovestuksekse sit, konzu pakitah sähközii bankutunnuksii libo teleoperuattoroin mobiil’uvarmendamistu. Rastavanaigu nägyy verkolaukois da posilkoin lajittelukeskuksis äijiä enämbäl, migu mulloi Erähät verkokaupiččijat ollah ližätty myöndiä kai kahtel kerdua mullozen vuvven samazeh aigah verraten. Posilkoin viendän da juandan biznes sežo on kazvanuh ruttozeh. Alan ruadajat ollah ližätty posilkoin otandučökkehii da posilkuautomuattoi. Sodaniistielöin piäzendiä valdivon maksettavah laitoshoidoh tahtotah kebjendiä Saldattuniistiizakonua nygöi pidäs muuttua ruttozeh nenga, gu valdivon maksettavah hoidoh olis oigevuttu moizil sodaniistielöil, kudamien invaliditiettu on vähimyölleh 10 (kymmene) prosentua. Nygöi raja on 20 (kaksikymmen) prosentua. Sodaniistiedy on läs 1 500 (tuhattu viittysadua). Helsingin uuzi keskilinnukirjasto Oodi avattih rahvahale kolmanpiän Kaarevan sillanjyttyine Oodi on nostettu kahten läs 100:n (suan) metrin piduhizen teräsvembelen varah. Julgisivun pindumaterjualu on kodimualastu kuustu. Kirjastopalveluloin ližäkse Oodis on ezimerkikse elokuvateatru, stuudiitilua sego linnan muasteriruadopaja. Sie lövvytäh ombelendu- da brodieravuskonehet sego 3D-printeru. THL:n statistiekan mugah lapsien rokottamine ezimerkikse ruskiččua da muidu aijemba ylehizii lapsientaudiloi vastah on vähennyh erähis Suomen čuris Rokotehsuoju pidäs olla 95 (yheksäkymmen viizi)-prosentahine, gu se vardoiččis rahvastu epidemien roindas. Erähis Suomen čuppulois pienien lapsien suoju nygöi on pienennyh, sendäh gu vuitti vahnembis ei tahto rokottua omii lapsii. Tänä vuon äijät tutkijat pakittih rahoitustu omale idejale kazvoyritystapahtumas Slushas Algunedälis Slushas kerävyi nenga kaksi tuhattu sijoittajua da enäm kolmie tuhattu tahtokastu yrittäjiä. Slushan tiedokilvas kižatah idejoil, kudamien luvus on zuaharin luajindu sel’l’ulouzas, ruakkah tarkehhoijon lövvändy sego merien plastiekan kalansyömizekse muutandu.
40 (nellikymmen) prosentua ruavottomis sai heiny-syvyskuul pienendettyy ruavottomusmaksuo. Tämä tarkoittau, gu aktiivumallin ehtot ei olla täytettyhes. Suuri vuitti pienendettyy maksuo suannuzis kuului peruspäivydengoin libo ruadomarkinantuven suajih. Suuret linnat kieldävytäh subjektiivizen päivyhoido-oigevuon rajuandas. Kahten vuvven aigua kunnil on olluh mahtuo rajata hoidoaigua moizil lapsil, kudualoin toine vahnembis on kois ezimerkikse ruavottomuon libo lapsenkačonduloman täh. Ezimerkikse Kuopios, Jovensuus da Oulus nygöi duumaijah kieldävyndiä rajuandas. Vantual, Lahtes da Jyväskyläs jo on piätetty luadie nenga. Stressu da yliväzyndy vietäh gimnuazielazii kyzymäh abuu tervehyönhuollos. Verekses THL:n školatervehyskyzelys tiijustettih, gu joga kolmas kyzelyh vastannuzis gimnuazielazis on yliväzynyh opastundan täh vähimyölleh erähän päivän nedälis. Enne kaikkie menestykseh pyrgijät neičoit tundietah yliväzyndiä opastundan täh. Mennyt nedälil roinnuos Zimbabwen lendopriičas sai surman joukko suomelastu biržuyhtivölöin johtajua. Priičas kuolluzien joukos oldih kiindehistöpalveluyhtivön Lassila & Tikanoja toimitusjohtai Pekka Ojanpää da meččy-yhtivön UPM sel’l’ulouzu- da biopoltoainehruandois vastannuh johtai Heikki Vappula. Kaikkiedah lendopriičas sai surman nelli suomelastu miesty da konehen lendäi. Suomelazet oldih mečästysmatkas Afrikas, konzu heidy viennyh lendokoneh pakui. Suomelazis muarjois voibi olla hyödyy moizien superbakterieloin ajuandah, kuduat ei varata antibiotiekkoi. Tehnolougien tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksen mugah enne kaikkie muur’ois, vavarjos da mezimuarjas on bakterieloin kazvuo piettelijiä yhtistehty. Moizet yhtistehet voibi suaja käyttöh varustamal ekstraktua ezimerkikse mehun valmistamizes jiännyzis siemenis. Kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindo on annettu Olli Jalozele tevokses Taivaanpallo. Voittajan vallinnuh kirjalližustoimittai Seppo Puttonen pidäy Taivaanpalluo tiijon, opastuksen da kazvandan ylistyspajonnu. Tiedokirjalližuon palkindo annettih Seppo Aallon rahvahankeskeizen voinan tapahtumis sanelijale tevoksele. Lapsien- da nuorienkirjalližuon palkindon sai Siiri Enoranta tevokses Tuhatkuolevan kirous. Täl nedälil on pietty Karjalan kielen päiviä. Karjalan kielen päiviä on pruaznuittu jo kolmattu kerdua. Karjalan kieldy pidäy hengis pieni, ga ylen aktiivine joukko. Uvvembien tiedoloin mugah Suomes eläy nenga 11 000 mostu karjalankielisty, kuduat hyvin maltetah karjalakse, da sen ližäkse 20 000 nengostu, ket ellendetäh karjalan kieldy libo vähimyölleh vähän paistah karjalakse. Yhtelläh rahvahanregistras karjalan kieli on merkattu muamankielekse vaigu 200 ristikanzal. Enzimäine Karjalaine kieliruado -palkindo on annettu kolmele puolovehele. Karjalan kielen komissii andoi palkindon Hurualistoliitole, Vihandoile da Perussuomelazile. Kielikomissii perustelou omua valličendua sil, gu nämmä puolovehet ollah ainavot, kuduat ollah otettu karjalan kielen omih puolovehprogrammoih. Palkindo juattih enzimästy kerdua. Nengozen palkindon voit suaja arvokkahas ruandas karjalan kielen azeman edehpäi eistämizekse.
Loviizan Harjurindehen školan uvvet huonukset oli nostettu vaste nelli vuottu tagaperin. Täl nedälil syöndyzualan laispäi pakui alah palua läs 60 (kuvvenkymmenen) kvadrattumetrin suuruzes kohtaspäi. Ozakse niken ei sattanuhes, ga yhtelläh škola on salvattu. Nygöi sellitelläh romahtamizen vigua. Yhtenjyttymiä tapahtustu on olluh kylmykuun aigua kahtes toizesgi školas Helsingis da Kirkkonummel. Endisty suurembi vuitti parluamentuvalličuksien ehoitettulois on naizet. Ylen sellityksen mugah parluamentupuolovehien ehoitettulois nenga puolet ollah naizet. Mennyzis valličuksis naizien vuitti oli läs 40 (nelliäkymmendy) prosentua. Puolovehet ollah azetettu nenga tuhat ehoitettuu. Mennyzis parluamentuvalličuksis ehoitettuu oli läs 2 150 (kahtutuhattu sadua viittykymmendy). Ilmuvoimat suajah omas histouries enzimäzen naispuolizen laivovehen komendajan. Siilinjärven Rissalas ruadajan Karjalan lennoston hävittäilendolaivovehen 31 (kolmekymmen yksi) komendajakse roih tulien vuvven allus algajen leitenantpolkouniekku Inka Niskanen, kudai on sežo korgeiarvozin naisoficieru Suomen puolistusvoimis. Häi siirdyy Rissalah Muanpuolistuskorgeiškolaspäi Helsingispäi, kus ruadau ilmusodaopin opastajannu. Suomen Policiijärjestölöin Liitto on huolevunnuh policiimiehien voindas. Liiton mugah Suomeh pidäs läs tuhattu uuttu policiimiesty. Paginanvedäjän Jonne Rindehen mugah vähimyölleh nenga 8 000 (kaheksatuhattu) policiimiesty pidäs olla, ga nygöi heidy on vähästy enäm 7 000 (seičendytuhattu). Suomelazet puaksumbah piävytäh omažuon konfiskuičendah. Omažuon konfiskuičendah piädyjien velguniekoin miäry on suurennuh sit-täs vuvves kymmenil tuhanzil. Yhtel aigua perittäväkse tulluh jogavuodehine dengusummu on kazvanuh kahteh kerdah. Taga-alal on paiči muudu pienitulohizien pahenijat dielot sego ruttolaihinoin taričendan kazvo. Elostandu, kižuandu da magiembazen syöndy voitettih telefonat, konzu kuuzivuodehizil suomelazil lapsil kyzyttih nedälinlopun parembazis dielolois. Kolmanpiän jullatus Lapsibarometras tiijustettih, gu eziškolalaigähizet lapset suvaijah viettiä aigua kois perehenke. Kahten vuvven välilöin jullattavas barometras täl kerdua tiemannu oli välly aigu. Karjan kielen päiviä pietäh tuliel nedälil tossargen. Suomes Karjalan kielen päiviä pruaznuijah jo kolmattu kerdua. Karjalan Kielen Seuran aloittehes roinnuon pruazniekkupäivän taga-alal on Tazavallan prezidentan Tarja Halozen vuvvennu 2009 (kaksituhattu yheksä) annettu azetusmuutos, kudamas karjalan kieli enzimästy kerdua miäriteltih Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse. Tämä vuozi on olluh karjalan kielen kannal ylen merkittävy, sendäh gu tänä vuon on alganuh valdukunnalline karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu. Tossargen Karjalan kielen päivän hyväkse jullatah sežo enzimäine Karjalaine kieliruado -palkindo. Da vie lopukse toinegi karjalan kieleh yhtyi viestine. Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah kaksi lapsienkirjalližuon klassillistu tevostu. Net ollah Pieni Prinsut da Alisan šeikkailut kummanmuas. Mollembat kniigat on kiändänyh karjalakse Aleksi Ruuskanen. Häi on sežo taittanuhgi tevokset iče.
Tämä merkiččöy sidä, gu dielo siirdyy kačottavakse parluamentah. Aloiteh zavedittih vaste ezmässargen. Sen alguhpanijoin mieles veron perustehennu olii benziinua da diizelii käyttäjien mašinoin maksoloin tazavundu enämbiä ei todevu. Naiskunnanjohtajien miäry on ližennyh kahtenkymmenen vuvven aigua. Kunduliiton mugah mennyt vuvven lopus läs 65 (kuuttukymmendy viitty) libo enäm 20 (kahtukymmendy) prosentua kunnanjohtajis oldih naizet. 20 (kahtukymmendy) vuottu aijemba naiskunnanjohtajua Suomes oli 34 (kolmekymmen nelli). Kunduliiton mugah jälgivuozien aigua kunnanjohtajien valličendois voitettih enimite nenga 40 (nellikymmen)-vuodehizet naizet. Talovehelline eriarvožus on terävynnyh Suomes. Tämä tiijustettih vuvvennu 1997 (tuhat yheksäsadua yheksäkymmen seiččie) roinnuzien nuorien kačondututkimukses, kudaman aigua tutkittavannu oli 60 (kuuzikymmen) tuhattu lastu. Perehen talovehelline da socialine tilandeh selgiehgi vaikutti sih, kui lapsi opastui školas da piäzigo häi jatko-opindoloih. Škola ei tarinnuh kaikile tazaverdastu mahtuo hyväh tulieh aigah. Valdivontalovuon tarkastusvirraston VTV:n mugah verotugiloin vaikutustu ei tietä putilleh. Eriluadustu tugie käytös nygöi on enäm 180 (sadua kaheksuakymmendy). Niilöih kuulutah ezimerkikse verovähendämizetgi. Tänä vuon verotuvet vähendetäh valdivon verotuloloi 17,5 (seiččietostu puolenke) miljardua euruo. VTV:n mugah verotuvet vaikutetah äijälgi julgizeh talovuoh, ga yksikai niilöih näh on vähä tieduo. Endisty puaksumbah suomelazele pidäy abuu talovusvaigevuksih. Kulutuskrediittua voibi olla yhtel aigua kymmeniene, da summat ollah kazvettu tuhanzih euroloissah. Ezimerkikse Tamberel talovus- da velgunevvondan jonot ollah suurettu sit-täs vuvves kahtes-kolmes nedälis piäl kahteh kuuh. Mulloi velgunevvondua kyzyi 1 300 (tuhat kolmesadua) hengie. Karelia-ammattikorgeiškolan plagioičenduebäiltys on suadu uuttu tieduo. Ammattikorgeiškola on varustannuh piätökset nelläs plagioičendutapahtukses. Vagavin dielo, kudai täs roih, on tutkindon iäresotandu. Yhten opastujan dielo työtäh hallindosuudoh. Kolme plagioičendutapahtukseh yhtyjiä ristikanzua, ollah pohjaskarjalazen ammattiškolan opastajat. Mennyt nedälil Karelia-ammattikorgeiškola saneli, gu sellitettävänny roih kaikkiedah viizi tapahtustu, kudamis toizen ruaduo on käytetty luvattomasti. Ruočin krounan heikennyön kursin täh äijät ostetah mašinua sie. Trafin nelli vuottu tagaperin jullattuh statistiekkah verratten käytettyy mašinua mennyt kuul tuodih mugaže äijy, kui aijemba kogo vuvven aigua. Kodimualazetgi vaihtoautofirmat välitetäh ruoččilazii mašinoi da suajah hyödyy täs autotohus. Mustovoimattomuoh yhtyjiä agressiivižuttu da rauhattomuttu voijah vähendiä ilmai rohtuloi. Mustoliitto on luajitannuh suuren tutkimuskačahtuksen mustovoimattomuoh yhtyjien käytössimptomoin rohtuttomis hoidomuodolois. Ezimerkikse muuzikkua da yksilölližytty pidäs käyttiä mustovoimattomien hoijos nygösty enämbi.
Paanazen yhtehčotaitut ruado- da piäomatulot oldih enäm 65 (kuuttukymmendy viitty) miljonua euruo. Kymmenen suurituloziman joukos kaikkiedah on viizi Supercellan johtajua. Mennyt vuon suomelazet suadih veronalastu tuluo kaikkiedah nenga 140 (sada nellikymmen) miljardua euruo. Veruo tulolois maksettih kaikkiedah 30 (kolmekymmen) miljardua euruo. Nol’atulozien ristikanzoin miäry Suomes on kazvanuh kahtes vuvves 15 (viijeltostu) tuhandel. Veroittajan kirjoil on läs 160 (sadua kuuttukymmendy) tuhattu verovelvollistu, kudamil mulloi ei olluh veroitettavua tuluo ni yhty. Suurin vuitti nol’atulozis on ulgomualazet, kuduat ollah oldu Suomes ruavos libo opastumas. Tuloloittah on sežo äijy Suomen kanzalastu, kuduat eletäh verovällyöl libo kudamien piädy elätetäh vahnembat, ukko libo mučoi. Pitkän liinien poliitikku, kanzanevustai Pekka Haavisto on vallittu vihandoin paginanvedäjäkse. Haavisto tahtou viijä vihandat kolmen suuriman puolovehen joukkoh parluamentan valličuksis. Häi yhtelläh planiiruiččou jättiä paginanvedäjän sijan oman kavven jälles. Dorogoin talvikunnos piendiä tahtotah parandua lähivuozien aigua. Liikendehvirrasto nostau piädorogoin hoidoluokkua pakkaskuus algajen piäl tuhanden kilometrin matkal. Äijis kohtis ližätäh vähäzin sežo hil’l’azembien tielöin suolatustu libo adravustu. Tavoittehennu on vähendiä libielöi dorogukohtii. Enzimäzet talvihoijon muutokset tullah voimah jo täl talvel. Tazavallan prezidentu Sauli Niinistö da hänen mučoi Jenni Haukio kučutah iččenäžyspäivän pruazniekkah 700 (seiččiesadua) gost’ua. Gostien joukos roih suomelazii, kuduat ollah ruattu ilmaston da ymbäristön hyväkse. Ymbäristötiemu nägyy Prezidentanlinnan syömistaričendas da čomendamizes sego Haukion pruazniekkuruutis. Ruuttien ruohkuaineh on koivus luajittu liugosel’l’ulouzu. Halličuksen kohendettu ezitys ruavospäityöndämisty koskijas zakonas eistyy edehpäi. Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ozuttau vihandua valguo ruavospäityöndämiszakonan perustehile. Täl kerdua net kirjutettih yhtes ruadajien da ruavonandajien keskusjärjestölöin kel. Halličus otti iäres aijemba ruavospäityöndämiszakonas kiisteltyn kymmenen ruadajan rajan. Tarkoituksennu on viijä zakonanezitys parluamentah lähinedälilöin aigua. Äijät hromosomupoikkevumat da ebämuvvostumat löytäh iellehgi vaste lapsen roindan jälles. Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen mugah puaksumbah vijannu on se, gu rakendehpoikkevumat ollah moizet pienet libo hromosomupoikkevumat moizet harvinazet, ga net ei nävytä sieglondututkimuksien aigua. Sieglondoin vuoh tutkitah riskua vaigu tavallizih hromosomupoikkevumih. Vähembistökielien elospidämizeh näh paistih Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus piätteniččän da suovattan Suomen sobivuttajan kielitiijon yhtistyksen AFinLAn jogavuodehizen simpouziuman tiemannu on olluh ”Piemmö kielet elävinny”. Kaksipäivähizes tapahtumas organizuittih ruadopajoi da kačeltih sežo moizien pienien kielien, kui karjalan, tugemistu. Tapahtumu avai uuzii ikkunoi Suomen monikieližyöh da erikielizien suomelazien kielellizeh hyvinvoindah.
Täl nedälil jullatun WWF:n raportan mugah elättilöin miäry on pienennyh kai 60 (kuvvelkymmenel) prosental vajuas viijeskymmenes vuvves. Tämän dielon piäviga on eloiymbäristön hävitändäs liijan kuluttamizen da mečänkuadamizen täh. Suomes imettäjien elättilöin kohtal dielot ollah vie vältävälleh, ga äijien linduloin tilandeh on paha juuri liženijän mečänkuadamizen täh. Suomelazien mullozet verotiijot jullattih täl nedälil. Tänä vuon veronkiännyttämisty maksetah läs kolmie miljardua euruo. Järilleh veruo suau nenga 3,6 (kolme pilku kuuzi) miljonua hengie. Nelläsvuitti heis suau piäl tuhanden euron. Jiännösveruo maksau enäm 600 000 (kuuttusadua tuhattu) suomelastu, kaikkiedah miljardan euron ies. Kodimualazien lapsiensobien ymbäri lyhyös aijas on roinnuh äijien miljonoin euroloin biznes. Enimite uvvet merkit suajah hyviä tulostu. Ezimerkikse Oululaine Gugguu mulloi luadii voittuo nenga miljonan euruo. Taga-alal on vahnembien muuttunuh kohtavundu ostandah. Kodimualazis, hyväluaduzis da kestäjis lapsiensovis ollah valmehet maksamah enämbän. Suomes on ruvettu avvuttamah nuorii aiguhizii, kudualoil on probliemua digitalizen kižuandan täh. Muailman tervehysjärjestö WHO on lajitelluh pakonjyttyzen videokižuandan tavvikse, ga hoiduo ollah vaste kehittämäs. Helsingis, Tamberel, Kuopios da Jyväskyläs täl sygyzyl on ruvennuh kerävymäh verdavusjoukkoloi, kuduat pyrritähes liijan konsoli- da tiedokonehkižuandan vähendämizeh. Uvvet, endisty tevokkahembat vauhtin kačondukamerat nävytäh dorogoin varrel vuvvenvaihton jälles. Viijen vuvven aigua uvven sugupolven automuattistu kačondukamerua tulou Suomen dorogoile 700 (seiččemelesuale) kilometrile. Moizet kamerat maltetah nähtä äijän mašinan vauhtii 150 (suan viijenkymmenen) metrin piäs. Vahnat kamerat pyzytäh endizelleh omil kohtil. Pravoslaunoloin kirikkölöin keskeine riidu on viennyh kymmenien ven’alastagalazien ristikanzoin eruondah Suomen pravoslaunois kirikös. Ven’an pravoslaunoi kirikkö katkai välit Konstantinopol’an kirikönke, kudaman vuitinnu on Suomen kirikkö. Välilöin katkuandu tuli sit, konzu Konstantinopol’an patriarhattu andoi Ukrainan pravoslaunoile kiriköle ičehallindollizen azeman. Ven’an kirikkö vastustau sidä. Karjalan kielen komissii on alganuh oman ruandan. Karjalan kielen komissii perustettih aijemba tänä vuon, da se on vuitti valdukunnallistu karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammua. Karjalan kielen komissieh kuulutah karjalan kielen specialistat. Kielikomissien enzimäine kerähmö piettih Helsingis mennyt nellänpiän. Kielikomissien ruavonnu on ajua kielenhuoldoh, kehittämizeh da termistöh yhtyjii dieloloi. Ruandualah kuulutah yhtenjyttyöh tärgielöin vienankarjalan, livvinkarjalan da suvikarjalan kielimuodoloin kehitändy da kielenhuoldo. Suomelazet mediitaloit pietäh kampuaniedu vastuollizen žurnalistiekan puoles. Ezimerkikse Yle Uudis- da aijankohtaine toimindu täl nedälil avai omii ruadotaboi suoras internet-lähetykses. Kampuanien tarkoituksennu on mustoittua, mit mediet ollah sivottuhes žurnalistiekan kižazakonoih da jullatah uskottavua tieduo.
Lähinedälilöin aigua bastuimah da ozuttamah omii mielii rubieu 50 000 (viizikymmen tuhattu) liiton ozanottajua. Piäministru Juha Sipilä ilmoitti, gu halličus heittäy iäres ruavospäityöndämizii koskijan zakonanezityksen, tullou ay-liikkehespäi parembua ehoitustu. Hyvinvoindualoin ammattiliiton JHL:n zabastoukku algunedälil vaikutti kundien syömishuoldoh. Kaksipäivähine poliittine zabastoukku koskihes syömispalveluloin ližäkse kabrastamizeh, kiindehistöhuoldoh sego liikundu- da kul’tuururuandah läs 150:s (suas viijeskymmenes) kunnas. Ezimerkikse äijät lapset otettih evähät keräle päivykodih libo školah. Zabastoukan vuoh JHL vastusti halličuksen ruavospäityöndämizii koskijua zakonanezitysty. Muga sanottuu sarju-upottajan dieluo enämbiä ei kačella suvvos. Korgevin suudo ei andanuh kondiilahtelazele Pekka Seppäzele žualobulubua. Tuhukuul Päivännouzu-Suomen toizen instansien suudo pani Seppäzen tyrmäh nelläksetostu puolenke vuottu. Händy suudittih kahtes tapandas, kolmes tapandan opindas da tylgies kuolendantuottamizes. Seppänen rubieu istumah tyrmäs kaiken suvvos miärätyn aijan. Kyläläzet rahvas ollah suututtu pahas kunnos olijoin dorogoin täh. Liikendehvirrasto tahtou parahdua tielöin talvihoidoluokitustu, ga parandukset kohtavutah niilöih dorogoih, kus on ravei liikendeh. Kyläläzet rahvas pietäh äijän pienen dorogan nygösty kunnospidämizen tazuo nagrettavannu. Saamelazien suudo on luadinuh eettizen ohjuandan saamelazen yhtehistön ulgopuolizih matkailuyrittäjih niškoi. Tarkoituksennu on piästä iäreh saamelazen kul’tuuran ebäeettizes hyväksekäytös matkailualal. Vuozikymmenien aijan Lapin matkailus saamelastu kul’tuurua ollah käytetty hyväkse muutgi, ei vaigu saamelazet iče. Suomes on jo tuhanzii ristikanzoi, kel ei ole rokotehsuojua poliomijelittua vastah. Miäry hil’l’akkazin kazvau, sendäh gu sadoi yskyniekkoi joga vuottu jätetäh rokottamattah. Specialistoin mugah poliomijeliitan leviendy varaittau sissäh, kuni viirussua on muailmas. Äijät poliomijeliittah konzugi voimatunnuot muokatahes nygöigi pahenijoin myöhäzien taudimerkilöin täh. Poliomijeliittua on vie Afganistanas, Pakistanas da Nigieries. Lembielättilöin emändät da ižändät nygöi ollah valmehet käyttämäh tuhanzii euroloi niistiekse roinnuon libo voimatunnuon elätin parandamizeh. Kymmenen vuvven aigua lembielättilöin liečindy da hoidamine ollah ližetty kahtel kerdua piäl 200 (kahtehsadah) miljonah eurossah. Silaigua lembielättilöin miäry on kazvanuh hillembäh. Kulut ollah suurettu paiči muudu sendäh, gu kallehet hoijot roittih ylehizikse. Ližäkse hoido puaksuh maksetah omis dengois kaičusdengoin sijas. Kimi Räikkönen voitti ravien trilleran jälles oman enzimäzen Formula1-kižan piäl viideh vuodeh. Jälgikerdua Räikkönen voitti Lotuksel kevätkuul 2013 (kaksituhattu kolmetostu) Australies. Räikközele vereksin voitto Formula1 -kilvas on jo 21:s (kahteskymmenes enzimäine). Suomelazis voittajis häi jätti tuakse Mika Häkkizen.
Täl nedälil äijät ammattiliitot ollah ilmoitettu uuzih taboih näh halličuksen zakonanezityksen vastustamizekse. Ezimerkikse Julgizien da hyvinvoindualoin liitto JHL varustahes kaksipäivähizeh zabastoukkah. Voimattomienhoidajien Tehy sego lähi- da perushoidajien liitto SuPer zavoditah kylmykuun algussah kestäjän vuoronvaihtokiellon. Enimistö jevangelis-l’uteranskoin kirikön pappilois kannattau samansugupuolizien kiriköllisty venčaičendua. Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkimuksen mugah äijien pappiloin mielet ollah muututtu hyväksymizen puoleh. Nygöi piäl puolet pappilois kannatetah kiriköllisty venčaičendua, ga vie nelli vuottu tagaperin nenga duumaičči vaigu kolmasvuitti. Enne kaikkie naizet da suven suurien jeparhieloin papit kannatetah mostu venčaičendua. Negatiivizesti dieloh kohtavutah nostatusliikkehes vaikutehtu suannuot papit. Suomi on nossuh sijale 11 (yksitostu) Muailman talovusfouruman kilbumaltoverdailus. Suomen sijoitus on yhty kohtua korgiembi mullostu. Sen sijah Suomi suau heikombat lugemat ezimerkikse palkois sovindas, ruadoväin liikkuvuos da ruavon veroitandas. Muailman talovusfourumu verdaili 140 (suan nellänkymmenen) muan kanzoinvälisty kilbumaltuo. Koittomuon taga-alal olijoin vijoin luvettelo on kazvanuh. Suomes on 7 000 (seiččie tuhattu) koittomua. Aijemba koittominnu oldih tavan mugah narkoutiekkoi libo alkohol’ua käyttäjät keski-igähizet miehet. Nygöi joukos on endisty enämbi nuordu da muahmuuttajua. Yhtelläh koittomus on vähennyh jälgimäzen viijen vuvven aigua. Robottuvastavukset heikendetäh čuassuloin siirdamizeh näh luajitun verkokyzelyn uskottavuttu. Otakantaa-fourumal kyzyttih suomelazien mielii sih näh, pidäsgo Suomes ottua käyttöh kezä- vai talviaigu. Kyzelyh tuli läs 700 000 vastavustu. Nämmis vastavuksis kolmasvuitti ozuttihes robotan luajitukse. Oigevusministerstvas planiiruijah taboi, kudamien vuoh vastavuspalvelun tuloksien uskottavuttu vois ližätä. Pietyn kyzelyn mugah enimät kannatetah siirdymisty pyzyjäh talviaigah. Erähät suomen sugukielet voijah kuolta teriämbäh duumaittuu. Vengrielaine kielitiedomies János Pusztay on sidä mieldy, gu suomelas-ugrilazii kielii vuottau jygei tulii aigu. Enzimäzinny hävitäh vad’d’an, liivin da enecin kielet. Pusztayn mugah nuoret opastunnuot da linnas eläjät rahvas ei enämbiä olla äijäl kiinnostuttu kieles. Äijih suomelas-ugrilazih kielih paistah Ven’al. Sie kaikkien alguperäzien rahvahien tilandehtu heikendäy mulloi alganuh valdivolline kampuanii, kudaman tarkoituksennu on lujendua ven’an kielen azemua opastukses. Algunedälil kuolluh Arto Paasilinna oli kanzoinvälizesti hyvin tundiettu suomelaine kirjuttai. Paasilinna kuoli espoolazes hoidokois 76 (seiččiekymmen kuuzi)-vuodehizennu. Hänen kuulužembat tevokset ollah Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri da Hurmaava joukkoitsemurha. Arto Paasilinnan kniigoi on kiännetty läs 40 (nellähkymmeneh) kieleh da myödy enäm kaheksua miljonua palua. Saimuann’orpien kandu on kazvamas. Mua- da meččytalovusministerstvan mugah Saimual eläy 400 n’orpua. Talvikandu on ližennyh nenga kahtelkymmenel n’orpal. Nygöi miäry on lähäl vuvvele 2025 (kaksituhattukaksikymmen viizi) azetettuu välitavoitehtu.
Kanzoinvälizen ilmastoraportan mugah lämbenemizen azettamizeh puolehtostu astehessah pidäs ruadua suurdu ruaduo. Tiedoyhtehistö on ezmästy kerdua kačelluh, midä puolentostu astehen lämbenemine merkiččis. Ilmastoraportan myödäh äijät suomelazet ollah endisty enäm kiännytty ruttozembien ilmastoruandoin puoleh. Lapsien luondokazvatukses vuotetah da toivotah kebjendämisty ilmastokriizissah. Tutkimuksien mugah ollet lapsennu suannuh hyviä luondokogemustu, ga se avvuttau sit jo aiguhizennu olles luadimah ymbäristöystävällisty piätösty. Školien opastuspluanu kannustau kestävän eloksentavan opastamizeh da luonnos opastumizeh, ga ruandu on vie puaksum piävyndähine. Luonnos tapahtujua opastustu annetah äijis školis. Mečät ollah tärgiet hiilidioksidan lainuojat.Suomesgi nygöi kuatah suurii miärii puudu. Ezimerkikse Liideh-Suomes kogo vuvven kuandumiäräkse arvivoijah nelli da puoli miljonua kubometrii, mi vastuau puun vuodehistu kazvuo. Ravei mečänkuandu roih tevolližuon suurenijas kyzyndäs da sel’l’ulouzan hinnan nouzendas ylen korgiessah. Suomen fatierupoliitiekku pidäs uvvistua. Parluamentan tarkastuskomissii on jullannuh mietindän, kuduas kačellah fatierupoliitiekan probliemukohtii da piätösehoituksii. Suurin probliemu on se, gu fatieroin kyzyndy da taričendu ei vastata toine tostu. Komissii vuadiu ezimerkikse ližiä valdivon tugiettavua ei ylen kallistu vuogrufatierua piälinnan alovehele. Suomelaine lapsienkirjuttai da ohjelmoiččii Linda Liukas on nähty yhtenny Euroupan tärgevimis tehnolougiialan naizis. Talovuslehti Forbes on nostanuh Liukkahan moizen 50 (viijenkymmenen) eurouppalazen naizen luvetteloh, kuduat ollah tehnolougies ielastujat. Linda Liukastu tundietah ymbäri muailmua tyttölöih niškoi organizuittavis koudavusruadopajois sego Hello Ruby -lapsienkniigois. Policii uvvistau suuren vuitin ambumisvehkehis. Ezimerkikse policiipatruliloin käytös olijat automuatat vaihtetah uudeh mallih. Uvvistetah sežo muudugi jygiedy ambumisvehkehty. Myöhembä vaihtettavakse roitah vikse policien hengilökohtazennu virguambumisvehkehenny olijat pistolietat. Neurohirurgien muuttajua tehnolougiedu testiiruijah Euroupas enzimäzien joukos Helsingin Töölön bol’ničan leikkavuszualois. Robotan vuoh ruadai digitualine kameru, toizin sanoin ekzoskouppu, vaihtas ielleh optizen mikroskoupan, kudamua neurohirurgat käytetäh leikkavusalovehen suurendamizeh niškoi. Ekzoskoupan vuoh hirurgu piäzöy kaččomah leikkavustu suurel ekruanal. Sportuministran Sampo Terhon mugah algunedälil jullattu sellitys seksualizes häiričendäs jalgumiäčys da jiäkur’ois ei vie jatkotoimenpidehih. Suomen sportan eettizen keskuksen sellityksen mugah seksualistu häiričendiä oli suannuh enämbi, migu joga kymmenes vastuaju. Aijemba tänä vuon sportuministru Terho oli luadinuh sportujärjestölöih niškoi kyzelyn toimenpidehis seksualizen häiričendän kytkemizekse.
Ruavospäityöndämizii kebjendetäh al kymmenen ruadajan yritykses. Yhteltiedy halličus lyhendäy ruavospäityöndämizen jälgehisty karensiedu 60:h (kuudehkymmeneh) päivässäh. Zakonanezitysty muutettih arvostelukierdämizien jälles. Suomen suurin palkansuajujärjestö SAK ei hyväksy ristikanzahpohjavujan ruavospäityöndämizen kebjendämisty, hos halličus uskaldaugi, gu se ottas ammattiyhtistysliikkehen keräle yt-zakonan uvvistandah. Halličuksen zakonanezitysty vastustettih kolmanpiän suurel zabastoukal. Suuri policiirikoksen dielonkačondu on algavunnuh Helsingin suvvos. Viärittäi viärittäy kaheksua suurdu nygösty da endisty policiijohtajua virgurikoksis. Suudittavinnu ollah endine policiiylijohtai Mikko Paatero, keskusrikospolicien piälikkö Robin Lardot da Helsingin narkoutiekkupolicien endine piälikkö Jari Aarnio. Heile vuajitah nellän kuun ehtollistu vangičusnakazaaniedu sit, gu viärittäjän mugah hyö ei valvottu omii tiedolähtehii. Kai viäritetyt kiistetäh nämmä viäritykset. Liikundu-urokal kuolluon 13 (kolmetostu)-vuodehizen brihačun kuolendan vijannu on olluh harvinaine voimattomus. Ilta-Sanomat -lehten mugah brihačču oli kuolluh syväinsuonien roinduperäzen vigamuvvostumizen täh. Brihačule rodih voimattomuskohtavus Tiistilän školas Espoos, konzu häi luadi Move-testah kuulujua jygiedy juoksendukoitehtu. Brihačču kuoli bol’ničas. Hänen omahizet saneltih lehtele, gu harvinastu voimattomuttu ei oldu aijemba huomattu tervehyönhuollos, hos brihaččuu oligi konzugi viedy bol’niččah kielenmielettäh. Läs joga toine suomelaine käyttäy valgienkuvastindu liikkujes pihal pimien aigua, nenga sanou Liikendehturvu. Puaksumbah kuvastin jiäy käyttämättäh vaigu unohtandua. Muga sanoi läs 60 (kuuttukymmendy) prosentua vastuajis. Läs joga viijes kerdoi, gu ei käytä kuvastindu, kerran ei liiku pimielöis kohtis, kus olis mašinua. Nenga kymmenesvuitti sanoi, gu kuvastin on tartutettu vaigu piälyssobih. Suomes ei tävvy pädijöi hädäkeskuspäivystäjii. Vuitti opastujis ei vie opastundua loppussah da vuitti vaihtau alua. Hädäkeskuspäivystäjän opastus ei tuo tarvittavua ruadajua verraten sih, kui äijy opastundan keskevyttäjiä da alan vaihtajua on. Ezimerkikse Uvvelmual Keravan hädäkeskukses ruadajien miärän vajavus jo vaikuttau vastuanduaigah. Jo kymmenetty kerdua peräkkäi syvyskuu oli tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos. Lappii luguh ottamattah tämän vuvven syvyskuu oli kai poikkevuksellizeh lämmin. Kuun keskilämbötila oli yhtes kolmessah astehtu korgiembi, migu tavan mugah. Jovensuus opastutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse. Päivännouzu-Suomen yliopistos tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizen perustehih, kiändäjän ruadoh sego karjalan kiändämizen eričyskyzymyksih. Mulloi Jovensuus on opastuttu eritiemahizien tekstoin kiändämizeh. Piätteniččän algavunnuos kiännösseminuaras pidäy paginua ezimerkikse Muumi-kniigoi karjalakse kiändänyh Natalia Sinitskaja. Tämä on jälgimäine projektan nelläs kiännösseminuaras. Jogahizeh kiännösseminuarah on kuulunuh kolme seminuarukerdua. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen fondu (Koneen säätiö).
KRP ei ole sanelluh, midä yhtivyö talovusrikostutkindu koskou. Kolmanpiän policiilähteh lujendi Ylele, gu nedälinlopun operacii da keskusrikospolicien talovusrikostutkindu koskietah Airiston Helmi -yhtivyö. Policiiylijohtajan Seppo Kolehmaizen mugah syväinaziiministru Kai Mykkänen tiezi operacieh näh jo mennyt keviäl. Sote-mietindöin varustamine parluamentan sociali- da tervehyskomissies siirdyy myöhembäkse. Komissien paginanvedäi Krista Kiuru sanou, gu tavoiteltu sote-mietindöin varustamizen aigulistu ei päi. Tarkoituksennu oli suaja komissien sociali- da tervehyspalvelu-uvvistandua koskijat mietindät tämän kuun loppussah. Ylen suaduloin tiedoloin mugah pagin on vikse nedälilöis, ei päivis. Kilbu- da kuluttaivirrasto rubieu tutkimah Kela-taksiloin kilbumaltuo. Kela-taksiloinke on olluh probliemua alalleh heinykuus algajen, konzu uvvet tilavusvälityskeskukset roittih vastuollizet matkoin järjeständäs. Enne kaikkie pidäs sellittiä, oldanehgo erähät tilavuskeskukset käytetty viärin omua miäriäjiä markinuazemua. Tänä da tulien vuon syömizien hinnat nostah Suomes teriäm infl’aciedu. Kallistumizen vijannu on kyzyndän kazvo da menoloin suurenemine, nenga sanou Pellervon talovustutkimus. PTT:n ennustehien mugah syömizet kallistutah kaikis piätuottehien joukkolois. Tänä vuon lihahizien hinnat ruvetah nouzemah nellän vuvven kestänyön alenemizen jälles. Ezimerkikse kazvokset äijäl kallistuttih kezäl kuivuon täh. Policii on ottanuh kiinni nelli Jovensuun Kiihtelysvuaran kirikön poltamizes ebäiltyy. Hyö kaikin ollah jovensuulazet. Heijät otettih kiinni ezmässargen kodiečindöin aigua. Policien mugah puuhine kirikkö oli sytytetty nareko. Läs 250 (kahtensuan viijenkymmenen) vuvven igähine kirikkö paloi kegälehikse pyhänpiän. Eläkkehel olijoin maksohäirivömerkičendät ollah kazvettu. Mulloi oman enzimäzen maksohäirivömerkičendän sai nenga 1 400 (tuhat nellisadua) vähimyölleh 70 (seiččiekymmen)-vuodehistu suomelastu. Miäry on nelläsvuittii suurembi, migu mennyön kolmen vuvven aigua. Mulloi maksohäirivömerkičendy oli kaikkiedah läs 11 000 (yhteltostu tuhandel) piäl 70 (seiččiekymmen)-vuodehizel. Policien mugah ajandukieldämizet vähetäh äijälgi, konzu uuzi tieliikendehzakon tulou voimah vuvvennu 2020 (kaksituhattu kaksikymmen). Uvves zakonas toistujat ylivauhtirikkomizet ei viijä ajokartin menettämizeh, ollou ylivauhti nenga kuuzikymmen kilometrii čuasus da suurembil vauhtiloil al 15 (viijentostu) kilometrin čuasus. Osuuspankki algau piäkontorua koskijat yt-nevvottelut. Vuitti bankan ruadajien nygözis ruadolois lopeh libo muuttuu äijälgi. Kui OP Ryhmän johto, mugai ruadajien evustajat yhtelläh uskotah, gu suurii ruavospäi työndämizii ei ole tulemas.
Pidäs ližätä liikendehkačondua, sendäh gu statistiekan mugah tarkamattomuos on roinnuh riskufaktoru kai joga kolmandes liikendehozattomuos. Effektiivizembi kačondu oli vuitti Euroupan liikendehpoliciiverkoston kampuaniedu, kudaman aigua pyrritähes sih, gu päivän aloh Euroupas ni yhty ristikanzua ei kuolis liikendehozattomuos. Opastajien ammattijärjestö OAJ vuadiu savoin aloituspaikoin ližiändiä lapsienpäivykoinopastajien opastukseh. OAJ:n mugah aloituspaikoin ližiändy avvuttas suaja uuzii opastajii, sendäh gu niidy ei tävvy. Lapsienpäivykoinopastajii ei tävvy kogo Suomes. Toven niilöis paikkukunnis, kus on alan opastustu, dielot ollah parembazet. Suomelazet luajitah vähän evunkačonduoigevutustu. Evunkačonduoigevutuksen suannuol on oigevus piättiä sinun dielolois, konzu sinä iče jo enämbiä et voi sidä ruadua. Yhtelläh äijät ei mostu ičelleh luajita. Vikse monele vahnan ristikanzan lapsele libo voimattoman lähäzele on jygei paista täh dieloh näh. Euroupan keskusbanku on ozutannuh uvvet eurobanknotat. Suan da kahtensuan euron banknotat tullah käyttöh oraskuun lopul. Niilöin kuvitukses käytetäh Euroupan kul’tuuruhistouriedu. EKB:n mugah uuzien banknotoin käyttöhotandu parandau maksoliikendehen turvalližuttu da vaigevuttau viärien banknotoin luajindua. Tehnolougien tutkimuskeskukses VTT:s on ozituttu luadimah maijon da kananjäičän protejiinua ilmai lehmiä da kanua. Protejiinat on varustettu mikrouboin vuoh bioreaktoras. Tuoteh on kundoilijoin käytettävän protejiinujauhon jyttyine. VTT:s uskotah, gu tuliel aigua tehniekku avvuttau vähendämäh syömizentuotandon täh roittavii ymbäristöprobliemoi. Mečäs voibi olla kai tuhat löydämättömiä sieni- da gribaluaduu. Suurisgi ičensienis da -grivois Suomes on vähä tutkimustieduo, nenga sanou Luonnontiijollizen keskusmuzein vardoičusplaniiruiččii. Tässäh tutkijat ollah tunnistettu läs 2 000 (kahtutuhattu) silmin nähtäviä sieni- da gribaluaduu Suomes. Sieni- da gribaluaduloin tutkimuksen edehpäi eistymine äijälgi rippuu maltajis da tutkimuksen rahoitukses. Vuitti autobussuyrittäjis on huolevunnuh sit, gu šouferit ruatah joudavalgi aigua. Šouferiloile on miäritelty huogavunduaijat, gu ruavos hyö oldas sit kirkiembät. Suuri autobussuyrittäi yhtelläh tunnustau, gu vuitti šouferilois ruadau kahtes ruavos da ruavonandai ei voi valvuo šouferiloin huogavunduaigua. Ven’a ezittäy piätösty kiistah, kudai koskou rahoitusyhtivölöin mašinoin käyttämizen rajoituksii. Ven’an tullin mugah mašinois ei pidäs maksua Ven’al tagustustu, andanou Suomi tiijot rahoitusyhtivölöis jo ennepäi. Ven’al syvyskuul voimah tulluh zakon on estänyh suomelazien rahoitusyhtivölöin omistettavien mašinoin haldivoiččijoin matkat Ven’ale.
Vuadimus yhtyy Terhon tilattuh sellitykseh elokuva- da teatrualoin häiričendäh da pahah kohtavundah näh. Sellitys oli työtty kolmanpiän. Sellityksen mugah elokuva- da teatrualoil on vigua ruadozakonoin velvoittehien tunnustandas liittyjen häiričendäh da pahah kohtavundah. Ulgomualazien verkolaukoin tavarat ei olla turvallizet, nenga sanou turvalližus- da hiimiekalivirrasto Tukes. Tukes luadi testat piäl 30 (kolmelekymmenele) tuottehele moizis verkolaukoispäi, kui ezimerkikse AliExpress da eBay. Kaikis tavarois vaigu yksi oli turvalline. Tukes on huolevunnuh täs dielos. Ezimerkikse kai lapsien bovat oldih varattavat, da testiiruittuloin laduriloin täh voibi roita tulipaluo. Suomelazil äijy syömisty jiäy lykättäväkse. Joga vuottu lykätäh iäres piäl 20 (kahtenkymmenen) kilon syömisty joga ristikanzua kohti. Mua- da koditalovusnaizien järjestön mugah suomelazien ostettulois syömizis jiäy lykättäväkse läs 6 (kuuttu) prosentua. Enimite lykätäh kartohkua, kazvostu da juurikoidu. Sen ližäkse lykätäh äijy maidohistu, leibiä da kois varustettuu syömisty. Suomelaine Formulan 1 -šouferi Kimi Räikkönen lähtöy iäres Ferrarin tallispäi tämän kavven jälles. Räikkönen sanelou, gu häi on luadinuh kahten vuvven sobimuksen šveicarielazen Sauber-tallinke. Häi zavodi F1-ruavon Sauberal vuvvennu 2001 (kaksituhattu yksi). Ferraril Räikkönen ehti ajua kaheksa kuudu. Suomelazet puaksumbah ruvettih vaihtamah sluužbua armies siviil’upalvelukseh. Mulloi siviil’upalveluspakičuksen jättänyzis jo piäl puolet oldih ezmäi opittu sluužbua armies, nenga kirjuttau Uutissuomalainen. Siviil’upalveluksen suorittau läs seičendy prosentua igäluokas, da moine miäry on pyzynyh läs 20 (kahtukymmendy) vuottu yhtenjyttymänny. Školaniekkoih kohtavujas seksualizes häiričendäs on suurdu eruo školien keskes. Ylen MOT -toimituksen sellityksen mugah vuitis yläškolii opastujat raportuittih seksualizeh häiričendäh näh kai viitty kerdua enäm, migu muas keskimiärin. Specialistan mieles opastajien ammattiopastukseh pidäs ližätä seksualikazvatus. Rovaniemel on algavunnuh poikkevuksellizen suuri virgurikoksen dielonkačondu Kittilän kundupiättäjii vastah. Lapin paikallizes suvvos viäritetäh 28 (kahtukymmendy kaheksua) hengie tylgies virguvelvolližuon viärinkäyttämizes. Viäritykset yhtytäh kunnanjohtajan Anna Mäkelän zakonattomah iärestyöndämizeh. Ičentapandoin estämizekse ruattavua ruaduo rutostetah lähivuozien aigua. Nygöi on luajittavannu Käypä hoito -rekomendacii da varustettavannu sežo valdukunnalline ičentapandoin eständyprogrammu. Suomelazet iellehgi tapetah iččie puaksum, migu muut pohjasmualazet.